Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:lle on 1.4.2021 myönnetty oikeusturvaetu A:n ja X Oy:n väliseen riita-asiaan. A:n asiamies B oli esittänyt vakuutusyhtiölle pyynnön 15.7.2024 ennakkomaksun suorittamisesta, vaikka asian käsittely oli vielä käräjäoikeudessa kesken.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 10.9.2024 asiamiehelle, ettei ennakkomaksua voida suorittaa, koska asian käsittely on edelleen kesken käräjäoikeudessa ja vakuutusehtojen mukaan korvaus vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista maksetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että laskuihin otetaan kantaa oikeusasteittain.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessa todetaan, että A:n asiamies B on vastaanottanut riita-asiassa toimeksiannon 13.2.2020 ja asiassa on toimitettu haastehakemus käräjäoikeuteen 22.6.2022. Suullisen käsittelyn ajankohdasta ei ole valitusta kirjoitettaessa vielä tietoa, mutta ainakaan se ei tule olemaan vuoden 2024 aikana. Näin ollen, koska toimeksiannon hoitaminen on asiamiehestä johtumattomista syistä viivästynyt, on asiassa päädytty pyytämään ennakkomaksua aiheutuneista asianajokuluista.

Valituksen mukaan vakuutusyhtiön kieltäytymistä välilaskun maksamisesta on pidettävä virheellisenä. Yhtiön kanta perustuu ainoastaan sen itsensä laatimiin vakuutusehtoihin, jotka eivät ole vuosien varrella muuttuneet, vaikka olosuhteet asianajoalalla ovat muuttuneet oleellisesti. Samoin tuomioistuinten käsittelyajat ovat pidentyneet merkittävästi eikä juuri mistään käräjäoikeudesta saa ratkaisua alle puolessatoista vuodessa asian vireillepanemisesta. Nytkin käsillä olevassa tapauksessa A:n toimeksiannon hoitaminen on kestänyt yli neljä vuotta, ja asia on ollut oikeudessakin vireillä jo yli kaksi vuotta.

Edellä mainituilla perusteilla valituksessa todetaan, että vakuutusehto, jonka mukaan vakuutusyhtiö ei maksa välilaskua, johtaa oikeustoimilain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomuuteen, koska nykypäivänä lainvoimaisen ratkaisun saaminen vie useita vuosia. Valituksessa viitataan myös Suomen Asianajajaliiton oikeusturvaoppaaseen, jossa todetaan muun muassa, että vakuutusyhtiöt ovat hyväksyneet välilaskutuksen, kun asianajajalle aiheutuu huomattavia asiakaskuluja kesken jutun hoidon tai juttu muutoin venyy normaalia pidemmäksi. Oppaan mukaan, jos haastehakemuksen ja suullisen valmistelun välisen ajan voidaan arvioida kestävän vähintään kuusi kuukautta, voi asianajaja lähettää vakuutusyhtiölle välilaskun, jonka perusteella vakuutusyhtiö maksaa asianajajalle syntyneistä tarpeellisista kuluista puolet. Valituksessa todetaan, että edellä mainittu ohje perustuu asianajajaliiton ja entisen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton väliseen sopimukseen.

Edellä todetun lisäksi valituksessa huomautetaan, että myös oikeusapulain 18.3 §:n mukaan, jos toimeksianto kestää pitkähkön ajan, voidaan avustajalle maksaa puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhyemmältäkin ajalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa ensinnäkin, ettei sen näkemyksen mukaan asiassa ole edes annettu valituskelpoista korvauspäätöstä. Asiassa on annettu sen sijaan vain yksi korvauspäätös 1.4.2021, jonka perusteella A:lle on myönnetty asiaan oikeusturvaetu. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö huomauttaa myös, ettei asiassa toiseksi valittajaksi merkitty asiamies B ole sellainen taho, jolla olisi vakuutussopimuslain mukainen oikeus muutoksenhakuun missään oikeusturvaa koskevassa valitusasiassa.

Seuraavaksi yhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö toteaa, että vakuutussopimus on sopimus ja että sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimus sitoo sen osapuolia, eli A:ta ja vakuutusyhtiötä. Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Yhtiö toteaa, että ehdon sanamuotoa on pidettävä selkeänä ja yksiselitteisenä. Ehto ei tunne mahdollisuutta välilaskuttaa toimenpiteistä eikä vakuutusyhtiölle ole ehdoissa asetettu velvollisuutta maksaa vaadittuja välilaskuja. Yhtiön mukaan se, että vakuutusehtoja tulkittaisiin kesken vakuutussopimuksen voimassaolon jotenkin muulla tavalla, kuin mitä ehdossa on selkeästi sanottu, ei ole mahdollista.

Vastineessa yhtiö toteaa myös, ettei valituksessa viitattu Suomen asianajajaliiton oikeusturvaopas ole osa vakuutussopimusta eikä se siten ole vakuutusyhtiötä velvoittava. Opas on sen sijaan asianajajaliiton itsensä laatima ja kuvastaa sen käsitystä oikeusturvavakuutuksesta. Yhtiö huomauttaa kuitenkin, että myös siteeratussa oppaassa asiamiestä kehotetaan aina tutustumaan vakuutusehtoihin ja että tavanomaisesti laskutus tapahtuu oikeusasteittain ja että välilaskutuksesta tulee sopia vakuutusyhtiön kanssa.

Siltä osin kuin valituksessa esitetään, että vakuutusehtoa, jonka mukaan yhtiö ei maksa välilaskua, tulee pitää oikeustoimilain 36 §:n mukaan kohtuuttomana, vakuutusyhtiö toteaa, että pelkästään se seikka, että asian käsittely on asiamiehestä johtumattomista syistä viivästynyt, ei ole sellainen erittäin painava seikka, jonka perusteella vakuutusehdon katsottaisiin johtavan nimenomaan vakuutetun kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa vielä korkeimman oikeiden ratkaisukäytäntöön vakuutukseen liittyvien sopimusehtojen sovittelusta. Vastineessa huomautetaan myös, että vakuutetulle annetussa oikeusturvaedun myöntöpäätöksessä on selkeästi myös kerrottu, että korvaus maksetaan oikeusasteittain. Tämä tarkoittaa sitä, että ehtokohtaa 5.3 tulkitaan jo nyt vakuutetun kannalta edullisemmin kuin ehdon sanamuoto edellyttäisi, koska käytännössä ei edellytetä lainvoimaista tuomiota. Vakuutusyhtiö toteaa myös, ettei valituksessa viitattu oikeusapulain 18 §:n 3 momentti ole lainkaan merkityksellinen oikeusturvavakuutuksen mukaisen korvauksen maksun ajankohtaa koskevassa asiassa.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa annettu myöntöpäätös on oikea, eikä mainitun vakuutusehdon kohtuullistamiselle ole aihetta. Mikäli Vakuutuslautakunta päätyisi pitämään vakuutuksen ehtokohtaa 5.3 kohtuuttomana vastoin nykyistä korvauskäytäntöä, varaa yhtiö oikeuden arvioida erikseen lähettyä laskua ja ennakkokorvauksen määrää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko vakuutusyhtiön suorittaa riita-asiassa ennakkomaksu asiamiehen laskusta ennen kuin tuomioistuin on antanut asiassa tuomion ja onko ehtokohtaa, joka mahdollistaa ennakkomaksun suorittamatta jättämisen mainitussa tilanteessa pidettävä kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

Korvattavan vahingon määrästä vähennetään kulukorvaus, jonka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, jos se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.

Jos vakuutettu on perinyt oikeudenkäyntikulut, tai vastapuoli on ne vakuutetulle maksanut tai vakuutettu on muutoin saanut lukea ne hyväkseen, on vakuutetun palautettava ne vakuutusyhtiölle korkoineen siltä osin kuin ne vakuutusehtojen mukaan on luettava vakuutusyhtiön hyväksi.

Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta korvausta maksettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen vakuutusyhtiölle tämän maksamaan korvauksen määrään asti.

Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät vakuutuksen enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauksesta vakuutusyhtiölle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja siinä laajuudessa kuin vakuutukseen sovellettavassa sopimuksessa on sovittu. Sopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenottaja A ja vakuutusyhtiö.

Tapaukseen sovellettavien oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n ja X Oy:n väliseen asiaan on myönnetty oikeusturvaetu ja edun myöntöpäätöksessä on mainittu korvauksen maksamisen ajankohtaa koskeva vakuutusehto. A:n asiamies on kuitenkin A:n puolesta esittänyt vakuutusyhtiölle pyynnön suorittaa asianajajan laskusta ennakkomaksu, vaikka asian käsittely on vielä kesken alioikeudessa. Pyyntö perustuu siihen, että asian käsittelyn viivästyminen ei ole johtunut A:sta tai asiamiehestä johtuvista syistä ja että myös asianajoliiton oikeusturvaoppaassa on todettu, että tällaisessa tapauksessa ennakkomaksua on pidettävä mahdollisena.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, ettei asiassa ole annettu ehtojen mukaista lainvoimaista tuomiota, eikä sovellettavien ehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä myöskään ole velvollisuutta maksaa välilaskua. Sitä, että asianajoliiton oppaassa on esitetty mahdollisuus tällaisesta välilaskun maksamisesta, ei voida pitää vakuutusyhtiötä velvoittavana. Lautakunta huomauttaa myös, ettei sillä ole toimivaltaa tulkita Asianajoliiton ja Finanssiala Ry:n (ent. Finanssialan keskusliitto) välistä sopimusta. Lautakunta pystyy ottamaan suosituksessaan kantaa ainoastaan vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen sopimuksen tulkintaan. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen mukaan yhtiöllä ole velvollisuutta suorittaa korvausta A:n asiamiehen esittämästä välilaskusta.

Asiassa laaditussa valituksessa on myös todettu, että vakuutusyhtiön tapaa tulkita käsillä olevaa vakuutusehtoa on joka tapauksessa pidettävä kohtuuttomana. Vakuutuslautakunta toteaa, että kohtuuttomuutta ja kohtuuttomaan lopputulokseen johtamista arvioidaan suhteessa vakuutettuun, ei vakuutetun asiamieheen.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 § mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa sovellettava ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä ja vastaa vakiintuneesti vastaavan kaltaisissa vakuutuksissa käytetyn vakuutusehdon muotoilua.

Lautakunta toteaa, ettei oikeudenkäynnin pääkäsittelyn viivästymistä voida yksinään pitää kohtuuttomana, vaikka se ei johtuisikaan vakuutetusta tai hänen asiamiehestään johtuvista syistä. Samoin perustein eivät käräjäoikeuden käsittelyajat myöskään ole vakuutusyhtiön toiminnasta riippuvia. Tätä ei näin ollen voida pitää sovittelua puoltavana seikkana. Samoin tapauksessa jää osoittamatta, että maksun suorittamista koskeva ehto olisi vakuutettu A:n kannalta kohtuuton, vaan kohtuuttomuuteen on vedottu juuri asiamiehen puolesta ja erityisesti siitä syystä, että asiamiehen kannalta on kohtuutonta odottaa korvauksen suorittamista pääkäsittelyn päättymiseen asti.

Käsillä olevia seikkoja kokonaisuutena arvioiden Vakuutuslautakunta toteaa, ettei puheena olevaa sopimusehtoa voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana tai kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää se kokonaan soveltamatta nyt käsillä olevassa tilanteessa.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola