Tapahtumatiedot
A (s. 1952) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 24.4.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 19.4.2021 ja toisen annoksen 12.7.2021 Vaxzevria-valmisteella (Astra Zeneca). A sai kolmannen koronavirusrokoteannoksen 27.12.2021 ja neljännen annoksen 25.8.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksessaan A on kertonut seuraavista oireista: alilämpö, hiusten lähtö, mustelmat, huimaus, heikko olo, vatsakipu, vapina, suukipu, haju-makuaistin katoaminen, sisäinen jatkuva värinä lokakuusta 2021 asti, yli 10 kg laihtuminen, iho-oireet, herpeksen/vesirokon vasta-aineiden kohoaminen, ylivirittyneisyys, unettomuus, ahdistuneisuus, jalkojen ja käsien puutuminen, nivelten turvotus ja kipu, uniapnea, koronan piikkiproteiinien vasta-aineiden kohoaminen, dysautonomia sekä monihermosairaus.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 21.3.2024. Yhtiö katsoi saamiensa selvitysten perusteella, että A:lla todetut ohutsäieneuropatia, suukivut ja uniapnea olivat rokotteesta riippumattomia sairauksia. Suukipu johtui todennäköisesti A:lla jo ennestään olleesta refluksivaivasta. Uniapnea on hengitysteitä ahtauttava sairaus, jonka syntymiseen vaikuttavat monet tekijät. Ohutsäieneuropatiaa ei ole liitetty koronarokotteisiin, ja sen alkusyy jää usein epäselväksi. Muita A:lla ilmenneitä moninaisia oireita on pidetty long covid -tyyppisinä oireina, ja ne liittyivät potilasasiakirjamerkintöjen mukaan koronan jälkioireisiin. Koronarokotteiden ei tiedetä aiheuttavan long covidia. Koronarokotteiden haittavaikutukset ovat tyypillisesti lieviä ja ohimeneviä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahingosta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A:lle on aiheutunut lääkevahingon vuoksi ainakin tilapäistä ja pysyvää haittaa, ansionmenetystä sekä ylimääräisiä kuluja, joita hän vaatii lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi.
Heti ensimmäisen koronarokotteen jälkeen A:n haju- ja makuaisti hävisivät ja suu tuntui aralta. A ei tuntenut nälkää ja paino alkoi pudota. A alkoi tuntea vapinaa, vilunväreitä ja ”vierauden tunnetta”. Suuoireiden vuoksi tehdyissä tutkimuksissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä, vaan oireiden arveltiin johtuvan refluksista.
Toisen rokotteen jälkeen oireisto paheni. A:lla oli helteestä huolimatta horkkamaista palelua. Paino putosi edelleen. Lisäksi A:lle alkoi ilmaantua mustelmia ympäri kehoa. Hyönteisten puremat eivät parantuneet.
Lokakuussa 2021 A:lla ilmeni kehossa outoa sähkömäistä värinää. Värinä ilmeni aluksi levossa. A:ta tutkittiin sydänvaivojen varalta, mutta Holter-seurannassa ei todettu poikkeavaa. Aivokuvantamisessa ei myöskään todettu oireita selittäviä löydöksiä. Värinä voimistui viikko viikolta. Lisäksi A:lla ilmeni huimausta, heikkoa oloa ja suun kipua.
A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 27.12.2021. Pian tämän jälkeen A:lla todettiin uniapnea ja hän sai käyttöönsä CPAP-laitteen. A:lla ilmeni edelleen värinää ja hiukset alkoivat lähteä. A:n paino oli pudonnut 10 kg ja nivelkivut ja turvotukset alkoivat.
A sai neljännen annoksen koronavirusrokotetta 25.8.2022. Tämän jälkeen A:lla ilmeni vaikeaa paleluoiretta. A mittasi kuumeen, mutta hänellä olikin alilämpöä 34.9 astetta.
Lokakuussa 2022 A sairastui ensimmäisen kerran koronavirusinfektioon. A:lla oli kuumetta. Alkuvuodesta 2023 A sairasti keuhkokuumeen.
A:lla on yhä ilmennyt korkeaa sykettä ja jatkuvaa sisäistä värinää. Jalkoja kuumottaa ja ne punoittavat sekä puutuvat ylhäältä alas. Myös sormet puutuvat. Suussa on todettu herpes.
A:ta tutkittiin laajasti eri lääketieteen alojen erikoislääkäreiden toimesta. Viimein A sai yhteyden rokote- ja long covid -oireisiin erikoistuneeseen neurologian professori B:hen. Sittemmin A:lla on todettu kattavien tutkimusten seurauksena ohutsäieneuropatia. Ihobiopsiassa selvisi, että ohuet hermosäikeet ovat täysin tuhoutuneet. Professori B:n mukaan kyseessä on rokotehaitta. Myös toinen neurologi on epäillyt rokotehaittaa.
A on käynyt myös piikkiproteiinien tutkimuksessa. Tulos oli 27480, viitearvo on alle 50. A katsoo tuloksen viittaavan todennäköisesti rokotehaittaan.
Ennen rokotteiden saamista A:lla oli lääkitys verenpaineeseen, astmaan ja refluksiin. Perussairauksistaan huolimatta A oli hyväkuntoinen ja liikunnallinen ihminen.
A viittaa vakuutusyhtiön hankkimaan asiantuntijalausuntoon ja toteaa olevansa lausunnosta useilta osin eri mieltä.
A:n oireet alkoivat pian ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen, minkä vuoksi A pitää ajallista syy-yhteyttä selvänä. Oireiden syyksi epäiltiin ensin koronavirusinfektion aiheuttamaa long covid -oireistoa, vaikka A:lla ei ollut testeissä todettua koronavirusinfektiota. Koronavirustilanteen ja A:n mahdollisen altistumisen takia oireiden oletettiin olleen long covid -oireita, eikä rokotehaitan mahdollisuutta edes pohdittu. Näin ollen myös A oli siinä uskossa, että hän olisi sairastanut vähäoireisen koronavirusinfektion, jonka seurauksena long covid -oireet olivat kehittyneet. Vasta kun A huomasi myöhempien rokotteiden pahentavan hänen oireitaan, hän ymmärsi rokotteen olleen oireiden syy alusta lähtien.
A katsoo, että maaliskuun 2021 negatiivinen testitulos sekä vahingonkärsineen rajalliset näyttömahdollisuudet huomioiden tulee pitää todennäköisenä, ettei A sairastanut ennen oireiden alkamista koronavirusinfektiota eikä oireisto siten todennäköisesti johdu koronan aiheuttamasta long covid -oireistosta, vaan kyse on rokotuksien aiheuttamasta, long covid -tyyppisestä oireistosta.
A kyseenalaistaa vakuutusyhtiön näkemyksen siitä, ettei koronavirusrokotteen ole tutkimuksissa katsottu aiheuttavan long covid -sairauden kaltaisia oireita ja etteivät pitkittyneet oireet A:n tapauksessa liity koronarokotukseen. A:n mukaan ilmiö ei ole lääketieteelle tuntematon, vaan erityisesti mRNA-rokotteiden ja long covid -oireiden välisestä yhteydestä on julkaistu yksittäistapaustutkimuksia. Tämän lisäksi neurologiset sivuvaikutukset ovat koronavirusrokotteiden sivuvaikutuksina yleisesti tunnettuja. A viittaa useaan eri yksittäistapaustutkimukseen sekä FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-046914, jossa lautakunta katsoi, että Comirnaty-rokotetta seurannut tulehduksellinen, reaktiivinen nivel- ja lihasoireilu tuli korvata lääkevahinkovakuutuksesta, kun reaktiivisen nivel- ja lihasoireilun ilmaantumiselle pian rokotteen saamisen jälkeen ei löytynyt asiakirjoista muuta syytä. Lisäksi FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisussa FINE-046798 on katsottu koronarokotteen aiheuttama lihasreuma korvattavaksi.
A:ta koskevista potilaskirjauksista ilmenee, ettei hänellä ole mitään perinteisiä neuropatiaa aiheuttavia sairauksia. Professori B:n kirjaamasta potilaskirjauksesta ilmenee, että ohutsäieneuropatian yhteyttä koronarokotteisiin on lääketieteellisessä kirjallisuudessa mietitty. Muiden todennäköisempien syiden puuttuminen huomioiden rokotteiden ja ohutsäieneuropatian syy-yhteyttä tulee pitää todennäköisenä.
Myös uniapnean kehittyminen on todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteisiin. A:lla ei ole perussairautena uniapneaa, vaan se on kehittynyt rokotuksien jälkeen. Ajallinen syy-yhteys on selkeä. Rokotusten seurauksena myös A:n perussairaudet astma ja refluksitauti ovat pahentuneet.
Rokotteiden saamisen jälkeen A:n suussa on aktivoitunut herpesvirus. Herpes zoster -viruksen aiheuttaman vyöruusun ja koronarokotteiden välisestä yhteydestä on koronarokotteiden kohdalla vakuuttavaa näyttöä. Todennäköisesti samalla mekanismilla kuin vyöruusun, rokote voi laukaista myös suun herpesviruksen. Koronavirusrokotteista on korvattu haittavaikutuksina herpes zoster -viruksen aiheuttamaa vyöruusua. Vyöruusun aiheuttajana toimivan herpes zoster -vesirokkoviruksen voi laukaista muun muassa infektio. Koronavirusrokotteet sisältävät muiden rokotteiden tavoin pienen määrän Covid-19-koronavirusta. Immunologisesti arvioiden on tavanomaista, että tautia, jota vastaan rokote otetaan, ilmenee rokotteen ottamisen jälkeen lievänä. A viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-049589, jossa lautakunta on todennut, että joissain lääketieteellisissä tutkimuksessa on todettu mRNA-rokotteen laukaisevan vyöruusua. Ratkaisussa Vakuutuslautakunta kuitenkin päätyi korvauksenhakijan kannalta kielteiseen ratkaisuun muista syistä. Lisäksi A viittaa lääketieteelliseen kirjallisuuteen.
A:n oireisto on katsottu rokotelähtöiseksi. Diagnoosina on G62.0 Lääkeaineen laukaisema monihermosairaus. Tutkimuksissa A:n oireille ei ole löydetty mitään rokotetta todennäköisempää syytä.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että hänellä oli ennen koronarokotetta vatsaoireita, jotka johtuivat todennäköisesti vuosia käytössä olleen Somac-vatsansuojalääkkeen lopettamisesta. Suukipu, joka alkoi ensimmäisen koronarokotteenjälkeen, oli kuitenkin täysin erilaista. Refluksi ei aiheuta huulien ja kielenkärjen poltetta tai rakkuloita, jollaisia A:lla oli rokotteen jälkeen. Suun oireilu liittyi todennäköisesti koronarokotteeseen ja johtui todennäköisesti herpesviruksen aktivoitumisesta rokotteen seurauksena.
Mitä tulee taloyhtiön koronatilanteeseen maaliskuussa 2021 ja A:n flunssaoireistoon, A:lla ei ollut tuona aikana sisätiloissa lainkaan kontakteja naapureihin. Rivitalossa ei kuljeta naapureiden kanssa samoissa sisätiloissa, kuten rappukäyttävässä, joten viruksen tarttuminen on ollut hyvin epätodennäköistä. A kertoo myös käyneensä kolme kertaa koronatestissä ja jokainen testitulos oli negatiivinen. Kaikkia testituloksia ei löydy Kanta.fi-palvelusta. A katsoo, että todennäköisesti hänen oireensa johtuivat tavallisesta flunssasta, joka myös voi tilapäisesti heikentää maku- ja hajuaistia. Mahdollisen altistuksen takia A:n oireistoa on pidetty myöhemmillä lääkärikäynneillä long covid -oireina, sillä lääkäreillä ei ole ollut tietoa siitä, että rokote voisi tällaista aiheuttaa. Samoin A:n erikoiset oireet ovat johtaneet siihen, että oireita on aluksi epäilty psykosomaattisiksi. Oireiden psykosomaattisuus on sittemmin poissuljettu A:lla todetun ohutsäieneuropatian myötä.
Vaikka herpes simplex -viruksen aktivoituminen onkin koronarokotteiden harvinainen haittavaikutus, se ei poista sitä tosiasiaa, että maailmalla on julkaistu useita kuvauksia, joissa herpes/vyöruusu on yhdistetty rokotteeseen. Koska koronavirusrokotteiden tiedetään useiden muiden rokotteiden tavoin hetkellisesti laskevan vastustuskykyä ja lisäksi aiheuttavan joillakin henkilöillä laajojakin neurologisia vaikutuksia, ei herpeksen/vyöruusun syy-yhteys koronavirusrokotteisiin kuvaudu A:n näkemyksen mukaan epätodennäköisenä. Suuoireet heti ensimmäisen rokotteen jälkeen viittaavat herpesviruksen aktivoitumiseen.
A ei ole ymmärtänyt hakeutua lääkäriin heti oireiden alkamisen jälkeen ja lisäksi oireiden alkamisajankohdasta on potilasasiakirjoissa ristiriitaisia kirjauksia. A huomauttaa, että vahingonkärsineen kertomus tulee huomioida yhtenä asiassa esitettävänä näyttönä eikä vahingonkärsineelle tule esittää kohtuuttomia vaatimuksia näytön esittämisen suhteen henkilövahinkoasioissa.
Vakuutusyhtiö myöntää itsekin vastineessaan, että osa A:n oireilusta on sellaista, jota koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa. Erityisesti A:lla huhtikuussa 2023 todetun ohutsäieneuropatian yhteyttä koronarokotteisiin on vakuutusyhtiön mukaan pohdittu.
A haluaa kiinnittää Vakuutuslautakunnan huomiota erityisesti siihen, että koronan piikkiproteiinien vasta-aineet olivat 15.3.2023 27480, kun viitearvot ovat alle 50. Tässä vaiheessa A:n mahdollisesti sairastamasta koronavirusinfektiosta oli kulunut aikaa reilusti yli puoli vuotta ja neljännestä rokotteesta noin seitsemän kuukautta. A:n asiamies toteaa olevansa siinä käsityksessä, että piikkiproteiinien vasta-aineet eivät nouse koronavirustartunnassa noin korkealle ja etteivät ne jää pitkäksi aikaa korkeiksi infektion sairastamisen jälkeen. Sen sijaan vasta-aineiden tiedetään jäävän korkealla nimenomaan rokotehaitassa. Asiamies vaatii, että vasta-ainearvojen tulkinnasta ja merkityksestä A:n kohdalla tulee pyytää asiantuntija-arvio.
A toteaa muistavansa selvästi, että ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen hänellä ilmeni ulkoista vapinaa. A ihmetteli tuolloin, mistä se johtuu, koska hän ei ollut stressaantunut. Lisäksi ilmeni vilunväristyksiä ja vierauden tunnetta. Ruoka ei maistunut, eikä hän haistanut hajuja. Toisen rokotteen jälkeen A tunsi oireiden vahvistuvan. Haju- ja makuaisti olivat täysin poissa. Vaikka ulkona oli +30 astetta, A:lla oli palelun takia kaikki villavaatteet päällä. Jalat ja kädet alkoivat puutua, eikä hierominen auttanut. Lokakuussa 21 A:lla ilmeni sisäistä kihelmöintiä ja värinää, unettomuutta, hengenahdistusta ja sydämen hakkaamista. Lääkäri ei ymmärtänyt sisäistä värinää. Terveyskeskuslääkäri teki psykosomaattisista oireista kirjauksen, jonka A on kolme kertaa pyytänyt poistamaan. Ylilääkärin mukaan kirjausta ei voi poistaa. Kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen A:n hiukset alkoivat lähteä, mustelmia tuli itsekseen ja iho oireili ja tulehtui. Neljännen koronarokotteen jälkeen tuli romahdus. A:n leposyke oli hampaita harjatessa 125 ja kevyessä rasituksessa 140. A ei pystynyt kunnolla lepäämään. Neurologin määräämien lääkkeiden jälkeen A:n olo alkoi helpottua.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:lla on ollut yli kahden viikon ajan koronavirusinfektioon sopivia oireita maaliskuussa 2021. A on altistunut koronavirusinfektiolle taloyhtiössään, ja hänellä on samanaikaisesti ilmennyt lievää kurkkukipua, vatsaoireita, heikkoa oloa sekä väsymystä. Oireiden taustalla on epäilty koronavirusinfektiota, jota ei kuitenkaan ole koronatesteissä todettu.
A on saanut ensimmäisen koronarokotteen 19.4.2021. Tämän jälkeen A:lla on ilmennyt suun oireilua, jota on pidetty hänellä jo aiemmin todettuun refluksitautiin liittyvänä. A on 17.5.2021, eli vajaa kuukausi koronarokotuksesta, kertonut vatsaoireita olleen useamman kuukauden ajan, minkä lisäksi hänen makuaistinsa oli edeltävinä kuukausina heikentynyt. Oireet ovat siis alkaneet jo ennen A:n saamaa koronarokotetta. A on kahden vuoden aikana kertonut useilla käynneillä systemaattisesti oireidensa alkaneen jo ennen hänen saamaansa ensimmäistä koronarokotetta. Potilasasiakirjoista saadun selvityksen perusteella hän muutti kertomustaan oireiden alkamisajankohdasta vasta huhtikuussa 2023, kaksi vuotta ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen.
A on saanut toisen koronavirusrokotteen 12.7.2021. A on 23.8.2021 merkinnän mukaan laihtunut vuoden 2021 aikana yhdeksän kilogrammaa; laihtumisestaan hän oli ensimmäisen kerran raportoinut 27.4.2021. Elokuun lopussa 2021 A on ollut kuumeessa, ja syyskuun alussa hän on perunut neurologiajan flunssaisen olon vuoksi. A on raportoinut huulten rakkuloista ensimmäisen kerran 3.10.2021. Sydämentykytysten vuoksi A on hakeutunut lääkäriin 29.10.2021; tällöin hän kertoi sydämentykytyksen alkaneen edellisenä iltana, eli yli kolme kuukautta toisen koronarokotuksen jälkeen. A:lle myöhemmin suoritettu Holter-tutkimus oli normaali. Marraskuun alussa 2021 A kertoi kuorsauksensa loppuneen painonpudotuksen myötä ja että hän heräsi helposti hengityskatkoksen tunteeseen. A:lle tehtiin unipolygrafiatutkimus, jossa todettiin keskivaikea obstruktiivinen uniapnea.
A on raportoinut ensimmäisen kerran öisin herättävästä vapinasta/tärinästä 9.11.2021, eli lähes neljä kuukautta toisen koronarokotuksen jälkeen.
Kolmannen koronavirusrokotteen A on saanut 27.12.2021. Helmikuussa 2022 A on hakeutunut terveydenhuoltoon astmaoireiden pahentumisen vuoksi. Hoitotietomerkinnät yskän alkamisen ja astmaoireiden pahenemisen osalta ovat ristiriitaisia. Yhä helmikuussa 2022 A on kertonut moninaisten oireidensa alkaneen jo maaliskuussa 2021. A:n oireita pidettiin mahdollisesti koronavirusinfektion jälkioireina, minkä lisäksi niiden ajateltiin voivan olla psykosomaattisia. A hakeutui huhtikuussa 2022 terveydenhuoltoon rintakehän alaosassa tuntuvan kivun vuoksi, minkä lisäksi hänellä esiintynyt hermovärinäoireilu vaikutti pahentuneen. A on myös 2.5.2022 kertonut värinäoireiden alkaneen lokakuun lopussa, jolloin hänen saamastaan toisesta koronavirusrokotteesta oli kulunut jo yli kolme kuukautta.
Neljännen koronavirusrokotteen A on saanut 25.8.2022. Syyskuussa 2022 A:n epäiltiin todennäköisesti sairastaneen koronavirusinfektion jo kahdesti ja hänellä ilmenneiden oireiden ja niiden pahenemisen on katsottu johtuvan sairastetuista infektioista. A sairasti koronavirusinfektion 20.10.2022. Yli kaksi kuukautta neljännestä rokotuksesta tehdyn etäkontaktimerkinnän 31.10.2022 mukaan A:lla alkoi neljännen koronavirusrokotteen jälkeen seuraavana päivänä rajut oireet: lämmönsäätelyn häiriö, alilämpö, palelu, fatiikki ja väsymys, minkä lisäksi hänen rasituksensietonsa heikkeni. Tällaisesta oireilusta ei ole aiempia merkintöjä rokotuksen jälkeen. A on itse 23.11.2022 kertonut, ettei ajallinen yhteys koronavirusrokotteen ja oireiden välillä ole selvä, sillä hänellä oli oireilua jo jonkin verran ennen rokotetta. Tällöin hän toisti jälleen värinäoireilun alkaneen lokakuun lopussa 2021.
A:lla todettiin ohutsäieneuropatia huhtikuussa 2023. Koronavirusinfektiot A sairasti vahvistetusti maaliskuussa 2023 ja tammikuussa 2024.
Ensimmäisen koronarokotteen aikaan ilmennyt oireilu
A on kärsinyt ensimmäisen saamansa koronavirusrokotuksen yhteydessä oireilusta, jota on pidetty hänellä todettuun refluksitautiin sopivana. Oireilu on sairauskertomusten perusteella osittain alkanut ennen koronavirusrokotusta. Vaikka Vaxzevria-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa ruoansulatuselimistön oireilua, kuten vatsakipua ja ripulia, katsoo vakuutusyhtiö A:n rokotusten jälkeisten oireiden liittyvän todennäköisesti hänen perussairauteensa.
Herpesviruksen aktivoituminen
Suurin osa suomalaisista aikuisista on sairastanut nuoruudessaan vesirokon. Varicella zoster – eli vesirokkovirus jää sairastetun infektion jälkeen pysyvästi elimistöön. Virus voi myöhemmin aktivoitua esimerkiksi vyöruusuna. Todennäköisyys sairastua tällaisiin infektioihin kasvaa iän myötä eikä taustalta useinkaan löydy altistavaa tekijää. Tuoreissa tutkimuksissa on todettu, että koronavirusrokotteet eivät todennäköisesti laukaise vesirokkoviruksen aiheuttamia sairauksia eikä koronavirusrokotteiden ole osoitettu lisäävän vyöruusuun sairastumisen riskiä. Vesirokkoviruksen aktivoitumisen ja koronavirusrokotteiden välillä ei ole tutkimuksissa osoitettu olevan syy-yhteyttä.
Koronavirusrokotteiden ei siis tiedetä aiheuttavan vyöruusua toisin kuin ratkaisusuosituspyynnössä esitetään. Koronavirusrokotteiden ei tiedetä myöskään aktivoivan herpes simplex -viruksen aiheuttamaa suun herpesinfektiota.
Osa A:n suun oireilusta on sopinut johtumaan refluksitaudista. A on raportoinut herpestyylisestä rakkuloinnista muutamasti etäkontakteissa, mutta merkintöjen mukaan esimerkiksi hammaslääkäri ei ole todennut suussa oireilua. Varsinainen herpesviruksen aktivoituminen voidaan todentaa potilasasiakirjoista vasta tammikuun lopulla 2023, eli noin viisi kuukautta neljännen rokotuksen jälkeen. Herpesviruksen aktivoitumisella ei ole siis myöskään ajallista yhteyttä A:n saamiin rokotteisiin.
Uniapnea
A:lla on diagnosoitu obstruktiivinen uniapnea joulukuussa 2021. Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta johtuvaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä. Uniapneaa sairastaa noin 10 % suomalaisesta, ja se on yleisintä 40–65-vuotiailla. Verenainetautia, jota myös A sairastaa, sairastavista yli 25 %:lla esiintyy uniapneaa, ja uniapneaa esiintyykin sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla 2–3 kertaa enemmän kuin niitä sairastamattomilla. Tärkein uniapnealla altistava tekijä on ylipaino, mutta muita uniapnean mahdollisia syitä ovat rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu tai purennan poikkeavuudet. Myös lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapnean esiintyvyys on suurempi kuin nuoremmilla naisilla.
Koronavirusrokotteiden ei tiedetä aiheuttavan uniapneaa. Yhtiö huomauttaa lisäksi, että uniapneaoireilun ajallinen yhteys koronavirusrokotteisiin jää todentamatta potilasasiakirjoista. A on kertonut ensimmäisen kerran heräävänsä hengityskatkon tunteeseen vasta 6.11.2021, eli noin neljä kuukautta toisen koronavirusrokotuksen jälkeen. Toisaalta A on kertonut, että hänellä on ollut aiemmin kuorsausta, joka oli kuitenkin laihtumisen myötä loppunut. Laihtumisestaan A on raportoinut ensimmäisen kerran huhtikuun 2021 lopussa. Kuorsaaminen on uniapnean yleisin oire, ja kuorsaamista A:lla on mahdollisesti esiintynyt siis jo ennen ensimmäistä koronavirusrokotetta. Uniapnea on alidiagnosoitu sairaus ja on mahdollista, että A on sairastanut sitä jo ennen koronavirusrokotteiden saamista.
Muu oireilu
Vaikka osa A:n oireilusta on sellaista, jota koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa, ei A:n oireilla voida todentaa olevan ajallista yhteyttä yhdenkään hänen saamansa koronavirusrokotteen kanssa. Osa oireista on alkanut selvästi jo ennen ensimmäistä koronavirusrokotusta, ja toisaalta rokotteiden jälkeen A on raportoinut oireita vasta kuukausia myöhemmin. Kuten FINEn Vakuutuslautakunta on esimerkiksi ratkaisusuosituksessaan FINE-061943 todennut, rokotteen laukaisemat immunologiset ilmiöt alkavat yleensä pian rokotteen saamisen jälkeen. Koronavirusrokotteiden valmisteyhteenvetojen mukaan rokotteiden haittavaikutukset ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotuksen jälkeen. Lisäksi muun muassa ilmoitettujen niveloireiden osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla on todettu nivelrikkoa aikaisemmin, eikä potilasasiakirjoissa ole todennettavissa A:n raportoineen koronavirusrokotusten jälkeen terveydenhuoltoon poikkeuksellisesta niveloireilusta, jonka voitaisiin katsoa johtuvan rokotuksista.
Koronavirusinfektioon tiedetään liittyvän oireina muun muassa haju- ja makuaistin heikentymistä, jollaista koronavirusrokotteiden ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan; tällainen oireilu ei ole Vaxzevria- tai Comirnaty-rokotteiden tunnettu haittavaikutus. Haju- ja makuaistin heikentyminen ei A:n tapauksessa ole myöskään ajallisessa yhteydessä hänen saamiinsa rokotteisiin.
A:n on epäilty sairastaneen koronavirusinfektion maaliskuussa 2021, vaikka tätä ei ole voitu testillä vahvistaa. A:lla ilmenneen oireilun on katsottu todennäköisesti johtuvan sairastetusta koronavirusinfektiosta. Lisäksi A:n on epäilty sairastaneen uudelleen koronavirusinfektion kesällä 2022, mikä on mahdollisesti pahentanut hänen oireiluaan.
A:lla on todettu ohutsäieneuropatia huhtikuussa 2023. Ohutsäieneuropatiaan liittyvä värinäoireilu alkoi lokakuun lopussa 2021 eli vasta yli kolme kuukautta toisen koronavirusrokotuksen jälkeen. Ohutsäieneuropatian yhteyttä koronavirusrokotteisiin on pohdittu, mutta kausaliteettia ei ole voitu osoittaa. A:n tapauksessa ohutsäieneuropatian oireilun alkamisella ei ole myöskään ajallista yhteyttä hänen saamiinsa koronavirusrokotteisiin. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita päätyä oikeudellisessa arviossa katsomaan tapauskohtaisesti, että A:n ohutsäieneuropatia olisi aiheutunut hänen saamistaan koronavirusrokotteista.
Yhtiö toteaa yhä katsovansa, ettei A:lla ilmennyt moninainen oireilu ole todennäköisesti johtunut hänen saamistaan koronavirusrokotteista. Koronavirusrokotteiden ei tiedetä aiheuttavan isoa osaa A:n raportoimista oireista, minkä lisäksi yhtiö katsoo, etteivät A:n oireet tai niiden mahdollinen paheneminen ole ajallisessa yhteydessä hänen saamiinsa koronavirusrokotteisiin. Oireiden taustalla vaikuttavat todennäköisesti muut syyt. A on mahdollisesti sairastanut koronavirusinfektion, joka sopisi selittämään monia hänellä ilmenneitä oireita. Toisaalta A:n oireilun on osittain katsottu voivan olla psykosomaattista, ja A:n oirekuvassa onkin osittain nähtävissä toiminallista piirrettä.
A:n oireilua on pidetty long covid -oireyhtymänä. Koronavirusrokotteiden haittoja seurataan tarkasti. Keskeinen viranomainen tässä seurannassa on Euroopan lääkeviranomainen (EMA). EMA julkaisee kuukausittain riskiarvioita muun muassa koronavirusrokotteista. Vallitsevan tiedon perusteella koronavirusrokotteet eivät aiheuta long covidia tai sen kaltaista oireyhtymää.
Muuta
Vakuutusyhtiö huomauttaa, etteivät mRNA-rokotteet sisällä itse virusta, toisin kuin ratkaisusuosituspyynnössä virheellisesti väitetään. Myöskään adenovirusvektorirokotteet eivät sisällä lisääntymiskykyistä koronavirusta.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.10.2005—26.7.2024, josta ilmenee muun muassa seuraavaa:
A:lla on perussairauksina refluksi, verenpainetauti, kohonnut kolesteroli ja astma. Lisäksi A:lla on vasemman polven nivelrikko, vuonna 2014 todettu rasvamaksa ja lääkitys mielialaoireisiin.
30.3.2011 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A hakeutui vastaanotolle vatsakipujen takia. Tutkimuksissa ei löydetty vatsakipujen syytä.
5.9.2020 päivätyn lannerangan magneettitutkimuslausunnon mukaan A:lla todetut rappeumamuutokset olivat lieväasteisia ja painottuivat rintarangan alaosaan.
19.4.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Vaxzevria-valmisteella.
22.4.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A kertoi, että Nexium-lääkityksen (mahahapon muodostumista estävä lääke) aloittamisen jälkeen hänellä oli ilmennyt jälleen suukipua. Kieli ja ikenet olivat punaiset.
27.4.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin kirjauksen esitietojen mukaan A:lle oli tehty mahalaukun tähystystutkimus viimeksi vuonna 2020. A:lla oli voimakasta ylävatsakipua, jonka hoitamiseen hän oli käyttänyt Somac-vatsansuojalääkettä tupla-annoksella. Oireet olivat helpottaneet, mutta heti kun A oli alkanut käyttää Somac-lääkettä normaalilla annoksella, vatsakipu ja poltot suussa olivat palanneet. A:lla oli ollut näitä oireita nyt kaksi kuukautta. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Lääkäri arvioi, että A:n oireet johtuivat refluksitaudista. Lääkäri suositteli Somac-lääkityksen jatkamista sekä Gaviscon-närästyslääkkeen aloittamista.
17.5.2021 päivätyn sisätautien poliklinikan potilaskirjauksen esitietojen mukaan A oli käyttänyt refluksioireisiin vuosien ajan närästyslääkitystä. A:lla oli ollut useamman kuukauden ajan vatsakipua. Viime aikoina A oli kokenut makuaistinsa heikentyneen. A:lle tehtiin mahalaukun tähystystutkimus, jossa ei todettu mitään oireita selittäviä löydöksiä. Lääkäri arvioi, että makuaistin häiriö saattoi liittyä esimerkiksi A:n käyttämiin lääkkeisiin. A:lle oli aloitettu uutena lääkkeenä Atorvastatin-kolesterolilääke. Lisäksi korona oli yksi vaihtoehto.
29.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin puhelukirjauksen mukaan A:n vatsakipu oli täysin parantunut. A:lla oli kuitenkin edelleen yskää. Haju- ja makuaisti olivat kokonaan pois. Lääkäri epäili, että A oli sairastanut koronavirusinfektion, vaikka A:lta otettu koronatesti olikin ollut negatiivinen.
12.7.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Vaxzevria-valmisteella.
23.8.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin potilaskirjauksen mukaan A:n haju- ja makuaisti olivat edelleen kokonaan poissa. Ruoka ei ollut maistunut ja A oli laihtunut kuluvan vuoden aikana yhteensä 9 kg. A:lle joulukuussa ja maaliskuussa tehdyt koronatestit olivat olleet negatiivisia. A itse kuitenkin epäili, että hän olisi sairastanut koronan. A oli asunut kerrostalossa, jossa monella samassa käytävässä asuvalla asukkaalla oli todettu koronavirusinfektio. A sai lähetteen neurologille.
3.10.2021 päivätyn neurologin potilaskirjauksen esitietojen mukaan A:n paino oli pudonnut yhteensä 10 kg. Paino oli pysynyt samana nyt kolme viikkoa. A:lla oli ollut huuliherpes, mutta A:lla nyt ilmenneet suun kipu ja rakkulat eivät olleet herpesmäisiä. Suun kipu ja huulten pienet rakkulat tulivat ilman eri altistetta ja hävisivät joskus tunneissa, joskus 1–2 päivässä. A haistoi hajuista osan, mutta merkittävä osa hajuaistista oli poissa. Makuaisti oli vähäinen, mutta A yritti kuitenkin syödä. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu rakkuloita. A sai lähetteen pään magneettitutkimukseen.
29.10.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin potilaskirjauksen esitietojen mukaan A:lla oli mielialalääkityksinä Deprakine ja Surmontil, joista viimeksi mainittu oli jäämässä pois. A:lla oli ollut keväästä saakka paljon oireita, kuten ruokahaluttomuutta, haju- ja makuaistin häviämistä ja laihtumista. A oli ollut huolestunut. Aiemmin A oli ollut aktiivinen. A oli yrittänyt puuhailla ja touhuta, mutta hänen jaksamisensa oli vähentynyt. Illat tuntuivat hankalilta niin, että A:lle oli määrätty Oxepam-lääkettä varalle illalla käytettäväksi. A ei ollut kuitenkaan käyttänyt sitä säännöllisesti. Edellisenä iltana A:lla oli ilmennyt sydämentykytystä niin, että koko keho oli tuntunut sykkivän voimakkaasti. Esitutkimuksena A:lle tehtiin EKG-tutkimus, joka oli normaali. Vastaanotolla A:n yleistila oli hyvä. A vaikutti psyykkisesti rauhalliselta ja asialliselta. A sai reseptin Mirtazapin-lääkkeeseen illalla otettavaksi.
6.11.2021 päivätyn neurologin puhelukirjauksen mukaan A:lle tehdyssä pään magneettitutkimuksessa ei todettu haju- ja makuaistin katoamista selittäviä eikä muitakaan epänormaaleja löydöksiä. A kertoi, että painon putoamisen myötä hän ei enää kuorsannut. A:n uni oli kuitenkin katkonaista, ja viime aikoina A:lla oli ilmennyt rytmihäiriötuntemuksia. A sai lähetteen yöpolygrafiatutkimukseen.
9.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin potilaskirjauksen esitietojen mukaan A kertoi, että hän kärsii univaikeuksista. A heräili öisin vapinaan/tärinään. A epäili, että hänellä oli rytmihäiriöitä. A kertoi, että herätessä hänen sydämensä tykytti. Verenpaineet kohosivat, mutta sykkeet olivat kuitenkin alle 100 lyöntiä minuutissa. A ei kokenut Mirtazapin-lääkityksestä olleen apua nukkumiseen. Oxepam-lääke kuitenkin auttoi. A sai lähetteen kardiologille.
9.12.2021 päivätyn neurologin potilaskirjauksen mukaan A:lle oli tehty yöpolygrafiatutkimus, jossa oli todettu keskivaikea obstruktiivinen uniapnea. A sai lähetteen keuhkolääkärille CPAP-hoidon aloitusta varten.
A sai 27.12.2021 kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.
4.1.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli huomannut yöllisten rytmihäiriöiden vähentyneen CPAP-hoidon myötä.
6.1.2022 päivätyn sisätautilääkärin potilaskirjauksen mukaan A:lle oli tehty Holter-tutkimus, jonka löydökset olivat normaalit. Rytmihäiriöitä ei todettu.
7.2.2022 päivätyn keuhkosairauksien lääkärin potilaskirjauksen mukaan A oli sopeutunut CPAP-laitehoitoon hyvin ja A oli kokenut hyötyneensä hoidosta. Yölliset kohtaukset olivat loppuneet.
9.2.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin puhelukirjauksen mukaan A:lla oli astmaan lääkityksenä Innovair-inhalaatiosumute. Viime aikoina A:n astmaoireet olivat lisääntyneet. A:lla oli ilmennyt hengenahdistusta, aamuyskää ja äänen käheyttä. A:lle oli tehty ennen joulua PEF-seuranta, jossa arvot olivat olleet tasaiset. A:n astmalääkitystä tehostettiin. A sai lähetteen laboratoriokokeisiin, spirometriatutkimukseen ja keuhkokuvaukseen.
16.2.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyn keuhkokuvaustutkimuksen löydökset sekä verikokeiden tulokset olivat normaaleja. A oli käyttänyt isompaa annosta Innovair-inhalaatiosumutetta, josta hänelle oli tullut jonkinlaista suun puutumista. A palaisi entiseen Innovair-annokseen. A kertoi, että suun kipua oli ollut jo maaliskuusta 2021 alkaen, jolloin hän oli epäillyt sairastaneensa koronan.
18.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty kontrollispirometriatutkimus, jonka tulokset olivat normaalit. A kuitenkin kertoi, että hänellä oli edelleen oireita.
22.3.2022 päivätyn potilaskirjauksen esitetietojen mukaan A:n kurkunpää tuntui turpealta, ääni petti toisinaan ja yskää esiintyi. Astma oli hyvässä hoidossa. A:lla oli kurkun selvittelyä ja limaisuutta. Nielussa oli ylimääräisen tunnetta. Närästyksen tunnetta ei ollut. A:lle vuosi sitten tehdyssä gastroskopiatutkimuksessa ei ollut todettu poikkeavaa. A oli käyttänyt Somac-vatsansuojalääkettä aamuisin. A:lla aiemmin esiintynyt refluksi oli loppunut laihtumisen myötä. Vastaanotolla A:n puheäänen todettiin olevan heikko ja nariseva. Korvat ja nenäonteloiden etuosat olivat siistit. Lääkäri arvioi pitkittyneiden kurkkuoireiden viittaavan refluksiin.
11.4.2022 päivätyn fysiatrian erikoislääkärin tekstin esitietojen mukaan A:lla oli vannemainen kipu rintakehän alaosan ympärillä. A koki hermovärinää ylävartalolla sekä ylä- ja alaraajoissa. Lisäksi A raportoi etureisien puutumisesta, säärien etuosien ”sirinästä”, kävelyn tönkköydestä, kylkien suonenvedoista, äänen käheydestä ja suun rakkuloinnista. Fysiatri arvioi, että kliinisesti A:n tila oli normaalirajoissa. A sai lähetteen rintarangan magneettitutkimukseen. Kehovärinän hoidoksi A sai kokeiluun Gabrion-lääkityksen.
16.5.2022 fysioterapeutin tekstistä ilmenee A:n muun muassa kertoneen, että hänelle tuli mustelmia ilman syytä.
27.6.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A soitti terveyskeskukseen ja kertoi, että hänelle oli jäänyt ”hermovärinää”, joka ilmeni tunnottomuutena jaloissa. Lisäksi syke nousi. A oli käynyt psykofyysisessä fysioterapiassa, mutta hän ei kokenut siitä olleen apua. A käytti aamuin illoin Oxamin-lääkettä, josta hän oli kokenut olleen hetkellisesti apua.
7.7.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin potilaskirjauksen esitietojen mukaan A:lla oli ollut 1990-luvulla työuupumus, jonka takia hän oli ollut kolme viikkoa sairauslomalla ja kolme vuotta kognitiivisessa psykoterapiassa. Uupumuksen fyysisinä oireina olivat tuolloin olleet unettomuus ja vatsaoireet. Lääkitykseksi muodostui tuolloin Deprakine ja Surmontil, joista Deprakine oli jäänyt käyttöön. A oli hiljalleen vähentänyt Surmontil-lääkityksen annostusta ja lopulta lopettanut sen kokonaan, mutta hän oli aloittanut lääkkeen käytön uudelleen kaksi päivää sitten. Tekstissä kerrataan A:n maaliskuussa 2021 alkaneita oireita. A kertoi, että viime kesänä ilmenneen palelun alettua hän oli mitannut kehonsa lämpötilan, joka oli ollut 34.9 astetta, vaikka yleensä hänen kehonsa lämpötila on 36.6 astetta. Unettomuus oli alkanut lokakuussa 2021 sisäisellä värinällä, joka tuntui rintarangan alueella. Syke nousi korkealle värinähetkinä. A koki, että värinä vei voiman elämisestä. A kertoi, että värinä ei ole missään vaiheessa ollut poissa. A kertoi seuraavista oireista: ajoittainen äänen käheys, sykkeen herkkä vaihtelu, keskittymiskyvyn ajoittainen häviäminen, satunnaiset puutumiset polvista alaspäin sekä kuumotus ja pistely alaraajoissa silloin, kun Oxamin-lääkkeen vaikutus väheni. A kertoi olleensa jo nuoresta saakka herkkä reagoimaan hermostollisesti. Viimeisen kahden viikon aikana makuaisti oli hieman normalisoitunut, sillä A oli maistanut uudet perunat ja mansikat. A pyrki liikkumaan, mutta ponnistelu pahensi värinää. Lääkäri arvioi, että kyse oli mahdollisesti long covid -oireista.
A sai 25.8.2022 neljännen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.
26.9.2022 päivätyn neurologian professori B:n etäkontaktitekstin mukaan long covid -kriteerit täyttyivät A:n kohdalla, vaikka diagnoosi onkin A:n iässä melko harvinainen. Neurologi arvioi, että A oli todennäköisesti sairastanut covidin jopa kahdesti, ajatellen muuten selittämätöntä oireiden vaikeutumista kesällä 2022. Neurologin mukaan uniapnea on covidin tyypillinen komplikaatio, samoin astman ja refluksin vaikeutuminen. A sai reseptit Emconcor- ja Montelukast -lääkkeisiin. Neurologi asetti A:lle diagnooseiksi muun muassa U09.9 Long covid (SARSCoV-2 ei osoitettu) sekä G90.8 Dysautonomia ja SFN.
23.11.2022 päivätyn neurologian professori B:n etäkontaktitekstin mukaan A totesi, että ajallinen yhteys rokotteeseen ei ollut selvä, koska oireita oli ollut jonkin verran jo ennen rokotusta. A oli tehnyt 20.10.2022 kotona koronatestin, joka oli ollut positiivinen. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.
1.12.2022 päivätyn terveyskeskuksen päivystyksen potilaskirjauksen esitietojen mukaan A:n tunne värinästä oli vain voimistunut. A oli siinä pisteessä, ettei hän pärjännyt enää kotona. A tuli päivystykseen heikkona ja voimattomana. A ei oikein jaksanut istua. A oli masentuneen oloinen. A:n verenpainearvot olivat 170/89 mmHg.
14.12.2022 päivätyn neurologian professori B:n etäkontaktin tekstin mukaan A:lta otetuissa laboratoriokokeissa oli todettu Varicella zoster -viruksen aktivoitumiseen sopiva IgG-vasta-ainetaso 972. Lisäksi A oli sairastanut tuoreeltaan yskänrokon (Herpes simplex -virus-1). Neurologi totesi, että kummankin herpesvirustyypin aktivoituminen koronavirusinfektion sairastamisen jälkeen oli erittäin tyypillistä. A sai asikloviiri-viruslääkekuurin.
23.1.2023 päivätyn psykiatrisen sairaanhoitajan arvion mukaan A tuli vastaanotolle lääkärin lähetteellä. Lääkäri oli ollut huolissaan A:n psyykkisestä jaksamisesta. A:n psyykkinen jaksaminen oli huonontunut viime kesänä ja viimeistään loppukesästä, kun A oli saanut neljännen koronavirusrokoteannoksen ja oireet olivat pahentuneet. A kuvaili vastaanotolla olevansa epätoivoinen. A kuitenkin koki, ettei hän kärsinyt masennus- tai ahdistusoireista, eikä hän kokenut hyötyvänsä psyykkisen puolen interventiosta.
23.1.2023 päivätyn neurologin potilaskirjauksen esitetietojen mukaan A tuli vastaanotolle professori B:n lähetteellä. Vastaanotolla A:lle tehdyn kliinisen tutkimuksen löydöksinä todettiin hieman vilkastuneet heijasteet ja värinätunnon heikkous alaraajoissa. A sai lähetteen neurologian poliklinikalle. Neurologi arvioi, että A hyötyisi yleissairaalapsykiatrian kontaktista, mutta A kieltäytyi tästä.
14.2.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli hakeutunut 31.1.2023 ensiapuun kuumeilun takia. A:lla oli todettu suussa herpesviruksen aktivoituminen, jonka hoitamiseksi hänelle oli aloitettu asikloviiri-viruslääkitys seitsemän päivän ajaksi. A oli jättänyt terveyskeskukseen soittopyynnön, koska hän oli edelleen erittäin väsynyt ja uupunut.
15.3.2023 päivätyn laboratoriokoetulosasiakirjan mukaan A:lta mitattu piikkiproteiinivasta-ainepitoisuus oli 27480 AU/ml.
14.4.2023 päivätyn neurologin potilaskirjauksen mukaan A:lle oli tehty 29.3.2023 ihon koepalatutkimus, jossa oli todettu ohutsäieneuropatiaan sopivat löydökset. Oireet olivat alkaneet huhtikuussa 2021 ensimmäisen koronarokotteen jälkeen ja lisääntyivät jokaisen rokotuskerran jälkeen.
4.5.2023 päivätyn neurologian professori B:n etäkontaktin tekstin mukaan B asetti A:lle diagnoosiksi Y59: mRNA rokotteen haittavaikutus.
30.6.2023 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin esitietojen mukaan A:lle oli tehty tutkimuksia ohutsäieneuropatian vuoksi. ANA-, ENA- ja ANCA-vasta-aineet olivat olleet negatiivisia, eli A:lla ei ollut keliakiaa. Muutoinkaan kokeissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. A koki edelleen, että sähköinen värinän tunne oli pahin oire. Lisäksi A:lla oli edelleen käsien ja jalkojen puutumista. Jalkaterien kylmätunto puuttui. Lisäksi A:lla oli suupoltetta, kerran viikossa esiintyvä migreeniaura ilman päänsärkyä ja unettomuutta. A:lla oli käytössä seuraavat lääkitykset: Lyrica, venlafaksiini, mirtatsapiini, Oxamin, melatoniini, valsartaani, Exforge ja Atorvastatin. A:n venlafaksiini-lääkityksen annosta nostettiin. A sai lähetteen ylilääkärille. A:lle harkittaisiin immunoglobuliinikorvaushoitoa (IVIG-hoito).
12.7.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n vasempaan nilkkaan oli ilmaantunut haava/reikä, joka oli A:n mukaan vuotanut kudosnestettä. Lisäksi A kertoi, että alaraajoissa oli turvotuksia ja iholle oli ilmaantunut vaaleita pisteitä. Iho oli kuiva ja hilseilevä. A:lta otettu CRP-testi oli normaali, joten antibioottikuuria ei aloitettu.
28.7.2023 päivätyn neurologian poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan A:n voinnissa ei ollut ollut muutosta venlafaksiinin noston jälkeen, joten annostus palautettiin entiselle tasolle. Kaikki oireet olivat pysyneet nykylääkityksellä poissa. A:n toimintakyky oli ollut kesän aikana normaali.
29.8.2023 päivätyn neurologian poliklinikan ylilääkärin tekstin mukaan kokeellisen immunoglobuliinikorvaushoidon aloittamista ei lähdetty kokeilemaan, sillä A:n oireet pysyivät poissa nykylääkityksellä. Ylilääkäri totesi, ettei kyseinen hoito ole nykysuositusten mukaista hoitoa ohutsäieneuropatiassa. A sai lähetteen ENMG-hermoratatutkimukseen.
4.9.2023 päivätyn laboratoriokoetulosasiakirjan mukaan A:lta mitattu piikkiproteiinivasta-ainepitoisuus oli 12384 AU/ml.
11.9.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A soitti ja kertoi, että hänelle oli alkanut tulla viime aikoina paljon mustelmia. Lisäksi A:n oikeaan käsivarteen oli tullut edellisellä viikolla niin kova kipu, että hän oli miltei huutanut.
25.10.2023 päivätyn ENMG-hermoratatutkimuslausunnon mukaan löydökset raajoista olivat normaalit. Tutkimuksessa ei todettu suurten säikeiden polyneuropatiaan sopivia löydöksiä.
11.1.2024 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A kertoi, että hän oli sairastanut koronavirusinfektion, jonka vuoksi hän ei ollut pystynyt käyttämään CPAP-laitetta hetkeen.
13.3.2024 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n tilanne oli ennallaan. A jaksoi liikkua. A kertoi, että älykellon mukaan askelia tuli päivän aikana 13 000. A joutui ottamaan Oxamin-lääkettä kolme kertaa päivässä, joskus jopa neljä kertaa. Lisäksi A:lla oli käytössä Lyrica-lääkitys. Näillä A koki pärjäävänsä, mutta olo ei ollut kuitenkaan hyvä. Suurimpana ongelmana A koki yskän. A oli sairastanut joulukuussa koronan ja yski edelleen. A:n tilannetta jäätiin seuraamaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla todetut uniapnea ja ohutsäieneuropatia sekä A:lle ilmenneet muut moninaiset oireet seurausta Vaxzevria- ja Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina refluksitauti, verenpainetauti, kohonnut kolesteroli ja astma. Lisäksi A:lla on vasemman polven nivelrikko, vuonna 2014 todettu rasvamaksa ja lääkitys mielialaoireisiin. A:lla on ollut 1990-luvulla työuupumusta, jonka fyysisinä oireina olivat unettomuus ja vatsaoireet.
A sai ensimmäisen koronarokoteannoksen 19.4.2021 Vaxzevria-valmisteella. Huhtikuussa 2021 A:lla ilmeni suukipua, kielen ja ienten punaisuutta sekä ylävatsakipua. A kertoi, että hänellä oli ollut ylävatsakipua kahden kuukauden ajan. Lääkäri arvioi, että oireet johtuivat refluksitaudista. Toukokuussa 2021 A kertoi, että hänen makuaistinsa oli heikentynyt. Kesäkuussa 2021 A kertoi vatsakivun parantuneen täysin, mutta yskä vaivasi. Lisäksi haju- ja makuaisti olivat kokonaan pois. Lääkäri epäili A:n sairastaneen koronavirusinfektion negatiivisesta koronatestituloksesta huolimatta.
A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta 12.7.2021 Vaxzevria-valmisteella. Elokuussa 2021 A kertoi, että hänen haju- ja makuaistinsa olivat edelleen täysin pois. Ruoka ei maistunut ja A oli laihtunut kuluvan vuoden aikana yhteensä 9 kg. A:lle oli tehty joulukuussa 2020 ja maaliskuussa 2021 koronatestit, joiden tulokset olivat olleet negatiivisia. A kertoi, että hänen taloyhtiössään oli ollut koronavirukseen sairastuneita asukkaita. Lokakuussa 2021 A kertoi, että hänellä oli ollut huuliherpes, mutta A:lla nyt ilmenneet suun kipu ja huulten pienet rakkulat eivät olleet herpesmäisiä. Vastaanotolla rakkuloita ei kuitenkaan todettu. A kertoi, että hänen jaksamisensa oli vähentynyt. A käytti Oxepam-lääkettä aina välillä iltaisin. Lisäksi A:n sydän oli tykyttänyt. Marraskuussa 2021 A kertoi univaikeuksista ja öisestä vapinasta/tärinästä ja sydäntykytyksistä. Joulukuussa 2021 A:lla diagnosoitiin keskivaikea obstruktiivinen uniapnea.
A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 27.12.2021 Comirnaty-valmisteella. Tammikuussa 2022 A kertoi, että uniapnean hoidoksi aloitetun CPAP-hoidon myötä hänen yölliset rytmihäiriönsä olivat vähentyneet. A:lle oli tehty Holter-tutkimus, jossa ei todettu rytmihäiriöitä tai muita epänormaaleja löydöksiä. Helmikuussa A raportoi yöllisten kohtausten loppuneen CPAP-hoidon myötä. A:n astmaoireet olivat lisääntyneet. A:lle oli tehty ennen joulua PEF-seuranta, jossa arvot olivat olleet tasaiset. A kertoi, että hänellä jo ennestään käytössä olleen astmalääkityksen tehostaminen oli aiheuttanut jonkinlaista suun puutumista. A kuitenkin kertoi, että hänellä oli ollut suukipua jo maaliskuusta 2021 lähtien. Maaliskuussa 2022 A kertoi, että hänen refluksioireensa olivat loppuneet laihtumisen myötä. Huhtikuussa 2022 A raportoi seuraavista oireista: vannemainen kipu rintakehän alaosan ympärillä, hermovärinä ylävartalolla sekä kaikissa raajoissa, etureisien puutuminen, säärien etuosan ”sirinä”, kävelyn tönkköys, kylkien suonenvedot, äänen käheys ja suun rakkulat. Toukokuussa 2022 tapahtuneella fysioterapiakäynnillä A kertoi, että hänelle tuli mustelmia ilman syytä. Heinäkuussa 2022 A raportoi seuraavista oireista: ajoittainen äänen käheys, sykkeen herkkä vaihtelu, keskittymiskyvyn ajoittainen häviäminen, satunnaiset puuttumiset polvista alaspäin sekä kuumotus ja pistely alaraajoissa silloin, kun Oxamin-lääkkeen vaikutus väheni. A:n makuaisti oli hieman normalisoitunut.
A sai neljännen annoksen koronavirusrokotetta 25.8.2022 Comirnaty-valmisteella. Lokakuussa 2022 A sairasti koronavirusinfektion. Joulukuussa 2022 A koki, että hänellä ilmennyt värinä oli voimistunut ja ettei hän pärjäisi enää kotona. Tammikuussa 2023 A:lle tehdyn kliinisen tutkimuksen löydöksinä todettiin hieman vilkastuneet heijasteet ja värinätunnon heikkous alaraajoissa. Tammikuun 2023 lopussa A hakeutui ensiapuun kuumeilun takia. A:lla todettiin suussa herpesviruksen aktivoituminen, jonka hoitamiseksi hänelle aloitettiin asikloviiri-viruslääkitys. A koki edelleen voimakasta väsyneisyyttä ja uupumista. Maaliskuussa 2023 A:lta mitattu piikkiproteiinivasta-ainepitoisuus oli 27480 AU/ml. Huhtikuussa 2023 A:lla todettiin ohutsäieneuropatia. Neurologian professori B asetti A:lle diagnoosiksi Y59: mRNA rokotteen haittavaikutus. Kesäkuussa 2023 A:lla oli edelleen sähköistä värinää, raajojen puutumista, jalkaterän kylmätunnon puuttumista, suupoltetta ja migreeniauroja ilman päänsärkyä. Heinäkuussa 2023 A:n oireiden kuvattiin pysyneen poissa tuolloin käytössä olleella lääkekombinaatiolla. Syyskuussa 2023 A:lta mitattu piikkiproteiinivasta-ainepitoisuus oli 12384 AU/ml. A:lle tehtiin hermoratatutkimus, jossa ei lokakuussa 2023 kirjoitetun lausunnon mukaan todettu suurten säikeiden polyneuropatiaan sopivia löydöksiä.
Joulukuussa 2023/tammikuussa 2024 A sairasti koronavirusinfektion. Maaliskuussa 2024 A kertoi, että hän pärjäsi Oxamin- ja Lyrica-lääkitysten avulla, mutta hänellä oli yskää.
Uniapnea
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei koronavirusrokotteiden tiedetä aiheuttavan uniapneaan sairastumista. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu uniapnea ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Ohutsäieneuropatia
A:lle asetettiin huhtikuussa 2023 diagnoosiksi ohutsäieneuropatia. Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmenneet sisäinen värinä sekä jalkojen ja sormien puutuminen sopivat olemaan ohutsäieneuropatiaan liittyviä oireita.
Vakuutuslautakunta toteaa, että ohutsäieneuropatiaan sairastumisen taustalla voi olla useita erilaisia syitä, mutta suurimmassa osassa tapauksista syy jää avoimeksi. Ohutsäieneuropatiaa on kuvattu koronavirusinfektion jälkitilana. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n ohutsäieneuropatiaan sairastumisen syy jää avoimeksi ja voisi koronavirusrokotteita todennäköisemmin johtua sairastetuista koronavirusinfektioista. Lautakunta katsoo, ettei A:n sairastama ohutsäieneuropatia ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Herpesviruksen aktivoituminen
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lle tehtiin joulu-marraskuun 2022 vaihteessa laboratoriokokeita, joissa todettiin Varicella zoster -viruksen aktivoitumiseen sopiva IgG-vasta-ainetaso. Lisäksi A oli sairastanut hiljattain herpesviruksen aiheuttaman yskänrokon. Yskänrokko on herpesviruksen aktivaatiosta johtuva, tavallisimmin suupielessä ilmenevä haavauma, joka esiintyy osalla viruksen aiemmin saaneista stressin tai muun laukaisevan tekijän seurauksena.
Vyöruusu on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster-virus) aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Vyöruusu ilmenee, kun aiemmin sairastetun vesirokon myötä elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Arviolta 95 %:lla aikuisista on elimistössään vesirokkovirus ja riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vyöruusu ei ole Comirnaty-koronavirusrokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus. Joissakin tutkimuksissa Comirnaty-rokotteeseen on liitetty hieman lisääntynyt riski sairastua vyöruusuun. Niissä tutkimuksissa, joissa heikko yhteys on havaittu, ei ole todettu, että rokote voisi aiheuttaa herpesviruksen aktivoitumista enää pidemmän ajan kuluttua rokotteen saamisesta. Uudemmissa ja laajemmissa tutkimuksissa ei koronavirusrokotteisiin ole liitetty lisääntynyttä riskiä vyöruusun ilmaantumiseen. Vakuutuslautakunta toteaa siten, että tutkimusnäytön perusteella ei ole todennäköistä, että Comirnaty-koronavirusrokotteeseen liittyisi riskiä vyöruusuun ilmaantumiseen. Koronavirusrokotteiden ei tiedetä myöskään aktivoivan suun herpesinfektiota aiheuttavaa herpes simplex -virusta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu herpesviruksen aktivoituminen ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Astman ja refluksin pahentuminen
Vakuutuslautakunta toteaa, että hengitystieinfektiot voivat pahentaa astman oireita, mihin voi liittyä myös refluksitaudin oireiden voimistuminen. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet pahentuneet astma- ja refluksioireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Long covid -oireet
A on sairastanut kotitestillä varmennetun koronavirusinfektion lokakuussa 2022 ja laboratoriokokeella varmennetun koronavirusinfektion tammikuussa 2024. Vakuutuslautakunta toteaa, että koronavirusinfektion sairastaneilla voi esiintyä sairauden jälkitilana pitkittynyttä oireilua, josta on käytetty long covid -termiä. Koronarokotuksiin ei tiedetä liittyvän samankaltaista oireilua. Sen sijaan koronarokotusten on todettu vähentävän tällaisen oireilun kehittymisen riskiä koronan jälkitilana. A:lla ilmenneet mahdolliset long covid -tyyppiset oireet eivät siten ole todennäköisesti seurausta Vaxzevria- ja Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta.
Muut oireet
Vakuutuslautakunta toteaa, että käytettävissä olevan A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on raportoinut terveydenhuoltoon useista erilaisista oireista, kuten mustelmista, painon putoamisesta ja jaksamattomuudesta. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n kuvaamat moninaiset oireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila