Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 8.12.2021 mukaan A:lle (s. 1951) määrättiin 13.8.2008 Ciprofloxacin Orion -lääke tularemian (jänisruton) hoitoon. Ilmoituksen mukaan A:lla todettiin sittemmin kummassakin yläraajassa olkapään jänteiden rispaantuminen, jonka A katsoi johtuvan kyseisestä lääkkeestä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 11.7.2022. Yhtiö totesi, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireilun välillä. Yhtiö viittasi A:lta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen, jonka mukaan A oli käyttänyt Ciprofloxacin-lääkettä vuosien aikana useita kertoja. Vahinkoilmoituksessa mainitun lääkekuurin lisäksi A:lle oli määrätty kuuri ainakin 30.9.2013, 7.8.2017 ja 11.9.2020. A:lla oli ollut vuosien ajan olkapäiden, etenkin oikean olkapään, vaivaa. Oikeaan olkapäähän oli kohdistunut voimakas isku ampumisessa vuonna 2016. A sai iskun olkapään seutuun myös vuonna 2018 liikenneonnettomuudessa. Magneettitutkimuksessa heinäkuussa 2019 A:n oikeassa olkapäässä oli todettu kiertäjäkalvosimen haurastumaperäiset kudosrappeumat sekä nivelrikkoa. Yhtiö katsoi, ettei syy-yhteys Ciprofloxacin-lääkkeen käytön ja olkapäissä todettujen jännerispaantumien välillä ollut todennäköinen. Kyse ei siten ollut korvattavasta lääkevahingosta.

