Tapahtumatiedot
A (s. 1939) haki 29.6.2023 päivätyllä vahinkoilmoituksellaan korvausta 17.5.2021 annetusta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta.
A sai 19.2.2021 ensimmäisen koronavirusrokotteen ja 17.5.2021 toisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Lääkevahinkoilmoituksen mukaan A:lla alkoivat toisen koronavirusrokotteen 17.5.2021 jälkeen heinäkuussa niskakivut, jotka ulottuivat olkavarsiin ja hartioihin. Jaloista alkoi mennä voima. A sai lopulta 1.12.2021 ajan omalääkärille, joka diagnosoi laboratoriokokeiden perusteella lihasreuman (Polymyalgia rheumatica).
Vakuutusyhtiö totesi 23.5.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, että lihasreuman syntymekanismi on tuntematon. Sairaus alkaa tavallisimmin noin 70 vuoden iässä ja sen oireet alkavat yleensä nopeasti. Vakuutusyhtiön mukaan lihasreuma ei ole Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Yleisen lääketieteellisen tietämyksen mukaan mRNA-rokotteen ja lihasreuman välillä voi olla syy-yhteys, jos oireet alkavat muutamissa päivissä rokotteen antamisen jälkeen, mutta varmaa näyttöä tästä ei ole. Ilmiö on harvinainen. Vakuutusyhtiö totesi, että A:n vahinkoilmoituksen mukaan oireet alkoivat heinäkuussa, mutta potilasasiakirjamerkinnöistä saadun tiedon perusteella A:n oireet olivat alkaneet 3–4 kuukautta rokotteen antamisen jälkeen. A hakeutui niskasäryn vuoksi lääkärin vastaanotolle vasta 20.10.2021 eli noin viisi kuukautta rokotteen antamisen jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei oireiden ja rokotuksen välillä voitu osoittaa olevan ajallista yhteyttä. Lisäksi A oli edeltävästi kaatunut pyörällä heinä- tai elokuussa, minkä jälkeen A:n niska-hartiaseutu kipeytyi. A:lla oli todettu myös kulumamuutoksia niskassa. Vakuutusyhtiön mukaan lihasreuma ei ollut todennäköisesti aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Vakuutusyhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että lihasreuma korvataan Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
A toteaa, että lihassairauden oireet alkoivat rokotuksen 17.5.2021 jälkeen ja ne jatkuivat koko kesän pahentuen syksyä kohti. A on terveydenhoitaja ja hän hoiti itse särkyjä, etenkin kun hän ei päässyt lääkärin vastaanotolle. Tilanne paheni lopuksi niin, että A hakeutui päivystykseen. A:n mielestä kaularangan kulumat eivät aiheuta tämän tyyppistä kipua, eikä myöskään polkupyörällä kaatuminen ole ollut kipujen syynä. Sairaus on ollut aktiivinen koko kesän, mutta se diagnosoitiin vasta joulukuussa 2021, mikä on tyypillistä tälle sairaudelle. Comirnaty-rokotteen on todettu aiheuttaneen lihasreumaa. Lisäksi A mainitsee, että hän sai kolmannen koronarokotteen 26.11.2021, minkä jälkeen oireet pahenivat.
A viittaa valituksen liitteenä toimittamaansa kirjelmään, jossa hän kertoo niska-hartia-alueen vihlomisen alkaneen melkein heti, mutta hän ei osannut aluksi yhdistää niitä rokotteeseen. Pari viikkoa rokotuksen jälkeen, touko-kesäkuun vaihteessa, alkoivat yölliset vihlaisut oikealla puolella kaulaa sekä korvan alla.
Lisäksi A katsoo kaatuneensa kesällä pyörällä lihasreumasta johtuneiden lihasten kivun ja jäykkyyden vuoksi. Koska oli kesä, lääkärille pääsemisestä ei ollut toivettakaan, sillä terveysasema oli suljettuna. A kävi oireiden vuoksi hierojalla, osteopaatilla ja kiropraktikolla. A ei pystynyt yöllä kääntymään kipujen vuoksi ja myös pukeminen oli tuskallista. Myös näköhäiriöitä esiintyi pari kertaa. Niska-hartia-olkavarsisärystä A on tehnyt merkinnän 10.7.2021. Näitä vaivoja on siis ollut kauan ennen kuin A kaatui pyörällä.
A vetoaa myös siihen, että sairauskertomusmerkinnöissä olevat päivämäärät eivät välttämättä pidä paikkansa johtuen lääkäreiden merkinnöistä ja A:n muistista.
A on riita-asian ollessa vireillä toimittanut vakuutusyhtiölle 3.8.2024 päivätyn korvaushakemuksen, jossa hän on hakenut korvausta silmäoireisiin ja lihasreumaan liittyvistä hoitokuluista. Vakuutusyhtiö ei ole vielä antanut asiassa korvauspäätöstä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.
Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, ettei lihasreuma ole Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Vakuutusyhtiö on kuitenkin lääketieteellisen tutkimustiedon valossa katsonut, että rokote voi joissain harvinaisissa tapauksissa laukaista rokotteen saaneen elimistössä immunologisen reaktion, jonka seurauksena voi olla lihasreuma. Vakuutusyhtiö on korvauskäytännössään katsonut, että jos lihasreuman oireet ovat alkaneet nopeasti koronarokotteen saamisen jälkeen, eikä muita todennäköisempiä syitä ole, on todennäköistä, että rokotteen ja lihasreuman välillä on syy-yhteys. Ajallisen yhteyden rajana on kuitenkin pidetty sitä, että taudille tyypilliset oireet ovat alkaneet kuuden viikon sisällä rokotteen saamisesta.
Tässä tapauksessa A on useita kertoja terveydenhuollossa kertonut lihasoireidensa alkaneen syyskuun loppupuolella. Muutaman kerran A on maininnut niskakipua olleen elo-syyskuun vaihteessa. Oireiden alkamisajankohdasta on siis epäselvyyttä, mutta käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:n oireet ovat alkaneet noin 3,5–4,5 kuukautta rokotuksen jälkeen. Yksittäisen fysioterapiamerkinnän 22.10.2021 mukaan A:n oireet ovat alkaneet tai pahentuneet heinä-syyskuun aikana. Oireiden alkamisajankohta jää myös tämän merkinnän perusteella epäselväksi. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ajallista yhteyttä rokotteeseen ole.
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei vahingonkärsineen pelkkä oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden alkamisajankohdasta täytä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. A on vedonnut siihen, etteivät sairauskertomuksissa olleet tiedot oireiden alkamisajankohdasta välttämättä pidä päivälleen paikkansa. Potilasasiakirjamerkintöjen laatiminen on säänneltyä, ja vakuutusyhtiö katsoo voivansa luottaa potilasasiakirjamerkintöjen oikeellisuuteen.
Vakuutusyhtiö myös huomauttaa, että A oli sairauden toteamisen aikaan 82-vuotias. Sairauskertomuksista ei ilmene, että A:lla olisi ollut immunologiseen reaktioon viittavia oireita koronarokotuksen jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo yhä, että lihasreuman ja Comirnaty-rokotteen välillä ei ole lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä.
A on valituksessaan esittänyt, että kolmas koronarokote on pahentanut hänen lihasreumaoireitaan. Tältä osin vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että rokoteannos on ohimenevästi pahentanut lihasreumaoireita. Asiakirjojen perusteella A:lle ei kuitenkaan ole aiheutunut lihasreuman oireiden pahenemisen perusteella ruumiintoimintojen heikentymistä siten kuin lääkevahinkovakuutuksen ehtojen kohdassa 5 edellytetään. Oireet hävisivät merkintöjen mukaan kahdessa päivässä 1.12.2021 Prednisolonin aloittamisen jälkeen. Vakuutusehtojen mukaan tällaisessa tilanteessa korvattavaksi voivat kuitenkin tulla välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, jos nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. A voi toimittaa korvaushakemuksen kuluja koskien vakuutusyhtiöön, jos viikon ajaksi pahentuneiden lihasreumaoireiden vuoksi aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys ylittävät yhteenlaskettuina yli 85 euroa.
Valituksessa mainittujen näköhäiriöiden osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei sen käyttöön ole toimitettu silmäoireita koskevia sairauskertomuksia paria yksittäistä merkintää lukuun ottamatta. Terveydenhuollossa A on maininnut näköhäiriön esiintyneen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan 22.11.2021. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei näköoireiden ja rokotteen välillä ole todennäköistä syy-yhteyttä. A:lla on myös todettu kaihi. Silmäoireiden mahdollisesta yhteydestä kortisonilääkitykseen on mainittu sairauskertomuksissa. Vakuutusyhtiö on todennut, että asian tutkimiseksi A voi toimittaa vakuutusyhtiölle uuden vahinkoilmoituksen silmien näköhäiriöitä koskien.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.2.2021–10.7.2023.
A sairastaa verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa, munuaisten vajaatoimintaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa, joihin hänellä on käytössään lääkitykset.
A sai 19.2.2021 ensimmäisen koronavirusrokotteen ja 17.5.2021 toisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella.
A soitti 20.10.2021 terveysasemalle kuukauden ajan jatkuneen vihlovan niskakivun takia. Kipu oli nyt pahentunut ja se valvotti öisin. Myös käsien voima oli heikentynyt. Kirjauksen mukaan niskassa oli todettu aiemmin kulumaa. A:lle varattiin aika hoitajan arviota varten.
Terveydenhoitajan arviossa 20.10.2021 esitietoihin merkittiin, että A:lla oli ollut kuukauden ajan niskasärkyä ja hän oli herännyt viime yönä kipuun. A oli myös kaatunut heinä- tai elokuun vaihteessa uudella pyörällä, jolloin niskat olivat hieman retkahtaneet kolahduksessa. Kirjauksen mukaan niskassa oli jo aiemmin todettu nivelrikkoa. A:lle varattiin fysioterapia-aika ja terveyskeskuslääkäri määräsi A:lle lääkityksen niskakipuun.
Fysioterapeutin käynnillä 22.10.2021 A kertoi niskassa olevan jatkuvaa särkyä. A:n mukaan oire oli alkanut pahentua pikkuhiljaa pyörällä kaatumisen jälkeen.
A oli kiirevastaantotolla 10.11.2021, jolloin pään kierrot olivat rajoittuneet ja kivuliaat. A:sta tehtiin lähete kaularangan röntgeniin. Kipulääkityksiä jatkettiin.
A kiirehti 15.11.2021 hänelle varattua lääkäriaikaa kovien niskakipujen vuoksi. Lääkäri soitti A:lle 15.11.2021. Puhelusta tehdyn merkinnän mukaan A:lla oli ollut niskakipua voimakkaana elo-syyskuun vaihteesta lähtien. Otetussa kaularangan röntgenkuvassa oli todettu C5-6-nikamavälin voimakas madaltuminen ja vaikea-asteinen välilevyrappeuma. Traumaattisia muutoksia ei todettu. A:lla oli kipua niskassa ja oikean käden I-III-sormet puutuivat herkästi. A:sta tehtiin lähete fysioterapiaan ja hänelle aloitettiin Noritren-lääkitys.
Terveydenhoitaja soitti A:lle laboratoriokokeista 22.11.2021. Tulehdusarvo (CRP) oli lievästi koholla, tulehdusreaktiota mittaava lasko oli normaali. A:lla ei ollut infektio-oireita. A:lla oli edelleen niskakipua ja pään kääntäminen oli haastavaa. Lisäksi A kertoi hoitajalle toissa päivänä ilmenneestä molempien silmien näköhäiriöstä, joka kesti 20 minuuttia. Osa näkökentästä oli hävinnyt ja A oli nähnyt myös sahalaitoja. A:n mukaan osa näköhäiriöistä oli ollut ennenkin, mutta ei pitkään aikaan. Oireesta konsultoitiin lääkäriä, joka soitti A:lle 22.11.2021 ja määräsi A:lle uuden kipulääkityksen.
A hakeutui kiirevastaanotolle 1.12.2021 niskakivun jatkuessa hankalana. Tuolloin kirjattiin, että A:n niskakivut olivat alkaneet elo-syyskuussa 2021. Kipu tuntui olkavarsissa ja niskassa. A oli jutellut tutun reumalääkärinsä kanssa, joka oli epäillyt lihasreumaa. A:lle päätettiin tehdä uudelleen laboratoriokokeita (CRP, lasko, perusverenkuva), minkä lisäksi hänelle aloitettiin Prednisolon-lääkitys kahdeksi viikoksi.
Lihasreumadiagnoosi vahvistettiin 14.12.2021. Prednisolon-lääkityksen aloittamisen jälkeen oireiden todettiin hävinneen kahdessa päivässä.
Kontrollisoiton 16.2.2022 mukaan A:n vointi oli ollut melko hyvä, mutta hänellä oli ollut silmäoireita ja hän koki näkönsä huonontuneen. Prednisolon-lääkityksen todettiin voivan vaikuttaa oireeseen. A:lle varattiin vastaanottoaika.
Terveysaseman vastaanottokäynnillä 17.2.2022 merkittiin esitietoihin, että A:n niskakivut ja yläraajaoireet olivat alkaneet elo-syyskuussa 2021. Silmäoireiden osalta A kertoi, että hän oli syksyn aikana alkanut näkemään sädekehämäistä värinää kummassakin silmässä. Tämä näkyi koko ajan erityisesti vaaleaa taustaa vasten. A:n mukaan hänellä oli viime kesänä ollut jonkinlainen näkökenttäpuutos kummassakin silmässä, mikä kesti noin 20 minuuttia. A ei hakeutunut tuolloin lääkäriin. A koki näkönsä huonontuneen. Vastaanotolla ei todettu kaksoiskuvia, silmävärvettä tai näkökenttäpuutoksia. A:sta tehtiin lähete silmälääkärin arvioon.
Terveysaseman 29.6.2022 käyntimerkinnän mukaan oireet olivat väistyneet lääkityksen myötä, eikä vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettu kipua tai kireyttä niska-hartiaseudussa.
A oli 27.10.2022 näöntarkastuksessa, jolloin hänellä todettiin vanhuuden tumakaihi. Esitietojen mukaan A:lla oli ollut migreeniauran kaltaista oiretta 30-vuotiaasta lähtien. A:lle tehtiin 30.1.2023 vasemman silmän kaihileikkaus ja 30.3.2023 oikean silmän kaihileikkaus.
Tammikuussa 2023 A:lle aloitettiin uudelleen Prednisolon-hoito lihasreuman aktivoitumisen takia.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n lihasreuma ja A:n ilmoittamat näköhäiriöoireet korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on vastineessaan pitänyt mahdollisena, että kolmas koronarokoteannos on ohimenevästi pahentanut A:n lihasreumaoireita. Vakuutusyhtiö on todennut, että A voi toimittaa vakuutusyhtiölle korvaushakemuksen kuluista, jos viikon ajaksi pahentuneiden lihasreumaoireiden vuoksi aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys ylittävät yhteenlaskettuina yli 85 euroa. Koska A:n asian käsittely on näiltä osin A:n ja vakuutusyhtiön välillä kesken, Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa tältä osin.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A sairastaa verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa sekä munuaisten ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. A sai 17.5.2021 toisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella. A hakeutui niskakipujen vuoksi ensimmäisen kerran hoitoon 20.10.2021, jolloin A kertoi kipujen jatkuneen kuukauden ajan. A kertoi myös kaatuneensa pyörällä heinä- elokuun vaihteessa. Fysioterapeutin 22.10.2021 kirjauksen mukaan oireet olivat alkaneet pahentua pikkuhiljaa pyörällä kaatumisen jälkeen. Myöhempien sairauskertomusmerkintöjen mukaan A:n niskakipujen on kirjattu alkaneen elo-syyskuussa 2021. A:lla diagnosoitiin lihasreuma joulukuussa 2021.
A:n vahinkoilmoituksen mukaan niskakivut alkoivat heinäkuussa 2021, kun taas valituksessaan A on kertonut niska-hartia-alueen oireiden alkaneen melkein heti rokotuksen jälkeen.
Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on. Pelkästään A:n oma ilmoitus oireiden alkamisesta pian rokotuksen jälkeen ei valitettavasti riitä tällaiseksi näytöksi.
Lihasreuma on pääasiassa iäkkäillä esiintyvä reumaattinen sairaus, jonka syytä ei tunneta. Lihasreumalle tyypillisiä oireita ovat etenkin niska-hartiaseudun ja lantion alueen kipu ja jäykkyys. Myös yleisoireet, kuten kuume ja väsymys ovat yleisiä. Oireet kehittyvät yleensä muutamien päivien kuluessa, mutta sairaus voi edetä myös hitaammin, muutamien viikkojen kuluessa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että lihasreuma on A:n ikäryhmässä yleinen sairaus. Lääketieteellisen selvityksen perusteella A:n oireet ovat alkaneet useampia kuukausia rokotteen antamisen jälkeen, mikä ei sovi rokotteen laukaisemaan immunologiseen ilmiöön. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla todettu lihasreuma ei ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
A on lisäksi kertonut rokotteen jälkeen ilmenneistä näköhäiriöistä. Toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A kertoi 22.11.2021 kahta päivää aikaisemmin havaitsemastaan molempien silmien näköhäiriöstä, joka kesti 20 minuuttia. Osa näkökentästä oli hävinnyt ja A oli nähnyt myös sahalaitoja. A kertoi näköhäiriöitä esiintyneen ennenkin, mutta niitä ei ollut ilmennyt pitkään aikaan. Tämän jälkeen A kertoi 17.2.2022 alkaneensa nähdä syksyn aikana sädekehämäistä värinää kummassakin silmässä. Asiakirjoissa mainitaan A:lla olleen migreeniauran kaltaisia oireita jo 30-vuotiaasta lähtien. Lisäksi A:lle on tehty vanhuudenkaihin vuoksi molempien silmien kaihileikkaukset vuonna 2023.
Vakuutuslautakunta toteaa, että toimitetun lääketieteellisen selvityksen perusteella A:n kuvaamat näköhäiriöoireet eivät sovi ajallisestikaan koronarokotteen aiheuttamiksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronarokotteen ja näköhäiriöoireiden välillä jää osoittamatta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila