Tapahtumatiedot
A (s. 1976) haki korvausta koronarokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 20.8.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 5.11.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech & Pfizer).
Vahinkoilmoituksessa A on ilmoittanut koronarokotteen aiheuttamiksi haitoiksi rinta-aortan aneurysman ilman mainintaa repeytymästä, aorttaläpän vuodon, hypokalemian ja eteisvärinän tai eteislepatuksen. Lisäksi A on viitannut 11.1.2022 tehdyn keuhkokuvauksen lausuntoon, jossa on todettu, että keuhkot vaikuttavat aavistuksen emfysemaattisilta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 13.9.2023. Yhtiö totesi, että koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista ja ohimenevää oireilua (esimerkiksi heti rokotteen jälkeen ilmenevä lihaskipu, kuume ynnä muu). Vaikka olisikin todennäköistä, että rokotteen jälkeinen oireilu ohmienevästi olisi syy-yhteydessä A:n saamaan rokotteeseen, kyse olisi kuitenkin kohtuudella siedettävästä rokotteen haittavaikutuksesta ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja mahdollinen vaikeusaste. Koronaviruksen aiheuttama tauti on hengitystieinfektio, jonka voimakkuus vaihtelee oireettomasta erittäin vakavaan. Vakavimmissa tapauksissa sairaus vaatii tehohoitoa ja voi johtaa jopa kuolemaan. Joillekin COVID-19-tautiin sairastuneista jää myös pitkäaikaissairauksia, kuten väsymystä, hengenahdistusta, yskää sekä nivel- ja rintakipuja. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse oli vakuutusehtojen kohdan 6.1 tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, josta ei ehtojen mukaan maksettaisi korvausta.
Vakuutusyhtiö myös huomautti, ettei A:lla ollut todettu vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitettua sairautta tai vammaa, jonka voitaisiin katsoa aiheutuneen koronarokotuksesta. Korvausta ei siten voitu suorittaa tälläkään perusteella. Lisäksi A:ta oli tutkittu jo ennen 5.11.2021 annettua rokotusta samojen moninaisten oireiden vuoksi. Ensimmäisten hoitokäyntien merkintöjen mukaan A:lla oli ollut muun muassa flunssaoireita 5–6 viikon ajan sekä lisäksi muita pidempiaikaisia ja moninaisia oireita. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet oireet olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. Rokotteella ja A:n oireilla ei ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. A totesi vakuutusyhtiöön 18.9.2023 ja 16.5.2024 lähettämissään sähköpostiviesteissä, että hänen mielestään korvauspäätöksessä ei ollut otettu ollenkaan huomioon nousevan aortan laajentumaa. Kun A:lle tehtiin ensimmäinen kardioversio eteisvärinän vuoksi 30.10.2020, oli nouseva aortta 38 mm eli normaalimitoissa. Helmikuussa 2022 otetuissa keuhkoröntgenkuvissa nouseva aortta oli 46 mm. A totesi katsovansa, että kyseessä oli huomattava laajentuminen koronarokotteen seurauksena. Uusin aortan röntgentutkimus oli tehty lokakuussa 2023, ja siinä nouseva aortta oli 48 mm.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 22.7.2024. Yhtiö totesi, ettei koronarokotteiden tiedetä voivan aiheuttaa aortan laajentumaa. Aneurysmat syntyvät tyypillisesti hitaasti vuosien aikana, eivätkä välttämättä aiheuta oireita. Ne ovat tyypillisesti seurausta heikentyneestä aortan toiminnasta tai seinämästä. A:lla on esiintynyt sydänongelmia (aorttaläpän vuoto ja eteisvärinä) jo vuotta ennen Comirnaty-rokotteen saamista. Ensimmäisten hoitokäyntien merkintöjen mukaan A:lla oli ollut muun muassa flunssaoireita 5–6 viikon ajan sekä lisäksi muita pidempiaikaisia ja moninaisia oireita. Yhtiö katsoi olevan mahdollista, että aortan laajentuma oli kehittynyt jo ennen koronarokotteen saamista. Siten A:lla todettu aortan laajentuma ei ollut todennäköisesti aiheutunut koronarokotteesta. Lisäksi yhtiö vetosi edelleen kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan vakuutusehtojen kohtaan 6.1.
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön uuteen korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. A totesi vakuutusyhtiölle 26.7.2024 lähettämässään sähköpostiviestissä, että 30.10.2020 nouseva aortta oli 38 mm ja helmikuussa 2022 46 mm. A ei näin ollen hyväksynyt selitystä, jonka mukaan laajentuminen olisi tapahtunut vuosien kuluessa ja jo ennen koronarokotteen saamista. Laajentuminen on todistetusti tapahtunut noin 1,5 vuodessa. A vaati edelleen korvauksia henkeä uhkaavan ja lopun ikää vaivaa aiheuttavan vaivan takia. A:lta on esimerkiksi kielletty kirvesmiehen työt. A on menettänyt todella paljon ansiotuloja viimeisen kolmen vuoden aikana.
Vakuutusyhtiö vastasi A:lle 5.8.2024 päivätyllä sähköpostiviestillä. Yhtiö totesi, ettei se väitä, että laajentuma olisi ilmennyt ennen koronarokotteen saamista, vaan että viimeisin aortan mitta oli otettu vuotta ennen rokotteen saamista. Siten aortan mitoista ei ole ollut riittävää näyttöä ennen rokotusta eikä syy-yhteyttä koronarokotteeseen voitu todentaa. Kuten yhtiö oli jo aiemmin todennut, koronarokotteiden ei myöskään tiedetä voivan aiheuttaa nousevan aortan laajentumaa. Yhtiö ei muuttanut antamiaan korvauspäätöksiä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön antamiin korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle kaikki pysyvät haitat, jotka on selkeästi todistettu tutkimuksissa. A vaatii 500.000 euroa.
A toteaa, että hän sai koronarokotteesta vakavia pysyviä terveyshaittoja loppuelämäkseen. A sai yhden koronarokotteen 5.11.2021 ja joutui ensihoidon kyydillä sairaalaan 15.11.2021. Sen jälkeen alkoivat tutkimukset, joissa selvisi vakavia rokotehaittoja, joita vakuutusyhtiö ei halua myöntää. A ihmettelee, miksi vakuutusyhtiö pakoilee vastuutaan, kun kaikista hänen vaivoistansa on selkeät dokumentit ja sairauskertomukset.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että se oikaisee antamiaan korvauspäätöksiä siltä osin, ettei se vetoa kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan vakuutusehtojen kohtaan 6.1.
A:lle on tehty noin vuosi ennen koronarokotteen saamista tutkimuksia, joissa aortan mittojen todettiin olleen 38 mm. Helmikuussa 2022, eli noin vuosi ja kolme kuukautta myöhemmin nousevan aortan havaittiin olevan normaalia leveämpi eli 43 mm. Tutkimusten välissä oli siis lähes 1,5 vuotta aikaa. Vakuutusyhtiö pitää epätodennäköisenä sitä, että rinta-aortan aneurysma olisi kehittynyt äkisti rokotuksen jälkeisen kolmen kuukauden aikana. Todennäköisempää on, että aneurysma on kehittynyt hiljalleen lokakuussa 2020 tapahtuneen mittauksen jälkeen. Joka tapauksessa ajallista yhteyttä rokotteeseen ei voida potilasasiakirjamerkintöjen perusteella osoittaa.
A on ilmoittanut haittavaikutuksiksi myös lievän keuhkolaajentuman, eteisvärinän, hypokalemian ja aorttaläpän vuodon. A:lla on todettu eteisvärinä ja aorttaläpän vuoto jo ennen koronarokotusta. Koronarokotteiden ei tiedetä aiheuttavan keuhkolaajentumaa eikä hypokalemiaa. Comirnaty-rokotteella ei ole todennäköistä syy-yhteyttä näihinkään oireisiin ja vaivoihin.
Muilta osin vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksissä esittämiinsä perusteluihin.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 9.9.2020—17.11.2022.
9.9.2020 päivätyn kardiologian poliklinikan konsultaatiotekstin mukaan A oli saanut poliklinikalle lähetteen eteisvärinän vuoksi. A:lla ei ollut säännöllistä lääkitystä. A:lla oli todettu EKG-tutkimuksessa eteisvärinä (flimmeri). A:lle oli aloitettu Bisoprolol-beetasalpaajalääkitys. A:lle aloitettiin antikoagulanttihoito. A sai myös lähetteen rytminsiirtoon. Mikäli sinusrytmi olisi jo palautunut, olisi Bisoprolol-lääkityksen jatkaminen kannattavaa. Lähetteen mukaan eteisvärinä liittyi ilmeisesti runsaampaan alkoholinkäyttöön.
27.10.2020 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli aloitettu antikoagulaatiohoitona Eliquis-lääkitys. A oli tulossa seuraavana päivänä eteisvärinän rytminsiirtoon.
30.10.2020 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli osastolle eteisvärinän rytminsiirtoon. A:lla oli ollut rytmihäiriötuntemuksia jo pidempään, mutta eteisvärinää ei ollut aiemmin saatu kiinni. A:lla oli ilmennyt rytmihäiriön oireena suorituskyvyn laskua. Lisäksi A:lla oli ilmennyt huimausta. Kotiseurannassa sykkeet olivat olleet vaihtelevia, verenpaineet olivat olleet pääsääntöisesti normaalilukemissa. UKG-tutkimuksessa todettiin muun muassa, että nouseva aortta oli 38 mm. Rytminsiirto saatiin suoritettua onnistuneesti. A jatkaisi Eliquis-lääkitystä vielä kuukauden ajan. Bisoprolol-lääkityksen annostusta kevennettiin. Sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin lieväasteinen aorttaläppävuoto, jonka suhteen ohjelmoitiin kontrollit kolmen vuoden päähän. Alkoholin käytön vähentämistä suositeltiin.
1.11.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstiin on kirjattu A:n kirjoittama viesti. A kertoo viestissään muun muassa, että hän on tuskaillut mystisten oireidensa kanssa yli 1,5 vuotta. A epäili, että hänellä saattoi olla long covid tai jokin muu pitkäaikaissairaus. Tekstin kirjoittamisen aikaan A:lla oli oireina kaulan turvotusta sekä paineen tunnetta keuhkojen yläosassa, kaulassa, niskassa ja ohimoilla. Lisäksi A:lla oli ollut jo pitkään vasemman korvan tinnitusta. A:lla oli ollut välillä pientä lämpöä ja huimausta. Verenpainearvot olivat olleet normaalit. A uupui myös tosi helposti. A kysyi, olisiko vaarallista ottaa koronarokote, mikäli hänellä olisi long covid. A oli todella huolissaan siitä, ettei hän meinannut tulla työkuntoon. A oli myös ahdistunut siitä, että hän oli asian kanssa täysin yksin eikä kukaan osannut sanoa, mikä häntä vaivasi. Lääkäri suositteli, että A ottaisi koronavirusrokotteen. Muiden oireiden osalta lääkäri suositteli tilannearviota vastaanotolla.
5.11.2021 A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.
16.11.2021 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A tuli sairaalaan ensihoidon tuomana rytmihäiriötuntemusten vuoksi. A oli lopettanut alkoholin käytön kokonaan. A kertoi, että hänellä oli ollut flunssatuntemuksia noin 5–6 viikon ajan. A oli kokenut jonkinnäköistä epämiellyttävää tuntemusta keuhkojen yläosassa. A kertoi myös muista pidempiaikaisista oireistaan. A:lla oli ollut jonkinnäköistä lämpöilyn tunnetta, josta hän oli ollut huolissaan. A:lle oli tehty paljon tutkimuksia kilpirauhasasioiden vuoksi ja A kertoi, että hänellä oli todettu struuma. A mietti, tulisiko kaulaa tutkia ultraäänellä laajemminkin. A oli huolissaan siitä, voisiko esimerkiksi kaulasuonissa olla jotain poikkeavaa. A kertoi, että hänellä oli ollut muutamia viikkoja sitten vasemmalla puolella tykyttävää tuntemusta illalla nukkumaan mennessä. Samalla puolella oli ollut myös tinnitusta. Kyseiset oireet olivat kuitenkin ohittuneet itsekseen. Lisäksi A kertoi käsien ja jalkojen kylmäämisestä.
A oli ollut päivystyksen tekstien kirjaamispäivänä kymmenen kilometrin kävelylenkillä. Lenkki itsesään oli mennyt hyvin. Lenkin jälkeen A oli mennyt kotiin ja syönyt pitsaa. Tämän jälkeen A:lle oli tullut yhtäkkisesti voimakas rytmihäiriötuntemus ja tämän yhteydessä sormiin oli tullut pakonomaista kouristavaa tunnetta. Lisäksi oli tullut tajunnanmenetyksen tunnetta. A oli ollut vapiseva ja hyperventiloiva ensihoidon tullessa paikalle. Monitorissa oli näkynyt eteisvärinä. EKG-tutkimuksessa rintakytkennöissä olivat näkyneet korostuneet T-aallot.
Päivystykseen tullessa A:n yleistila oli hyvä. A:lla ei ollut hengenahdistusta. Sydämestä kuultiin nopea, epätasainen syke. Laboratoriokokeissa leukosyyttiarvo oli 10.6 eli koholla. A:n veren kaliumpitoisuus oli alhainen eli 3.0 (hypokalemia). Muutoin tulokset olivat viitearvojen sisällä. EKG-tutkimuksessa todettiin eteisvärinä ja kapea kammioheilahdus. T-aallot olivat korkeat kytkennöissä V2-V4 ja tämä oli uutta. Kytkennöissä II, III ja aVF oli lievää ST-tason painumaa. A:lta otettu koronavirusnäyte oli negatiivinen. A:n sydän palautui itsekseen normaaliin rytmiin kello 1 yöllä. T-aallot olivat rauhallisemmat kuin tulofilmissä. A voisi kotiutua. A:lle suositeltiin muutaman päivän kaliumkuuria. Seuraavana torstaina A voisi käydä elektrolyyttikontrollissa.
26.11.2021 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:n kreatiniiniarvo oli koholla eli 103 ja hiussuonikerästen suodatusnopeus munuaisissa oli 76 ml/min/1.73 m2. A kertoi, että mielestänsä hän joi ihan normaalisti. A:lla oli ollut vetämätön olo eikä hän ollut jaksanut käydä lenkillä. A pelkäsi, että hänellä on vakava sairaus. A:n mukaan hänellä on vain yksi munuainen. A sai lähetteen ylävatsan ultraäänitutkimukseen.
26.11.2021 päivätyn yksityisen terveysaseman etäpalvelutekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ihomuutoksia takaraivolla sekä nivusissa. A:lla oli todettu maaliskuussa 2021 kilpirauhasessa struuma.
23.1.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli rintakehällä puristavaa tunnetta ja paineentunnetta. Oire helpotti liikkuessa. Lääkärille tuli vaikutelma tuki- ja liikuntaelinperäisestä oireesta.
18.2.2022 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli hyvin epäselvä oireisto rintakehäkipuineen. Keuhkokuvauksessa oli väläytelty keuhkolaajentumaa, jonka vuoksi tehtiin tietokonetomografiatutkimus, jossa nousevaa aorttaa oli pidetty hieman leveähkönä eli 43 mm. Lääkäri pyysi kardiologin kannanottoa asiaan. Tekstiin on lisäksi kirjattu A:lle 17.2.2022 tehdyn keuhkojen tietokonetomografiatutkimuksen lausunto, jonka mukaan tutkimuksessa ei todettu keuhkolaajentumaa.
23.2.2022 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A hakeutui päivystykseen yli kolme kuukautta jatkuneen laaja-alaisen rintakipuilun sekä epämääräisen väsymyksen vuoksi. Tekstissä kerrotaan, että A oli tehnyt 25 vuotta kirvesmiehen töitä, mutta hän oli joutunut vaihtamaan alaa iskiaskipujen vuoksi. A oli käynyt yksityisellä lääkäriasemalla rasituskokeessa, jonka tulokset olivat olleet normaalit. A oli huolissaan nousevan aortan koon muutoksesta. A uskoi, että hänen oireensa johtuivat siitä. A koki, ettei hän enää pärjännyt kotona. A ei oikein enää uskaltanut liikkua samalla tavalla kuin ennen. Töistäkin hän oli joutunut olemaan poissa. Laaja-alainen rintakipu säteili kaulaan sekä alaselkään. A:lla oli ilmennyt uusina oireina säteilevä päänsärky ja ohimon puutumisen tunne. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu mitään A:n oireita selittävää. A:lle tehtiin verikoetutkimuksia, EKG-tutkimus ja keuhkojen röntgentutkimus, joissa ei todettu mitään A:n kokemia oireita selittäviä löydöksiä. A:lle annettiin päivystysoloissa puoli tablettia Opamox 15 mg -lääkettä sekä yksi tabletti Propral 10 mg -lääkettä, mutta A:n kokemat oireet eivät loppuneet. Lääkärille tuli vaikutelma, että A:n oirekuvan taustalla oli psykosomaattinen tekijä, sillä päivystystutkimusten valossa oireille ei löytynyt somaattista syytä. A ohjattiin ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan PEF-tutkimusten osalta.
3.3.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että väsymys jatkui. A ei jaksanut aiempaan tapaan. A:lla oli jonkinlaista tuntemusta rintakehällä ja kurkussa. Tuntemukset olivat jatkuneet jo neljän kuukauden ajan. Kotiseurannassa A:n verenpainearvot olivat olleet 135/80–90 mmHg, välillä yläpaine oli ollut 150 mmHg:n tasoa. A:lla oli säännöllisenä lääkityksenä käytössä Tamsumin-lääke sekä tarvittaessa Voltaren Retard ja Ventoline Diskus, joista jälkimmäisestä ei ollut ollut apua. A:lle tehtiin sydämen ultraäänitutkimus, jossa todettiin aortan koon olevan sinus Valsalvan tasolla 41–44 mm, sino-tubulaarijunktion tasolla 35 mm ja ylempänä maksimissaan 46 mm. Aorttaläpässä oli lievä keskeinen vuoto, jossa vuotosuihkun kaulan leveys oli 2 mm ja paineen puoliintumisaika luotettavasta käyrästä oli 820–970 ms, eli kyseessä oli lievä vuoto. Mitraaliläpässä todettiin pieni vuoto, josta ei saatu PISA-arviota. Vasen kammio supistui symmetrisesti ja vireästi. A:lle tehtäisiin kuuden kuukauden kuluttua uusi sydämen ultraäänitutkimus, josta katsottaisiin, olisiko aortta laajentunut lisää. A:ta kehotettiin seuraamaan verenpainearvojaan, tavoitearvot olivat 130/80 mmHg.
21.3.2022 päivätyn yksityisen lääkäriaseman tekstin mukaan A:lle määrättiin Amlodipin-lääkitys verenpaineen ja rintapuristuksen hoitoon. Lisäksi A:lla oli lääkityksenä Primaspan, tamsulosiini ja Ventoline.
10.4.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A hakeutui päivystykseen, koska edellisenä iltana hänen syketaajuutensa oli noussut tavanomaisesta 45–50 lyöntiä minuutissa tasosta 100 lyöntiä minuutissa tasolle ja syke oli ollut epäsäännöllinen. Tuolloin myös verenpainemittari oli ilmoittanut rytmihäiriöstä. A toi päivystyksessä esille moninaisia, jo viisi kuukautta kestäneitä oireitaan. Sydämestä todettiin kuunneltaessa epätasainen rytmi. EKG-tutkimuksessa todettiin eteisvärinä. A:lle tehtiin sähköisesti eteisvärinän rytminsiirto.
21.4.2022 päivätyn yksityisen lääkäriaseman tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt huimausta, rintakehän ja kaulan kipuilua, sormien ja varpaiden palelua, sormien keskinivelien kipua, selän jumia, suolen ajoittaista ongelmaa ja käsien vaaleutta palellessa. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu muuta poikkeavaa kuin sormien keskinivelten paineluarkuus. A sai lähetteen reumalaboratoriokoetutkimuksiin. Lääkäri piti mahdollisena, että rokotus oli laukaissut immunologisen reaktion. Yleistynyt huolestuneisuus vielä korosti oireita. Tutkimuskierre saattoi ylläpitää/pahentaa oireita.
27.4.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:lta 26.4.2022 otetusta näytteestä todettiin koronavirustartunta.
22.6.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli 24.5.2022 tehty sepelvatimoiden tietokonetomografiatutkimus, jossa ei todettu sepelvaltimotautia. Tutkimuksessa todettiin vasemmassa tyvihaarassa pistemäinen seinäkalkki, mutta ei merkittävää ahtaumaa. A:lle suositeltiin hyvää riskitekijöiden hoitoa.
31.8.2022 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan A:lla ei todettu sidekudossairautta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:lla todettu nousevan aortan laajentuma sekä muut A:lla ilmenneet moninaiset oireet seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on todettu kilpirauhasessa struuma maaliskuussa 2021. A:lla on vain yksi munuainen.
A:lla todettiin syksyllä 2020 eteisvärinä. A:lle tehtiin 30.10.2020 eteisvärinän rytminsiirto. A:lle tehdyssä UKG-tutkimuksessa todettiin, että nouseva aortta oli kooltaan 38 mm. Lisäksi todettiin lieväasteinen aorttaläppävuoto. Työterveyshuollon 1.11.2021 kirjauksen mukaan A kertoi epäilevänsä, että hänellä on long covid tai jokin muu pitkäaikaissairaus. Ajankohtaisesti A:lla oli oireina kaulan turvotusta sekä paineen tunnetta keuhkojen yläosassa, kaulassa, niskassa ja ohimoilla. Lisäksi A:lla oli ollut jo pitkään vasemman korvan tinnitusta. A kertoi myös uupuvansa helposti. A oli ahdistunut oireidensa takia.
A sai ensimmäisen koronavirusrokotteen 5.11.2021 Comirnaty-valmisteella.
16.11.2021 ensihoito kuljetti A:n päivystykseen rytmihäiriötuntemusten vuoksi. A:lla todettiin eteisvärinä ja veren alhainen kaliumpitoisuus. A:n sydän palautui itsekseen normaaliin rytmiin. Alkuvuodesta 2022 A:lle tehtiin tietokonetomografiatutkimus, jossa todettiin nousevan aortan laajentuminen 43 millimetriin. A:lle tehtiin maaliskuussa 2022 sydämen ultraäänitutkimus, jossa todettiin nousevan aortan laajentuminen maksimissaan 46 millimetriin sekä aortta- ja mitraaliläppien lievät vuodot. A hakeutui jälleen 10.4.2022 rytmihäiriötuntemusten vuoksi päivystykseen, jossa hänellä todettiin eteisvärinä. A:lle tehtiin sähköisesti eteisvärinän rytminsiirto.
A:n potilaskirjauksissa on toistuvasti merkintöjä A:n kokemista laaja-alaisista ja moninaisista oireista, kuten väsymyksestä, uupuneisuudesta, rintakehällä olevasta puristavasta paineen tunteesta/kipuilusta ja kurkun alueen tuntemuksista. A:ta on tutkittu oireiden takia laajasti, mutta tutkimuksissa ei ollut todettu mitään selkeitä oireita selittäviä löydöksiä. Kesäkuussa 2022 A:lle tehtiin sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimus, jossa ei todettu sepelvaltimotautia. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin vasemmassa tyvihaarassa pistemäinen seinäkalkki, mutta ei merkittävää ahtaumaa. A:lle suositeltiin hyvää riskitekijöiden hoitoa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että aortan laajentuma on yleensä valtimokovettumatautiin liittyvä hitaasti, vuosien aikana kehittyvä tila, joka ei sovi koronarokotteen aiheuttamaksi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu aortan laajentuma ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteellisen selvitykseen ja toteaa, että A:lla oli todennettu jo ennen koronarokotteen saamista eteisvärinä. A:lla todettu aorttaläpän vuoto taas johtuu aortan laajenemisesta. A:lla todettu hypokalemia ei sovi rokotteen aiheuttamaksi. A:lla oli epäilty olevan lievä keuhkolaajentuma, mutta A:lle 17.2.2022 suoritetussa tarkemmassa keuhkokuvantamistutkimuksessa (tietokonetomografiatutkimuksessa) keuhkolaajentumaa ei kuitenkaan todettu. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet edellä kerrotut oireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila