Haku

FINE-077046

Tulosta

Asianumero: FINE-077046 (2024)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 03.10.2024

Vuotovahingon korvattavuus. Bideesuihkun paineellisen letkun rikkoutuminen. Rajoitusehdon soveltaminen. Rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastainen rakentaminen. Aikaisempi myönteinen korvauspäätös. Epäysratkaisun kohtuuttomuus.

Tapahtumatiedot

Omakotitalon (rv 2000) ullakkotila oli vuonna 2007 muutettu asuintilaksi, ja yläkertaan rakennettuun kylpyhuoneeseen oli asennettu muun muassa bideekäsisuihku. Kyseessä oli pehmeä muoviletku, jonka päällä oli punottua terästä ja johon liitetyssä käsisuihkuosassa oli sulkumekanismina käyttöpainike. Letku oli asennettu sekoittajan runkoon ilman juoksutusputkea. Rakennusluvan asiakas oli saanut helmikuussa 2007 ja rakennustyöt oli aloitettu kesäkuussa 2007. Rakennustarkastajan katselmuspöytäkirjan mukaan loppukatselmus oli tehty lokakuussa 2007.

Asiakkaan 16.5.2024 vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan samana päivänä oli havaittu bideesuihkun vuodon kastelleen rakennuksen rakenteita ja irtaimistoa. Asiakkaan kertomuksen mukaan rakennuksesta oli poistuttu 12.5.2024 iltapäivällä. Kun asiakas oli seuraavan kerran tullut rakennukseen 16.5.2024, hän oli havainnut vuotovahingon. Koska kylpyhuoneen ovi oli ollut auki, vesisuihku oli suuntautunut vesiputkesta suoraan yläkerran oleskelutilaan.

Vakuutusyhtiön valitsema yritys A Oy teki vahinkokartoituksen 17.5.2024. Tarkastusraportin mukaan letkuun oli jäänyt paineet päälle, ja se oli hajonnut. Paikan päällä ei saatu selvitettyä, oliko letku hajonnut paineen tai jonkun muun tekijän vaikutuksesta.

A Oy teki 22.5.2024 kohteessa täydennyskäynnin, jonka aiheena oli ”psh kynnyksen suihkukaapin tarkistaminen”. Raportin muistiinpanoihin on merkitty muun muassa, että kynnyksen alta ei havaittu vesieristeitä ja että lattiassa ei ollut asianmukaisia kaatoja. Raportista ilmenee, että kylpyhuonetilan viemärikaivo on wc-istuimen toisella puolella nurkassa olevan suihkukaapin lattiassa.

Asiakas viittasi 1.7.2007 voimaan tulleisiin säännöksiin ja korosti sitä, että paikkakunnan rakennusvalvoja ei ollut vuonna 2007 tekemässään tarkastuksessa nähnyt bideessä eikä märkätiloissa huomautettavaa. Vuodelta 1987 olleessa säännöstössä ei yksiselitteisesti määritellä niin sanottuja tyyppihyväksyttyjä vesilaiteasennuksia. Säännöksiä on pidettävä tulkinnanvaraisina ja myös rakentajille epäselvinä. Säännösten muuttumisen ennakointi rakennusalalla ennen asetuksesta annettavien virallisten ohjeiden antamista ei voi kuulua rakentajan vastuulle, tavanomaisista kuluttajista puhumattakaan.

Asiakas katsoi, että itsenäisen bideen vaurioituminen tai bideen hanan epätäydellinen sulkeutuminen on johtanut vahinkoon. Vesivahingon alkusyy oli juuri bideen vahingoittuminen ja suihkun suuntautuminen suoraan yläkerran oleskelutilaan. Asiakkaan käsityksen mukaan vuonna 2007 ei ollut olemassa sellaisia märkätilamääräyksiä, joilla olisi kielletty omapaineisen bideesuihkun asentaminen ammattimaisesti. Ehdotonta asennuskieltoa ei ole ollut myöskään vuonna 2018 voimaan astuneissa märkätilamääräyksissä, joskaan sitä ei suositella.

Vakuutusyhtiön tekninen tarkastaja soitti asiakkaalle 29.5.2024 ja kertoi, ettei kyse ole korvattavasta vahingosta, koska käytetyt materiaalit ja asennustyön toteutus eivät olleet rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukaisia. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö teki 19.6.2024 kirjallisen epäysratkaisun, jonka perusteluissa yhtiö viittasi siihen, että asennus oli ollut rakentamismääräysten vastainen ja että bidee ei ollut tyyppihyväksytty.

Asiakas teki vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön. Hän piti vakuutusyhtiön päätöksen pohjana ollutta perustetta rakentamismääräysten vastaisuudesta olennaisilta osiltaan tulkinnanvaraisena. LVI-alan asiantuntijoiden mukaan rakennukseen asennettuja bideeratkaisuja on tehty laajasti ympäri maata ja niitä myös markkinoidaan. Asiakkaan mukaan useiden muidenkin henkilöiden taloihin on asennettu vastaavanlaiset bideet myös uudisrakentamisessa ilman, että rakennuslupa- ja tarkastusmenettelyssä olisi tällaiseen rakennustapaan ollut huomauttamista.

Asiakas on myös korostanut sitä, että vahinko oli ollut yllättävä ja äkillinen. Se oli syntynyt vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla veden äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta virtaamisesta rakennuksen käyttöä palvelevasta putkistoon kytketystä käyttölaitteesta. Vahinko ei ole millään tavoin ollut huolellisesti toimivan kuluttajan ennalta arvattavissa, eikä se ole aiheutunut tahallisuudesta tai vähäistä suurempaa tuottamusta osoittaen. Vakuutuksen suojeluohjeissa ei ole mainintaa bideesuihkujen asennuksesta, eikä tällaisen vahinkoriskin mahdollisuus ole ollut yleisesti vakuutusyhtiön tai muussa median viestinnässä esillä millään tavoin.

Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 15.7.2024 tekemässä ratkaisussa viitattiin kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1, 1987. Kohdan 2.4. mukaan vesilaitteisto on tehtävä sisäistä ylipainetta kestäväksi siten, että vältytään vuodoilta ja muilta vaurioilta. Laitteisto on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on vähintään suurimman esiintyvän käyttöpaineen suuruinen, kuitenkin vähintään 1000 kPa. Vastaava paineenkestovaatimus esitetään myös talotekniikan rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa RYL-2002. Lisäksi laitevalmistajan omien ohjeiden mukaan bideesuihkun oikean toiminnan vuoksi ejektorirakenne on välttämätön.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut epäyspäätöstä. Ratkaisussa yhtiö korosti sitä, että letku oli suoraan liitetty sekoittajan suuttimeen ja että letkussa oli jatkuvasti paineet päällä. Lisäksi yhtiö viittasi siihen, että letkusta oli puuttunut ejektorirakenne, sekoittimessa ei näy yksisuuntaventtiileitä ja bideesuihkun tyyppi on tuntematon. Koska D1-määräysten ja ohjeiden mukainen rakentaminen ei ole toteutunut täysin, kyseessä on vakuutusehtojen rajoitusehdon 6.17 mukainen rakennus- ja asennustyövirhe.

Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että rajoitusehtojen mukaiset vahingot on kategorisesti rajattu vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta on vastaavanlaisessa ratkaisussa (FINE-020960) katsonut, että kun asennus on mahdollistanut sen, että suihkuletku jää paineelliseksi, asennusta ei ole tehty hyvän asennustavan ja viranomaismääräysten mukaisesti.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii täysimääräistä korvausta vahingosta. Purkutöiden ja konttivuokran kustannukset ovat noin 15 200 euroa. Arvio jälleenrakentamisen kustannuksista on yli 40 000 euroa ilman sähkö- ja putkistotöitä. Vaurioituneen irtaimiston osalta korvausvaatimus on noin 8 000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen asiakas on lisäselvityksessään katsonut, että vaikka vahingon syynä on rakentamismääräyksistä poikkeava bideen asennus, tavallisella rakentamistyötä toimeksi antavalla asiakkaalla ei ole eikä häneltä voida edellyttää täsmällisiä tietoja märkätiloja, putkistoja tai bideeasennuksia koskevista teknisistä määräyksistä. Kuluttajan on luotettava viran puolesta toimivaan rakennustarkastamiseen ja muihin rakentamisen asiantuntijoihin. Kunnan rakennustarkastajalla, joka oli hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja tehnyt lopputarkastuksen, ei ollut huomautettavaa märkätilojen toteuttamiseen. Asiakkailla ei ole ollut edellytyksiä eikä myöskään oikeutta kyseenalaistaa rakennustarkastajan päätöksiä.

Asiakas viittaa lisäksi vuonna 2013 samoissa tiloissa tapahtuneeseen vuotovahinkoon, jonka vakuutusyhtiö oli korvannut kokonaisuudessaan. Hän ei ilmoituksensa mukaan ollut saanut aikaisempaa vahinkoa koskevaa kartoitusraporttia ennen kuin 3.9.2024 vakuutusyhtiön lähetettyä sen. Asiakas myös ilmoittaa, ettei hänellä ollut tietoa siitä, että vahinkotarkastus oli annettu jollekin toiselle yritykselle. Hän oli saanut vain myönteisen korvauspäätöksen, eikä häneltä ollut edellytetty minkäänlaisia toimenpiteitä. Hän kiisti, että he asiakkaina olisivat tuolloin ilmoittaneet sulkeneensa bideesuihkun sulut.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätökset ovat ristiriitaisia ja että yhtiö on tulkinnut asennusmääräyksiä ristiriitaisella tavalla, mihin hän on lähettämissään selvityksissä LVI-asiantuntijoiden lausuntojen perusteella jo aikaisemmin viitannut. Asiakas kiinnittää huomiota myös siihen, etteivät vakuutusyhtiön vuonna 2013 lähettämät vahinkotarkastajat, kuten myöskään vakuutusyhtiön tilaama rakennusyritys, olleet millään tavalla huomauttaneet bideesuihkun asennuksesta, vaikka ne tutkivat vuodon syyt.

Asiakkaan mielestä uuden vahingon syy on vakuutusyhtiön vuonna 2013 tekemä ratkaisu korvata vahinko. Aikaisempaa vesivahinkoa koskevan vakuutusyhtiön päätöksen voidaan perustellusti katsoa johtaneen nyt tapahtuneeseen katastrofaaliseen vahinkoon. Jos bideestä olisi tuolloin huomautettu eikä vakuutusyhtiön myönteistä korvauspäätöstä olisi saatu, nyt tapahtunutta vuotovahinkoa ei olisi sattunut, koska luonnollisesti puheena oleva bidee olisi poistettu käytöstä ja korvattu sääntöjen mukaisella ratkaisulla.

Asiakas toistaa lausumansa vahingon tahattomuudesta asiakkaan näkökulmasta. Hän pitää epäysratkaisua epäoikeudenmukaisena ja vaatii, että hänen esittämänsä oikeudenmukaisuus- ja kohtuullistamisnäkökohdat tulisi ottaa huomioon. Bideesuihkun letkun rakenne on koko ajan ollut sama.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen ja esittää, ettei lautakunta suosita päätöstä muutettavaksi. Vuotovahinko on ollut seurausta rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, minkä vuoksi se ei ole rajoitusehtokohdan 6.17 perusteella korvattava. Vahinkokohteessa ollut muovinen suihkuletku oli tarkoitettu vain virtauspaineen kestäväksi, eikä sitä ollut tyyppihyväksytty paineellisen veden kestäväksi. Letku ei ollut kestänyt jatkuvaa vesijohtoverkoston painetta, vaan se oli repeytynyt irti.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1, 1987, ole asiakkaan viittaamilta osiltaan tukinnanvarainen. Näidenkin määräysten mukaan letkun olisi tullut kestää vähintään 1000 kPa suuruinen käyttöpaine. 

Vakuutusyhtiö korostaa sitä, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Käsiteltävän asian kannalta ei ole merkitystä sillä, että rakennustarkastaja oli hyväksynyt tilojen rakennussuunnitelmat ja tehnyt lopputarkastuksen. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että vuotovahinko tuli asiakkaalle yllätyksenä.

Vuonna 2013 sattuneeseen vuotovahinkoon liittyvän B Oy:n kosteuskartoitusraportin (8.7.2013) mukaan bideesuihkun sekoittaja oli viallinen ja sen liitoksessa oli vuoto. Raportin mukaan asiakas oli sulkenut bideesuihkun sulut. Näin ollen B Oy:llä ei ollut aihetta tarkemmin tutkia bideen rakenteen määräystenmukaisuutta. Vakuutusyhtiö toteaa myös, ettei bidee­suihkun sisärakenne käy ilmi raportissa olevista valokuvista.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön (tapaukset VKL 109/16, FINE-054335 ja FINE-019501) ja katsoo, ettei vuonna 2013 sattuneen vahingon korvaaminen muodosta sitovaksi katsottavaa korvauskäytäntöä. Lisäksi vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan esittämän näkemyksen ratkaisun kohtuuttomuudesta ja viittaa lautakunnan ratkaisuihin FINE-045095 ja FINE-019143.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • yritys A Oy:n raportit 17.5.2024 ja 22.5.2024 tehdyistä tarkastuksista sekä laskut (28.6.2024 ja 3.7.2024) muun muassa purku- ja imurointitöistä, JVT-kuivauksesta ja alipaineistuksesta sekä 5.7.2024 päivätty kustannuslaskelma rakenteiden uusimis- ja korjauskustannuksista
  • 27.2.2007 päivätty rakennuslupa ja 12.10.2007 allekirjoitettu loppukatselmuspöytäkirja.

Lisäksi asiakirjoihin sisältyy vuonna 2013 sattunutta vahinkoa koskevat kaksi B Oy:n raporttia

  • 8.7.2013 tehdyn kartoituksen raportissa on mainittu, että käsisuihkun liitos vuotaa ja vesi on valunut rakenteisiin ja että bideesuihkun sekoittaja on viallinen. Raportissa on myös mainittu, että syytä alakerran kattoon syntyneelle märälle vauriolle ei keksitty.
    • Lisäksi raportin muistiinpanoissa on mm. seuraavat tekstit:
    • ”Yläkerran pesuhuoneen käyttö on ollut kesävieraiden käynnin aikoihin normaalia suurempi. Lattialla havaitun vesilammikon syy ei ollut tiedossa. Lattian kaadot eivät olleet ohjanneet vesilammikkoa kokonaan lattiakaivoon. Asukas oli sulkenut yläkerran WC. bidee-suihkun sulut. Veden tuloa ei oltu enää havaittu.”
    • ”Mikäli vaurio johtuisi putkivuodosta, niin kastuminen jatkuisi koko ajan lisää.”
    • … ”ei havaittu selkeää syytä, miksi lattialla epätavallisessa paikassa ollut vesi olisi päässyt pesuhuoneen vesieristetyn lattiapinnan läpi.”.
  • 18.7.2013 tehdystä lisätutkimuksesta laaditun raportin kohdassa vahingon syy ja syntytapa on mainittu, että vettä oli ollut yläkerran wc-pöntön vieressä lattialla, ja että wc-pöntön viemäriputken juuri vuotaa. Kun vettä oli padotettu yläkerran wc pöntön viemäriputken ympärille, vettä oli tippunut alas melkein heti, kun vettä laskettiin lattialle. Padotus oli tehty useita kertoja, ja joka kerta, kun vesi poistettiin lattiasta, veden tippuminen alas loppui. Suositeltavina toimenpiteinä raportissa on mainittu mm. yläkerran viemäriputken juuren tiivistyksien poistaminen ja uusiminen.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,
- onko bideesuihkun letkun rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuotovahingon aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta virrannut neste, ja siitä
- onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon olleen seurausta rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, ja voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoon vedoten evätä korvauksen.

Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiölle syntynyt velvollisuus korvata vahinko vakuutussopimuksen vakioehdoista poikkeavan, vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välille syntyneen sopimuksen perusteella. Asiassa tulee tarkasteltavaksi myös kysymys siitä, onko epäysratkaisu katsottava kuluttaja-asiakkaan kannalta kohtuuttomaksi kuluttajansuojalain säännösten perusteella.

Sovellettava lainsäädäntö

Kuluttajansuojalain 4 luku 1 §

Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jättäminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
13 § Suomen rakentamismääräyskokoelma (voimassa 1.1.2000–31.12.2012)

Asianomainen ministeriö antaa tätä lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ministeriö myös huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Määräyskokoelmaan voidaan ottaa myös muun lainsäädännön nojalla annettuja rakentamista koskevia määräyksiä.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaittees­ta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvas­ta.

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.1 […]
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja
6.18 […].

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987 (voimassa 1.7.1987–30.6.2007)

2.4 Mitoitus
2.4.1 Paineenkestävyys
Määräykset
Vesilaitteisto on tehtävä sisäistä ylipainetta kestäväksi siten, että vältytään vuodoilta ja muilta vaurioilta. Laitteisto on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on vähintään suurimman esiintyvän käyttöpaineen suuruinen, kuitenkin vähintään 1000 kPa.

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 2007 (voimassa 1.7.2007–31.12.2017)

2.3 Suojaaminen terveydellisiltä vaaroilta ja muilta haitoilta
2.3.3 Määräys
Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että veden kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ei irtoa tai liukene veteen haitallisessa määrin terveydelle haitallisia tai vaarallisia aineita. Veden on säilyttävä jatkuvasti laatuvaatimukset täyttävänä.
Vesilaitteiston materiaaleina on käytettävä käyttötarkoitukseen sopivia laadultaan testattuja ja tarkastettuja materiaaleja.
2.3.3.1 Ohje
Materiaalin kelpoisuus voidaan osoittaa CE-merkinnällä, tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla.
2.3.5 Määräys
Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että haitallinen vedenvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.
2.3.5.1 Ohje
Haitallista ristiin virtausta ei yleensä tapahdu sekoitintyyppisessä vesikalusteessa. Haitallinen ristiin virtaus estetään asentamalla yksisuuntaventtiilit vesikalusteen kytkentäjohtoihin.
2.5 Mitoitus
2.5.1 Määräys
Vesilaitteiston on kestettävä sisäistä ylipainetta vähintään 1000 kPa.
2.5.1.1 Ohje
Sekä kylmän veden että lämpimän veden lämpötilan noususta aiheutuva paineen kohoaminen vesilaitteistossa otetaan huomioon ja sitä rajoitetaan tarvittaessa. Vesilaitteiston lämpimän käyttöveden valmistuslaitteiston yhteyteen asennettavan varoventtiilin avautumispaineeksi valitaan 1000 kPa.

Talotekniikka RYL 2002. Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, LVI 01-10355, Rakennustieto Oy

G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät, G2000 Yleistä
G2000.00 Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset.
Vaatimus
Yleiset LVI-teknisten järjestelmien vaatimukset esitetään osassa G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset.
Kaikkien tuotteiden on täytettävä niille rakentamisessa asetetut vaatimukset.
Vesijohto- ja viemäriverkoston tuotteiden, kuten hanojen, putkien ja osien, kelpoisuuden toteaa lopullisesti rakennuslupaviranomainen kyseisessä rakennuskohteessa hänelle esitettyjen selvitysten pohjalta. Yhtenä tällaisena selvityksenä voi olla tyyppihyväksyntä.
Vesijohtoverkosto
Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä jatkuvasti +70 oC:n lämpötilaa ja hetkellisesti +95 oC:n lämpötilaa sekä 1000 kPa:n käyttöpainetta. […]

Asian arviointi

Yleisiä periaatteita

Lautakunta toteaa, että LVI-laitteistoon kuuluvan vesiputken rikkoutumisen seurauksena virranneen veden aiheuttamia vahinkoja pidetään korvaus- ja lautakuntakäytännössä lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavina vuotovahinkoina. Näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla.

Jos rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto kuitenkin on seurausta rakentamismääräysten tai -ohjeiden sekä rakentamis- ja asennusaikana noudatetun hyvän rakentamistavan sekä hyvän asennustavan vastaisesta rakentamisesta, vahinkoa ei yleensä ole pidetty ennalta arvaamattomana vaan odotettavissa olevana seurauksena virheellisestä rakentamisesta.

Yleensä vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin vielä erikseen rajoitusehdoilla rajanneet omaisuusvakuutusten korvauspiiristä vahingot, jotka ovat aiheutuneet rakentamismääräysten tai -ohjeiden ja myös hyvän rakennustavan tai hyvän asennustavan vastaisesta rakentamisesta.

Jotta rajoitusehtoa voidaan soveltaa yksittäisessä vahinkotapahtumassa, vahingon aiheuttaneella virheellisellä rakenteella, laitteella tai asennuksella pitää olla syy-yhteys sattuneeseen vahinkoon. Jos virheellinen rakenne tai asennus ei ole ollut syy-yhteydessä vahinkoon, vakuutusyhtiö ei voi perustellusti evätä korvausta vetoamalla rakentamismääräysten tai -ohjeiden sekä rakentamisessa kulloinkin noudatettujen hyvien rakennus- tai asennustapojen vastaisuuteen.

Vakuutusyhtiön tulee näyttää toteen, että kulloinkin esillä olevassa tapauksessa tarkoitettu rakenne, laite ja/tai asennus on ollut rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakennus- tai asennustavan vastainen ja että virheellisyys on ollut syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, ettei rakennukseen asennettujen vesiputkien ja niiden liitosten voida katsoa olevan rakennusmääräysten tai -ohjeiden mukaisia vain sillä perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen on antanut rakennusluvan suunnitelman mukaiselle rakentamiselle ja jälkeenpäin tehnyt loppukatselmuksen huomautuksitta.

Sovellettavat rakentamismääräykset ja -ohjeet

Lautakunta toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja että kokoelman määräykset ovat velvoittavia. Rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjeet eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää.

Bideesuihkun asennusajankohtana vuonna 2007 voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n 2 momentin mukaan myös ohjeissa tarkoitettujen ratkaisujen tulee täyttää rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakennuksen muutostyössä on lain 13 §:n 3 momentin mukaan tullut noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä siltä osin, kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Lautakunnan käytettävissä olevista rakentamismääräyksistä selviää, että 1.7.1987–30.6.2007 voimassa olleissa ja myös 1.7.2007 voimaan tulleissa määräyksissä on edellytetty, että vesilaitteiston on kestettävä sisäistä ylipainetta vähintään 1000 kPa. Vastaavan sisältöinen vaatimus on sisältynyt vuodesta 2002 alkaen voimassa olleisiin rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin (Talotekniikka RYL 2002), jotka ovat kuvanneet hyvää rakennus- ja asennustapaa asennusajankohtana. Laatuvaatimusten mukaan LVI-teknisten tuotteiden on myös täytettävä niille rakentamisessa asetetut vaatimukset. Yhtenä selvityksenä tuotteiden kelpoisuudesta voi olla tyyppihyväksyntä.

Rakennuksen yläkerran ullakkotilan muuttamiseen asuinkäyttöön ja muutostyölle oli saatu rakennuslupa helmikuussa 2007, minkä lisäksi rakennustyöt oli aloitettu kesäkuussa 2007 ja lopputarkastus oli tehty lokakuussa 2007. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kylpyhuoneen käyttövesijärjestelmään tehtyjen asennustöiden aikana noudatettavien rakentamismääräysten ja hyvän rakennustavan mukaan vesilaitteiston on tullut kestää sisäistä ylipainetta vähintään 1000 kPa ja täyttää rakentamiselle asetetut vaatimukset. Esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei nyt kiistanalaisen asian arviointiin vaikuta se, että rakentamismääräykset olivat 1.7.2007 tietyiltä osilta muuttuneet.  

Rikkoutunut bideesuihkuletku

Asiakirjoista ilmenee, että bideesuihkuletku oli asennettu sekoittajan runkoon ilman juoksutusputkea. Letkuun kiinnitetyssä käsisuihkuosassa oli sulkumekanismina käyttöpainike, ja letkussa oli jatkuvasti ollut paineet päällä. Asennuksessa ei ollut käytetty niin sanottua ejektorirakennetta, joka olisi mahdollistanut paineen poistumisen letkusta. Näitä seikkoja asiakas ei ole kiistänyt. Asiakas ei ole myöskään kiistänyt sitä, että sekoittimessa ei ollut yksisuuntaventtiileitä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että käytettyä suihkuletkua ja käsisuihkuosaa ei ollut hyväksytty paineellisen veden johtamiseen eikä letkua ollut tarkoitettu kestämään jatkuvaa vesijohtoverkoston painetta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mikä on ollut vahingon aiheuttaneen letkun ja sulkumekanismilla varustetun käsisuihkuosan tyyppi. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei myöskään ilmene, onko suihkuletkulla ja suihkukahvalla ollut Suomessa tyyppihyväksyntä paineellisen veden johtamiseen.

Asiakas on kertonut, että useat LVI-asiantuntijat ovat pitäneet kyseistä suihkun asennusta yleisesti käytettynä ja viranomaismääräysten sekä -ohjeiden mukaisena. Hän ei kuitenkaan ole esittänyt näkemyksensä tueksi mitään selvitystä. Tältä osin lautakunta viittaa ratkaisukäytäntöönsä, jonka mukaan asian arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että asennustapa on aikanaan ollut yleisesti käytössä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisussa FINE-020690 (11.12.2019) katsonut, että bideesuihkuletkun ja sekoittajan asennusta ei ollut tehty hyvän asennustavan ja viranomaismääräysten sekä -ohjeiden mukaisesti, kun asennus oli mahdollistanut sen, että suihkuletku jää paineelliseksi.

Noudattamansa ratkaisukäytännön mukaisesti, ja koska kyseisen bidee­suihkuletkun ja sekoittajan asennus on mahdollistanut sen, että suihkuletku jää paineelliseksi, Vakuutuslautakunta myös tässä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa katsoo, ettei asennusta ole tehty viranomaismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan mukaisesti. Vakuutusyhtiö voi vakuutussopimuksen rajoitusehdon 6.17 perusteella evätä korvauksen. 

Aikaisemman vahingon merkitys asiassa

Asiakas on katsonut, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta toukokuussa 2024 sattuneesta vuotovahingosta, koska yhtiö oli vuonna 2013 korvannut samassa kylpyhuoneessa sattuneen vuotovahingon. Asiakas on ilmoittanut, ettei hän ollut ennen syyskuuta 2024 nähnyt 8.7.2013 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittua tarkastusraporttia, jossa oli muun ohessa todettu, että bideesuihkun sekoittaja on viallinen. Hän on myös kiistänyt sulkeneensa bidee­suihkun sulut kuten raportissa on mainittu.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä ei ole ollut vakuutusyhtiön vuonna 2013 tekemää korvauspäätöstä, jonka mukaan asiakas oli saanut korvauksen vahingosta. Tarkastuskertomusten mukaan vuodon aiheuttajaa ei ollut saatu selville, eikä putkistosta ollut tarkastuksia tehtäessä havaittu vuotoa. Vakuutuslautakunta ei ole käytettävissään olevien selvitysten perusteella voinut arvioida, oliko kyseinen korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön toistuva ja varaukseton korvauskäytäntö saattaa muodostaa vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille vakiovakuutusehtojen sisällöstä poikkeavan sopimuksen vakuutuksen korvauspiirin tulkinnasta.

Koska asiassa ei ole osoitettu osapuolten välille syntyneen vakuutusyhtiötä sitovaa ja vakiovakuutusehdoista poikkeavaa korvauskäytäntöä, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä tässä tapauksessa ole korvausvelvollisuutta sillä perusteella, että se on korvannut yli kymmenen vuotta aikaisemmin sattuneen yhden vuotovahingon.

Kohtuuttomuus

Kuluttaja-asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisen vakuutussopimuksen ehdon kohtuuttomuutta arvioidaan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennus- ja asennusvirheitä sekä hyvän rakennustavan vastaista asentamista koskevat rajoitusehdot ovat kotivakuutuksen korvauspiiriä määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa

Tulosta