Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 16.10.2023 mukaan A (s. 1969) sai Progynova-lääkkeestä paniikkikohtauksen. Ennen kohtausta A näki kamalia näköharhoja. Näköharhat jatkuivat lääkkeen käytön lopettamiseen saakka. Lisäksi A:lla oli epätyypillistä päänsärkyä takaraivossa. A totesi, että hänellä ei ole koskaan ollut mielenterveyden ongelmia. A ei myöskään polttanut, juonut tai syönyt muita lääkkeitä. Lääkevahingon vuoksi A:lle jäi traumaperäinen stressioireyhtymä (PTSS, Post-traumatic stress syndrome). A epäili, ettei lääkkeen annostus ollut aivan kohdillaan. A vaati lääkevahingosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 21.8.2024 päivätyn korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi olevan epätodennäköistä, että A:lla ilmennyt paniikkihäiriö ja paineentunne päässä liittyisivät Progynova-lääkkeen käyttämiseen. A:ta koskevien potilasmerkintöjen mukaan A:lla oli ilmennyt syksystä 2022 alkaen hankalia ja ahdistavia pakko-oiretyyppisiä ajatuksia A:n tuttavalle sattuneen tapahtuman takia. Yhtiö piti todennäköisempänä, että paniikkihäiriö ja paineen tunne päässä aiheutuivat ahdistuksesta ja unihäiriöstä, joilla ei ollut syy-yhteyttä Progynova-lääkkeen käyttämiseen. A:n vahinkoilmoituksessaan mainitsemia näköharhoja ei ollut kuvattu potilasasiakirjoissa, eikä niitä voitu siten todentaa. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta Progynova-lääkkeen aiheuttamista näköharhoista ja niiden pahoista seurauksista, joista A kärsii vielä tänäänkin.

A toteaa, että hän on kertonut kolmelle henkilölle näköharhoista. Yksi näistä henkilöistä on ehkäisyneuvolan työntekijä, jolle A kertoi harhoista 13.2.2023 puhelimessa. Kyseinen henkilö sanoi, että lääke voi aiheuttaa näköharhoja, jolloin A lopetti lääkkeen käytön. A kävi kerran työterveyspsykologilla, jossa myös dokumentoitiin lääkkeen aiheuttamat harhat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei yhtiön käytössä olevissa A:ta koskevissa potilaskirjauksissa mainita A:n ilmoittamia näköhäiriöitä. A:n oma kertomus oireesta ei riitä täyttämään korvauksen hakijalle asetettuja näyttövaatimuksia. Koska näköhäiriöitä ei voida todentaa A:ta koskevista potilasasiakirjoista, ei mahdollista lääkevahinko voida tältä osin tutkia. Muilta osin yhtiö viittaa 21.8.2024 antamaansa korvauspäätökseen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.1.2020—8.6.2023, josta ilmenee muun muassa seuraavaa:

26.9.2022 ehkäisyneuvolan etäkontaktikirjauksen mukaan A oli käynyt lääkärillä 15.9.2022 ja saanut reseptin Progynova-valmisteeseen (vaihdevuosioireiden hormonikorvaushoito). A oli käyttänyt valmistetta nyt parin viikon ajan ilman vastetta. A:ta neuvottiin nostamaan annosta lääkärin antaman ohjeistuksen mukaisesti.

10.2.2023 päivätyn terveydenhoitajan etäkontaktitekstin mukaan Progynova-valmiste oli auttanut A:n vaihdevuosioireisiin hyvin, mutta A oli kokenut lisääntynyttä alakuloisuutta, jonka A yhdisti valmisteen käyttöön.

13.2.2023 päivätyn terveydenhoitajan etäkontaktitekstin mukaan A oli päätynyt lopettamaan Progynova-valmisteen käytön, koska hänelle oli tullut viikonloppuna voimakas ahdistuskohtaus. Lisäksi A:lle oli tullut päähän paineentunnetta.

6.3.2023 päivättyyn työterveyspsykologin tekstiin kirjatun 22.2.2023 konsultaatiopyynnön mukaan A oli kertonut, että edellisenä syksynä hänen tutullensa oli tapahtunut asia, joka oli järkyttänyt A:ta. A oli kuvaillut, että tämän jälkeen hänen mieleensä oli tunkeutunut ahdistavia pakko-oiretyyppisiä ajatuksia. Ajatukset olivat pelottaneet A:ta. A oli kertonut aloittaneensa alkusyksystä estrogeenilääkityksen, jonka A oli ajatellut vaikuttaneen ahdistukseen ja mielialaan. A oli lopettanut lääkityksen kolme viikkoa sitten, jonka jälkeen hänellä oli ollut yöllä useampi paniikkikohtaus, joihin oli liittynyt hengitysvaikeuksia. A oli kertonut ahdistuksen nyt helpottaneen ja mielialan parantuneen. A oli kertonut nukahtamishaasteista ja heräilyistä. Lisäksi A oli kertonut, että hän oli pari vuotta sitten nukkunut huonosti noin vuoden ajan. Uniongelmat eivät olleet kuitenkaan täysin poistuneet. Vastaanotolla kirjatun tekstin mukaan A oli hyvässä vuorovaikutussuhteessa ja kertoi tilanteestaan selkeästi. Suunnitelmana oli, että työterveyspsykologin käyntejä jatkettaisiin.

8.3.2023 päivätyn työterveysaseman etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että Progynova-valmisteen käytön aloittamisen jälkeen hän oli alkanut nähdä pelottavia unia. Lisäksi A:lla oli ilmennyt ahdistusta ja mielialan laskua. A oli käyttänyt aikaisemmin Estrena-geeliä (hormonikorvaushoito), mutta sen teho ei ollut ollut riittävä. A käytti Progynova-valmistetta kolmisen viikkoa, jolloin hän oli ollut hyvin ahdistunut ja nukkumisesta oli muodostunut pelottava kokemus. Lääkäri totesi, että suoraa syy-yhteyttä Progynova-valmisteen ja uniongelmien välillä on vaikea vedenpitävästi osoittaa, mutta ajallinen yhteys oli olemassa. Myös se, että lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen A koki tilanteensa parantuneen, tuki ajatusta syy-seuraussuhteesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet näköharhat todennäköisesti seurausta Progynova-lääkkeen käyttämisestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 15.9.2022 reseptin Progynova-valmisteeseen (hormonikorvaushoito) vaihdevuosioireiden takia. Potilaskirjauksen 10.2.2023 mukaan A kertoi, että valmiste oli auttanut hyvin hänen vaihdevuosioireisiinsa, mutta hän oli kokenut lisääntynyttä alakuloisuutta. A yhdisti alakuloisuuden valmisteen käyttöön. Potilaskirjauksen 13.2.2023 mukaan A oli päätynyt lopettamaan Progynova-valmisteen käytön, koska hänelle oli tullut viikonloppuna voimakas ahdistuskohtaus. Lisäksi A:lle oli tullut päähän paineentunnetta.

Työterveyspsykologin 6.3.2023 potilaskirjaukseen kirjatun lähetteen tekstin mukaan A oli kertonut, että edellisenä syksynä hänen tutullensa oli tapahtunut asia, joka oli järkyttänyt A:ta. A oli kuvaillut, että tämän jälkeen hänen mieleensä oli tunkeutunut ahdistavia pakko-oiretyyppisiä ajatuksia. A oli kertonut, että Progynova-valmisteen käytön lopettamisen jälkeen hänen mielialansa oli parantunut ja ahdistus helpottanut. A oli kertonut nukahtamishaasteista ja heräilystä. A:lla oli ollut uniongelmia myös pari vuotta aiemmin, eivätkä uniongelmat olleet A:n kertoman mukaan täysin poistuneet. Potilaskirjauksessa 8.3.2023 mainitaan lisäksi Progynova-valmisteen käytön aloittamisen jälkeen ilmenneet pelottavat unet.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei potilaskirjauksissa ole mainintaa A:n kertomista näköhäiriöistä tai -harhoista.  Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden yhteydestä lääkkeen käyttöön ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila