Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön asuinkerrostalo vaurioitui myrskysäällä heinäkuussa 2018 sadevesistä. Talossa oli käynnissä vahingon aikaan julkisivusaneeraus ja sadevesiä pääsi valumaan julkisivun sisään sekä useisiin huoneistoihin.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteiset korvauspäätökset 30.9.2021 ja 23.12.2021. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohtaan 5.3.5, jossa määritellään vahingon määrä vuotovahingoissa, sekä vakuutusehtojen kohtaan 2.1.3, jonka mukaan rakennuksen ulkopuoliset sadevesijärjestelmät eivät ole vakuutuksen kohteena. Vakuutusyhtiö katsoi, että valuvan veden pääsyä rakenteisiin ei voitu pitää ennalta arvaamattomana, koska rakennuksen seinärakenne oli purettuna siten, että siitä puuttui normaali sääsuojaus ja rakenteessa oli paikoin suora yhteys asuntojen sisätiloihin. Asiassa käytiin lisäksi osapuolten välillä keskustelua siitä, olisiko vakuutuksenottajan tullut ilmoittaa vakuutusyhtiölle julkisivuremontista kiinteistön vakuutuskelpoisuuden määrittelemiseksi.

Vahinkotapahtumasta on haettu korvausta myös urakoitsijan vastuuvakuutuksesta, josta vahinko ei ole ollut korvattava sen vuoksi, että vahingon ei ole katsottu aiheutuneen urakoitsijan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan vahinko tulee korvata laajasta kiinteistövakuutuksesta äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Vakuutuksenottaja vetoaa urakoitsijalta saatuun lisäselvitykseen siitä, että tapahtumahetkellä vanha sadevesikouru on ollut paikallaan. Selvityksen mukana on vahinkopäivää seuranneelta päivältä valokuva, jossa sadevesikouru näkyy. Vakuutuksenottaja on toimittanut myös V Oy:n 5.2.2020 päivätyn lausunnon julkisivukorjauksen asianmukaisuudesta. Lausunnon mukaan vesivahingon tapahtuessa vesikourua ja sen alapuolista räystäsrakennetta ei vielä ollut purettu, eli rakennuksen alkuperäinen vedenohjausjärjestelmä oli vahinkohetkellä toimintakuntoinen.

V Oy:n lausunnon mukaan valokuvien perusteella telineen yläpuolinen sääsuoja on rikkoutunut muutaman metrin matkalta. Suurin osa sääsuojasta on pysynyt vahingoittumattomana. Yläpuolinen sääsuoja päästää ylemmältä katolta valuvan veden sääsuojan reunan alitse edelleen räystäälle, eli se suojaa ainoastaan ulkoseinälinjaa sääsuojan kohdalle tulevalta sadevedeltä. Vahinkokuvauksessa on kerrottu, että vesi on syöksynyt räystään vesikourun yli. Vettä on siis tullut läpi koko julkisivun matkalta, myös kohdista, joissa sääsuoja on ollut vahingoittumaton. Tällöin ei rakenteiden kastumisen kannalta ole ollut suurta merkitystä sillä, onko yläpuolinen sääsuoja ollut sateen aikana ehjä.

Lausunnon mukaan vesivahingon jälkeen suojakatosta on muutettu ja sääsuojaa on jatkettu pidemmälle, vesikaton korkeammalle osalle asti. Tässä vaiheessa räystäsrakenne on purettu. Vahinkoa edeltäneessä julkisivukorjauksen vaiheessa voidaan käyttää korjauskohdan peittävää telinettä ja siihen liittyvää yläpuolista sääsuojaa. Vahingon tapahtumisen jälkeen tehdyissä räystään korjaus- ja muutostöissä suojaustarve on ollut laajempi.

Vakuutuksenottaja on toimittanut lisäksi urakoitsijana toimineen yrityksen kommentteja muun muassa vahinkohetken sademäärästä. Urakoitsijan mukaan kuurosateet olivat vahinkopäivänä paikallisia ja esimerkiksi 19 kilometrin päässä sijainneella mittausasemalla sademäärä oli 115,3 millimetriä vuorokaudessa. Säähavaintoasemien mittausmäärien ero kertoo siitä, että kyseessä on ollut poikkeuksellisen paikallisia ja sademäärältään suuria kuuroja.

Vakuutusyhtiö toteaa, että veden roiskuminen kattokourujen yli kovalla sateella on ennalta arvattava tapahtuma. Mikäli kattokouruja ei ole lainkaan, veden valuminen rakenteisiin ja rakenteiden kastuminen on itsestään selvästi vesisateen väistämätön seuraus. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös vakuutuksenottajan velvollisuuteen ilmoittaa vahingon vaaran lisääntymisestä, mutta yhtiö on myöhemmin luopunut vetoamasta tähän seikkaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksen tarkoituksena ei ole kattaa vahinkoja, jotka aiheutuvat kiinteistölle sateen seurauksena. Vakuutuksen kohteena eivät ole rakennuksen ulkopuoliset sadevesijärjestelmät. Vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkopaikkakunnalla satoi vuorokauden aikana 42,9 millimetriä vettä, josta suurin osa (33,2 millimetriä) yhden tunnin aikana. Vaikka tällainen sademäärä on suuri, ei se kuitenkaan ole ainutlaatuisen suuri Suomessa. Jos rakennusta suojaavaa julkisivua ei olisi poistettu, rakennuksen ulkopuolisesta sadevesijärjestelmästä eli vesikatteen kouruista roiskunut sadevesi ei olisi kastellut rakenteita.

Vakuutusyhtiö kertoo, että 30.8.2018 päivätyn vahinkokartoitusraportin ja muiden saatavilla olleiden tietojen perusteella on oletettu, että rakennuksen suojaustapa on vahinkohetkellä ollut olennaisin osin samankaltainen kuin kartoitusraportin kuvissa, eivätkä kattokourut ole olleet lainkaan asennettuina vahingon tapahtuessa. Vakuutuksenottajan toimittaman valokuvan perusteella suojaustapa on vahinkohetkellä poikennut merkittävästi vahinkokartoitushetken tilanteesta. Vahinkotapahtuman jälkeen suojaus on ulotettu yltämään kapean lapeosuuden yli siten, että kallistus on suuntautunut rakennuksesta poispäin. 

Vakuutusyhtiö vetoaa edelleen siihen, että veden roiskuminen kattokourujen yli kovalla sateella on ennalta arvattava tapahtuma eikä vahinko ole sen vuoksi korvattava. Vahinko on aiheutunut rakennuksen ulkopuolisen sadevesijärjestelmän kapasiteetin hetkellisestä riittämättömyydestä. Kovalla sateella on tavanomaista, että vesi roiskuu yli räystäskouruista ja valuu julkisivua pitkin maahan. Koska julkisivu oli purettu, sadevesi on valunut avoinna olevaa seinärakennetta pitkin kerrostalon rakenteisiin. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että heidän mainitsemansa säähavaintoaseman, joka sijaitsee kahden kilometrin päässä vahinkopaikasta, sademäärä on luotettava selvitys vahinkopaikan olosuhteista. Vakuutuksenottaja mainitsema säähavaintoasema on 20 kilometrin päässä vahinkopaikasta. 

Sopimusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen 18.2.2017 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan ES 2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

Ehtokohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

Ehtokohdan 2.1.1 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet) mukaan rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet […]

Ehtokohdan 2.1.3 mukaan vakuutuksen kohteena eivät ole
[…]
- ulkopuoliset sadevesijärjestelmät
- […].

Ehtokohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön asuinkerrostalolle aiheutuneen vesivahingon korvattavuudesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä ei ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut vahinko, koska veden roiskuminen kattokourun yli kovalla sateella on ennalta arvattava tapahtuma ja koska vahinko on aiheutunut rakennuksen ulkopuolisen sadevesijärjestelmän kapasiteetin hetkellisestä riittämättömyydestä.

FINE toteaa, että Vakuutuslautakunnan antamassa ratkaisusuosituksessa FINE-069556 on käsitelty osin vastaavaa tilannetta, jossa on ollut kysymys julkisivuremontin vuoksi avoinna olleeseen seinärakenteeseen kohdistuneesta sadevesivahingosta. Vakuutuslautakunta on katsonut tapauksessa, että yli 30 millimetriä tunnissa ylittänyt sade on ollut vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Kyseisessä ratkaisusuosituksessaan Vakuutuslautakunta on myös todennut olevan ilmeistä, että julkisivukorjauksen aikana rakenteet ovat tavanomaista tilannetta alttiimpia erityisesti luonnonilmiövahingoille, mutta pelkästään tämän perusteella vahinkoa ei voida katsoa ennalta arvattavaksi, jos vahinko muutoin täyttää äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytykset eikä korjaustöissä tai niihin liittyvissä suojaustöissä ole osoitettavissa virhettä.

Nyt käsiteltävänä olevan asian osalta FINE toteaa, ettei asiassa ole osoitettu vahingon aiheutuneen julkisivukorjausta suorittaneen yrityksen huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Tätä tukee myös V Oy:n 5.2.2020 päivätty lausunto, jonka mukaan sääsuojaus on ollut sadevesi­vahinkoa edeltäneessä tilanteessa asianmukainen.

Vakuutusyhtiön esittämien tietojen mukaan lähinnä vahinkopaikkaa olleen säähavaintoaseman sademäärän mittaustulos oli vahingon sattumisen aikaan 33,2 millimetriä tunnissa ja 42,9 millimetriä vuorokaudessa. Vakuutuksenottajan esittämien tietojen mukaan puolestaan noin 20 kilometrin päässä vahinkopaikasta oli mitattu vuorokauden sademääräksi 115,3 millimetriä. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-069556 sademääristä todettuun viitaten FINE katsoo, että tässä tapauksessa sademäärästä esitetyn selvityksen perusteella vahinkopaikalla ollut sademäärä on ollut niin suuri, että vahinko on aiheutunut ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vahinkomekanismiin kuulunut veden tulviminen yli kattokouruista on näissä sääolosuhteissa aiheutunut suuresta sademäärästä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, että vakuutuksen tarkoituksena ei ole kattaa vahinkoja, jotka aiheutuvat kiinteistölle sateen seurauksena. FINE toteaa, että vakuutusehtojen rajoitusehdoissa ei rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle sateesta aiheutuneita vahinkoja. FINEn käsityksen mukaan tapauksessa ei myöskään haeta korvausta sadevesijärjestelmälle itselleen aiheutuneesta vahingosta, vaan rakennuksen rakenteille aiheutuneesta kosteusvahingosta.

Vakuutusyhtiö oli luopunut vetoamasta vakuutuksenottajan velvollisuuteen ilmoittaa riskin lisääntymisestä. FINE kiinnittää kuitenkin tältä osin vakuutusyhtiön huomiota vakuutussopimuslain (534/1994) lain pakottavuutta ja vaaran lisääntymistä vahinkovakuutuksessa koskevaan sääntelyyn.

Edellä selostetuilla perusteilla FINE katsoo vahingon olleen vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut ja suosittaa siten vakuutusyhtiötä korvaamaan vakuutuksenottajalle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ja maksaa vakuutuksenottajalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo