Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A ilmoitti 18.6.2024 vakuutusyhtiölle, että hänen pojaltaan vakuutettu B:ltä oli 2.6.2024 varastettu kaupungin H rautatietorilla kaulasta kultainen panssarikaulakoru. Kyseessä oli 45 cm pituinen, 6,5 mm levyinen ja 67 gramman 18 karaatin keltakultaa oleva vuonna 1950 hankittu panssarikaulakoru, jonka arvo oli 14 600 euroa. Kaulaketjun arvo perustui A:n toimittamaan kultasepänliikkeen 7.6.2024 antamaan arvioon, joka oli tehty asiakkaan kuvauksen ja valokuvan perusteella.

Vahinkoilmoituksen ja B:n poliisille 3.6.2024 tekemän rikosilmoituksen mukaan B oli seisonut pikaruokakioskin jonossa kaverinsa kanssa. Paikalla oli ruuhkaista ja paljon ihmisiä. Samalla, kun B tilasi ruokaa, joku tönäisi häntä, eikä hän ajatellut asiaa sen enempää siinä hetkessä, kunnes hän meni taksilla kotiin kaupunkiin P ja huomasi, että kaulakoru oli poissa. B:n mukaan joku oli katkaissut sen tönäisyn yhteydessä. B kertoi, että kaulaketju on todella painava ja tukeva, ja siinä on vahva lukko, joka ei aukea, vaikka haluaisi. B kertoi pitäneensä kaulaketjua vuoden kaulassa ottamatta sitä pois, joten hän tietää, että varas ei ole voinut saada lukkoa auki. Lisäksi B kertoi tietävänsä varmuudella, että ketju oli ollut hänen kaulassaan, kun he tulivat ulos kasinolta, eikä matkalla rautatietorille tapahtunut mitään. Vahinkoilmoitukseen vahingon tapahtuma-ajaksi on merkitty kello 3.45. Rikosilmoituksessa tapahtuma-ajaksi on ilmoitettu 3.45–4.00.

B:n tekemän rikosilmoituksen mukaan kyseessä oli peritty Bismarck-täyskultapanssariketju (24k), jonka B oli saanut isovanhemmilta syntymäpäivälahjaksi täyttäessään 18 vuotta. Ketju on kulkenut suvussa noin 1950-luvulta ja sen arvo oli noin 3 000–6 000 euroa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 8.7.2024 katsoen korun menettämisen syyn jäävän asiassa sillä tavalla epäselväksi, että koru on vakuutuksen rajoitusehdon 21.2.7 mukaisesti kadonnut. Vakuutusehdon 21.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja -paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan tavaran katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä aiheutuneeksi. Korvauspäätöksessä yhtiö totesi, että vahinkoilmoituksen mukaan B:llä oli kaulaketju, kun hän tuli kasinolta ulos, mutta B huomasi taksimatkan jälkeen kotona, että ketjua ei enää ollut mukana. Yhtiö katsoi, että korun menettämisen tarkkaa tapahtuma-aikaa, -paikkaa tai -olosuhdetta ei ole voitu yksilöidä. Tiedossa ei ollut mitään sellaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, jossa koru oli varmuudella menetetty tai varastettu, kun korun puuttuminen oli huomattu vasta taksimatkan jälkeen kaupungissa P. Jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä omaisuudelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, mitä menetetylle omaisuudelle on tapahtunut.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii kotivakuutuksensa perusteella korvattavaksi panssarikaulaketjusta 14 600 euroa.  

Valituksessaan A katsoo, että varkaus on ilmiselvä. Korua ei saa pois ilman työkaluja ja se varastettiin B:n kaulasta tönimisen yhteydessä. Varkaus tehtiin niin taitavasti harhauttamalla B:tä, ettei tämä huomannut sitä ennen kuin oli syönyt ja istunut taksiin. Varkauden osalta pystytään osoittamaan paikka (grillikioski rautatietorilla), aika (kello 3.45) sekä olosuhteet (paljon ihmisiä ja ruuhkaista, tönimistä ja kontakteja ihmisiin). Lisäksi pystytään todistamaan, ettei kaulakorua ole unohdettu mihinkään, koska koru oli kaulassa, kun B tuli grillikioskille. A:n mukaan B ei myöskään ole hukannut korua, koska kaulakorun lukko on niin varma, ettei sitä saa auki ilman työkaluja. Tilanne on ollut äkillinen ja ennalta-arvaamaton tapahtuma, johon B ei olisi voinut mitenkään varautua. Taitavat varkaat veivät korun B:ltä, ja on täysin kohtuutonta, ettei vakuutus korvaisi tätä tapahtumaa. Lisäksi A pitää kohtuuttomana sitä, että taitavaa varkautta ei korvata, mutta kömpelö varkaus korvattaisiin, esimerkiksi tilanne, jossa poikaa olisi pidetty kiinni väkisin ja koru olisi katkaistu.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässä A kertoo, että ilmoituksensa mukaan B huomasi varkauden taksissa, kun hän lähti kaupungista H kaupunkiin P, ei tultuaan kaupunkiin P. A katsoo, että syy korun menettämiselle ei ole epäselvä. Kyseessä on ollut taitava varkaus, ja taitavat varkaat osaavat viedä vaikka mitä uhrin huomaamatta. A katsoo, että on kohtuutonta, että vakuutusyhtiöt voisivat aina vedota siihen, että pitäisi pystyä todentamaan kuka varkauden teki. Lisäksi A kertoo, että B:llä on todisteena lyhyt video, jossa näkyy, että koru oli B:n kaulassa, kun he kävelivät rautatietorille syömään. B käveli kaverinsa kanssa grillikioskille ja tilasi ruokaa, eivätkä he tehneet tässä välissä mitään muuta. Vaikuttaa, että tönintä ja yleinen ruuhka oli järjestetty niin, että varkaat saivat katkaistua kaulaketjun. Katkaisu tehtiin niin taitavasti, ettei B huomannut asiaa pitäessään käsissään grilliltä ostamiaan ruokia. B ei myöskään sattunut tässä yhteydessä katsomaan kelloa, koska ei tiennyt, että ketju varastettiin, joten tarkan ajan määrittäminen varkaudelle on vaikeaa. A arvelee, että poliisit voisivat todennäköisesti löytää varkaat videovalvonnasta, mutta poliiseille on tuskin aikaa tähän. A pitää kohtuuttomana vakuutusyhtiön väitettä siitä, että tapahtuma-aika ei ole tarpeeksi tarkka. Eihän kukaan tarkista minuutin välein, että oma kaulakoru on tallessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa kielteisen kantansa ja tapahtumatiedot.

Vakuutusyhtiö toteaa vakuutetun arvioineen varkauden tapahtuneen kello 3.45–4.00 välisenä aikana. Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutetulla on kertomansa mukaan ollut ketju kaulassa varmuudella, kun he tulivat ulos kasinolta ja ketjun puuttumisen hän on huomannut vasta kotona kaupungissa P taksimatkan jälkeen. Aikaväli ketjun menettämiselle on vahinkoilmoituksessa annettujen tietojen perusteella siten todellisuudessa pidempi kuin arvioitu 15 minuuttia, sillä B on tullut kasinolta, mennyt rautatientorin grillikioskille, jonottanut, syönyt ruokansa, mennyt taksiin ja ajanut matkan kaupungista H kotiin kaupunkiin P, jossa vasta on huomannut ketjun katoamisen.

Yhtiön mukaan korvauksenhakija päättelee jälkikäteisesti, että joku oli katkaissut ketjun grillikioskin jonossa tönäisyn yhteydessä, koska ketju on painava ja tukeva ja siinä on todella vahva lukko, joka ei aukea, vaikka haluaisikin. Tönäisytapahtumasta ei ole tarkempaa selvitystä, minkälaisessa tilanteessa se sattui, kenen tai minkälaisen henkilön toimesta. Vaikka ketju on painava ja tukeva, ei vakuutettu kuitenkaan ole huomannut ketjun menettämistä tönäisyn yhteydessä, koska on havainnut sen katoamisen vasta kotona. Vakuutusyhtiö kertoo pyytäneensä korvauksenhakijalta tarkempaa selvyyttä tönimiseen ja tapahtuman aikaväliin, mutta korvauksenhakija on todennut vakuutusyhtiölle ainoastaan, että tiedot selviävät vakuutusyhtiölle toimitetusta poliisin tutkintailmoituksesta.

Vakuutusyhtiölle toimitettujen valokuvien perusteella yhtiö toteaa, että 45 senttimetriä pitkä paksu ja tukeva kaulaketju on arviolta alle kymmenen senttimetriä kaulanympärystä pidempi, eli koru jää aika lähelle kaulaa rintapuolella kaulassa ollessaan. Vahinkoilmoituksen mukaan ketjun lukko on todella vahva, joka ei aukea, vaikka haluaisikin, joten sen mukaan paksun ja tukevan korun irrottamiseen on näin ollen täytynyt ilmeisesti käyttää jonkinlaista työkalua, mutta vakuutettu ei ole mitään tällaista havainnut. Väite vahvasta lukosta perustuu tosin vain korvauksenhakijan kertomaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että ketju on voinut kadota myös muusta syystä kuin varkauden seurauksena. Ketjun lukko tai kiinnitys on saattanut rikkoutua tai aueta tai vakuutettu on epähuomiossa voinut ottaa ketjun jopa itse pois päältään.

Yhtiö toteaa, että näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta on korvauksenhakijalla. Korvauksenhakijan tulee pystyä määrittelemään vahinkotapahtuma eli mitä, missä ja milloin on tapahtunut. Jälkikäteinen oletus tapahtumien kulusta ei ole riittävä näyttö korvaukseen oikeuttavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa korvauksenhakijan käsitys siitä, että kaulakoru olisi varastettu, perustuu jälkikäteiseen päättelyyn. Saatujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö ei voi todeta, että koru olisi menetetty nimenomaan varkauden seurauksena. Korvauksenhakija ei ole näyttänyt varkautta tapahtuneen, ja vahinkoilmoituksessa kerrotun mukaan B on huomannut ketjun katoamisen vasta kotona. Varkaustapahtumaa ei ole näytetty, jolloin vakuutusyhtiö katsoo vahingon aiheutuneen katoamisesta. Yhtiö pyytää huomioimaan, että FINE on aiemmin antanut ratkaisuja samankaltaisiin tapauksiin, esimerkiksi VKL-549/13.

Jos Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä, pitää vahinkoa korvattavana, pyytää vakuutusyhtiö huomioimaan ehtokohdan 20.3.3.1, jonka mukaan arvoesineet ovat vakuutettuina enintään 10 000 euroon saakka. Vakuutusyhtiö varaa tässä tapauksessa myös oikeuden hankkia oma selvitys kaulaketjun arvosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko B menettänyt kaulakorunsa vakuutusehtojen mukaisen korvattavan vahingon takia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien kotivakuutusehtojen, voimassa 20.3.2023 alkaen, ehtokohdan 21.1 (Korvattavat vahingot) kohdan 21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja -paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä aiheutuneeksi.

Asian arviointi

Tapauksessa on kyse siitä, onko B menettänyt omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman johdosta, vai onko kyseessä katsottava olevan omaisuuden katoaminen.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutuksen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja -paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä aiheutuneeksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Mikäli vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Asiassa on arvioitava, onko B pystynyt riittävällä tarkkuudella ilmoittamaan vahingon tapahtuma-ajan, -paikan ja -olosuhteen, jotta vahinko voisi tulla korvattavaksi varkautena. Menettämisvahinkoja koskevan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan korvauksenhakijan on voitava osoittaa, millä tavalla hän on menettänyt omaisuuden. Korvauksenhakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä esineelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, millä tavalla esine on menetetty.

Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa B on ilmoittanut vakuutusyhtiölle kaulakorun kadonneet kello 3.45–4.00 välisenä aikana. B on kertonut, että hänellä on ollut todistettavasti koru kaulassa, kun hän lähti kasinolta ja hän on huomannut korun kadonneen, kun hän meni taksilla kotiin kaupunkiin P. Vakuutusyhtiö on tulkinnut B:n ilmoitusta siten, että korun katoaminen on huomattu B:n saavuttua kotiin. Vakuutusyhtiölle antamassaan lisäkirjelmässä A on ilmoittanut B:n huomanneen korun katoamisen taksissa, ei kotona. Lautakunta toteaa, että B:n vahinkoilmoituksessa kertoma ”sitten kun mentiin taksilla kotiin kaupunkiin P, huomasin, että kaulakoruni oli poissa” on mahdollista ymmärtää sekä niin, että katoaminen on huomattu taksissa tai vasta kotona. Ottaen huomioon vahinkoilmoituksessa annetun tiedon monitulkintaisuus, lautakunta pitää tässä tapauksessa myöhemmin annettua tarkennusta uskottavana, eikä vakuutusyhtiö ole sitä erikseen enää kiistänyt.

Selvitysten mukaan B:llä on ollut koru tallessa, kun hän on poistunut kasinolta, ja hän on havainnut menettäneensä korun taksimatkan aikana. B on kertonut menneensä suoraan kasinolta rautatietorin grillikioskille, eikä tässä välissä B:n mukaan ole tapahtunut mitään sellaista, minkä yhteydessä koru olisi voinut kadota. Grillikioskilla käynnin jälkeen B on noussut taksiin rautatietorilta.

B:n mukaan grillikioskilla oli ruuhkaista, ja häntä oli tönäisty hänen tilatessaan ruokaa. Varkauden on B:n mukaan täytynyt tapahtua tässä yhteydessä. B:n mukaan korun lukko on ollut niin tiukka, ettei sitä saanut halutessaankaan auki, joten varkauden on täytynyt tapahtua työkalua apuna käyttäen.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että B:n esittämässä varkaudessa on kyse vain B:n jälkikäteisestä päättelystä. Yhtiö katsoo, että koru on voinut kadota myös muusta syystä kuin varkauden seurauksena. Yhtiö vetoaa siihen, että vaikka ketju on ollut painava ja tukeva ja vaikka varkauden on B:n mukaan täytynyt tapahtua työkalulla, ei B ole huomannut korun menettämistä tai työkalun käyttöä tönäisyn yhteydessä. Yhtiö vetoaa myös siihen, ettei tönäisytapahtumasta ole annettu tarkempaa selvitystä siitä, minkälaisessa tilanteessa se sattui ja kenen tai minkälaisen henkilön toimisesta. Yhtiö on kertonut pyytäneensä korvauksenhakijalta lisätietoja tönimisestä ja tapahtuman aikavälistä, muttei ole tällaisia tietoja saanut. Tältä osin lautakunta toteaa, ettei sille ole toimitettu selvitystä siitä mitä tietoja vakuutusyhtiö on korvauksenhakijalta tarkalleen ottaen pyytänyt. A:n vakuutusyhtiölle 30.6.2024 toimittamasta lisäselvityksestä käy ilmi A:n vastanneen lisäselvityspyyntöön, että poliisille tehdystä tutkintailmoituksesta käy ilmi, milloin varkaus tapahtui ja että häneltä saa puhelimitse tarvittaessa lisätietoja.

Ottaen huomioon, että tämän tyyppisissä varkausvahingoissa vahinkoa ei yleensä huomaa heti, lautakunta katsoo, että B on pystynyt yksilöimään vahinkoajankohdan tässä riittävällä täsmällisyydellä tapahtuneeksi sillä välillä, kun hän on poistunut kasinolta, mennyt grillille ja siitä taksiin. B on myös alusta asti kertonut varkauteen liittyvästä olosuhteesta eli tönimisestä grillijonossa johdonmukaisesti. Lautakunta pitää uskottavana, että taitavat varkaat pystyvät ruuhkaisessa tilanteessa kiinnittämään henkilön huomion muualle ja varastamaan tämän korun kaulasta niin, ettei henkilö huomaa katoamista heti. Myös vahinkopaikka on pystytty yksilöimään.

Vakuutusyhtiön vetoaman Vakuutuslautakunnan antaman ratkaisun VKL 549/13 osalta lautakunta toteaa, että tapaus poikkeaa tästä tapauksesta siinä, ettei korvauksenhakija ollut kyseisessä tapauksessa havainnut katoamisen aikana mitään sellaista tilannetta, jonka yhteydessä koru olisi häneltä viety. Tässä tapauksessa B on alusta asti kertonut grillijonossa tapahtuneesta tönimisestä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ja kokonaisuutta arvioiden lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa B on pystynyt yksilöimään vahinkotapahtuman paikan, ajankohdan ja olosuhteet niin hyvin, kuin vakuutetulta voi tämänkaltaisessa tapauksessa kohtuudella edellyttää. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä selvittämään vahingon määrän ja maksamaan korusta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korusta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho