Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön liiketilassa tapahtui kylmän käyttövesiputken vuotovahinko, joka huomattiin 1.1.2021. Liiketilan lattialla oli irtovettä. Vettä oli valunut myös liiketilan alapuolella kellarissa olevaan lämmönjakohuoneeseen. Kohteessa tehtiin vahinkokartoitukset 11.1.2021 (P Oy) ja 22.1.2021 (PK Oy) sekä asbestikartoitus 14.1.2021 (G Oy). G Oy aloitti tiloissa purkutyöt tammikuussa 2021.

Vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välillä käytiin kesällä 2021 keskustelua vahinkoalueen suuruudesta ja korvattavista kustannuksista. Vakuutusyhtiö pyysi P Oy:ltä laskelman purku- ja jälleenrakennustöistä ja ilmoitti 6.5.2021, että korvaus tullaan maksamaan P Oy:n laskelman mukaisesti. Laskelma perustui PK Oy:n kartoitusraporttiin, ja loppusummiltaan se oli 15 090,02 euroa purkutyön osalta ja 49 952,67 euroa jälleenrakentamisen osalta. Korvauksen enimmäismäärä purun ja jälleenrakentamisen osalta olisi laskelman mukainen.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 5.10.2021, ettei korvauksia makseta enempää, ja pyysi 24.10.2021 lisäselvityksiä purkutöiden hinnasta. Purkutyöt tehneen G Oy:n sähköpostin 19.11.2021 mukaan asbestipurkutyö maksoi noin puolet enemmän kuin normaali purkutyö olisi maksanut. G Oy:n mukaan työ oli haastava, koska osa tasoitekerroksista oli todella kovaa. Piikkaustyötä ei ollut voitu tehdä isoilla piikkauskoneilla, koska kantavan laatan paksuus oli ohut. Piikkaustöiden aikana piikkauskone oli muutamia kertoja lyönyt läpi alakertaan. Näistä syistä johtuen lattian piikkaus oli haastavaa ja hidasta. G Oy:n mukaan kosteuskartoittaja oli katsonut, että koko liiketilan lattia oli ollut piikattava auki, jotta rakenteita voitiin kuivata.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 24.11.2021, että vahinkoon liittyviä korvauksia oli maksettu yhteensä 117 375,03 euroa. Vakuutusyhtiö viittasi P Oy:n laskelmaan ja totesi, että normaalin purkutyön hinnaksi oli arvioitu
15 090,02 euroa ja jälleenrakentamisen hinnaksi 49 952,67 euroa, joten vaikka purkutyö olisi maksanut kaksinkertaisesti eli 30 180 euroa, vakuutusyhtiö katsoi korvanneensa tähän vahinkoon liittyen vähintään osuutensa. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei vahinkoon liittyen makseta korvauksia enempää.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Vakuutuksenottaja pyytää FINEä tutkimaan, onko vakuutusyhtiön päätös olla maksamatta enempää korvauksia asianmukainen. Vakuutuksenottaja on lisäkirjelmässään esittänyt laskelman siitä, miten korjaustöihin liittyvät kustannukset ovat muodostuneet. Laskelman mukaan purkutöiden yhteissumma on ollut 96 619,46 euroa ja ennallistamisen 55 844,27 euroa. Kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä 152 463,73 euroa.

Vakuutuksenottajan mukaan suurin erotus P Oy:n laskelman ja toteutuneiden korjauskustannusten välillä muodostuu purkukustannuksista. Vaikka vahinkoalueen laajuus, noin 102 neliömetriä, on oikein, laskelmassa ei ole voitu ottaa huomioon purkutöiden laatua haitta-ainepurkuna, koska haitta-aineiden olemassaolo on havaittu vasta PK Oy:n raportin laatimisen jälkeen. Näin ollen P Oy:n laskelma on virheellinen siltä osin kuin se ei huomioi haitta-ainepurkua, joka on aiheuttanut purkukustannusten huomattavan kasvun. PK Oy:n 22.1.2021 tekemän kartoituksen raportista käy ilmi, että vesi oli levinnyt lattian mikrosementin alle koko liiketilan alueella. Liiketilan lattiapinnoitteen purkamisen jälkeen lattia on pitänyt purkaa puhtaalle betonipinnalle, jotta kosteus saadaan kuivatettua pois välipohjan betonirakenteesta. Tämän jälkeen on havaittu, että lattian tasoitekerroksessa on ollut haitta-aineita. P Oy:n laskelmissa ei ole otettu huomioon haitta-aineita lattian tasoitteissa.

Purkutöiden edetessä ilmeni, että haitta-ainepurkuna purettavan lattian rakennevahvuus vaihteli huomattavan paljon. Vakuutusyhtiön toimittama A Oy:n lausunto perustuu oletukseen, että lattian purettava kerros on enintään 50 millimetriä. Todellisuudessa purkua on tehty 100 millimetriin saakka. Vakuutuksenottaja toteaa, että purkujätettä tuli 17,85 tonnia. Kaikki jäte on säkitetty ja säkit yksitellen imuroitu ja pyyhitty märällä rätillä ennen puhtaalle puolelle vientiä. Asbestipurku piti jakaa kahteen eri alueeseen, jotta voitiin asentaa sulkutunneli ja materiaalitunneli. Liiketilan etuosan purkujätteet piti viedä ulos liiketilan takaovesta sisäpihalle ja kantaa kadulla sijaitsevalle jätelavalle. P Oy:n laskelmassa oli huomioitu purkujätteen määräksi noin yksi tonni. Työtunteja purkuun meni työnjohtoa lukuun ottamatta 671 tuntia. P Oy:n laskelmassa ei esitetä tuntimäärää työlle, mutta purkutyölle esitetty kustannus vastaa G Oy:n tuntihinnalla noin 140 tunnin työtä. Vastaavasti materiaaleihin ja kuljetuksiin liittyvät kustannukset ovat jo itsessään olleet yhtä suuria kuin P Oy:n laskelman mukainen kustannus koko purkutyölle. Vakuutuksenottaja on toimittanut purkutyöt suorittaneen G Oy:n kommentit purkukustannusten muodostumisesta. Vakuutuksenottaja toteaa, että urakoitsijan laskutus perustuu todelliseen työn määrään, joka on tässä tapauksessa vahingon korjauksesta syntynyt vahingon määrä. Rakenteiden ennallistamisen osalta hintaeroa laskelmaan on syntynyt lasiseinän purusta, takaisin asentamisesta ja työn aikaisesta varastoinnista sekä keittiökalusteiden ja muiden kiintokalusteiden varastoinnista. Vakuutuksenottaja on lisäksi toimittanut G Oy:n kommentit vakuutusyhtiön hankkimasta A Oy:n lausunnosta. G Oy:n edustaja toteaa, että A Oy:n edustaja ei ole käynyt kohteessa. Vanhoissa rakennuksissa tulee purkutöiden yhteydessä usein esiin yllättäviä rakenteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia.

Vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatietojen osalta muun muassa, että jälkivahingontorjuntatöitä tehneen C Oy:n raportilla 7.1.2021 näkyy, että tilassa on ollut vuodon seurauksena paljon irtovettä. Isännöitsijän kiinteistökatselmus 11.1.2021 kuitenkin osoittaa, että kohde on ollut päällisin puolin kuiva. P Oy:n kartoituksessa 11.1.2021 kastuneeksi alueeksi oli mitattu kahdeksan neliömetriä. PK Oy:n kartoituksessa 22.1.2021 kastuneeksi alueeksi oli mitattu 100 neliömetriä.

Vakuutusyhtiö oli maksanut 2.2.2021 tehdyn myönteisen korvauspäätöksen jälkeen laskujen osoittamia summia, kunnes huhtikuussa purkulaskujen määrä ei ollut enää vakuutusyhtiön mielestä kohtuullinen. Vakuutusyhtiö on tällöin pyytänyt laskelman purusta ja jälleenrakentamisesta P Oy:ltä ja ilmoittanut vakuutuksenottajalle, että P Oy:n purkua ja jälleenrakentamista koskevien laskelmien mukaiset summat ovat korvauksen enimmäismäärät.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt A Oy:tä antamaan asiakirjoihin perustuen asiantuntijalausunnon asbestikartoituksen mukaisesta asbestipurkutyön hinnasta. A Oy:n arvion mukaan kohtuullisena asbestipurun kustannuksena voidaan tämän vahingon osalta pitää 18 000–19 000 euroa (sisältäen arvonlisäveron). Vakuutusyhtiö on lisäksi pyytänyt toisen kustannusarvion PP Oy:ltä asbestitöiden osalta. PP Oy:n kustannusarvio purkutöiden hinnasta oli A Oy:n arviota pienempi.

PK Oy:n kartoitusraporttiin perustuvan P Oy:n laskelman mukaiset purkukulut olivat 15 090,02 euroa. Asbestipurun osalta on katsottu korvattavaksi tämä summa kaksinkertaisena, eli 30 180,04 euroa, koska laskelmassa ei ollut huomioitu asbestipurkua. Tämä ylittää reilusti A Oy:n asiantuntijalausunnon mukaisen kustannusarvion ja vastaa sitä määrää, jonka asbestipurun suorittanut taho, eli G Oy, on kertonut asbestipurun suhteessa tavanomaiseen purkuun olevan, eli kaksi kertaa tavallisen purkutyön hinta. Vakuutusyhtiö katsoo tämän summan kohtuulliseksi.

Yhteensä PK Oy:n raporttiin perustuvan laskelman kulut, purkukulut kaksinkertaisena huomioiden, ovat 80 132,71 euroa. Vakuutusyhtiö toteaa, että käytäntönä yleisesti laskelmia käytettäessä on maksaa aiheutuneita laskuja laskelmien yhteissummaan saakka ja ilmoittaa käytettävien laskelmien yhteissumman olevan vahingon määrän ylärajana.

Jälleenrakentamisesta aiheutuvien kulujen osuus on laskelman mukaan 49 952,67 euroa. Se, että korvauksia ei ole jälleenrakentamisen osalta maksettu laskelman loppusummaan saakka, johtuu siitä, että purkukuluihin liittyen on toimitettu ja maksettu laskuja, jotka ylittävät vahinkoalueelle kohtuullisten purkukulujen osuuden. Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottaja voi halutessaan palauttaa purkutöistä
30 180,04 euron ylittävät korvaukset, jolloin palautettu osa voidaan osoittaa jälleenrakentamisesta aiheutuneille kuluille, mutta tämä ei muuta kokonaiskorvaussummaa.

Vakuutusyhtiö pitää huomionarvoisena sitä, että P Oy:n raportin mukainen vahinkoalue on laajentunut noin kahden viikon kuluessa pintamittauksin käsittämään yli kymmenkertaisen alueen. Kiinteistöhuollon laskun mukaan 22.1.2021 oli havaittu myös sulamisvesien valuneen kellariin.

Lattia oli jo ollut pintakuiva aikaisempien raporttien ja katselmuksissa tehtyjen havaintojen mukaan. Koska vuotanut putki oli tulpattu 1.1.2021 heti vuodon havaitsemisen jälkeen, lienee lämmönjakohuoneessa havaittu irtovesi mainittua lumen sulamisvettä. Vakuutusyhtiö pitää erikoisena, että ontelolaatoistakaan enää kolmen viikon kuluttua vahinkotapahtumasta valuisi huomaamatta vettä.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa, ettei se ota kantaa siihen, onko kohteessa tehty vahinkoon liittymättömiä töitä tai onko kohteessa sattunut useampia vahinkoja. Asiantuntijalausuntojen perusteella putkivuodon aiheuttama vahinko olisi kuitenkin ollut korjattavissa PK Oy:n raportin mukaisten laskelmien hinnalla, purkukulut kaksinkertaisena huomioiden. Vakuutusyhtiö on luvannut korvata vahingon PK Oy:n raportin toimenpidesuositusten mukaisesti. P Oy on tehnyt laskelman näiden toimenpidesuositusten mukaisesti, yleisesti käytössä olevalla laskentaohjelmalla. Päätöksessä on huomioitu asbestipurkutyön kustannus sen laajuisena kuin purkutyön tehnyt G Oy on sen arvioinut. Tämä arvio ylittää A Oy:n asiantuntijalausunnon mukaisen arvion kohteen asbestipurkutöistä. Vakuutusyhtiö katsoo, että korjauskulut kokonaisuudessaan, huomioiden kuivaus ja kartoituskulut sekä laskelmien virhemarginaali ovat tulleet maksetuksi.

Vakuutusyhtiö korostaa vielä lisäkirjelmässään, että purkukuluja on maksettu nelinkertainen määrä P Oy:n laskelmassa mainittuihin kuluihin nähden. Vakuutusyhtiö katsoo maksaneensa purkukuluja 60 478,76 euroa, kun otetaan huomioon kaikki maksetut korvaukset yhteensä 116 523,03 euroa sekä vakuutuksenottajan toteutuneita kustannuksia koskevan laskelman mukainen ennallistaminen yhteensä 55 844,27 euroa. G Oy:n edustaja on lausunut asbestipurun olevan kaksi kertaa kalliimpaa normaalipurkuun verrattuna. Nyt laskutettu asbestipurun määrä verrattuna normaalipurkuun on ollut yli kuusinkertainen. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sille ole toimitettu selkeää ja pitävää dokumentoitua näyttöä siitä, miksi purku on tullut monta kertaa kalliimmaksi kuin mitä G Oy:n asbestipurkutyön johtaja itse on arvioinut. Vakuutusyhtiö katsoo, että toteutunut kulu ei ole ollut kohtuullinen. Vakuutusyhtiö katsoo myös, että G Oy:n edustajan lausunnon uskottavuutta heikentää se, että sama henkilö on ottanut asbestinäytteet ja ollut työnjohtajana, työntekijänä ja laskuttajana purkuprojektissa sekä mahdollisesti myös hyötynyt itse laskutettavasta tulosta.

A Oy:n asiantuntijalausunnon osalta vakuutusyhtiö toteaa, että lausunto ei ole perustunut siihen oletukseen, että lattian purettava kerros olisi ollut korkeintaan 50 millimetriä. A Oy:llä on ollut käytettävissään kaikki materiaali, josta on voitu todeta kohteen ominaisuudet. A Oy:n edustaja on myös todennut, että kysymyksessä ei ole ollut kovin poikkeuksellinen rakenne, joka selittäisi menekin. Myöskään selvitys lattiarakenteen heikkoudesta ei selitä kustannusten nousua. Lisäksi työn hinta suhteessa käytettyyn työaikaan on ollut todella suuri. Ennallistamisen osalta varaston vuokraan liittyviä kuluja on korvattu siltä osin, kuin kulut ovat sisältyneet korvattuihin purkulaskuihin. Myös lasiseinän irrotus ja takaisinasennustyö on korvattu.

Sopimusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna.

Vakuutuksesta korvataan lisäksi suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.
[…]

Ehtokohdan E-5.3 (Omaisuuden arvon ja esinevahingon määrän laskeminen) alakohdan E-5.3.1 (Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molemmat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. (Jälleenhankinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdassa E -5.1.2)

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus.
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys vuotovahingosta aiheutuneiden korjauskulujen korvaamisesta kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvannut korjauskuluja hankkimaansa laskelmaan perustuen kohtuulliseksi katsomaansa määrään asti.

Vakuutuksenottajan esittämän laskelman mukaan kosteuskartoitusten, jälkivahingontorjuntatöiden ja purkukulujen määrä yhteensä on ollut 96 619,46 euroa. Jälleenrakennukseen liittyneiden toteutuneiden kulujen määrä on ollut 55 844,27 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksaneensa korvauksia yhteensä 116 523,03 euroa. Pääosa haettujen ja maksettujen korvausten erotuksesta muodostuu purkukuluista, joiden määrää riita pääosin koskee.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vahingon määrä on korjauskustannukset, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata.

Jälkivahingontorjuntatöitä tehneen C Oy:n 7.1.2021 päivätyn raportin mukaan mentäessä paikalle 1.1.2021 liiketilan lattialla oli ollut runsaasti vettä. Raportin valokuvan perusteella liiketilan lattialla on ollut irtovettä. Kellarin lämmönjakohuoneen lattialla oli ollut noin puoli metriä vettä. FINEn käsityksen mukaan osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että vahinkoalue on ollut PK Oy:n raportin mukainen noin 100 neliö­metriä.

Purkutöitä koskevien G Oy:n laskujen mukaan liikehuoneistossa oli aloitettu jälkivahingontorjuntatöiden jälkeen purkutyöt 14.1.2021. Asbestipurkua oli tehty laskuista ja niiden mukana olleista työlistauksista ilmenevien tietojen mukaan tammikuun lopulta huhtikuun alkuun 2021. FINEn käsityksen mukaan ensimmäisiä vakuutusyhtiölle toimitettuja asbestipurkutöitä koskevia laskuja oli vakuutusyhtiössä käsitelty maaliskuussa ja huhtikuussa 2021. Nämä laskut ovat koskeneet helmikuussa ja maaliskuussa 2021 tehtyjä asbestipurkutöitä. (G Oy:n lasku 201039, koskee töitä 8.–16.2.2021, korvattu päätöksellä 9.3.2021; G Oy:n lasku 201088, koskee töitä 24.2.–5.3.2021, korvattu 25.4.2021; G Oy:n lasku 201099, koskee töitä 8.3.–23.3.2021, korvattu 25.4.2021.) Lisäksi jo PK Oy:n 22.1.2021 tehdyn kosteuskartoituksen raportissa oli todettu rakenteissa olleen asbestia. Tämän perusteella FINE katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut tiedossaan P Oy:n laskelmaa pyytäessään, että kohteessa tullaan tekemään asbestipurkutöitä, ja samoin vakuutusyhtiöllä on ollut tiedossaan jo tehdyistä asbestipurkutöistä laskutettu tuntihinta.

Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut 6.5.2021 korvaavansa purku- ja jälleenrakennustöitä enintään P Oy:n laskelman mukaisesti. Laskelman mukainen purkukulujen summa oli 15 090,02 euroa. FINEn käytössä olleiden asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö oli kuitenkin vielä 21.7.2021 tehdyssä korvauspäätöksessä maksanut korvauksia purkutöistä G Oy:n laskujen mukaisesti. Ennen heinäkuuta G Oy:n laskuja oli korvattu yhteensä 47 860,04 euroa ja 21.7.2021 tehdyssä päätöksessä laskuja korvattiin tämän lisäksi 22 683,36 euroa, jolloin G Oy:n laskuja oli korvattu yhteensä 70 543,40 euroa. Vakuutusyhtiö ilmoitti 5.10.2021, että purkutöitä ja kuivausta oli maksettu useita kymmeniä tuhansia euroja yli P Oy:n laskelmien, joten enää korvauksia ei makseta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut yleiseen käytäntöön käyttää laskelmia korvattavan vahingon ylärajana. FINE toteaa, että vakuutusehtojen mukainen vahingon määrä on lähtökohtaisesti korjauskustannukset. Toteutuneet korjauskustannukset ovat olleet purkutöiden osalta merkittävästi suuremmat kuin laskelmissa esitetyt arviot. Ennallistamisen kustannukset sen sijaan ovat olleet suuruusluokaltaan samalla tasolla.

Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa vedonnut korvausvastuutaan rajoittaakseen mihinkään tiettyihin vakuutusehtojen vahingon määrän tai korvauksen laskemista koskeviin ehtokohtiin. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään esittänyt esimerkiksi, että toteutuneiden korjauslaskujen mukaisia töitä tai niiden hintaa olisi pidettävä epäuskottavana. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se ota kantaa siihen, onko kohteessa tehty vahinkoon liittymättömiä töitä.

FINE toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus aiheutuneen vahingon määrästä. FINElle toimitetuissa asiakirjoissa purkutyöt tehneen G Oy:n laskujen mukana on ollut työtuntilistauksia, joihin on kirjattu päivämäärä, työntekijä, työtunnit ja työn selite. Asbestipurku on laskutettu tuntityönä. Asbestipurkumiehen työtunnin hintana on laskuissa ollut arvonlisäverollisena 55,80 euroa (45 euroa alv 0 %).

Liiketilan lattiassa on ollut P Oy:n 11.1.2021 ja PK Oy:n 22.1.2021 tekemien vahinkokartoitusten raporttien mukaan mikrosementtipinnoite, jonka alla lattiassa on ollut useita tasoitekerroksia. PK Oy:n raportin mukaan lattian harmaassa tasoitekerroksessa oli todettu asbestia. P Oy:n laskelmassa on mainittu lattioiden purun osalta ”Jyrsintä, Pintabetoni ≤ 50 mm pinta säkkibetoni” sekä ilmoitettu työn euromääräisenä kustannuksena sisältäen arvonlisäveron yhteensä 11 496,62 euroa. Laskelmasta ei käy ilmi, minkälaisella työtuntimäärällä laskelma on laadittu. Laskelmassa on lisäksi esitetty jätekustannus yhdelle tonnille, kun taas vakuutuksenottajan esittämien tietojen mukaan purkujätettä kertyi 17,85 tonnia.

G Oy:n edustaja oli todennut 19.11.2021 sähköpostissaan, että ”[o]n hieman hankala sanoa tarkalleen, että mitä purkutyö olisi maksanut niin sanottuna normaalina purkutyönä tehtynä, mutta suuntaa antava arvio olisi, että asbestipurkutyö maksoi puolet enemmän kuin normaali purkutyö olisi maksanut.” FINEn käsityksen mukaan G Oy:n edustaja on siis todennut, että tavanomainen purkutyö olisi ollut noin puolet nyt toteutuneen asbestipurkutyön (noin 97 000 euroa) hinnasta. Tällöin tavanomainenkin purkutyö tässä kohteessa olisi ollut kalliimpi kuin P Oy:n laskelmassa esitetty noin 15 000 euroa. Muutoinkin FINE katsoo, ettei G Oy:n edustajan edellä mainitusta lausumasta ole tehtävissä vakuutusyhtiön esittämiä johtopäätöksiä.

Vakuutusyhtiö oli korvannut G Oy:n purkulaskuja laskujen mukaisesti noin 70 000 euron määrään asti. FINE katsoo tämän vuoksi, että vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvauspäätöksiä antaessaan purkutöistä laskutetun työtuntihinnan, jota myös FINE pitää kohtuullisena. FINE katsoo, että sen johdosta, että vakuutusyhtiö on hyväksynyt ja pitänyt riidattomana laskujen mukaista purkutöiden kustannusten määrää tähän asti, tulee asiassa huomioida työtuntihinnan osalta korvauspäätöksen sitovuutta koskeva periaate.

Purkukulujen määrästä esitetyn selvityksen osalta FINE toteaa yleisesti pitävänsä toteutuneita korjauskustannuksia ja niistä esitettyjä laskuja erittelyineen lähtökohtaisesti vahvana näyttönä vakuutusehtojen mukaisesta korjauskustannusten määrästä. Eriteltyjen laskujen lisäksi vakuutuksenottaja on tässä toimittanut vakuutusyhtiölle G Oy:n selvitystä siitä, minkä vuoksi asbestipurku on tässä tapauksessa ollut työlästä. FINE toteaa lisäksi, että on yleisesti tiedossa asbestipurun olevan kallista materiaalin käsittelyä koskevien vaatimusten vuoksi.

Edelleen FINE toteaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä katsotun, että urakoitsijoiden tai muiden rakennusalalla toimivien yritysten kustannuslaskelmien käyttö vahingon määrän arvioinnissa on monissa tilanteissa perusteltua. Nyt käsiteltävässä asiassa FINE kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiön esittämä P Oy:n laskelma tai A Oy:n ja PP Oy:n arviot kohteen asbestipurun hinnasta eivät ole sitovia urakkatarjouksia. Huomioiden myös, että FINEn käsityksen mukaan asbestipurkutyöt usein tehdään tuntityönä, FINE katsoo, etteivät kyseiset laskelmat ja arviot riittävällä tavalla osoita, että toteutuneiden purkukulujen määrää olisi pidettävä siten virheellisenä, ettei sen voisi katsoa osoittavan vakuutuksesta korvattavan vahingon määrää.

FINE katsoo, että vakuutuksenottaja on tässä tapauksessa näyttänyt toteen vakuutusehtojen mukaisen korjauskustannuksiin perustuvan vahingon määrän esittämällä toteutunutta työtä koskevan laskutuksen. FINE katsoo, että purkukulujen määrän ei ole osoitettu olleen kohtuuton.

Asiassa on ollut pääosin kysymys korvattavien purkukulujen määrästä. Jälleenrakennuskulujen osalta toteutuneet kulut ovat vakuutuksenottajan laskelman mukaan olleet yhteensä 55 844,27 euroa. Vakuutusyhtiön laskelman mukainen jälleenrakennuskulujen summa oli 49 952,67 euroa. FINE toteaa tältä osin, että toteutuneiden kustannusten noin 10 % erotus laskelmaan nähden, vahingon kokoluokka huomioiden, on tavanomaisella tasolla eikä myöskään sitä voida näillä selvityksillä pitää kohtuuttomana.

FINE myös toteaa, ettei vakuutusyhtiön menettely, jossa se on pidättäytynyt maksamasta jälleenrakentamisesta aiheutuneita ja hyväksytyiksi ilmoittamiaan kustannuksia sillä perusteella, että yhtiö on jo maksamiensa purkutyölaskujen osalta jälkeen päin katsonut laskutuksen noilta osin ylisuureksi, perustu vakuutusehtoihin.

Edellä kerrotuilla perusteilla FINE katsoo, että vakuutusyhtiön tulee vakuutusehtojen mukainen korvausvelvollisuus täyttääkseen korvata toteutuneet korjauskustannukset.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskulut toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo