Tapahtumatiedot

A:n asiamies haki A:lle oikeusturvaetua asiakirjojen luovuttamista koskevaan asiaan. A vaati As Oy M:ää luovuttamaan yhtiökokouspöytäkirjat asiakkaalle. A ei saanut pyydettyjä asiakirjoja, joten hän nosti 4.10.2019 kanteen käräjäoikeudessa. Kanteella A vaati, että As Oy M velvoitetaan toimittamaan A:lle yhtiön yhtiökokouspöytäkirjat syksystä 2018 lukien sakon uhalla, sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kanteen nostamisen jälkeen As Oy M antoi pyydetyt asiakirjat A:lle 13.12.2019. A peruutti kanteensa oikeudenkäyntikuluvaatimustaan lukuun ottamatta. A vaati, että As Oy M velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 3 734 eurolla. Käräjäoikeus velvoitti 8.6.2020 antamallaan päätöksellä As Oy M:n korvaamaan A:lle asian hoitamisesta aiheutuneet kohtuullisiksi katsomansa oikeudenkäyntikulut 2 494 euroa. Asiaa hoitanut asiamies ilmoitti vakuutusyhtiölle 27.7.2020, että hän on saanut perittyä oikeudenkäyntikulut vastapuolelta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 14.8.2020 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei asiassa ole syntynyt vakuutusehtojen mukaista vakuutustapahtumaa. Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, ettei vastapuoli ollut kiistänyt A:n vaatimusta. Vastapuoli ei ollut vastannut A:n tiedusteluihin eikä myöskään kiistänyt pöytäkirjojen luovuttamista käräjäoikeudelle antamassaan vastineessa. Yhtiön mukaan pelkkää passiivisuutta ei voida katsoa vaatimuksen kiistämiseksi. Kiistämistä ei myöskään ole se, että asiakirjoja ei ole luovutettu ajallaan.

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. A katsoi, että vakuutustapahtuma oli kiistaton, koska asiaan oli tarvittu asiamiestä ja oikeuslaitosta. Oikeuslaitos oli myös antanut asiassa ratkaisun. Muutoksenhaussaan A toi myös esille, että oli tyytymätön siihen, ettei hänen asiamiehensä toimittanut laskuaan A:lle, vaan oli perinyt käräjäoikeuden vastapuolen maksettavaksi velvoittaman määrän suoraan vastapuolelta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 8.7.2022 katsoen edelleen, ettei asiassa ollut syntynyt vakuutusehtojen mukaista vakuutustapahtumaa eli riitaa.

A oli edelleen tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja haki siihen muutosta. Muutoksenhaussaan A katsoi, että asiassa on syntynyt riita, kun vastapuoli ilmoitti hänelle, että ”pöytäkirjoja ette tule ikinä saamaan”. Lisäksi A katsoi, että jos vastapuoli ei toimita hänelle asiakirjoja, on asian katsottava riitaantuneen sillä perusteella, että asunto-osakeyhtiölaissa on asetettu määräys kyseisten asiakirjojen toimittamisesta pyydettäessä.

Vakuutusyhtiö vastasi 9.8.2022 A:n muutoksenhakuun, ettei A ole toimittanut vakuutusyhtiölle vastapuolen kiistämistä. A:n kertoman mukaan vastapuoli ei ollut luovuttanut pyydettyjä asiakirjoja A:lle. Vastapuoli oli siis pysynyt asiassa passiivisena. Vakuutusyhtiö totesi, että vakuutustapahtuman sattuminen edellyttää nimenomaista eli aktiivista kiistämistä. Mikäli vastapuoli pysyttelee passiivisena, ei kyseessä ole nimenomainen kiistäminen. Näyttötaakka nimenomaisen kiistämisen osalta on korvauksenhakijalla.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että hänelle tulee myöntää oikeusturvaetu asiakirjojen luovuttamista koskevaan asiaan. Valituksessaan A kertaa tapahtumatiedot ja toteaa muun muassa, ettei vakuutusyhtiö myöntänyt asiaan oikeusturvaetua, koska hallituksen puheenjohtajalta, joka ilmoitti A:lle, ettei pöytäkirjoja ole eikä niitä siksi toimiteta, ei saatu kirjallista kiistämistä. A katsoo, ettei käräjäoikeus voi tutkia asiaa, joka on riidaton tai antaa riidattomasta asiasta tuomiota vastaajan vahingoksi. Lisäksi A tuo valituksessaan esille, että on tyytymätön asiamiehensä toimintaan, koska asiamies ei toimittanut laskua A:lle hyväksyttäväksi, vaan peri vastapuolen maksettavaksi tuomitun määrän suoraan vastapuolelta.

FINElle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, ettei se ole tässä tapauksessa saanut selkeää ja yksiselitteistä selvitystä siitä, milloin ja millä tavoin vastapuolena ollut asunto-osakeyhtiö on kiistänyt vaatimuksen yhtiökokouspöytäkirjojen toimittamisesta. Näin ollen yhtiö on katsonut, että vastapuoli olisi pysytellyt asiassa passiivisena. Myöskään tuomiosta ei selviä, milloin kiisto olisi tapahtunut. Tuomiosta selviää, että vaatimus on esitetty kolmeen kertaan kirjallisesti ja kerran suullisesti, ja että vastapuoli on vastannut vakuutetun asiamiehen sähköpostiin, mutta vastauksen sisältö ei tuomiosta selviä. Yhtiö toteaa, että mikäli se saisi tarkan selvityksen kiistämisen tavasta ja ajankohdasta, voisi se arvioida asiaa uusien tietojen valossa uudelleen.

Yhtiö toteaa, että oikeusturva-asioissa vakuutustapahtuman sattuminen edellyttää vakiintuneen korvaus- ja lautakuntakäytännön mukaan nimenomaista eli aktiivista kiistämistä. Mikäli siis vastapuoli ei lainkaan vastaa esitettyyn vaatimukseen, eli pysyttelee vaatimuksen osalta asiassa passiivisena, ei kyseessä ole nimenomainen kiistäminen. Mikäli tällaista nimenomaista kiistämistä ei tapahdu, ei kyseessä ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutusehdot edellyttävät myös todisteellista kiistämistä, ja lisäksi on todettu, että kuluja ei korvata asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa. Näyttötaakka nimenomaisen kiistämisen osalta on asetettu korvausta hakevalle. Vakuutettu ei ole toimittanut vastapuolen kiistävää vastausta vakuutusyhtiölle, eikä antanut siitä tarkkaa ja luotettavaa selvitystä, joten tällä perusteella yhtiö katsoo, ettei vakuutustapahtuman sattuminen ole tullut asiassa luotettavasti toteennäytetyksi.

A:n valituksessaan esittämän väitteeseen siitä, että hallituksen puheenjohtaja olisi ilmoittanut, ettei pöytäkirjoja ole eikä niistä siksi toimiteta, vakuutusyhtiö toteaa, ettei tämän osalta vakuutusyhtiölle ole toimitettu mitään tarkempaa selvitystä siitä, milloin hallituksen puheenjohtaja on näin todennut ja miten. Väitteestä ei yhtiön mukaan ole siis saatu sellaista luotettavaa selvitystä, minkä perusteella asiaa voisi arvioida.

Lisäksi yhtiö toteaa, että yleisesti ottaen väite siitä, ettei tuomioistuin voisi tutkia ja ratkaista myös riidattomia asioita, on väärä. Asia voidaan oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla, mikäli vastapuoli ei anna asiaan vastaustaan. Riidattomia asioita kutsutaan niin sanotuksi summaarisiksi riita-asioiksi. Kyseisen kaltainen tilanne ei tee asiaa oikeusturva-asian arvioinnin osalta riitaiseksi, ellei hävinnyt osapuoli hae asiaan takaisinsaantia, jolloin asia riitautuu.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vastapuolen maksettua 8.6.2020 annetun tuomion mukaisen korvauksen A:n asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, ei A:lle vakuutusyhtiön käsityksen mukaan jäänyt itselleen maksettavaksi asiakirjojen toimittamista koskevan riita-asian hoitamisesta aiheutuneita kuluja.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa alkaen 1.1.2019, ehtokohdan 9.4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan 9.5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa
(…)

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiassa syntynyt vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutusturvan rajoitusehdoissa todetaan erikseen, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Nyt puheena olevassa tapauksessa A on FINElle toimitettujen selvitysten mukaan esittänyt vastapuolena olevalle As Oy M:lle vaatimuksen yhtiökokouksen pöytäkirjojen toimittamisesta. Koska A ei ole saanut pyydettyjä asiakirjoja, on hän 4.10.2019 asiamiehensä välityksellä nostanut kanteen käräjäoikeudessa ja vaatinut, että vastapuoli toimittaa pyydetyt yhtiökokouspöytäkirjat hänelle. Lisäksi A on vaatinut asiamieskulujensa korvaamista. Kanteen nostamisen jälkeen As Oy M toimitti pyydetyt asiakirjat A:lle. A peruutti kanteensa muilta osin kuin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta. Käräjäoikeus antoi asiassa 8.6.2020 päätöksen, jolla se velvoitti As Oy M:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi katsomansa määrän 2 494 euroa. A:n asiamies peri vastapuolen maksettavaksi tuomitut kulut suoraan vastapuolelta.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin pääsäännöstä poiketen katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä kerrotun mukainen tulkinta voi johtaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929) tai kuluttajansuojalaissa (38/1978) tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa ilman, että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.

Käytössään olevan selvityksen perusteella FINE toteaa, ettei A ole esittänyt selvitystä vastapuolen kiistämisestä. FINE katsoo, että tapauksessa ei ole syntynyt vakuutuksen ehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa. Vastapuolen passiivista suhtautumista asiakirjojen toimittamispyyntöön ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella ehdon edellä sanottu tulkinta johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tapauksessa ei siten ole syntynyt vakuutusehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lisäksi FINE huomauttaa, että sen käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle ei ole aiheutunut asiassa ylimääräisiä kuluja, koska vastapuoli on maksanut käräjäoikeudessa tuomitut oikeudenkäyntikulut, eikä A:n asiamies ole laskuttanut A:lta käräjäoikeuden määräämän summan ylittävää osaa.

Siltä osin, kun kyse on A:n tyytymättömyydestä hänen asiamiehensä toimintaan, ei asia kuulu FINEn toimivaltaan.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Toukonen