Tapahtumatiedot

Asiakas teki 5.5.2022 vahinkoilmoituksen omistamassaan kerrostalohuoneistossa aiheutuneista vahingoista. Asiakkaalla oli kohteeseen perustason laajuinen kotivakuutus, jossa vakuutuksen kohteena oli koti-irtaimisto.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 9.5.2022. Päätöksessä todetaan tapahtumatiedoista, että vuokralaisen muutettua pois 13.11.2021 ja asiakkaan päästyä itse asuntoon 16.11.2021 asiakas oli todennut, että asuntoa ei ollut siivottu, osa avaimista puuttui, eteisen kattovalaisin oli rikottu ja poistettu, bideesuihkun letku ja kahva olivat rikki, liesi oli rikottu ja makuuhuoneen tuuletusikkuna oli rikottu. Koko asunnon parkettilattia oli myös vahingoitettu. Päätöksessä todettiin, että peruskotivakuutus korvaa irtaimistolle vahingonteosta aiheutuvan vahingon vain murtautumisen yhteydessä. Koska asuntoon ei ollut murtauduttu, vaan vahingon oli aiheuttanut vuokralainen, ei vahinkoa korvattu kotivakuutuksesta. Asunnossa rikottujen tavaroiden osalta päätöksessä todettiin, että peruskotivakuutuksessa ei ole turvaa rikkoutumiselle, joten rikottuja tavaroita ei korvattu vakuutuksesta.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen todeten vahingon kohdistuvan vahingontekoa koskevassa ehtokohdassa tarkoitettuun rakennukseen. Lisäksi asiakas totesi, ettei asunnossa ollut hänen irtaimistoaan, joten vahinko ei ole voinut siihen kohdistua, vaan se oli kohdistunut asunnon kiinteään rakenteeseen ja varustukseen. Vahingon laajuudesta asiakas toteaa parkettilattian vaurioiden lisäksi, että esimerkiksi kylpyhuoneen ovi saranoineen oli viety, samoin makuuhuoneen tuuletusikkuna. Tuuletusikkunan ulompi lasi oli rikottu, ja eteisen valaisinkokonaisuus oli rikottu ja poistettu, minkä seurauksena kattoon ja seinään oli aiheutunut korjausta vaativia jälkiä. Asiakas totesi korjaustöiden olevan vielä kesken, joten lopulliset korjauskustannukset eivät olleet tiedossa.

Uudessa korvauspäätöksessään 18.5.2022 vakuutusyhtiö totesi selvityksistä ilmenevän, että vuokralainen oli aiheuttanut tuhoa asunnossa. Aiemmassa korvauspäätöksessä kerrotuin perustein kyseessä ei kuitenkaan katsottu olevan asiakkaan kotivakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vuokralaisen asuntonsa kiinteälle sisustukselle aiheuttaman vahingon todeten aiemmin esittämänsä lisäksi kotivakuutuksen sisällön olevan epäselvä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan koti-irtaimistovakuutuksen kohteena olevan irtaimiston lisäksi myös asunnon kiinteät sisustukset enintään 5 000 euroon saakka. Vakuutusehtojen osalta yhtiö toteaa lisäksi, että kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan ehtokohdan F20.3.3.2.1 mukaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2 ja 3 pykälien perusteella määräytyviä osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevia kiinteistön osia ja huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Ehtokohdassa F22.1 puolestaan mainitaan peruskotivakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat ja niihin liittyvät rajoitukset. Ehtokohdan F22.1.7 mukaan peruskotivakuutuksesta korvataan vahingonteko, kun se tapahtuu rakennukselle ja piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille taikka irtaimistolle murtautumisen yhteydessä.

Tässä tapauksessa asuntoon ei ole murtauduttu, vaan asunnossa asunut vuokralainen on aiheuttanut asumisensa aikana 24.6.2020–13.11.2021 vahinkoa asunnon kiinteälle sisustukselle ja irtaimistolle. Irtai­mistolle aiheutunut vahingonteko ei siten ole tapahtunut murtautumisen yhteydessä, eikä vahingon kohteena myöskään ole ehtokohdassa mainittu rakennus tai piha-alueella oleva kiinteä tavanomainen rakennelma, joten peruskotivakuutus ei korvaa vahingonteosta aiheutunutta vahinkoa.

Asiassa eivät myöskään täyty omaisuuden anastamisesta tai rikkoutumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvattavuudelle vakuutusehdoissa asetetut edellytykset, koska varkausvahingon korvattavuus edellyttää rakennukseen murtautumista tai tunkeutumista murtautumisen tai ryöstön yhteydessä haltuun saadulla avaimella ja koska peruskotivakuutukseen ei sisälly rikkoutumisturvaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vuokralaisen asuinhuoneiston kiinteälle sisustukselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta huoneiston osakkeenomistajan ottamasta perustason kotivakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 §:n (Kunnossapitovastuun jako ja kunnossapito-oikeus) 1 momentin mukaan yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken 2 ja 3 §:n säännösten mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lain 4 luvun 2 §:n (Yhtiön kunnossapitovastuu) 1 momentin mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

Lainkohdan 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Lain 4 luvun 3 §:n (Osakkeenomistajan kunnossapitovastuu) 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat.

Asiassa sovelletaan 1.1.2021 voimaan tulleita kotivakuutusehtojen vakuutusehtoja.

F20.3 Vakuutuksen kohde
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu kodin ja vapaa-ajan omaisuus seuraavasti:

F20.3.1 Rakennukset

F20.3.2 Koti-irtaimisto tai huvilairtaimisto
- vakuutettujen koti-irtaimisto. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esimerkiksi huonekaluja, kodin tekstiilejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinkoneita.
- vakuutettujen yksityisessä käytössä olevasta henkilöautosta, moottoripyörästä, moposta ja veneestä irrotetut, tavanomaisesti irrotettavissa olevat osat ja tavanomaiset varusteet, joille aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta
- soutuveneet, soutujollat, kanootit ja kajakit yhteensä enintään 2 000 euroon asti
- enintään 5 hevosvoiman perämoottorit
- ruohonleikkurit (muut kuin päältä ohjattavat), puutarhajyrsimet ja lumilingot

Vakuutuksen piiriin kuuluu myös sellainen vakuutetun yksityishenkilönä vuokraama tai lainaama omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun koti-irtaimistoonsa ja jolle aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta. Tähän ei kuitenkaan lueta vakuutetun oman ansio- tai yritystoiminnan piiriin kuuluvaa omaisuutta.

F20.3.3 Koti- tai huvilairtaimiston euromääräiset rajoitukset
F20.3.3.1
Vakuutuksen kohteena ovat myös vakuutettujen yksityishenkilönä omistamat
- rahat ja arvopaperit 350 euroon
- saakka ja ansiotyössään tarvitsemat työvälineet 2 000 euroon saakka
- arvoesineet 10 000 euroon saakka. Arvoesineillä tarkoitetaan esineitä, joiden arvo säilyy tai nousee iän myötä.
   Arvoesineitä ovat mm.
   - korut ja jalometallit
   - taide-esineet
   - antiikkiesineet
   - aidot itämaiset matot ja taidetekstiilit.
- kokoelmat 10 000 euroon saakka. Kokoelmalla tarkoitetaan sarjaa esineitä, joiden yhteisarvo on enemmän kuin yksikköarvot yhteensä.
- asuinhuoneiston ulkopuolella sijaitsevissa kerrostalojen verkko- ja ullakkokomeroissa pysyvästi tai tilapäisesti säilytettävät irtaimistot enintään 5 000 euroon saakka.
- vuokra- tai osakehuoneiston kiinteät sisustukset 5000 euroon saakka.

F20.3.3.2
Kiinteä sisustus asunto-osakeyhtiössä
F20.3.3.2.1
Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4:n. luvun pykälien 2-3 perusteella määräytyviä osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevia kiinteistön osia ja huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti sovitut osakkeenomistajan kunnossapitovastuun laajennukset eivät sisälly vakuutukseen.

F22.1 Korvattavat vakuutustapahtumat ja näihin liittyvät rajoitukset
F22.1.5 Varkaus
F22.1.5.1
Vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos rakennukseen, moottoriajoneuvoon, matkailuperävaunuun, veneeseen tai telttaan on
- murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen taikka tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen
- tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.
Lisäksi korvataan anastettu vakuutetun mukana oleva vakuutettu irtaimis­to.

F22.1.7 Vahingonteko
Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu vahingonteosta
- rakennukselle ja piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille
- irtaimistolle murtautumisen yhteydessä.

Asian arviointi

Asiakkaan kerrostalohuoneistossa vuokralla asunut henkilö on vahinkoilmoituksen mukaan aiheuttanut asunnossa laajaa vahinkoa. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen todeten ehtokohdan F22.1.7 mukaisen, irtaimistolle aiheutuneen vahingonteon korvattavuuden edellytyksenä olevan asuntoon murtautuminen, mistä nyt ei ole kysymys. Asiakkaan mukaan murtautumista edellytetään vain irtaimistolle aiheutuneen vahingonteon kohdalla, ja vahingon kohdistuessa huoneiston kiinteään sisustukseen kyse on ehtokohdassa mainitusta rakennukselle aiheutuneesta vahingosta. Tältä osin vakuutusyhtiö on todennut, ettei rakennus ole vakuutuksen kohteena. Asiakkaan mukaan vuokralainen on omaisuuden vahingoittamisen lisäksi vienyt asunnosta kylpyhuoneen oven ja yhden tuuletusikkunan.

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa sovellettavien vakuutusehtojen osalta, että vakuutuskirjalle merkittynä vakuutuksen kohteena on koti-irtaimisto. Koti-irtaimisto määritellään vakuutusehtojen kohdassa F20.3.2, joka sisältää mainintoja erilaisista irtaimistoon kuuluvista esineistä. Kiinteän sisustuksen osalta koti- tai huvilairtaimiston euromääräiset rajoitukset määrittävän ehtokohdan F20.3.3 alakohdassa F20.3.3.1 todetaan, että vakuutuksen kohteena ovat myös vakuutettujen yksityishenkilöinä omistamat vuokra- tai osakehuoneiston kiinteät sisustukset 5 000 euroon saakka. Ehtokohdassa F20.3.3.2.1 puolestaan määritellään, mitä kiinteällä sisustuksella asunto-osakeyhtiössä tarkoitetaan.

Vahingontekoa koskevassa ehtokohdassa F22.1.7 murtautumisedellytys koskee irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa. Rakennuksen ja piha-alueella olevien kiinteiden tavanomaisten rakenteiden osalta vastaavaa edellytystä ehtoon ei sisälly. Nyt esillä olevassa tapauksessa vahingon kohteena olevan kiinteän sisustuksen osalta ehtokohta ei sisällä nimenomaista mainintaa vahingon korvattavuuden edellytyksistä.

Lautakunta toteaa vakuutusehtojen olevan yksiselitteiset ja riidattomat siltä osin, että kiinteä sisustus on vakuutuksen kohteena asiakkaan koti-irtaimistolleen ottamassa vakuutuksessa. Lautakunta pitää lähtökohtana ehtojen tulkitsemista kokonaisuutena siten, että ehtokohdassa F22.1.7 mainitulla irtaimistolla on katsottava tässä tarkoitetun irtaimistovakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta. Vastaavasti kyseisessä ehtokohdassa mainitun rakennuksen lautakunta katsoo viittaavan ehtokohtaan F20.30.2, jossa on määritelty vakuutuksen kohteena olevat rakennukset, joita kuitenkaan ei asiakkaan vakuutussopimuksen kohteisiin sisälly. Tämä tarkoittaa vahingonteosta aiheutuneiden vahinkojen osalta sitä, että edellytys murtautumisesta koskee kaikelle irtaimistovakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, myös kiinteälle sisustukselle, aiheutunutta vahinkoa. Asiakkaan huoneistossa todetut vahingot on aiheuttanut vuokralainen, jonka ei ole väitettykään murtautuneen vuokraamaansa asuinhuoneistoon, joten lautakunta katsoo, että vahingonteolle asetetut korvattavuuden edellytykset eivät asiassa täyty. Vakuutusehtoja kokonaisuutena tulkiten lautakunta ei myöskään pidä, kiinteää sisustusta koskevan maininnan puuttumisesta huolimatta, vahingontekoa koskevaa ehtokohtaa siten epäselvänä, että tällä perusteella asiaa tulisi arvioida toisin. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että kiinteälle sisustukselle vahingonteosta aiheutunut vahinko ei tule vakuutuksesta korvattavaksi.

Varkausvahinkojen osalta ehtokohdassa F22.1.5.1 todetaan, että vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos rakennukseen on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen taikka tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen taikka tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä. Tältä osin lautakunta katsoo, vastaavasti kuin edellä on todettu vahingonteon osalta, että koska asuntoon ei ole murtauduttu, varkausvahinko ei tule vakuutuksesta korvattavaksi.

Lisäksi lautakunta toteaa rikkoutumisvahinkojen osalta asiakkaan kotivakuutuksen olevan laajuudeltaan perustasoinen. Tämä tarkoittaa, että vakuutuksesta korvataan siinä nimenomaisesti korvattavaksi määritellyt vakuutustapahtumat, joihin rikkoutumiset eivät sisälly. Näin ollen myöskään siltä osin, kuin asiakkaan omaisuudelle aiheutuneissa vahingoissa on kysymys omaisuuden rikkoutumisesta, vahingot eivät tule kyseisestä vakuutuksesta korvattaviksi.

Yhteenvetona lautakunta toteaa pitävänsä vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sen muuttamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho