Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja X Oy:n edustaja (välittäjä) oli toiminut kiinteistönvälittäjänä 11.8.2020 tehdyssä osakehuoneiston kaupassa, jossa A ja B (ostajat) olivat ostaneet As Oy Z:n asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 1–96 hintaan 260.000 euroa. Ennen kaupantekoa ostajille annettiin tiedoksi 4.6.2020 myyjien laatima selostus sekä 30.7.2020 päivätty isännöitsijätodistus, joista on ilmennyt, että As Oy:llä on ollut salaoja- ja sadevesiviemäröintiin liittyvä keskeneräinen riita rakennuttajan kanssa rakennusaikaisista virheistä. Ostajille on sittemmin 7.9.2020 yhtiökokouksessa selvinnyt, että vastoin heille aiemmin esitettyä, tulee heille henkilökohtaisia kustannuksia mainittujen järjestelmien kuntoon saattamisesta. Ostajien näkemyksen mukaan tietoisuus tällaisista kustannuksista olisi vaikuttanut suoraan asunto-osakkeen myyntihintaan alentavasti ja että välittäjän olisi tullut selvittää tarkemmin käynnissä olevan riidan sisältöä ja antaa siitä ostajille oikea tieto. Koska välittäjä on laiminlyönyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa, on ostajille aiheutunut asiassa yhteensä 26.866,77 euron vahinko sisältäen asian hoidosta syntyneet asiamieskulut (15.103.20 euroa).

Ostajat esittävät asiassa reklamaation X Oy:lle 14.5.2021. X Oy kiisti virheen välitystoiminnassaan 4.6.2021. Sittemmin korvauksia vaadittiin X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa ensinnäkin, että ostajat ovat esittäneet reklamaation välittäjän virheestä liian myöhään. Päätöksen mukaan ostajat olivat osallistuneet kaupanteon jälkeen pidettävään yhtiökokoukseen 7.9.2020, jossa oli muun muassa päätetty salaojien ja sadevesiviemäröintien korjaustöiden aloittamisesta ja urakan rahoittamisesta lainalla. Ostajat ovat kuitenkin reklamoineet esittämästään kiinteistönvälittäjän virheestä vasta 14.5.2021, eli yli kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun he olivat tulleet tietoiseksi väitetyn tiedonantovirheen olemassaolosta. Yhtiö viittaa päätöksessään muun muassa FINEn ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen ja toteaa, että myös toimeksiantajan vastapuolen tulee reklamoida välittäjää kohtuullisessa ajassa, siitä kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kohtuullisen ajan on puolestaan katsottu olevan korkeintaan viisi kuukautta asuinhuoneiston kauppaa koskevissa riidoissa. Tältä osin yhtiö viittaa vielä näkemyksensä tueksi FINEn ratkaisusuositukseen FINE-000932 (2017), jonka mukaan lähes seitsemän kuukauden mittainen reklamaatioaika ei ollut enää kohtuullinen. Näin ollen, koska reklamaatiota ei ole tehty kohtuullisessa ajassa, ovat ostajat menettäneet oikeutensa vaatia väitetyn välittäjän virheen perusteella korvausta eikä vahinkoa voida käsitellä vastuuvakuutuksesta.

Toissijaisesti päätöksessä todetaan kuitenkin, että vaikka reklamaatio katsottaisiin tehdyn kohtuullisessa ajassa, niin ei asiassa voida katsoa olevan virhettä tai laiminlyöntiä välittäjän toiminnassa. Välittäjä on saanut tiedon riitaisesta korjausasiasta toimeksiantajaltaan, joka on ollut välitystoimeksiannon aikana yhtiön hallituksen jäsen, sekä isännöitsijätodistuksesta, jonka jälkeen hän on pyrkinyt selvittämään asiasta lisää isännöitsijältä, mutta lisätietoa asiasta ei ole ollut. Näin ollen välittäjälle ei ole ollut aihetta epäillä toimeksiantajansa selontekoa asiassa ja välittäjä on muutoinkin täyttänyt selonottovelvollisuutensa, kun hän on hankkinut isännöitsijätodistuksen ja tutustunut siihen huolella. Välittäjä ei vastaa myyjän antamista totuudenvastaisista tiedoista.

Kolmanneksi yhtiö toteaa vielä, että käsillä olevassa asiassa jää joka tapauksessa osoittamatta, että ostajille olisi aiheutunut vahinkoa, jonka voitaisiin ylipäänsä katsoa olevan seurausta välittäjän väitetystä laiminlyönnistä. Yhtiö toteaa, että kohteen pyyntihinta oli ollut 268.000 euroa ja lopullinen myyntihinta 260.000 euroa. Ostajien osuus maksettaviksi tulleista korjauskuluista on ollut 9.470.01 euroa. Korjaustyöt voivat mahdollisesti vaikuttaa tulevaisuudessa kohteen kauppahintaan sitä korottavasti. Näin ollen tapauksessa jää osoittamatta, että virheellinen tieto olisi vaikuttanut kohteen kauppahintaan missään määrin. Asiamieskulujen osalta yhtiö toteaa, ettei kuluja asiamiehen käyttämisestä tavanomaisessa korvausasioinnissa vakuutusyhtiön kanssa voida lähtökohtaisesti pitää vahingonkorvauslain mukaisena muuna tarpeellisena kuluna ja siten vastuuvakuutuksesta korvattavana eränä. Lisäksi korvausvastuu edellyttää syy-yhteyden oikeudellista riittävyyttä, jolloin korvausvastuu ulottuu vain välttämättömiin kuluihin, jotka ovat objektiivisesti arvioiden ennakoitavia. Korvattavien vahinkojen piiriin eivät kuulu ennalta-arvaamattomat eivätkä vahinkotapahtumaan nähden liian etäiset kulut.

Asiakkaan valitus

Ostajat olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysivät asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ostajat käyvät läpi asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Niin ikään valituksessa käydään läpi tiedonantovirheen taustalla olevat tapahtumat. Erityisesti nostetaan esille, että myyjät ovat olleet tietoisia siitä, ettei salaoja- ja sadevesijärjestelmän puutteita saada korjattua sovinnollisesti ja ilman ylimääräisiä kustannuksia osakkeenomistajille.

Ostajat toteavat, että heille 4.6.2020 annetun tiedon mukaan As Oy:n ja urakoitsijan välille oli tehty sopimus puutteiden korjaamisesta urakoitsijan toimesta. Tosiasiassa sopimus, johon tiedoksiannossa viitataan, oli jo sen antamisen hetkellä As Oy:n toimesta irtisanottu. Myyntitoimeksiantoa hoitaneen välittäjän tietoon oli myös tullut, että As Oy:llä oli vireillä riita-asia rakennuttajan kanssa. Välittäjä ei kuitenkaan ollut yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan, jolta olisi saanut oikean tiedon riidan luonteesta. Välittäjä oli myös suullisesti kertonut ostajille asuntoesittelyssä, etteivät rakennusvirheiden kustannukset tule osakkaiden maksettaviksi, koska kyse oli rakennusaikaisista virheistä, joiden takuu olisi voimassa.

Ostajat viittaavat laajalti välitysliikkeen vastuuta koskevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön ja toteavat, että välittäjä on antanut ostajille tarkastamatonta ja virheelliseksi osoittautunutta tietoa markkinoidessaan kohdetta. Ostajien näkemyksen mukaan välittäjälle syntyi asiassa erityinen selonottovelvollisuus viimeistään siinä vaiheessa, kun As Oy:n isännöitsijä ilmoitti välittäjälle, ettei hän pysty antamaan riita-asiaa ja takuukorjauksia koskevia tietoja. Välittäjän olisi tullut tällöin olla yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan asian selvittämiseksi. Näin ollen välittäjä laiminlöi velvollisuutensa välityslain 11 §:n mukaisen erityisen selonottovelvollisuutensa ja siten velvollisuutensa antaa Ostajille välityslain 9 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Vahingon määrän osalta ostajat kiistävät yhtiön vastineessa esitetyt perusteet ja toteavat, että kaupan kohteesta saatujen tietojen perusteella he olivat perustellusti siinä käsityksessä, että takuukorjauksiin liittyvästä riidasta huolimatta, rakennuttaja vastaa salaoja- ja sadevesijärjestelmän kuntoon saattamisesta ja kyse on takuukorjauksista. Heillä oli siten aihetta olettaa, etteivät tällaiset korjaukset tule aiheuttamaan kustannuksia ja jos näin olisi ollut, olisi tämä tieto vaikuttanut osakkeiden kauppahintaan. Vahingon määränä voidaan ostajien näkemyksen mukaan pitää ostajille tulevan yhtiölainaosuuden määrää. Vahingon määrään liittyen ostajat toteavat myös, että heidän on ollut välttämätöntä ja tarpeellista kääntyä asiassaan asiamiehen puoleen. Heiltä ei ole voinut kohtuudella olettaa vahingonkorvausasian selvittämistä suhteessa ammattimaisesti toimivaan välitysliikkeeseen. Ja koska välitysliike on kiistänyt korvausvastuunsa, on asiamiehen käyttö ollut tarpeellista myös vakuutusyhtiön kanssa toimiessa. Myös valituksen laatiminen FINEen on edellyttänyt oikeudellista asiantuntemusta. Näin ollen ostajille aiheutuneet asiamieskulut tulee korvata kokonaisuudessaan.

Reklamaation tekemisen osalta ostajat toteavat ensinnäkin, ettei kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa ole säädetty toimeksiantajan vastapuolen reklamaatiovelvollisuudesta tai reklamaatioajasta. Ostajat viittaavat myös oikeuskirjallisuuteen, jossa esiintyvän kannan mukaan tilanteessa, jossa ostajalle päädytään asettamaan reklamaatiovelvollisuus, tulee mainittua velvollisuutta tulkita suppeasti ja joka tapauksessa reklamaatioajan kohtuullisuutta on arvioitava tapauskohtaisesti huomioiden olosuhteet ja reklamaation merkitys.

Ostajat painottavat, että nyt käsillä olevassa tapauksessa virheen selvittäminen ja vahingon määrän suuruus ovat olleet riippuvaisia rakennuttajan ja asunto-osakeyhtiön välisestä riita-asiasta ja sen lopputuloksesta. Näin ollen reklamaation ajankohdalla ei ole ollut vaikutusta virheen selvittämiseen tai välitysliikkeen mahdollisuuteen osallistua selvittelyyn. Myös vahingon todellinen määrä on selvinnyt vasta myöhemmin ja välitysliike on ensivaiheessa pitänyt vahingonkorvausvaatimusta ennenaikaisena. Valituksen mukaan välitysliike ei myöskään ole sellaisen suojan tarpeessa, jota varten reklamaatiovelvollisuus on tyypillisesti asetettu, koska kiinteistönvälitysliikkeellä on lakiin perustuva vastuuvakuuttamisvelvollisuus.

Ostajat huomauttavat myös, että tapauksen olosuhteita arvioidessa tulee ottaa huomioon, että ostajien perheeseen syntyi lapsi päivää ennen 7.9.2020 yhtiökokousta, jossa asian tausta selvisi ostajille. Näin ollen on selvää, että uuden perheenjäsenen saapuessa kaikki huomio kiinnittyy uuden elämän alkuun ja käytännön asioiden hoitamiseen. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että reklamaatioon ei ole pystytty ryhtymään samalla, kun lapsi on ollut vastasyntynyt. Näin ollen, kaikki edellä todetut seikat puhuvat sen puolesta, että reklamaatio on tehty tapauskohtaisesti arvioiden kohtuullisessa ajassa ja ostajille aiheutunut vahinko tulee korvata välitysliikkeen varallisuusvastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Niin ikään vakuutusyhtiö uudistaa aiemmassa korvauspäätöksessään todetun kantansa perusteluineen.

Ensisijaisesti vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että ostajien reklamaatio välitysliikkeelle on tehty myöhässä ja oikeus esittää vaatimuksia väitetyn virheen perusteella on menetetty. Näkemyksensä tueksi yhtiö viittaa korvauspäätöksessä esiin nostettuun oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen. Yhtiön näkemyksen mukaan tapauksessa on riidatonta, että ostajat ovat saaneet tiedon väitetystä virheestä 7.9.2020 järjestetyssä yhtiökokouksessa ja reklamaatio on tästä huolimatta tehty vasta 14.5.2021, eli yli kahdeksan kuukauden kuluttua. Vastineessaan yhtiö huomauttaa myös, että ostajat ovat jo alkuperäisessä reklamaatiossa sekä valituksessaan vedonneet siihen, että kiinteistönvälittäjä olisi kohteen esittelyssä antanut paikkansapitämättömiä tietoja korjausurakkaan liittyvästä kuluriskistä. Yhtiö toteaa, että on selvää, että tällaisen väitteen mahdollisimman luotettava selvittäminen on vaikeutunut huomattavasti ajan kulumisen myötä.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, ettei vahingonkorvausvaatimuksen mahdollinen tarkentuminen myöhemmin ole peruste viivyttää reklamaation tekemistä väitetyn virheen havaitsemisen jälkeen. Niin ikään sitä, että välitysliikkeellä on ollut velvollisuus ottaa toiminnalleen vastuuvakuutus, ei voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella reklamaation tekemistä voitaisiin viivästyttää.

Edellä todetun lisäksi vakuutusyhtiö toistaa myös näkemyksensä siitä, ettei välitysliikkeen toiminnassa voida katsoa olevan korvausvastuun perustavaa tuottamusta tai laiminlyöntiä. Välittäjä on ottanut selvää taloyhtiössä kesken olevasta takuukorjauksia koskevasta riidasta sekä välittänyt asiasta myyjien ja isännöitsijän selvityksen ostajille. Samoin välittäjä on toimittanut ostajille 30.7.2020 päivätyn isännöitsijätodistuksen, josta on ilmennyt, että taloyhtiöllä on keskeneräinen riita rakennuttajan kanssa rakennusaikaisista virheistä ja että taloyhtiön hallitus hoitaa asiaa asianajajan kanssa. Näin ollen, kun ostajille annettuja tietoja arvioidaan kokonaisuutena, on asiassa ollut ilmeistä, että tilanne korjaustöiden suhteen oli ollut täysin auki ja riitautunut. Yhtiö toteaa, että välittäjä on myös voinut perustellusti luottaa myyjiltä ja isännöitsijältä saamiinsa tietoihin korjausvaatimuksiin ja niiden hoitamiseen liittyen. Korjausvaatimuksia koskeva riita-asia ja siihen liittyvä osakaskustannus on selvinnyt vasta vuonna 2024, joka osaltaan osoittaa kaupanteon aikaan vallinnutta keskeneräisyyttä asiaan liittyen. Näin ollen kaupanteon hetkellä tilanteen hoitaminen on ollut vielä kesken ja asiasta annetut tiedot ovat olleet sen mukaiset.

Lopuksi yhtiö toteaa vielä, ettei ostajien esittämällä vahingolla ole syy-yhteyttä välittäjän väitettyyn virheeseen. Yhtiön näkemyksen mukaan keskeneräiseen riita-asiaan liittyvä epävarmuus ja kuluriski ovat osaltaan jo vaikuttaneet kauppahinnan muodostumiseen, ja että tehty laajamittainen remontti kohteessa ja taloyhtiössä on mahdollisesti myös vaikuttanut positiivisesti kohteen nykyarvoon. Asiamieskulujen osalta vakuutusyhtiö viittaa asiassa jo antamaansa korvauspäätökseen.        

Vakuutetun kuuleminen

Asiassa vakuutettuna olevalla X Oy:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko kiinteistönvälittäjä täyttänyt kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain mukaisen selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa ja onko välitysliike vastuussa osakehuoneiston ostajille aiheutuneesta vahingosta. Ensivaiheessa asiassa on kuitenkin ratkaistava, ovatko ostajat reklamoineet väitetystä virheestä kiinteistönvälittäjää kohtuullisessa ajassa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Välitysliikkeen suorituksen tulee myös vastata siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan välitysliikkeen on välityskohdetta tarjotessaan annettava toimeksiantajan vastapuolelle kaikki ne tiedot, joiden välitysliike tietää tai sen pitäisi tietää vaikuttavan kaupasta tai vuokrasopimuksesta taikka muusta käyttöoikeussopimuksesta päättämiseen.

Lain 11 §:n mukaan, jos välitysliikkeellä on aihetta epäillä, että välitysliikkeen saamat 9 tai 10 §:ssä tarkoitetut tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia, välitysliikkeen on varmistuttava tiedon oikeellisuudesta ja oikaistava mahdollinen virheellinen tai puutteellinen tieto. Jos tiedon oikeellisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa, välitysliikkeen on ilmoitettava toimeksiantajan vastapuolelle, ettei tietoa ole voitu tarkistaa.

Lain 14 §:n mukaan toimeksiantajan vastapuolella on oikeus saada välitysliikkeeltä korvaus vahingosta, jonka välitysliikkeen virheellinen menettely on hänelle aiheuttanut. Vastaavan hoitajan korvausvastuusta säädetään kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 6 §:ssä.

Vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- joko toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai
- muulle henkilölle vakuutettua toimintaa koskevan lainsäädännön nimenomaisen määräyksen perusteella.

Asian arviointi

Käsillä olevassa tapauksessa ostajat ovat esittäneet yhteensä 26.866,77 euron vahingonkorvausvaatimuksen, joka sisälsi myös asian hoidosta syntyneet asiamieskulut 15.103.20 euroa. Korvausvaatimus on esitetty osakehuoneiston välityksestä vastanneelle X Oy:lle. Ostajat esittivät, että X Oy:n edustaja oli laiminlyönyt sekä selonotto- että tiedonantovelvollisuuttaan toimeksiantoa suorittaessaan, kun hän ei ollut selvittänyt taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta kiinteistön salaoja- ja sadevesiviemäröinnin puutteellisuuksien korjaamiseen liittyvän riitaisuuden todellista luonnetta. Se, että korjauskulut saattoivat tulla osakkaiden vastattavaksi, selvisi ostajille vasta 7.9.2020 pidetyssä yhtiökokouksessa ja reklamaatio välittäjän virheestä tehtiin 14.5.2021. Asiassa tehtiin vahinkoilmoitus välitysliikkeen toiminnan vastuuvakuutuksesta, mutta vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, etteivät ostajat olleet esittäneet asiassa reklamaatiota kohtuullisessa ajassa.

Reklamaatiovelvollisuuden osalta Vakuutuslautakunta on laajennutun jaostonsa antamassa ratkaisusuosituksessaan FINE-006702 (2018) lausunut reklamaatiovelvollisuudesta nyt käsillä olevan tapauksen olosuhteita vastaavassa tilanteessa, että ostajilla on reklamaatiovelvollisuus välitysliikkeen suorituksessa olleesta virheestä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta tai siitä kun hänen olisi se pitänyt havaita. Näin ollen lautakunta katsoo myös nyt käsiteltävässä asiassa, että A:lla ja B:llä on ollut velvollisuus reklamoida X Oy:lle väittämästään sen välitystoiminnassa havaitsemastaan virheestä.

Asiassa on siten ennen muiden korvauskysymysten selvittämistä arvioitava, olivatko ostajat reklamoineet X Oy:n kauppaa varten antamien tietojen virheellisyydestä kohtuullisena pidettävässä ajassa.

Se, mitä voidaan pitää kohtuullisena reklamaatioaikana, on harkinnanvaraista ja reklamaation oikea-aikaisuutta on arvioitava käytännössä tapauskohtaisesti. Kuluttajariitalautakunnan asunto- ja kiinteistönkauppasopimuksiin liittyvässä käytännössä kohtuullisena reklamaatioaikana on pidetty 4–6 kuukautta virheen havaitsemisesta tai siitä kun virhe olisi pitänyt havaita. Reklamaation laiminlyönnistä seuraa oikeuden menettäminen. Arvioitaessa, onko virheeseen vetoava osapuoli reklamoinut edellytetyssä kohtuullisessa ajassa, on ensi sijassa arvioitava kahta kysymystä: milloin virhe on havaittu tai milloin hänen olisi pitänyt se havaita, ja onko aika virheen havaitsemisajankohdan ja tehdyn reklamaation välillä ollut kohtuullinen. Kohtuullinen reklamaatioaika määritellään aina tapauskohtaisesti kokonaisarviointia käyttäen. Kohtuullisen ajan arvioimiseen voi vaikuttaa kuitenkin useat eri tekijät, joista ehkä merkittävin on sopimuksen tyyppi ja kohde: minkälaisesta tuotteesta, palvelusta tai suorituksesta on ollut kyse. Reklamaation oikea-aikaisuutta ja asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on myös sopimusrikkomuksen laadulla ja tapauksen olosuhteilla sekä luonnollisesti reklamaation kohteen tietoisuudella siitä virheestä tai puutteesta, jota reklamaatio koskee.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiassa on sinänsä riidatonta, että ostajat ovat saaneet tiedon vahingonkorvausvaatimuksensa perusteena olevista seikoista 7.9.2020 pidetyssä yhtiökokouksessa, jossa heille oli selvinnyt, että salaoja- ja sadevesiviemäröinnin korjaamisesta aiheutuvat kustannukset saattavat tulla taloyhtiön vastattavaksi, vaikka he olivat aiemmin ymmärtäneen kulujen kuuluvan rakennuttajan vastuulle takuun perusteella. Lautakunta toteaa, että ostajat olivat tuolloin saaneet reklamaatiota varten riittävät tiedot vahingonkorvauksen perusteena olevasta virheestä välittäjän toiminnassa, vaikka väitetyn virheen laajuus ja vaadittavan vahingonkorvauksen määrä on selvinnyt vasta myöhemmin. Ostajat olivat tehneet reklamaation välitysliikkeelle 14.5.2021.

Asiassa reklamaatio on tehty siten yli kahdeksan kuukauden kuluttua väitetyn virheen havaitsemisesta. Tämä puoltaa sitä, että reklamaatiota ei ole tehty kohtuullisessa ajassa. Toisaalta oikeuskäytännön linjaamaa reklamaatioaikaa ei ole syytä soveltaa liian kaavamaisesti vaan reklamaatioajan kohtuullisuus on syytä arvioida tapauskohtaisesti olosuhteet ja reklamaation merkitys kussakin tapauksessa huomioon ottaen.

Nyt käsillä olevassa asiassa välittäjä ei ole ollut tietoinen virheestä ja on oman kertomuksensa mukaan toiminut sekä myyjältä että isännöitsijältä saamiensa tietojen perustella. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä niin ikään puoltaa sitä, ettei tapauksessa ole syytä poiketa oikeuskäytännössä vakiintuneesta kohtuullisesta reklamaatioajasta. Lautakunta toteaa myös, ettei ostajien osalta ole esitetty sellaisia erityisiä perusteita, jotka antaisivat aihetta kohtuullisesta reklamaatioajasta poikkeamiseen. Yksinomaan perhetilanteen muutosta virheen havaitsemisen aikaan ei voida pitää tällaisena perusteena. Näin ollen lautakunta katsoo, että ostajat ovat menettäneet oikeutensa vedota välitystoiminnassa mahdollisesti esiintyneeseen virheeseen.

Asian ratketessa edellä mainituin perustein, ei lautakunta pidä tarpeellisena ottaa kantaa ostajien esittämiin muihin vaatimuksiin.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Malmberg
Jyrä
Kankkunen