A esitti 20.7.2022 vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa katsoi, ettei vuonna 2016 tapahtunut kiväärinpatruunan detonaatio ollut aiheuttanut oikeaan olkapäähän jännevauriota. Onnettomuus, jossa jänne katkesi, tapahtui 5.1.2019. Heinäkuussa 2019 tehdyssä magneettitutkimuksessa oli todettu tuore vaurio, joka ei voi mitenkään liittyä vuonna 2016 sattuneeseen vahinkotapahtumaan. Sähköpostissaan yhtiölle 30.5.2023 A katsoi, että lääkevahingon perussyy oli A:n sairastamasta diabeteksesta johtuvan liiallisen insuliinituoton ja lääkkeen yhteisvaikutus. Lääke oli heti käytön alkamisen jälkeen aiheuttanut kireyttä akillesjänteissä ja sittemmin se aiheutti jatkuvaa särkyä olkapäihin ja käsivarsiin. Lääkevahingon seurauksena A oli kärsinyt jo lähes 15 vuoden ajan jatkuvista, kovista kivuista. Sähköpostissaan 21.11.2023 A muun muassa katsoi, että Ciprofloxacin-lääkkeen tuoteselosteessa oli mainittu kaikki hänen kokemansa haittavaikutukset eli jänteiden katkeamiset ja niiden seurauksena lihasten repeämiset sekä yhteisvaikutuksena diabeteksen haittojen lisääntyminen. A ilmoitti, että häneltä oli 17.4.2023 katkennut ylempi lapalihasjänne ja samalla oli aiheutunut vaurioita lähentäjälihaksiin ja hauislihakseen.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 7.5.2024. Yhtiö totesi, että A:lla oli 1990-luvulta lähtien ollut olkapäiden ja hartioiden kipuoiretta ja kiertäjäkalvosimen ongelmaa. Hän oli vuonna 2012 saanut vaurion olkapäähän nostellessaan raskaita pöllejä. Vuosina 2014–2015 A oli käynyt olkalisäke-solisluunivelen nivelrikon vuoksi fysioterapiassa. Ultraäänitutkimuksessa 20.4.2014 oli havaittu jänteiden rispaantumista. A oli 20.5.2014 ollut oikean olkapään kipujen vuoksi kirurgian poliklinikalla. Kipujen alkamiseen ei ollut liittynyt tapaturmaa. A oli 2016 saanut iskun olkapäähän metsästysaseesta. Tammikuussa 2019 A oli ollut nokkakolarissa, jossa oikeaan olkapäähän oli tullut isku, ja A:lla oli diagnosoitu kiertäjäkalvosinoireyhtymä. A oli 23.11.2022 käynyt terveyskeskuksessa hoidettavana oikean olkapään vamman vuoksi. A oli tuolloin kertonut, että ase oli kolme viikkoa sitten ”potkaissut” kahdesti olkapäähän, ja olkapää oli tässä yhteydessä kipeytynyt. Yhteydenotossa sairaalaan 25.1.2023 A oli kertonut, että molemmissa olkapäissä oli kovaa kipua, ja vasen hauis oli kipeytynyt kovasti koiraa nostaessa. A oli 27.1.2023 kertonut, että hänellä oli todettu kroonista niveltulehdusta. Hän oli 19.4.2023 ollut sairaalan päivystyksessä, koska vasen olkapää oli puutöissä puun rankaa nostaessa äkillisesti kipeytynyt ja A oli kuullut repeämisen äänen. A oli 13.7.2023 ollut hoidettavana vasemman olkapään vuoksi ja hoitava lääkäri oli todennut, että kyseessä oli ilmeinen ylemmän lapalihasjänteen vamma tapaturman seurauksena. Oikean olkapään tilanne oli ollut ennallaan. Vasemmassa olkapäässä oli 22.9.2023 todettu repeämä ja olkapää oli leikattu 21.12.2023. Yhtiö totesi, että Ciprofloxacin-lääkkeen pakkausselosteessa mainitaan jännevaivojen ilmenevän muutaman vuorokauden, mutta myös useiden kuukausien kuluttua. Fluorokinolonien aiheuttamat nivel- ja jännehaitat ilmenevät useimmiten lääkityksen aikana tai viikkojen kuluessa, mutta haittavaikutuksia on havaittu myös yli vuoden viiveellä. Lähin ajallinen yhteys A:lle määrättyjen Ciprofloxacin-kuurien ja olkajänteiden vaivojen välillä oli vuonna 2013 annetulla kuureilla. Muilla kuureilla ei ollut näinkään läheistä ajallista yhteyttä olkajänteiden vaivoihin. Vuoden 2008 kuurin jälkeen A oli ollut olkapään oireiden vuoksi hoidettavana vasta vuodesta 2012 lähtien. Yhtiö piti syy-yhteyttä Ciprofloxacin-kuurien ja A:lla ilmenneiden olkapäiden jännevaivojen välillä epätodennäköisenä. Oikeaan olkapäähän oli kohdistunut useita tapaturmia, minkä lisäksi jännevaurioiden riskiä lisäsivät ikääntyminen ja A:n sairastama diabetes. Vasemman olkapään vuoden 2023 vammaa lääkäri oli pitänyt selvästi tapaturmaperäisenä.

A lähetti vakuutusyhtiölle vielä kaksi sähköpostiviestiä 14.5.2024 sekä uuden olkapäiden jännevaivoja koskevan, 24.6.2024 päivätyn lääkevahinkoilmoituksen. A kertoi ilmoituksessa, että hän ehti käyttää 13.8.2008 määrättyä Ciprofloxacin-lääkettä kolmen vuorokauden ajan, minkä jälkeen hänelle ilmaantui akillesjänneoireita ja hän lopetti käytön. Elokuun 2008 lopulla A:n olo oli kohentunut siten, että hän pystyi aloittamaan sorsastuksen. Jo ensimmäisen sorsastuskerran jälkeen A tunsi hartioidensa ja olkavarsiensa kipeytyvän. Vaivat pahentuivat ajan kuluessa ja nukkuminenkin alkoi muuttua hankalaksi. Syyskuussa 2008 aloitettiin tutkimukset, mutta kipujen syy selvisi vasta vuosien päästä kirurgian poliklinikalla, jossa todettiin olkavarsien jänteiden rispaantuma.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A viittaa vakuutusyhtiölle toimittamaansa, 26.4.2024 päivättyyn vahinkoilmoitukseen. A katsoo, että hänelle on aiheutunut Ciprofloxacin-lääkkeestä elinikäinen, kivulias ja kokonaisvaltainen vamma, josta A vaatii vähintään 100.000 euron korvausta.

Lisäkirjelmässään 30.10.2024 A viittaa lääkkeen valmistajan kantaan. Valmistaja on kiittänyt A:ta lääkettä koskevista selvityksistä, jotka ovat auttaneet kehittämään lääkettä jatkossa erityisesti diabetesta sairastavilla potilailla. Valmistaja ilmoitti heti olevansa valmis maksamaan korvaukset A:n kivuliaasta loppuelämästä, mutta ilmoitti, että asia tulee hoitaa vakuutusyhtiön kautta. A kiistää vakuutusyhtiön viittaamat ”aiemmat pitkäaikaiset käsivaivat”. A:lla oli vuodenvaihteessa 1989–1990 ns. tenniskyynärpää, joka parantui tulehduslääkkeellä ja levolla, eikä ole sittemmin vaivannut. Todelliset, pysyvät kivut alkoivat syksyllä 2008 Ciprofloxacin-kuurin seurauksena.

Lisäkirjelmässään 31.10.2024 A toteaa vielä, että vakuutusyhtiö on ”yläselän ja hartioiden aiempiin vaivoihin” viitatessaan saattanut tarkoittaa 3.5.1995 tapahtunutta työtapaturmaa, jonka seurauksena A:lta murtui alaselästä kolme nikamaa. Selän murtuminen vaikuttaa kuitenkin selkään ja jaloilla liikkumiseen, ei hartianseudun, olkapäiden ja käsien toimintaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa asiassa.

Yhtiö toistaa päätöksissään esitettyä ja toteaa A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen osalta lisäksi, että A:lla on ollut pitkäaikaisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja hankalaa kipuoireilua 1970-luvulta saakka. A:lla on vuonna 1990 todettu olkapäiden ja hartioiden kipuoiretta ja kiertäjäkalvosinongelmaa. Niska-hartiaseudussa on ollut vuonna 2002 rasituksesta puutumista, lihaskipuja ja lihaskankeutta. Reumatologi ei ole vuonna 2002 havainnut reumaattisiin tulehduksiin viittaavaa. A:lla on todettu diabetes vuonna 2006.

A:lla on ollut vuosia etenkin oikean olkapään vaivaa sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja hankalaa kipuoireilua. Riski olkapään jännevaivoihin kasvaa iän myötä. Riskiä suurentavat muun muassa myös olkaniveltä rasittavat suuret voimat, toistoliikkeet sekä pitkään jatkuvat olkapään kohoasennot. Jännerepeämä voi kehittyä pahenevan rappeuman myötä tai se voi syntyä äkillisessä tapaturmassa terveeseen tai jo rappeutuneeseen jänteeseen. A:lla on useita riskitekijöitä olkapään kiertäjäkalvosimen vaivoille. Tällaisia ovat A:n ikä (oireiden ilmenemishetkellä 48 vuotta), vuonna 2006 todettu diabetes, fyysinen työhön ja harrastuksiin liittynyt kuormitus sekä useat olkapäähän kohdistuneet traumat. A:lle on määrätty ensimmäinen siprofloksasiinikuuri 16.8.2008. Sen aikana on todettu selkeä akillesjännetulehdus. Olkajänteiden rispaantuminen on todettu 2012 ja tätä on edeltänyt tapaturma. Rispaantumisella ei ole ajallista yhteyttä neljän vuoden takaiseen lääkekuuriin. Vasen olkajänne on revennyt tapaturmassa tammikuussa 2023. Myöskään vasemman olkapään ja hauiksen vaivoilla ei ole ajallista yhteyttä edellisiin siprofloksasiinikuureihin, joista lähin on ollut 11.9.2022 määrätty kuuri. A:n viittaamasta hartioiden kipeytymisestä loppukesästä 2008 ei ole mainintaa potilasasiakirjoissa. Oireita tai mahdollista lääkevahinkoa ei ole tältä osin mahdollista todentaa. Yhtiö katsoo edelleen, että syy-yhteys siprofloksasiinikuurien ja A:lla todettujen molempien olkapäiden jännevaivojen välillä on epätodennäköinen, eikä kyseessä ole korvattava lääkevahinko.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.8.2008–2.5.2024. Selvityksistä ilmenee muun muassa seuraavaa:

Keskussairaalan sisätautien poliklinikan kirjauksen 16.8.2008 mukaan A:lle on määrätty jänisruton hoitoon siprofloksasiinikuuri. Merkinnän 9.9.2008 mukaan A:lle on tullut kuurin aikana selkeä akillesjännetulehdus, joka on ollut paranemassa. 

Terveyskeskuslääkärin työvoimaviranomaisia varten laaditun B1-lausunnon 4.11.2011 mukaan A:lla on kroonisluonteisia tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, jotka ovat vuosien mittaan pahentuneet. Lausunnon mukaan A:lla on ollut erityisesti selän ja polvien oireita. Niska-hartiaseudussa on ollut rasituksesta puutumista ja kipuja sekä lihaskankeutta. A:lla on vuonna 2006 todettu diabetes, joka on pysynyt hallinnassa ruokavaliolla.

Terveyskeskuksen tekstin 30.9.2013 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle alavatsakipujen ja virtsaamisvaivojen vuoksi. Hänelle on kirjoitettu 10 päivän Ciprofloxacin-kuuri. 

Kirurgian poliklinikan sairauskertomustekstin 20.5.2014 mukaan A:sta on tullut poliklinikalle terveyskeskuslääkärin lähete oikean olkapään kivun vuoksi. Olkapään kipeytymiseen ei ole liittynyt tapaturmaa. Ultraäänitutkimuksessa vuonna 2012 on todettu ylemmän lapalihaksen jänteessä rispaantumista. Kirurgian poliklinikalta on suositeltu A:n ohjaamista fysioterapiaan tavoitteena olkapään lihastasapainon parantaminen ja kiertäjäkalvosinharjoitteet. Tutkimuskäyntiä 1.10.2014 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on ohjattu terveyskeskuksesta fysioterapiaan, ja hän on toteuttanut päivittäin lapalihasharjoitteita, mutta näille ei ole ollut vastetta. Tutkittaessa A:n olkapäät ovat olleet symmetriset, eikä lihassurkastumia ole todettu. Olkavarren nosto on onnistunut 180 astetta sekä etu- että sivukautta, mutta esiin on tullut kipukaarioire. Olkalisäke-solisluunivelen seudussa on todettu voimakas tunnusteluarkuus. Röntgentutkimuksessa olkanivel on kuvautunut normaalina. Olkalisäke-solisluunivelessä ei ole todettu merkittävää nivelrikkoa. Olkalisäke-solisluuniveleen on pistetty kortisonipistos. Puhelukontaktia 3.10.2014 koskevan merkinnän mukaan pistoksella on ollut hyvä vaste, minkä on arvioitu viittaavan siihen, että oireilu ainakin osin johtuu olkalisäke-solisluunivelestä. Hoitosuunnitelmaksi on kirjattu, että injektion voi tarvittaessa toistaa kolme kertaa vuodessa, minkä lisäksi A:ta on neuvottu jatkamaan fysioterapiaharjoitteita. Kontrollikäynnillä 20.3.2015 on annettu uusi kortisonipistos. Kontrollikäyntiä 15.5.2015 koskevan tekstin mukaan edellisellä pistoksella ei ole ollut vastetta. Nyt on sovitusti annettu injektio ja kirjattu hoitosuunnitelmaksi, ettei olkapäähän ole toistaiseksi suunniteltu leikkaushoitoa. A:ta on ohjeistettu jatkamaan aktiivisesti liikeharjoitteita. Tarvittaessa kortisonipistos voitaisiin uusia terveyskeskuksessa 3–4 kertaa vuodessa, jos vaste on hyvä.

Terveyskeskuslääkärin sairauspäivärahaa varten laatiman B-lausunnon 9.2.2017 mukaan A on tullut lokakuussa 2016 vastaanotolle kahta viikkoa aiemmin aiheutuneen oikean olkapään ruhjeen vuoksi. Metsästysaseessa on ollut viallinen patruuna ja rekyyli on ollut poikkeuksellisen kova. Olkapäässä on vanhastaan ollut pinneoireyhtymä, jota on hoidettu konservatiivisesti. Vastaanotolla oikeassa olkapäässä on todettu etupuolella paineluarkuutta, ja olkalisäke-solisluunivel on ollut samoin tunnustellen arka. Olkavarren liikeradat ovat onnistuneet hieman yli vaakatason, ja loitonnuksessa A on hakenut kivutonta reittiä. Olkalisäkkeenalaiseen tilaan on pistetty kortisonipistos ja tästä on ollut apua. Marraskuussa 2016 A on kertonut, että vasenta olkapäätä on särkenyt kovasti viimeisen kolmen viikon ajan. Tutkittaessa vasemman olkapään liikkuvuus on ollut täysin normaali, mutta olkalisäke-solisluunivelessä on todettu tunnusteluarkuutta. Niveleen on pistetty kortisonipistos. Kontrollikäynnillä 30.11.2016 tilanne on ollut vähitellen parempi. Kivut ovat olleet päivittäisiä, mutta rasitusta A on sietänyt jonkin verran paremmin. A:sta on tehty konsultaatiopyyntö fysiatrille.

Terveyskeskuksen tekstin 7.8.2017 mukaan A:lle on kirjoitettu Ciprofloxacin-kuuri eturauhastulehdukseen.

Kirurgian poliklinikan tekstin 29.1.2019 mukaan A:sta on tullut terveyskeskuslääkärin lähete oikean olkapään vamman takia. Kahta viikkoa aiemmin A on ollut nokkakolarissa, jossa olkapäähän on tullut isku. Onnettomuuden jälkeen olassa on ollut kipuoiretta ja voimanalenemistunnetta ja loitonnusvoima on ollut alentunut. Kirurgian poliklinikalta on suositeltu uutta kliinistä kontrollia noin kuukauden kuluttua vammasta ja tässä yhteydessä olkapään röntgenkuvausta. Sairauskertomustekstin 4.7.2019 mukaan A on tullut lähetteellä tutkittavaksi oikean olkapään vaivan vuoksi. Edellisen talven nokkakolarin jälkeen oikean olkapään tilanne on ärtynyt uudelleen. Kipulääkkeenä A:lla on ollut käytössä Panadol. Tutkittaessa oikean olkapään nosto sivu- ja etukautta on onnistunut 180 astetta, mutta esiin on tullut kipukaarioire. Ulkokierto on onnistunut 45 astetta ja ollut kivulias. Sisäkierto on onnistunut pakaratasoon ja ollut samoin kivulias. Lavanaluslihaksen kuormituksessa on tullut esiin arkuutta. Olkalisäke-solisluunivelessä ei ole tullut esiin merkittävää arkuutta. Oireiden on arvioitu viittaavan kiertäjäkalvosinoireyhtymään. A:lle on ohjelmoitu vielä magneettitutkimus. Magneettitutkimusta 8.8.2019 koskevan lausunnon mukaan tutkimuksessa on todettu ylemmän ja alemman lapalihaksen jänteissä läpäisevät repeämät ja näissä lihaksissa surkastumaa. Hauislihaksen pitkän pään jänne on ollut sijoiltaan ja lavanaluslihaksen jänteessä on todettu osarepeämää. Tekstin 16.8.2019 mukaan on arvioitu, että koska merkittävää lihassurkastumaa ei ole todettu, leikkaushoitoa voidaan harkita.  

Terveyskeskuksen tekstin 10.9.2020 mukaan A:lle on kirjoitettu tulehtuneen haavan hoitoon Kefexin-kuuri. Tekstin 11.9.2020 mukaan tulehdus on pahentunut ja A:lle on kirjoitettu lisäksi 10 päivän Ciprofloxacin-kuuri.

Terveyskeskuslääkärin työkyvyttömyyseläkettä varten laaditun B-lääkärinlausunnon 17.2.2022 esitietojen mukaan A:lla on pitkäaikaisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja hankalaa kipuoireilua jo 1970-luvulta alkaen. Taustalla on runsaasti tapaturmia. Vuonna 1990 on todettu olkapäiden ja hartioiden kipuoiretta ja kiertäjäkalvosinproblematiikkaa. Vuonna 2019 oikea olkapää kipeytyi liikenneonnettomuuden seurauksena. Leikkaushoitoa harkittiin, mutta siitä lopulta pidättäydyttiin. Fysioterapeutin työkykyarviossa elokuussa 2021 yläraajojen toistosuorituksessa tulos on ollut keskinkertainen tai heikko. Vasemman yläraajan testi on keskeytynyt kivun vuoksi ja oikealla ongelmana on ollut lihasheikkous.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 23.11.2022 mukaan A on tullut vastaanotolle oikean olkapään vamman ja leposäryn vuoksi. Olkapäässä on entuudestaan kiertäjäkalvosimen vamma. Nyt kolmea viikkoa aiemmin A on ollut metsästämässä, kun ase on kaksi kertaa ”potkaissut” olkapäähän, minkä jälkeen olkapää on kipeytynyt pahemmin. Olkapäässä on ollut leposärkyä. A on käyttänyt kipuun Burana- ja Panadol-lääkkeitä sekä Orudis-geeliä, joista ei ole ollut riittävästi apua. Olkapäästä on kuulunut liikuttaessa rutinaa ja A on pystynyt kivun vuoksi nukkumaan vain 2–4 tuntia kerrallaan. Tutkittaessa A:n oikean olkapään etuosassa on todettu lievää turvotusta, mutta ei kuumotusta tai punoitusta. Olkapään liikelaajuus on ollut täysi, mutta loitonnusvoima hieman heikentynyt. Sisäkierrossa A on saanut käden alaselkään. Jännealueella on todettu tunnustellen aristusta. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä on jännealueiden vamman jälkeinen ärsytystulehdus. A:lle on kirjoitettu kipulääkkeitä. Diagnoosiksi on merkitty kiertäjäkalvosinoireyhtymä.

Terveyskeskuslääkärin lähetteen 26.4.2023 mukaan A on 17.4.2023 nostanut puunrankaa, missä yhteydessä vasempaan olkapäähän on tullut voimakas kipu ja A on kuullut repeämä-äänen. Päivystyksessä on todettu olkapään liikerajoitus. Ultraäänitutkimuksen 21.4.2023 perusteella ei ole kyetty arvioimaan jänteiden tilaa olkanivelen verenpurkauman takia. A:sta on tehty lähete ortopedille.

Keskussairaalan ortopedian poliklinikan tekstin 13.7.2023 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman olkanivelen vamman vuoksi. A on loukannut vasemman olkanivelen huhtikuun 2023 lopulla puutöissä ja ultraäänitutkimuksen perusteella on epäilty jännerepeämää. Tutkittaessa vasen olkavarsi on noussut sivu- ja etukautta 100 astetta, ulkokierto on onnistunut 30 astetta ja sisäkierto pakaratasoon. Ortopedi on arvioinut, että kyseessä on ilmeinen ylemmän lapalihaksen jänteen vamma tapaturman seurauksena. A:lle on ohjelmoitu magneettitutkimus. Siinä on tekstin 22.9.2023 mukaan todettu hauislihaksen pitkän pään jänteen sijoiltaanmeno sekä ylemmän lapalihaksen jänteen läpäisevä repeämä. A on asetettu leikkausjonoon. Toimenpidekertomuksen 21.12.2023 mukaan A:lle on tehty vasemman olkapään tähystys, jossa on katkaistu hauislihaksen pitkän pään jänne, siistitty lavanaluslihaksen jänteen rispaantumaa ja kiinnitetty revennyt ylemmän lapalihaksen jänne. Ortopedian poliklinikan kontrollikäyntiä 2.5.2024 koskevan tekstin mukaan A on toipunut leikkauksesta hyvin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla todetut olkapäiden jänteiden oireet ja vauriot todennäköisessä syy-yhteydessä A:lle määrättyihin siprofloksasiinikuureihin, ja onko siten kyse lääkevahinkovakuutuksesta korvattavasta lääkevahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on määrätty siprofloksasiinikuurit 16.8.2008, 30.9.2013, 7.8.2017 ja 11.9.2020. A:lla on sittemmin todettu molemmissa olkapäissä kiertäjäkalvosimen jänteiden ärsytystilaa ja vaurioita. Oikean olkapään ultraäänitutkimuksessa vuonna 2012 on todettu ylemmän lapalihasjänteen rispaantumaa. Vuonna 2014 A on saanut oikean olkapään kipuun fysioterapiaa sekä kortisonipistoksia olkalisäke-solisluuniveleen. Kortisonipistoksia on edelleen jatkettu vuonna 2015. Lokakuussa 2016 oikea olkapää on kipeytynyt, kun A on saanut siihen ruhjeen metsästysaseesta, ja sitä on hoidettu kortisonipistoksella. Marraskuussa 2016 vasen olkapää on kipeytynyt ja myös siihen on pistetty kortisonia. Tammikuussa 2019 A on ollut nokkakolarissa, jossa oikeaan olkapäähän on tullut isku. Elokuussa 2019 tehdyssä magneettitutkimuksessa on todettu läpäisevät repeämät ylemmän ja alemman lapalihaksen jänteissä, hauislihaksen pitkän pään jänteen sijoiltaanmeno sekä osarepeämä lavanaluslihaksen jänteessä. Marraskuussa 2022 A on hakeutunut terveyskeskukseen oikean olkapään kipeydyttyä, kun metsästysase on kahdesti ”potkaissut” olkapäähän. Olkapäässä on arvioitu olevan vamman jälkeinen ärsytystulehdus. Huhtikuussa 2023 A:n vasen olkapää on kipeytynyt puunrankaa nostaessa, ja siitä on kuulunut repeytymisen ääni. Olkapäässä on magneettitutkimuksessa syksyllä 2023 todettu hauislihaksen pitkän pään jänteen sijoiltaanmeno ja ylemmän lapalihaksen jänteen repeämä. Tähystystoimenpiteessä 21.12.2023 on näiden lisäksi todettu lavanaluslihaksen jänteen rispaantumaa.

Siprofloksasiini on fluorokinolonien ryhmään kuuluva antibiootti, jonka tiedetään voivan aiheuttaa jänteiden tulehtumista ja repeämiä lyhyessäkin käytössä ja myös viiveellä hoidon lopettamisen jälkeen.

Kiertäjäkalvosimeen kuuluvien jänteiden normaaliin iänmukaiseen kehittymiseen kuuluu jänteiden vähittäinen rappeutuminen.  Ikääntyessä jänteen rappeuma heikentää sen lujuutta ja vaurioiden fysiologinen paraneminen hidastuu. Jänteiden vaurioitumista aiheuttavat yläraajan toistuvat nostot ja kohoasennot, ja ne voivat johtaa olkanivelmaljan ja kiertäjäkalvosimen alapinnan väliseen mekaaniseen kontaktiin ja jänteen vaurioitumiseen. Tulehtuessaan jännekudos turpoaa ja paksuntuu, jolloin ahtaus lisääntyy. Vaiva saattaa alkaa myös olkapään venähdyksestä tai kaatumisesta yläraajan tai olkapään päälle. Rappeutunut jänne voi tervettä jännettä helpommin revetä tapaturman yhteydessä, mutta myös spontaanisti ilman ulkoista tapaturmaa.

Vakuutuslautakunta toteaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen viitaten, että ajallinen yhteys siprofloksasiinikuurien ja A:n olkapään jännevaivojen välillä on heikko. Lautakunta katsoo, että A:lla todetut kiertäjäkalvosimen jänteiden oireet ja vauriot sopivat ensisijaisesti olemaan jänteiden tavanomaisen iänmukaisen kehittymisen ja olkapäihin kohdistuneiden ulkoisten tapaturmien seurausta. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että oireilla ja vaurioilla olisi syy-yhteyttä siprofloksasiinin käyttöön. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila