Tapahtumatiedot
A ilmoitti vakuutusyhtiölle, että hänen autolleen oli tehty ilkivaltaa 25.5.2024–26.5.2024 välisenä aikana. Auto oli ollut asiakkaan asunnon alakerrassa olevassa autotallissa Quick Jack -matalanostimen päällä, mutta se oli A:n mukaan kaadettu tai tiputettu nostimen päältä niin, että se oli jäänyt osittain vinoon nostimen päälle aiheuttaen vahinkoja. Autotallin ovi oli A:n kertoman mukaan murrettu tai tiirikoitu ja yksi väliovi oli rikottu. A ei osannut sanoa kuka tai mikä oli aiheuttanut vahingon, mutta vauriojälkiä oli ympäri auton runkoa. A kertoi, että poliisipartio kävi tarkastamassa tapahtumapaikan ja kirjasi asiasta rikosilmoituksen.
Poliisin tutkintailmoituksen mukaan A oli kertonut pitävänsä autotallin ovea yleensä lukittuna, mutta huomannut aamulla sen olevan kiinni, mutta lukitsematta. Ovessa ei kuitenkaan havaittu murtojälkiä. Poliisipartio oli huomannut autotallin ja asuintilojen välisen puuoven läheisyydessä maassa viisi pientä puunsälettä, muttei pystynyt jälkien perusteella päättelemään, onko asuntoon murtauduttu. Autotallissa ja alakerran tiloissa ei ollut murtautumiseen sopivia merkkejä, eikä omaisuutta ollut anastettu. Tekijä ei ollut tiedossa, eikä A ollut havainnut tapahtumien aikaan mitään normaalista poikkeavaa. Tapahtumalle ei ollut myöskään todistajia.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 4.7.2024. Yhtiö totesi päätöksessään, että ilkivaltavakuutus korvaa vain sellaiset vahingot, jotka on tahallisesti aiheutettu ja joissa teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta. Yhtiön mukaan korvattavuuden edellytykset eivät täyty, jos joku aiheuttaa vahingon huolimattomuudellaan. Koska näyttöä tahallisesta vahingonteosta ei tapauksessa ollut, korvausta ei maksettu ilkivaltavakuutuksen perusteella.
A pyysi 4.7.2024 vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen oikaisuvaatimuksensa perusteella. Muutoshakemuksessaan A painotti sitä, että kyseinen matalanostin on vakaa ja suunniteltu nimenomaisesti henkilöautojen nostamiseen, eikä auto voi pudota siitä itsestään tai edes pienellä nojaamisella. A:n mukaan autotallin ja asuintilojen välinen ovi oli myös rikottu, mikä tukee hänen näkemystään tahallisesta vahingonteosta. A toi myös esiin, että kyseessä on arvokas harrasteauto, joten ei ole uskottavaa, että hän olisi itse aiheuttanut vahingon.
Vakuutusyhtiö totesi 15.8.2024 antamassaan vastauksessa, ettei sillä ole perusteita muuttaa aiempaa korvauspäätöstä, sillä muutoshakemuksessa oli kyse ainoastaan vahingon havaitsemisen jälkeiseen päättelyyn perustuvasta, mahdollista tapahtumainkulkua koskevasta A:n väitteestä.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että yhtiö korvaa hänen autonsa korjauskulut ilkivaltaturvasta. A kertoo valituksessaan, että auton putoaminen matalanostimelta olisi mahdotonta ilman ulkopuolista voimakasta työntöä. A:n mukaan autotallin lattia on täysin suora. Auto on nostettu juuri oikeista nostokohdista. Näin ollen ei ole mitenkään mahdollista, että auto on tippunut nostimelta itsestään tai pienestä työnnöstä. A kyseenalaistaa vakuutusyhtiön kannan siitä, ettei ole uskottavaa, että joku olisi murtautunut A:n autotalliin ja tahallaan työntänyt auton nostimelta. A vetoaa edelleen siihen, ettei hänen näkemyksensä mukaan ole uskottavaa, että merkittävien rahallisten panostuksiensa jälkeen hän itse pudottaisi auton nostimelta ja vaatisi sitten yhtiötä korvaamaan aiheutuneiden vahinkojen korjaamisen.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin. Yhtiö toteaa, että ilkivaltavakuutuksesta korvataan ainoastaan tahallisesta vahingonteosta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaan näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta, vahingon määrästä ja vaurioiden syy-yhteydestä korvattavaan vahinkotapahtumaan on korvausta hakevalla, jolloin vakuutetun tulisi näyttää toteen ilkivaltavakuutuksen tunnusmerkistön täyttävän vahinkotapahtuma.
Vakuutusyhtiö viittaa poliisin raporttiin, jonka mukaan poliisipartio ei havainnut autotallin ovessa murtojälkiä. Autotallista ei ollut anastettu mitään, eikä tiloissa ollut jälkiä mahdollisesta ilkivallantekijästä. A ei kuullut alakerrasta ääniä, vaikka oli ollut kotona aika paljon päivällä sekä koko yön. Yhtiö toteaa, ettei paikalla käyneiden poliisien havainnoista käynyt ilmi, että autotallin ja asuintilojen välinen ovi olisi A:n muutoshakemuksessaan esittämällä tavalla rikottu. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei yleisen elämänkokemuksen mukaan ole todennäköistä, että mahdollinen ilkivallantekijä olisi ottanut näin suuren riskin tunkeutumalla taloon A:n ollessa kotona ainoastaan kaataakseen auton nostimelta. Selvitystä nostimen mahdollisesta viasta tai toimintahäiriöstä ei ole esitetty, mutta näiden mahdollisuutta ei kuitenkaan suljettu pois. A on kertonut, ettei ajoneuvon tippuminen itsestään pois nostimelta ole mahdollista, mutta tästä ei ole esitetty selvitystä. Yhtiön näkemyksen mukaan A ei ole osoittanut ajoneuvon vaurioiden aiheutuneen ilkivaltavakuutuksessa kuvatulla tavalla tahallisen vahingonteon seurauksena, sillä mikään asiassa saaduista selvityksistä ei viittaa ulkopuoliseen tahalliseen tekoon. Näin ollen korvausta ei voida maksaa ilkivaltavakuutuksesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.6.2023 alkaen) kohdan 3.6 (ilkivaltavakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta.
[…]
Ratkaisusuositus
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n ajoneuvon vauriot aiheutuneet ilkivaltavakuutuksesta korvattavan vahingon seurauksena.
Vakuutusehtojen mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut esinevahinko, kun tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta.
Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut, on korvauksen hakijalla. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n tulee ilkivaltavakuutuksesta korvausta saadakseen kyetä osoittamaan, että ajoneuvon vaurioiden syynä on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu tahallinen vahingonteko.
FINEllä on ollut käytössään kuvia tapahtumapaikalta, A:n selvitys tapahtumista sekä paikalla käyneen poliisipartion tutkintailmoitus. Poliisin kirjausten mukaan murtojälkiä ei ole havaittu, eikä myöskään autotallin ja asunnon väliltä löydettyjen puunsäleiden perusteella ole voitu päätellä, onko tämän oven kautta murtauduttu autotallista asuintiloihin. Tutkintailmoituksen ja valokuvien perusteella ei voida päätellä, että jokin henkilö olisi tunkeutunut A:n autotalliin nimenomaisena tarkoituksenaan vahingoittaa A:n harrastusajoneuvoa. A ei ole itse havainnut mitään normaalisti poikkeavaa tapahtumien aikaan, eikä autotallista tai asunnosta ole hänen mukaansa anastettu mitään tai aiheutettu muita vahinkoja. Selvityksestä ei ilmene seikkoja, jotka suoranaisesti tukisivat johtopäätöstä siitä, että jokin ulkopuolinen henkilö olisi tahallaan työntänyt ajoneuvon pois nostimen nostokiskojen päältä.
FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pelkkä jälkikäteispäättely siitä, miten vahinko on saattanut sattua, ei ole riittävä näyttö korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. A:n mukaan ei ole mahdollista, että ajoneuvo olisi tippunut nostimelta omia aikojaan tai edes pienestä osumasta, joten jonkun ulkopuolisen on täytynyt työntää voimalla auto nostimen päältä. FINEn näkemyksen mukaan yksinomaan se, että vahingon syytä ei pystytä varmuudella selvittämään, ei riitä osoittamaan vahingon aiheutuneen tahallisesta vahingonteosta. Näistä syistä asiassa jää näyttämättä, että ajoneuvon vauriot olisivat aiheutuneet nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa tehdyn teon seurauksena.
Lopputulos
FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä näin ollen suosita asiassa muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Muurasniemi