Tapahtumatiedot
Asiakkaan 6.3.2024 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan 29.2.2024 rankkasateen aikana vesi oli päässyt kastelemaan omakotitalon rakenteita. Asiakas kertoi kellarin seinässä olevan kosteutta. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan.
Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 8.3.2024. Kartoituksesta laaditun raportin mukaan kellarikerroksessa sijainneen vaatehuoneen seinästä mitattiin märkiä ja kohonneita pintakosteusarvoja ja lattiasta pieneltä alueelta kohonneita pintakosteusarvoja. Vaatehuoneen vahinkoalueen ulkopuolella havaittiin patolevyssä reikä, josta sade- ja sulamisvedet ovat todennäköisesti päässeet patolevyn ja talon sokkelin väliin aiheuttaen rakenteiden kastumisen. Reikä patolevyssä sijaitsi talon ulkopuolella samalla seinällä kuin vaatehuoneen seinän vaurioalue.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 24.3.2024. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, ettei vahingon aiheuttajaksi ole todettu mitään vakuutusehtojen edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, vaan vahinko on seurausta sade- ja sulamisvesien kulkeutumisesta seinärakenteeseen todennäköisesti epätiiviin padotuslevyn kautta. Yhtiö totesi päätöksessään lisäksi, ettei kyseessä ole myöskään vakuutusehdoissa mainittu rankkasateen aiheuttama vahinko, sillä vahinkoaikaan havaitut sademäärät eivät täyttäneet Ilmatieteen laitoksen määritelmää rankkasateesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateen määritelmä on 20 millimetriä 24 tunnin aikana. Asiakas oli ilmoittanut puhelimitse vakuutusyhtiöön, että Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan 24.2.2024 sademäärä oli ollut 14,9 millimetriä päivän aikana. Lisäksi vakuutusehdot edellyttävät, että vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja toimitti yhtiöön uudelleenkäsittelyn yhteydessä ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon vahingon syntysyystä. Lausunnossa tuodaan esille, ettei vastaavaa ole tapahtunut koskaan aiemmin 23 vuoden aikana. Lausunnon mukaan pitkän pakkasjakson vuoksi maaperä jäätyi syvälle, koska vahinkoalue sijaitsee autotallin edustalla, eikä näin ollen lumen suojaavaa vaikutusta ole. Sään nopea lauhtuminen yhdistettynä rankkasateeseen aiheutti rännikaivon tulvimisen, koska poistoputki oli jäätynyt. Jäätyminen oli seurausta maaperän routimisesta. Rännikaivon tulviminen nosti huleveden pinnan laatoituksen yläpuolelle, josta vesi tunkeutui patolevyn ja perusmuurin väliin.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 26.3.2024, jonka mukaan asiakkaan toimittama lisäselvitys ei osoita vahingon olevan minkään äkillisen ja ennalta arvaamattoman syyn aiheuttama. Vakuutusyhtiön mukaan maaperän jäätyminen ja routiminen ei ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillistä ja ennalta arvaamatonta ja maaperän jäätyminen pakkasella on normaalia. Keliolosuhteiden muuttumisessa on kyse normaalista luonnonilmiöstä, vaikka lämpötilan muutokset tapahtuisivatkin lyhyellä aikavälillä. Vakuutusyhtiön mukaan äkillisenä ja ennalta arvaamattomana ei voida myöskään pitää sitä, että rännikaivon poistoputki on jäässä, jos rännikaivon poistoputkeen on kertynyt vettä. Vakuutusyhtiö lisäsi, ettei vakuutuksesta korvata myöskään vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet routimisesta tai maakosteudesta.
Asiassa 24.3.2023 ja 26.3.2024 annetut kielteiset korvauspäätökset eivät muuttuneet vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Tuossa menettelyn annetun ratkaisun mukaan käytettävissä olevat selvitykset viittasivat vahvimmin siihen, että sade- ja sulamisvedet ovat päässeet valumaan rikkinäisen patolevyn läpi kellarikerroksen vastaiseen seinärakenteeseen kastellen sen. Tällöin kyseessä on maakosteuden aiheuttama vahinko, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.
Asiakas toteaa valituksellaan, että kellarikerrokseen pääsi kosteutta rankkasateiden yhteydessä, jotka seurasivat pitkää pakkasjaksoa. Talo on asiakkaan kertoman mukaan rakennettu vuonna 2001, eikä vastaavia vahinkoja ole aiemmin sattunut. Kyse on äkillisestä ja ennakoimattomasta tapauksesta. Asiakas vaatii, että vakuutuksesta korvataan akuutit korjaustyöt vaurioituneessa huonetilassa, kuten maalaus ja kuivaus sekä mahdolliset muut puutteet, jos sellaisia lisätutkimusten seurauksena ilmenee.
Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa 24.6.2024 antamallaan vastineella ja viittaa asiassa aiemmin annettuihin kielteisiin korvauspäätöksiin sekä vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakumenettelyn antamaan ratkaisuun. Vakuutusyhtiö viittaa vahinkokartoitusraporttiin, jonka mukaan vuodon syynä oli ulkopuolinen kosteus. Vahinkoseinän ulkopuolella patolevyssä oli vaurioita, joista sulamisvedet todennäköisesti kulkeutuivat ulkopuolisen kosteudeneristeen (patolevy) ja sokkelin väliin. Vaatehuoneen vahinkoalueen ulkopuolella on havaittu patolevyssä reikä. Vaatehuoneen vahinkoseiniltä ja lattiasta mitattiin märkiä ja kohonneita pintakosteusarvoja.
Vakuutusyhtiö toteaa, että patolevyn tarkoitus on estää kosteuden pääsy rakennuksen perustuksiin. Se myös ohjaa sadevesiä pois pinnalta. Jotta patolevy toimisi tarkoituksensa mukaisesti, on sen oltava tiivis. Nyt käsillä olevassa tapauksessa patolevyssä havaittiin reikä, joka ylettyi vahinkokartoitusraportin kuvien perusteella maanpinnan alapuolelle. Vesi pääsi maanpinnalta kyseisen reiän kautta patolevyn taakse, mikä mahdollisti vesien pääsyn rakenteisiin. Patolevy ei siten ole toiminut tarkoituksensa mukaisesti. Jos patolevy olisi ollut ehjä, olisi se vakuutusyhtiön kannan mukaan todennäköisesti estänyt vahingon syntymisen. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei tapahtuma-aikaan ole myöskään todettu erityisiä rankkasateina pidettäviä sademääriä. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon on näin ollen aiheuttanut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu maakosteus.
Koska vakuutusyhtiön tietojen mukaan patolevyn rikkoutumisen taustalla ei ole mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta ulkoista tekijää, eikä vahingon syynä ole rankkasateena pidettävä sade, vakuutusyhtiö toteaa, ettei vahinko täytä korvattavan vahinkotapahtuman määritelmää.
Sopimusehdot
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2024 alkaen) ehtokohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. […]
Ehtokohdan 5.1.1 (Palo ja luonnonilmiöturva) mukaan […] palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- […]
- rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta
- […]
Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
6.2 vahinkoa, joka on aiheutunut routimisesta, maan painumisesta, maan liikkumisesta tai maakosteudesta.
Ratkaisusuositus
FINE toteaa asiassa olevan kiistaa siitä, onko asiakkaan omakotitalon rakenteiden kastumisvahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta rankkasateesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Korvauksen hakijan on yleisten näyttötaakkaa koskevien periaatteiden mukaan korvausta saadakseen osoitettava, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut. Mikäli vakuutusyhtiö puolestaan haluaa vastuunsa rajoittamiseksi vedota rajoitusehtoihin, vakuutusyhtiön on osoitettava, että kyse on rajoitusehdossa tarkoitetusta tapahtumasta.
Asiakas on katsonut, että omakotitalon kellarikerrokseen pääsi kosteutta rankkasateiden yhteydessä pitkän pakkasjakson päätteeksi. Pakkasjakson aikana rännikaivon poistoputki oli jäätynyt, joten sään nopea lauhtuminen yhdistettynä rankkasateeseen aiheutti rännikaivon tulvimisen ja veden tunkeutumisen patolevyn ja perusmuurin väliin. Vakuutusyhtiö vetoaa kohteessa tehdystä vahinkokartoituksesta laadittuun raporttiin ja toteaa, että vuodon syynä oli ulkopuolinen kosteus, joka on päässyt talon rakenteisiin patolevyn vaurioiden kautta. Vakuutusyhtiön mukaan patolevyn rikkoutumisen taustalla ei ole selvitetty olevan mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, joten kyseessä ei ole kotivakuutuksesta korvattava vahinko. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei vahingon sattumisajankohtana ole todettu erityisen rankkoina pidettäviä sademääriä, joten vahingon on aiheuttanut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu maakosteus.
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, jos tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lisäksi palo- ja luonnonilmiövahinkoja koskevassa ehtokohdassa on määritelty korvattavaksi vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle tilanteessa, jossa vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
FINEn käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin valokuvista ilmenee, että vaatehuoneen kahdella seinällä on kosteuden tekemiä vaurioita. Seinistä mitattiin märkiä ja kohonneita kosteusarvoja ja lattiasta kohonneita pintakosteusarvoja. Talon ulkoseinässä, vahinkoalueen kohdalla olevassa patolevyssä on reikä, josta kartoitusraportin mukaan sade- ja sulamisvedet ovat todennäköisesti päässeet valumaan rakenteisiin kastellen ne.
Kartoitusraportin perusteella vahingon todennäköisimpänä syynä on FINEn näkemyksen mukaan pidettävä patolevyn reiän kautta rakenteisiin kulkeutuneita sulamis- ja sadevesiä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei selviä miten tai milloin reikä on syntynyt. FINE myös toteaa, ettei asiassa ole esitetty väitettä patolevyä kohdanneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, jonka seurauksena reikä olisi syntynyt, eikä tällaisen tapahtuman sattuminen myöskään ilmene FINEn käyttöön toimitetusta selvityksestä.
Asiassa rännikaivon poistoputken jäätymisen ja rankkasateen vaikutuksesta vahingon syntyyn esitetyn osalta FINE toteaa, ettei Suomen olosuhteissa voida pitää lähtökohtaisesti ennalta arvaamattomana tapahtumana rakennuksen ulkopuolella kulkevan vesiputken jäätymistä, jos vesiputkessa on vettä. Edelleen FINE toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä miksi poistoputkessa on ollut vettä. Asiakkaan mukaan vahingon on aiheuttanut rännikaivon poistoputken jäätyminen yhdistettynä rankkasateeseen. FINEn käyttöön toimitetun Ilmatieteen laitoksen sademääräkuvaajan perusteella vahinkoaikaan tapahtuma-alueella on satanut enimmillään 14,9 millimetriä vuorokaudessa 24.2.2024. Muina päivinä ennen vahingon havaitsemista sademäärät ovat olleet vähäisiä. FINE toteaa, että tapauksessa vahinkoalueella oli vahingon havaitsemista edeltävänä aikana yhden päivän ajan runsasta sadetta, joka ei kuitenkaan täyttänyt Ilmatieteen laitoksen rankkasadetta koskevaa määritelmää eli 20 millimetrin sademäärää vuorokaudessa. Näin ollen FINE katsoo, että vahingon ei ole osoitettu aiheutuneen luonnonilmiöturvan mukaisesta rankkasateesta. Samoin FINE katsoo, ettei rakennuksen rakenteiden kastumisvahingon ole osoitettu aiheutuneen mistään muustakaan vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Edellä mainituin perustein FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sen muuttamista.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittejä Talvitie