Tapahtumatiedot
A (s. 2001) haki korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamasta lääkevahingosta 4.2.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 4.8.2021 Spikevax-valmisteella (Moderna) ja toisen koronavirusrokoteannoksen 27.10.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksessaan A kertoi, että lääkevahinko ilmeni long covid -tyylisenä oireiluna. A:lla oli ilmennyt muun muassa tykytyksiä, huonontunutta rasituksensietokykyä, uupumusta, tärinää ja väsymystä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.11.2023. Yhtiö totesi katsovansa, ettei A:lle ole todennäköisesti aiheutunut koronarokotteista sellaista sairautta tai vammaa, joka voisi tulla korvattavaksi lääkevahinkovakuutuksesta. A sai Spikevax-koronarokotteen 4.8.2021. A oli yhteydessä terveydenhuoltoon syyskuussa, jolloin hänellä diagnosoitiin mykoplasmainfektio. Kyseessä on bakteeriperäinen infektio, jollaista virusrokote ei aiheuta. Lisäksi A oli sairastanut vastaavia infektioita aikaisemminkin. A:lla syksyllä 2021 ilmenneet yleisoireet selittyivät rokotetta todennäköisemmin sairastetulla mykoplasmainfektiolla. A:n sydänoireita pidettiin terveydenhuollossa tukirankaperäisinä, joten yhteyttä rokotteeseen ei voitu pitää tältäkään osin todennäköisenä.
Yhtiö totesi, että A oli katsonut vahinkoilmoituksessaan lääkevahingon ilmenneen long covid -tyyppisenä oireiluna. Yhtiön käyttöön toimitettujen potilasasiakirjojen perusteella jäi kuitenkin osoittamatta, että nämä oireet olisivat ajallisesti alkaneet rokotteen jälkeen ja jatkuneet tämän jälkeen yhtäjaksoisina. A sai koronarokotteet 4.8.2021 ja 27.10.2021. A raportoi rasituksenaikaisesta heikosta olosta sekä ajoittaisesta huimauksesta vastaanotolla 10.9.2021. Syksyn 2021 potilasasiakirjamerkinnöissä näihin oireisiin ei ole kuitenkaan enää viitattu. Tammi- ja helmikuussa 2022 A kertoi kokevansa itsensä täysin terveeksi. Vasta keväällä 2022 A ilmoitti kärsivänsä pitkäkestoisesta väsymyksestä. Lisäksi A mainitsi kertaalleen käsien tärinästä, rintakehän punoituksesta ja heikotuksesta. Yhtiö katsoi, että oireiden ajallinen yhteys rokotteisiin jäi näyttämättä. Joka tapauksessa oireita ei voitu pitää todennäköisesti rokotteen aiheuttamina. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle korvataan lääkevahingosta aiheutuneet hoitokulut ja haitta viivästyskorkoineen.
Koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen A:lla ilmeni muun muassa väsymystä, epänormaalia sydämen sykettä, verenpaineen äkillistä heittelyä, rasituksensietokyvyn huonontumista, aivosumua, rintakipuja, lihasheikkoutta jaloissa sekä pistelyä jaloissa, naamassa, päässä ja selässä. Oireita yhdisti se, että niitä oli vaikea tutkia. Infektiotautipoliklinikalla A:lle asetettiin diagnoosiksi presynkopee-tyyppinen oireilu. Presynkopee-oireilulla on vahva liityntä posturaaliseen ortostaattiseen takykardiaoireyhtymään (POTS). A:n mukaan POTS-oirekuva on tunnistettu tutkimuksissa yhtenä koronarokotteen haittavaikutuksena. A:lla ilmenneet oireet täsmäävät tutkimustuloksissa ilmenneisiin koronarokotteiden haittavaikutuksiin. A on käynyt neurologian professori B:n vastaanotolla. Professori B oli sitä mieltä, että kyseessä on ilmiselvä rokotteen haittavaikutus POTS-oireilla.
A on ottanut terveydenhuoltoon yhteyttä 9.9.2021 ja käynyt oireiden takia vastaanotolla 10.9.2021. A toteaa, että vakuutusyhtiö yrittää selittää oireiden johtuvan mykoplasmasta ja muista tekijöistä. A on sairastanut mykoplasman aiemminkin, eivätkä hänen oireensa ole samanlaisia kuin mykoplasmassa. Viimeinen merkintä mykoplasmasta on ollut 26.12.2020. Mykoplasma-arvot ovat jääneet koholle aiemmin sairastetun mykoplasmainfektion vuoksi. A:n hakeutuessa hoitoon 9.9.2021 on heti tuotu esiin epäilys rokotteen aiheuttamasta haitasta. Lääkärit eivät tätä noteeranneet. A:n mukaan joissakin lääkäreiden kirjaamissa Kanta-palvelun merkinnöissä on sekaannuksia. Rokotehaittaa konkretisoi entisestään se, että A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet oireet menivät parempaan suuntaan kesällä 2022 ja palasivat syksyllä 2022 sairastetun koronan jälkeen. A:n mukaan on tiedossa, että rokotehaitan seurauksena syntyneet oireet ovat palanneet potilaille koronainfektion myötä. Tämä seikka vahvistaa syy-yhteyttä entisestään ajallisen yhteyden ollessa selvä.
A toteaa, että ainakin lgG-luokan vasta-aineet säilyvät vuosia korkealla mykoplasmatartunnan jälkeen. Yksittäisen vasta-ainetutkimuksen perusteella ei voi päätellä, onko kyseessä akuutti infektio. A:lle tehdyissä tutkimuksissa noteerattiin kyseiset arvot, jotka olivat koholla. A:n kaikki oireet lakaistiin tällä verukkeella maton alle. A:lla oli todettu mykoplasma jo 26.12.2020, joten on ilmeistä, että kaikki mykoplasmaan viittaavat arvot olivat tämän vuoksi koholla. A:lle suoritettiin myös tarkempi seulonta, jonka mukaan infektio ei ollut aktiivinen. A:n oireet jatkuivat siitä huolimatta samanlaisina.
Vakuutusyhtiö takertui 2.2.2022 päivättyyn potilaskirjaukseen, jossa todetaan, että ”potilas kokee itsensä tällä hetkellä täysin terveeksi”. A toteaa, että kyseinen lausuma on vakuutusyhtiön toimesta irrotettu täysin kontekstistaan. Mykoplasma vasta-aineet olivat tuolloinkin huomattavan suuret, mutta infektiota ei ollut. ”Täysin terveellä” viitattiin A:n mukaan siihen, ettei hänellä ollut tuolloin infektio-oireita. A ei missään nimessä todennut, että hän olisi ollut oireeton tai että hänen vointinsa olisi ollut erinomainen. A ei ole myöskään missään vaiheessa väittänyt, että koronarokote olisi aiheuttanut mykoplasmainfektion. Mykoplasma on tavallinen infektio, johon A:n oireet eivät sovi. A:lla 26.12.2020 todettu mykoplasmainfektio ei voi olla oireiden syy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. A:n mukaan tämä seikka voi olla merkittävä siitä syystä, että rokote kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin.
A toteaa, että rokotteiden osalta lähtökohtana on se, että valtio on ankarassa vastuussa silloin, kun se järjestää erityisen rokotuskampanjan. A viittaa korkeimman oikeuden antamaan ratkaisuun 1995:53. Kyseisessä ratkaisussa vahingonkärsineen katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä, vaikka rokotuksen ja sairauden syy-yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä. A:n mukaan nyt käsillä oleva koronarokotuksen haitta on pääpiirteissään samanlainen. A:n oireet alkoivat hyvin nopeasti rokotteen ottamisen jälkeen. Kun otetaan vielä lisäksi huomioon tutkimustietoon perustuva koronarokotteesta johtunut oirekuva sekä professori B:n näkemys siitä, että A:n kohdalla kyse on ilmeisestä rokotehaitasta, ei syy-yhteydestä A:n mielestä jää epäselvyyttä.
A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle useita linkkejä verkkosivustoilla oleviin lääketieteellisiin artikkeleihin.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että jos hän ei olisi ottanut koronarokotetta, siitä seurannutta oireilua ei olisi aiheutunut. Rokotteen ottamisella ja sitä seuranneilla oireilla on hyvin kiinteä ajallinen yhteys. A:n näkemys on, että vahinko on vähintäänkin todennäköinen. Rokotteen jälkeiseen tilaan voisi olla toki muitakin vaihtoehtoja, mutta julkaistu tutkimustieto, asiantuntevien lääkäreiden näkemys ja ajallinen yhteys konkretisoivat sitä, että rokotevahinko on A:n tilanteessa syynä muut syyt kokonaisuutena huomioiden ja poissulkien.
A haluaa kiinnittää Vakuutuslautakunnan huomion siihen, että hän ei ollut sairastanut koronavirusinfektioita ennen koronavirusrokotteiden saamista. Lisäksi A toteaa, että hänellä perussairautena oleva astma ei selitä oireita, jotka seurasivat rokotuksesta. Oireet ovat pitkälti neurologisia, kun taas astma on keuhkosairaus. Ennen ensimmäistä koronavirusrokotetta A muun muassa urheili normaalisti ilman oireita. A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle lisäkirjelmänsä yhteydessä linkkejä verkkosivustoilla oleviin lääketieteellisiin artikkeleihin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:n oireita pidettiin mykoplasmainfektioon liittyvinä vasta-ainepositiivisuuden vuoksi. Infektiopoliklinikan maaliskuun 2022 merkintöjen mukaan vasta-ainepositiivisuuden katsottiin olevan todennäköisesti vanhaa perua. Yhtiön näkemyksen mukaan mykoplasmainfektion rooli A:n oirekuvassa jää epäselväksi, eikä A:n oireiden voida katsoa ainakaan täysin selittyvän mykoplasmainfektiolla.
A on vedonnut vaatimuksiensa tueksi tieteisartikkeliin, jossa arvioidaan koronarokotteiden ja niin sanotun long covid -oireiston välistä yhteyttä. Yhtiön näkemyksen mukaan kyseisenlaisia selvityksiä ei voida pitää luotettavana näyttönä rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan synnyttämää tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.
Koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa rokotusreaktiolle tyypillisiä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä ja huonovointisuutta. Sekä Comirnaty- että Spikevax-rokotteiden valmisteyhteenvetojen haittavaikutustiedoissa todetaan, että rokotteen aiheuttamat yleisoireet ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotuksen jälkeen. Lääkkeiden sääntelyviranomaisten kansainvälinen yhteenliittymä (ICMRA) 5.7.2023 antaman lausunnon mukaan niin sanottua long covid -tilaa ei ole tunnistettu koronarokotteiden mahdolliseksi haittavaikutukseksi. Yhtiö katsoo, että vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella mRNA-rokote ei aiheuta long covid -oireistoa, joka on Covid-19-infektion jälkitila. mRNA-rokotteet eivät sisällä itse virusta, eivätkä voi aiheuttaa virusinfektiota.
A hakeutui hoitoon noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä koronarokotuksesta. Jotkin ensimmäisissä hoitokontakteissa mainituista oireista, kuten kuumeinen olo ja väsymys, voisivat sopia tyypillisiin rokotteen aiheuttamiin yleisoireisiin. Tyypillisesti tällaiset oireet ovat kuitenkin nopeasti ohimeneviä. Yhtiön näkemyksen mukaan rokotteeseen mahdollisesti syy-yhteydessä olevista yleisoireista ei ole aiheutunut A:lle 30 vuorokautta kestänyttä haittaa vakuutusehtojen 5 kohdassa edellytetyllä tavalla, minkä lisäksi tällaisia oireita on pidettävä ehtojen 6.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuudella siedettävinä. A:lla ilmeni myös tietyissä asennoissa pahenevaa rintakipua, hengenahdistusta sekä astman aiheuttamaa jatkuvaa yskää, eikä oireiden taustalta löydetty mitään rokotteeseen sopivaa etiologiaa. Toisen rokoteannoksen jälkeisten hoitokäyntien potilasasiakirjamerkinnöissä ei ole mainintoja toisen rokoteannoksen jälkeen ilmenneistä oireista, eikä A:n väittämää oireiden pahenemista toisen rokoteannoksen jälkeen voida todentaa.
Myöhemmin A kärsi muun muassa pitkittyneestä väsymystilasta, alentuneesta rasituksensietokyvystä sekä hengenahdistuksesta. Comirnaty- ja Spikevax-rokotteiden haittavaikutustietojen valossa A:lla ilmenneet epäspesifit ja pitkittyneet oireet eivät sovi rokotteiden aiheuttamiksi. Yhtiön näkemyksen mukaan oireet liittyvät todennäköisemmin A:n perussairauksiin sekä sairastettuihin koronavirusinfektioihin. Yhtiö katsoo, että sen antama korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.8.2021—31.7.2024.
4.8.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella.
9.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktin tekstin mukaan A:n äiti soitti ja kertoi, että A:lla oli ollut koronavirusrokotteen saamisen jälkeen kuumeinen olo, väsymystä ja tietyissä asennoissa pahenevaa rintakipua. A oli rajoittanut urheilua ja muuta liikuntaa, sillä hänelle oli tullut erityisesti niissä huono olo. A:lla oli ollut jatkuvaa yskää astman vuoksi, eikä siinä ollut ollut muutosta.
10.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A:n oireet olivat alkaneet parin päivän sisällä rokotteen saamisesta. A:lla ilmeni rintakipua etenkin etukumarassa ja kyljellä ollessa. Kipu sijoittui vasemman rintalihaksen alaosaan ja säteili selkään lapaluun alle. Kipu oli pistävää/viiltävää ja se meni vaihtelevasti minuuteissa ohi. A:lla ei ollut koko ajan rintatuntemusta. Rintatuntemusta oli kuitenkin päivittäin, arviolta alle kymmenen kertaa. Edellisenä yönä A oli herännyt ja tuntenut rintakipua. A:lla oli ajoittain hengenahdistusta rintakipukohtauksen aikana. A:lla oli heikko olo/huonovointisuutta silloin kun hän harrasti liikuntaa. A:lla oli ollut huimausta ylös noustessa, mutta se oli ohittunut itsestään. A:lla ei ollut ollut kuumetta. A oli harrastanut normaalisti kuntosalia/lenkkeilyä kolme kertaa viikossa, mutta elokuun alusta lähtien hän ei ollut pystynyt samalla tavalla urheilemaan oireidensa vuoksi. A:lla oli yleisesti väsynyt olo.
10.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n rinnan vasemmalla puolella sydämen kärjen kohdalla ilmeni arkuutta käsin tunnustelussa. A:n korvasta otettu lämpö oli 37 celsiusastetta ja verenpainearvot 137/91 mmHg. Pulssi oli 89 lyöntiä minuutissa ja happisaturaatio 100 %. A:lle tehtiin ortostaattinen koe, jossa A:n verenpainearvot olivat istuen 151/88 mmHg ja pulssi 90 lyöntiä minuutissa, seisten verenpainearvot olivat 139/79 mmHg ja pulssi 88 lyöntiä minuutissa. A:lle oli tehty EKG-tutkimus, jossa sydämen rytmin oli todettu olevan normaali. Lisäksi EKG-tutkimuksessa oli todettu vasemman kammion seinämäpaksuuntumaan sopiva löydös. A sai lähetteen keuhkokuvantamiseen sekä laboratoriokokeisiin.
16.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin tekstin ja 17.9.2021 päivätyn lähetteen mukaan A:lta otettujen verikokeiden perusteella todettiin, että mykoplasman vasta-aineet olivat positiiviset. IgM-vasta-ainelöydös sopi tuoreeseen infektioon. Myös IgG-vasta-ainetaso oli korkea eli 335. A:lle aloitettiin Azithromycin-antibioottilääkekuuri. A sai lähetteen kardiologille rintakipujen osalta.
20.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan lääkäri soitti A:n äidille. A:n yskä oli ollut hieman parempi, mutta hänellä oli ollut huonovointisuutta edelleen. A oli sairastanut mykoplasmainfektion kaksi kertaa aiemmin. Vuonna 2017 A oli ollut osastohoidossa keuhkokuumeen vuoksi. A sai varalta reseptin Doximed-lääkekuuriin, mikäli A:n vointi ei olisi parantunut Azithromycin-antibioottikuurin aikana. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.
14.10.2021 päivätyn kardiologin tekstin mukaan A:n sydän oli rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaali. Ejektiofraktio oli 60 %:a. A:n vaivoja pidettiin tukirankaperäisinä, joten jatkoselvittelyitä sydänkeskukselle ei sovittu.
27.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
3.12.2021 päivätyn infektiolääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle lähetteellä toistuvien mykoplasmainfektioiden vuoksi. A:lla oli ollut astma lapsuudesta asti. A:n äiti kertoi, että A oli altistunut homeelle aiemmin ja tämä oli hankaloittanut A:n oireilua. A oli sairastanut toistuvia korvatulehduksia. Kitarisat oli leikattu 5-vuotiaana. Ala- ja yläasteikäisenä A:lla oli ollut toistuvia poskiontelotulehduksia. Homealtistuksen päättymisen jälkeen poskiontelotulehduksia ja muitakin infektioita vaikutti olleen vähemmän. A oli sairastanut mykoplasmainfektiot helmikuussa 2020, joulukuussa 2020 ja syyskuussa 2021. A:lta oli otettu jo aiemmin laboratoriokokeita, joiden vastauksien mukaan kokonais-IgG oli 9.6, komplementti oli normaaliaktiivinen ja lymfosyyttien tyypityksessä oli myös normaali tilanne. IgA oli marginaalisesti alakanttinen eli 0,7 g/l. IgM oli normaali. Properdiini oli normaalin alarajalla eli 79 %. A:lta tarkistettaisiin vielä T-solujen toiminta tarkistamalla tetanus-rokotevaste. A oli empiväisellä kannalla, halusiko hän Pneumovax-rokotevastetta tutkittavan, sillä rokote arvelutti häntä. Lääkäri totesi, että B-solujen toiminnan tutkimiseksi se olisi kuitenkin hyvä tehdä, ottaen huomioon A:n lapsuusaikaiset bakteeri-infektiokierteet sekä A:n aiemmin sairastama keuhkokuume. Lisäksi katsottaisiin kolmeen kertaan yskösbakteerit ja niistä tehtäisiin viljelyt. Nenän uloshengitysilmasta oli jo aiemmin mitattu typpioksidi, se oli ollut 541 eli normaali.
21.1.2022 päivätyn infektiolääkärin etäkontaktin tekstin mukaan lääkäri soitti A:lle. A kertoi, ettei hänellä ollut ollut kuumetta, yskösten nousua eikä infektio-oireita. A ei ollut vielä jaksanut urheilla. A:sta oli otettu 17.12.2021 laboratoriokokeita. A ei ollut saanut tuotettua ysköksiä. Mykoplasma-IgG oli 238 ja IgM oli positiivinen. Lausunnon mukaan mykoplasma-IgM-vasta-ainereaktiivisuus voi näkyä pitkään akuutin infektion jälkeen.
2.2.2022 infektiolääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A:sta oli otettu uudet laboratoriotutkimukset. Mykoplasmassa IgG-vasta-aineet olivat 211, syyskuussa 2021 ne olivat olleet 334, mykoplasma-IgM oli ollut koko ajan positiivinen. A koki itsensä täysin terveeksi. Pneumovax-rokotteessa 5/10 serotyyppiä oli tuottanut vasteen. Vaste tarkistettaisiin vielä antamalla Prevenar-rokotus, siitä katsottaisiin myös streptococcus pneumoniae -vasta-aineet.
4.3.2022 päivätyn infektiolääkärin tekstin mukaan nähtävänä oli A:n lymfosyyttinen tyypitys. Siinä T-solujen vasteet olivat mitogeeneille normaalit. Mykoplasma-IgG oli ollut positiivinen vuodesta 2019 lähtien. Lääkäri totesi, että pienestä genomista huolimatta mykoplasma tunnetaan organismina, joka pystyy sinänsä immuniteettia väistämään ja tyypillisesti serologiassa IgM- ja IgG-vasta-aineet säilyvät hyvinkin pitkään. A:n tilanne otettaisiin vielä infektioyhteispalaveriin mietittäväksi.
18.3.2022 päivätyn infektiolääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A oli kokenut vointinsa huonommaksi. A kertoi, että muun muassa Prevenar-rokotuksen jälkeen hänelle oli tullut vastaavia tunteita kuin mykoplasmassa. A:lta oli kuitenkin otettu mykoplasma-PCR, joka oli ollut negatiivinen. Prevenar-rokotevaste oli vielä vastaamatta. B-solujen vasteet mitogeeneille testattuina olivat normaalit. Lääkäri keskusteli myös A:n äidin kanssa. A:n äiti kertoi, että esimerkiksi kuuman suihkun jälkeen A:lle tuli punainen lehahdus rintaan ja huonovointisuutta. A:n äidin mukaan A:n suupielet olivat olleet välillä sinertävät. Mykoplasmavasta-aineet olivat todennäköisesti vanhaa perua. A sai lähetteen Holter-, UKG- ja EKG-tutkimuksiin. Lääkäri teki kardiologille konsultaatiopyynnön. Lisäksi A ohjattiin yleissisätautien poliklinikalle arvioon.
31.5.2022 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty EKG-pitkäaikaisrekisteröinti, mutta A:lle ei ollut tullut tämän aikana oireita. EKG:ssa vasemman kammion seinämäpaksuuntuman kriteerit täyttyivät, mutta A:lle aiemmin tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa ei ollut todettu seinämäpaksuuntumaan viittavia löydöksiä. Vastaanotolla A:n verenpainearvot olivat 125/75 mmHg. Kotona A:n verenpainearvot olivat olleet 116/72 mmHg. Kliinisessä tutkimuksessa reisilihasta jännittäessä provosoitui tärinäoire. Ihon punoitus- ja tykytysoireen vuoksi A sai lähetteen seerumin metanefriini- ja normetanefriinimääritykseen. Lisäksi A sai lähetteen spiroergometriatutkimukseen. Lääkärille syntyi kliinisesti vaikutelma presynkopee-tyyppisestä oireilusta.
18.7.2022 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty spiroergometriatutkimus 5.7.2022. Tässä A:n suorituskyky sykkeen nousun ja subjektiivisen rasittuneisuuden suhteen maksimaalisessa rasituskokeessa oli ollut maksimaalisen hapenottokyvyn perusteella lievästi alentunut. Verenpaine ja sykevaste olivat olleet normaalit. Rasitus ei ollut provosoinut iskemiaan viittavia muutoksia eikä arytmioita. Spiroergometrisesti oli todettu lähinnä epäspesifiä ventilaatiomekaniikan häiriötä. Tutkimuksessa ei ollut todettu merkittäviä sydänperäiseen tai keuhkoperäiseen patologiaan viittaavia löydöksiä.
26.7.2022 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänen vointinsa oli kohenemassa. A oli päätynyt aloittamaan uudelleen urheiluharrastuksia. A:lle tuli edelleen pahoinvoinnin tunnetta raskaimmissa harjoituksissa. A:lle tehty seerumin metanefriini- ja normetanefriinimäärityskoe oli normaali. Sisätautipoliklinikalle ei sovittu jatkoseurantaa.
7.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A sairasti nyt seitsemättä päivää Covid-19-infektiota. Edeltävien kahden päivän aikana A:n vointi oli mennyt huonommaksi. Syvään hengittäminen oli ollut vaikeampaa. A:lla oli ollut särkyä otsalla, kurkkukipua ja lievää korvaoiretta. A:lla ei ollut enää kuumetta. A:n hoitoa jatkettiin astmalääkkeen korotetulla annoksella sekä avaavalla lääkkeellä.
12.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstien mukaan A:lla oli ollut parin päivän ajan lämpöä aina 37,7 asteeseen saakka. A:lla oli yskää, nuhaa ja hengenahdistuksen tunnetta. Lisäksi A:lla oli kipua poskionteloissa ja otsaontelossa. A:lta otetuissa verikokeissa ja A:lle tehdyssä EKG-tutkimuksessa ei todettu mitään normaalista poikkeavaa. Myöskään keuhkokuvassa ei todettu poikkeavaa. Poskiontelokuvassa oli todettu oikeassa poskiontelossa limakalvon paksunnosta, mutta ei muuta poikkeavaa. A:lla ei siten ollut poskiontelotulehdusta. Astman vuoksi A:lle aloitettiin Prednisolon-lääke viikon kuurina.
1.2.2023 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan A tuli lähetteellä vastaanotolle pitkittyneiden koronavirusinfektion jälkeisten oireiden vuoksi. Kesällä 2022 A:n vointi oli kohentunut ja ollut lähes normaali. A oli sairastanut syyskuussa 2022 kotihoitoisen koronavirusinfektion. Tämän jälkeen A:n vointi oli huonontunut uudelleen. A:lla oli väsymystä ja huono rasituksensietokyky. A:lle tuli edelleen kuumassa suihkussa punoitusoiretta. Viime aikoina A:ta oli vaivannut unettomuus. A:lla oli ollut myös päänsärkyä. A:n vasemmassa silmässä oli kipua ja A oli huomannut näkevänsä vasemmalla silmällä huonommin. Vastaanotolla A:n yleistila oli hyvä, verenpainearvot olivat 144/88 mmHg ja syke 82 lyöntiä minuutissa. A ja A:n äiti olivat miettineet long covidia oireilun taustalla. He kertoivat selvästä ajallisesta yhteydestä ensin kahteen rokotteeseen ja tämän jälkeen sairastettuun infektioon. Kesän 2022 hyvän vaiheen jälkeen A:n vointi oli ollut syksystä saakka huonompi. Lääkäri totesi, että A:lla ilmennyt väsymys ja tykyttelyoireet sopivat hyvin long covidiin. Lääkäri totesi oireilla olevan hyvä ennuste ja kahteen vuoteen mennessä lähes kaikilta oireet olivat ohittuneet. A sai Propral-reseptin tykytysoireisiin tarvittaessa käytettäväksi. A ja lääkäri keskustelivat A:n unettomuudesta ja sen hoidosta. A oli miettinyt myös astman mahdollista aktivoitumista, jonka osalta A:ta kehotettiin varaamaan aika terveyskeskuksesta PEF-seurantaa varten. A:lle suositeltiin myös psykofyysistä fysioterapiaa. A:lle asetettiin diagnooseiksi U09.9 COVID-19-virusinfektion jälkitila, tarkemmin määrittelemätön sekä F51.0 Ei-elimellinen unettomuus.
6.2.2023 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktin tekstin mukaan A pyysi, että hän saisi ajan lääkärille huonontuneen näön vuoksi sekä astmakontrollia varten. A kertoi, että hänen näkönsä oli huonontunut syyskuusta alkaen. A:lla oli vasemmassa silmässä iltaisin kipua ja punoitusta, minkä A arveli johtuvan silmän rasituksesta. A ei nähnyt lukea kunnolla. A ohjattiin varaamaan aika silmälääkärille näön heikkenemisen vuoksi. Lisäksi A:lle varattiin aika astmahoitajalle.
14.2.2023 päivätyn sisätautilääkärin tekstin mukaan lääkäri vastasi A:n äidin soittopyyntöön. A sai nukahdettua melatoniinin kanssa, mutta tämän jälkeen A heräsi viisikin kertaa joka yö. A sai Mirtazapin-reseptin. A:ta kehotettiin varaamaan opiskelijaterveydenhuollosta aika unettomuuden hoitoa varten.
A:ta koskevista potilaskirjauksista ilmenee, että A sairasti jälleen Covid-19-infektion toukokuussa 2023.
19.1.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyssä spirometriassa oli todettu obstruktiota, väsymistä ja hengenahdistusta. A:n PEF-arvot olivat olleet kotona ok. A sai lähetteen keuhkokuvaukseen ja laboratoriokokeisiin. 23.1.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktitekstin mukaan keuhkokuvauksessa todettiin normaalit löydökset.
14.3.2024 päivätyn neurologian professori B:n etäkontaktitekstin mukaan A:lla oli ilmennyt aiheetonta sykkeen nousua, alentunutta pystyasennon sietoa, presynkopee-oireita, lämmönsäätelyhäiriötä, heikentynyttä kuumansietoa, jonkin verran ääreisosien palelua ilman värimuutoksia ja selvästi hidastunutta kapillaaritäyttöä. A:lla oli akkommodaatiovaikeus, johon hänellä oli silmälasit, mutta ne eivät olleet auttaneet. A:lla ei ollut suolisto-oireita, mutta hänellä oli tihentynyttä virtsaamisentarvetta vettä juodessa. A:lla oli ollut ylivirittyneisyyttä alkuvaiheessa. A oli edelleen levoton. A:n yöuni oli katkonaista ja virkistämätöntä. B:n mukaan A:lla oli selvä dysautonomia. Lisäksi B:n mukaan A:n tapauksessa oli kyse erittäin selkeästä long covidista sekä rokotehaitasta, joka luokittui lievän ja keskivaikean rajoille. A sai reseptit Emconcor- ja Montelukast-lääkkeisiin. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin. B asetti A:lle diagnooseiksi U09.9; Long covid. SARS-CoV-2 osoitettu, G90.8; Dysautonomia ja Y59; mRNA-rokotteen haittavaikutus.
17.4.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n toisen kerran toukokuussa 2023 sairastama koronavirusinfektio oli ollut lievähkö, vaikkakin yskä oli jäänyt molemmista infektioista pitkäksi aikaa. Infektioiden jälkeen A:lla oli ilmennyt samanlaisia oireita kuin rokotteenkin jälkeen. A kertoi, että hänen fyysinen rasituksensietonsa oli edelleen hankalaa. Sykkeen nousu oli voimakasta, kävellessäkin syke saattoi olla 130. A ei ollut pystynyt käymään enää salitreeneissä. A:n lämmönsieto oli edelleen heikentynyt, A kävi vain kylmässä suihkussa. A:n yöuni oli katkonaista. A:lla oli ollut hieman ongelmia keskittymisessä, mutta hän oli kuitenkin pystynyt opiskelemaan. A:lle oli tehty uusi spirometriatutkimus, jossa ei ollut todettu tulosten huononemista.
2.5.2024 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstin mukaan lääkäri piti A:n oireita todennäköisesti astman vaikeutumisena, vaikka spirometria-arvot olivat normaalit ja ennallaan.
1.7.2024 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstin mukaan A:n astmalääkitystä tehostettiin.
31.7.2024 päivättyjen kuvantamislausuntojen mukaan A:lle oli tehty 19.6.2024 rintakehän röntgen- ja tietokonetomografiatutkimukset, joissa ei todettu epänormaaleja löydöksiä keuhkojen eikä sydämen osalta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:n alkuvaiheen oireilussa todennäköisesti kyse Spikevax- ja Comirnaty-koronavirusrokotteiden haittavaikutuksesta, ja jos on, ovatko oireet kestäneet alle 30 vuorokautta tai onko kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko A:lla ilmennyt pidempiaikainen oireilu todennäköisessä syy-yhteydessä Spikevax- ja Comirnaty-rokotteisiin.
Sovellettavat vakuutusehdot
Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla.
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.
Vahinkoa ei myöskään korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairautena lapsena todettu astma. A on sairastanut helmikuussa ja joulukuussa 2020 mykoplasmainfektiot. Vuonna 2017 A oli osastohoidossa keuhkokuumeen vuoksi.
A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella 4.8.2021. A:n äiti otti terveydenhuoltoon yhteyttä 9.9.2021 ja kertoi, että A:lla oli ollut koronavirusrokotteen saamisen jälkeen kuumeinen olo, väsymystä ja tietyissä asennoissa pahenevaa rintakipua. A kertoi seuraavana päivänä vastaanotolla lisäksi, että hänelle tuli huonovointisuutta silloin, kun hän harrasti liikuntaa. A oli joutunut rajoittamaan urheiluharrastuksiaan. A:lla oli ollut myös yleisesti väsynyt olo. Käsin tunnustelussa A:lla ilmeni arkuutta vasemmalla puolella sydämen kärjen kohdalla. A:lle tehty mykoplasmavasta-ainetutkimus oli positiivinen ja A:lle aloitettiin antibioottikuuri. Lokakuussa 2021 kardiologi totesi A:n sydämen olevan rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaali. A:n vaivoja pidettiin tukirankaperäisinä.
A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmistella 27.10.2021. Joulukuussa 2021 A meni infektiolääkärin vastaanotolle lähetteellä toistuvien mykoplasmainfektioiden vuoksi. A:lla oli ollut lapsuudessa ja nuoruudessa paljon infektioita, muun muassa poskiontelotulehduksia. Tammikuussa 2022 A:lla ei ollut infektio-oireita, mutta hän ei jaksanut vielä urheilla. Mykoplasmavasta-ainetutkimuksen tulokset olivat edelleen positiivisia. Lausunnon mukaan mykoplasma-IgM-vasta-ainereaktiivisuus voi näkyä pitkään akuutin infektion jälkeen. Helmikuussa 2022 A koki itsensä terveeksi. Maaliskuussa 2022 A:n rinnan kerrottiin lehahtavan punaiseksi kuuman suihkun jälkeen ja lisäksi A:lle tuli huono olo. A:lta otettiin mykoplasma-PCR, joka oli negatiivinen. Arveltiin, että A:lla todetut positiiviset mykoplasmavasta-aineet liittyivät A:n aiemmin sairastamaan mykoplasmainfektioon.
Toukokuussa 2022 arveltiin, että A:n oireilussa oli kyse presynkopee-tyyppisestä oireilusta. Heinäkuussa 2022 A:lle tehtiin spiroergometriatutkimus. A:n suorituskyky sykkeen nousun ja subjektiivisen rasittuneisuuden suhteen maksimaalisessa rasituskokeessa oli maksimaalisen hapenottokyvyn perusteella lievästi alentunut. Spiroergometrisesti todettiin lähinnä epäspesifiä ventilaatiomekaniikan häiriötä. Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä sydänperäiseen tai keuhkoperäiseen patologiaan viittaavia löydöksiä. Heinäkuun 2022 lopussa A kertoi, että hänen vointinsa oli kohenemassa. A aloitti uudelleen urheiluharrastuksia.
Syyskuussa 2022 alussa A sairastui koronavirusinfektioon. Seitsemännen sairastamispäivän kohdalla A:n vointi meni huonommaksi ja A:n oli vaikea hengittää syvään. Vielä syyskuun 2022 puolivälissäkin A:lla kerrottiin olleen yskää, nuhaa ja hengenahdistuksen tunnetta. Keuhkokuvissa ei todettu poikkeavaa.
Helmikuussa 2023 A hakeutui lääkärin vastaanotolle pitkittyneiden koronaoireiden vuoksi. A:lla oli väsymystä ja huono rasituksensietokyky. A:lle tuli edelleen kuumassa suihkussa punoitusoiretta. A:lla oli myös päänsärkyä ja hän oli huomannut näkevänsä vasemmalla silmällä huonommin. A:lla oli ollut myös uniongelmia. Lääkäri piti A:n väsymys- ja tykyttelyoireita long covidiin sopivana. A:lle asetettiin diagnoosiksi U09.9 COVID-19-virusinfektion jälkitila, tarkemmin määrittelemätön.
Toukokuussa 2023 A sairasti jälleen koronavirusinfektion. A:lle tehtiin tammikuussa 2024 spirometriatutkimus, jossa todettiin lievää obstruktiota, väsymistä ja hengenahdistusta. A:n kotona mittaamat PEF-arvot olivat kuitenkin normaalit. Maaliskuussa 2024 A oli professori B:n vastaanotolla, joka asetti A:lle diagnooseiksi long covidin, dysautonomian ja mRNA-rokotteen haittavaikutuksen. Huhtikuussa 2024 A kertoi edelleen kärsivänsä huonosta rasituksensietokyvystä, voimakkaasta sykkeen noususta, huonosta lämmönsiedosta, yöunien katkonaisuudesta sekä keskittymisongelmista. A:lle oli tehty uusi spirometriatutkimus, jossa ei ollut todettu tulosten huononemista.
Lyhytaikaiset oireet
Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että jotkin A:n ensimmäisissä hoitokontakteissa mainituista oireista, kuten kuumeinen olo ja väsymys, voisivat sopia tyypillisiin rokotteen aiheuttamiin yleisoireisiin. Yhtiö on kuitenkin todennut tällaisten oireiden olevan yleensä nopeasti ohimeneviä. Yhtiön näkemyksen mukaan rokotteeseen mahdollisesti syy-yhteydessä olevista yleisoireista ei ole aiheutunut A:lle vähintään 30 vuorokautta kestänyttä haittaa vakuutusehtojen 5 kohdassa edellytetyllä tavalla, minkä lisäksi tällaisia oireita on pidettävä ehtojen 6.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuudella siedettävinä.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa ehtojen kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotteen saamisen jälkeen voi ilmetä rokotteesta johtuvia oireita, kuten pistoskohdan kipua, väsymystä ja kuumetta, ja niihin myös suorituskyvyn laskua. Tällaiset oireet ovat yleensä lieviä ja väistyvät suhteellisen pian rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmenneet kuumeinen olo ja väsymys voivat lyhytaikaisesti olla Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, etteivät A:n ruumiintoiminnot ole kuitenkaan olleet vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla heikentyneinä vähintään 30 päivää koronavirusrokotteen takia. Vakuutusehtojen mukaan edellä kerrottua lyhytaikaisempienkin oireiden aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys voidaan kuitenkin korvata, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että tällaistenkin kulujen korvattavuus edellyttää, ettei vahingossa ole kyse mistään vakuutusehtojen rajoitusehtokohdassa mainitusta tilanteesta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut A:lla ilmenneiden lyhytaikaisten oireiden osalta oireiden keston lisäksi vakuutusehtojen kohtaan 6.1, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena huomioon ottaen hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n saadessa koronavirusrokotteet SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama Covid-19-virusinfektio oli luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, johon liittyi merkittävää sairastuneisuutta ja kuolleisuutta. Vakuutuslautakunta katsoo, että ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste A:lla ilmenneet lyhytaikaiset oireet ovat olleet vakuutusehtojen kohdan 6.1 tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei kyseisen ehtokohdan mukaan makseta korvausta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
Pitkittyneet oireet
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotuksiin voi liittyä lyhytaikaisia oireita ja niihin liittyen lyhytaikaista suorituskyvyn laskua. Koronavirusrokotteisiin ei kuitenkaan tiedetä liittyvän kuvatunlaista pitkittynyttä oireilua. Lautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei A:lle tehdyissä suorituskykyä mittaavissa tutkimuksissa ole todettu suorituskyvyn laskua.
Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että koronavirusinfektion sairastaneilla voi esiintyä sairauden jälkitilana pitkittynyttä oireilua, josta on käytetty long covid -termiä. Koronarokotuksiin ei tiedetä liittyvän samankaltaista oireilua. Sen sijaan koronarokotusten on todettu vähentävän tällaisen oireilun kehittymisen riskiä koronavirusinfektion jälkitilana.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla ilmennyt pitkittynyt oireilu ole todennäköisessä syy-yhteydessä Spikevax- ja Comirnaty-koronavirusrokotteisiin. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös on myös tältä osin vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila