Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva yritys oli asentanut omakotitaloon ilmalämpöpumpun helmikuussa 2022. Kohteessa havaittiin kosteusvahinko heinäkuussa 2023. Ilmalämpöpumpun asentanut yritys haki korvausta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on hylännyt korvaushakemuksen. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvattu kosteudesta tai vedestä aiheutuneita vahinkoja lukuun ottamatta tilanteita, jossa vahinko on äkillinen silloin kun satunnainen ja yksittäinen virhe on aiheuttanut vesivahingon. Vakuutusyhtiön mukaan vesivahinko on tapahtunut vähitellen, kun vettä on päässyt rakenteisiin helmikuun 2022 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana. Yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa vakuutusyhtiön päätös ei muuttunut.

Asiakkaan valitus

Asiakas pitää vakuutusyhtiön päätöstä virheellisenä ja katsoo, että vahinko tulisi korjata vastuuvakuutuksesta.

Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön perusteluna esitetty FINEn ratkaisukäytäntö vastaa nyt käsillä olevaa tilannetta. Tapausta ei voida pitää vertailukelpoisena esimerkkinä.

Asiassa ei ole epäselvää sen suhteen, miten ja milloin vahinko on syntynyt. Asiassa ei ole myöskään epäselvää, etteikö tapauksessa olisi asentajan virheellistä menettelyä ja syy-yhteyttä. Vahinko on tapahtunut äkillisesti ja odottamattomasti.

Ilmalämpöpumpun viilennystoiminto on otettu käyttöön vasta kesällä 2023. Ilmalämpöpumppu toimii seuraavalla tavalla viilennystoimintoa käyttäen: kun ilma viilennetään tai/ja kosteutta poistetaan niin kondenssivettä alkaa muodostumaan. Ensimmäisten tuntien ja vuorokauden aikana kondenssivettä tulee eniten. Sen mukaan kuin ilma viilenee ja kuivuu, ja kosteus poistuu, kondenssiveden määrä vähenee, lopuksi jopa olemattomaksi määräksi, jolloin kondenssivettä ei edes putkesta enää valukaan, jos talo on riittävän energiatehokas. Talo lisäeristettiin syyskuussa 2022, ja näin ollen talo on juuri sellainen, että se pitää vaihtelevan ulkolämpötilan talon ulkopuolella ja sisäilman sopivana ja tasaisena ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Asennettu ilmalämpöpumppu on valmistajan ns. lippulaiva, ja se on äärimmäisen tehokas pumppu ennennäkemättömällä hyötysuhteella. Jo tavallinen pumppu tuottaa päivässä kaksi litraa kondenssivettä, kun aurinko paahtaa. Tämän luokan pumppu joka talossa on, saa sen määrän aikaiseksi paljon lyhyemmässä ajassa ja määrä on luultavasti ollut paljon suurempi johtuen siitä, että ilmankosteus on ollut todella korkea johtuen ukkosilmoista ja sateisista jaksoista.

Laminaatti, joka talon lattiassa oli tuona ajankohtana, päätettiin Keskon Etelä-Suomen sisustusosaston valikoimaneuvojan kanssa testata. Testissä arvioitiin miten ja kuinka nopeasti se reagoi kosteuteen. Laminaatti oli ns. korkeapainelaminaatti (johon ei myöskään tavallinen laminaattigiljotiini pure) ja joka ei reagoi kosteuteen ihan yhtä nopeasti kuin tavallinen lattialaminaatti. Sitä päätettiin kostuttaa alapuolelta, ja kahdeksan tunnin jälkeen kosteus alkoi nousemaan ponteista, kun laminaattia yritettiin painaa, ikään kuin samalla tavalla millä se reagoisi, jos sen päällä kävelisi. Vasta tämän jälkeen pontit alkoivat paisumaan todella hitaasti ja vasta kahden vuorokauden kuluttua paisumat olivat silmin havaittavissa. Laminaatin kastelu yläpuolelta ei tuottanut minkään näköistä tulosta. Laminaattiin tehtiin myös reikä, ja silloin se turposi silmin nähden kahdessa tunnissa, niin kuin tavallinen laminaatti tekisi. Testit suoritettiin ulkotiloissa (paitsi viimeinen, jossa rikottiin pinta poralla) eivätkä ne vastanneet 100 % sisätilan olosuhteita. Ulkona tuuli vaikuttaa kosteuden imeytymiseen laminaattiin, mutta testi voidaan rinnastaa riittävällä varmuudella sisätilojen olosuhteisiin, jossa kosteus pääsee imeytymän rakenteisiin ja eristeisiin. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että vahinko on tapahtunut nopeasti ja se on havaittu ihan viimeistään 1–2 vuorokauden kuluttua siitä, kun laminaatti on kastunut. On jopa todennäköisempää, että prosessi on ollut paljon nopeampi sisätiloissa, kuten tuossa viimeisessä testissä missä laminaattiin tehtiin reikä pintaan. Sisätiloissa ei esim. tuuli pääse vaikuttamaan.

Vakuutusyhtiö on myös vastineissaan vedonnut todettuun mikrobivaurioon, jota ei ole edes tutkittu. Talo on rakennettu vuosina 1994–1995, ja se vaihtoi omistajaa vuosina 2017–2018. Lausunnonpyytäjä on talon kolmas omistaja. Todettu ”mikrobivaurio” on paperinen tapettiliuska, joka löytyi lattialistan takaa. Saman voi löytää joka huoneesta, jossa on 90-luvun tapettiliima ja paperitapetti, jos ottaa lattialistoja irti, mutta ei yhtä laajassa määrässä. Näitä pilkkuja tulee jo lämpömuutoksista vuosien saatossa, ja ne ovat lähinnä esteettinen haitta, joka ei edes näy ennen kuin irrottaa lattialistat. Tähän vaikuttaa myös ilmanvaihto lattiatasolla. Sama voi esiintyä taloissa kattolistojen, huoneiden sisäkulmissa jne., jossa ilmanvaihto ei ole ollut riittävä tai jos se on huonosti säädetty tai jokin huonekalu on ollut liian tiivisti kiinni seinässä. Talossa on kerran vaihdettu tapetit, ja edellisen omistajan toimesta seinät on pesty ja maalattu irrottamatta lattialistoja. Jo tämä itsessään riittää siihen, että muutama musta pilkku on voinut syntyä. Tässä tapauksessa, kun ottaa huomioon, että vesi on valunut niin kipsin takana kuin akryylimassalla tasoitetussa sisäkulman pintaa pitkin (jättämättä välittömästi näkyviä jälkiä), vesi on ensimmäisenä imeytynyt siihen tapettiliuskaan, joka on ollut tiiviissä tilassa lattialistan takana. Myös kondenssivedessä on valmiiksi mikrobeja. Tämä kaikki nopeuttaa sen, kuinka nopeasti pintamateriaaliin alkaa tulemaan näkyviä jälkiä. Tässä tulee myös huomioida, että vahinko on havaittu illalla 11.7.2023, ja kartoittaja on tullut paikalle vasta 17.7.2023. Viikossa tuollainen muhii jopa sinivihreäksi homeeksi, ja lausunnonpyytäjä on itse aloittanut kevyet purkutyöt kartoittajalle hänen käskystään vasta edellisenä iltana. Jos vahinko olisi tapahtunut vähitellen, koko lattian rakenteet olisivat olleet silmin nähden homeessa.

Kaiken edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että vahinko on tapahtunut hyvinkin nopeasti ja yllättävästi. Vahinko on havaittu niin nopeasti kuin suinkaan on ollut mahdollista. Lausunnonpyytäjällä oli tapana vanhassa talossa aina viilentää taloa vasta illan ja yön aikana, kun sähkö oli edullisempaa. Tämä käytäntö ei ole tänäkään päivänä muuttunut. Tuo vahinko on siis tapahtunut mitä todennäköisemmin yhden yön aikana, aikaisintaan heinäkuun ensimmäisen kokonaisen viikon aikana, kun lausunnonpyytäjä on ollut kotona ja ensimmäistä kertaa käyttänyt pumpun viilennystoimintoa.

Ilmalämpöpumpun asentaja on toiminut huolimattomasti. Vahinko on havaittu niin nopeasti kuin se on ollut todettavissa. Kyseistä vahinkoa ei olisi voinut edes todeta ennen kuin se on alkanut näkymään ”kuplivan” laminaatin muodossa. Kosteusvahingon alkamisajankohdan ja vahingon havaitsemisen välillä on ollut enintään kaksi viikkoa.

Huomioon tulisi ottaa myös kesän lämpötila, vahingosta aiheutunut kosteus sekä se, aika, kunnes vahinkokartoittaja saatiin paikalle, vaikka kartoittaja oli tilattu samana päivänä, kun vahinko havaittiin. Jo tämä aika riittää siihen, että kostealle paperitapetille ehtii muodostumaan mikrobikasvustoa sisätiloissa kesähelteellä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on käsitellyt yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella vahingon, joka koskee 9.2.2002 asennetun ilmalämpöpumpun kondenssivesiputken vaurioitumista ja siitä seurannutta kosteusvahinkoa.

Vakuutusyhtiö on antanut asiassa 3.11.2023 päätöksen, jonka mukaan ilmalämpöpumpun kondenssivedestä aiheutunutta vesivahinkoa ei korvata vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutukseen sovellettavien rajoitusehtojen kohdan 2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai tulvimisesta.

Vakuutusyhtiön asiakassovittelutoimisto on antanut asiassa 28.5.2024 ratkaisun, ettei asiassa ole perusteita muuttaa vakuutusyhtiön aiemmin antamaa korvauspäätöstä. Kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen, kun soveltuva rajoitusehto 2.11 sopii rajaamaan vahingon vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Lausuntopyynnön mukaan kyseessä on vakuutuksenottajan asennusvirhe ja virheellinen menettely, joka on johtanut siihen, että asiakkaan asuntoon on muodostunut kosteusvaurio/vesivahinko laajoilla seurauksilla. Korvausvaatimuksena esitetään 40 000 euron kertakorvausta.

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja asiakassovittelutoimiston ratkaisuun ja katsoo, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen.

Vakuutusyhtiö viittaa edelleen asiakassovittelutoimiston ratkaisun perusteluihin ja toteaa, että vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksesta on lähtökohtaisesti rajattu vedestä ja kosteudesta aiheutuneet vahingot vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Mikäli vakuutuksesta korvataan edellä mainitun laisia vahinkoja, on korvattavalle vahingolle asetettu edellytyksiä, joiden tulee samanaikaisesti täyttyä. Vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta korvattavalta vahingolta edellytetään äkillisyyttä, silloin kun satunnainen ja yksittäinen virhe on aiheuttanut vesivahingon. Äkillisyyttä edellytetään nimenomaisesti sekä vahingon syyltä että vahingon syntymiseltä. Hitaat, vähitellen ja toistuvien tapahtumien perusteella syntyvät vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Tässä tapauksessa ilmalämpöpumppu on asennettu helmikuussa 2022, kun talo on ollut tyhjillään. Taloon on muutettu vuoden 2022 aikana. Lausuntopyynnön mukaan kondenssivesiputkessa on alkanut virtaamaan enemmän kondenssivettä vasta keväällä 2023, jolloin viilennystoimintoa on käytetty aikaisempaa enemmän. Tapauksessa on jäänyt epäselväksi, milloin putken halkeama on syntynyt ja mikä putken halkeaman syynä on ollut. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vahinko ei ole kuitenkaan aiheutunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, vaan vähitellen 9.2.2022–11.7.2023 välisenä aikana, kun kondenssivettä on päässyt vuotamaan rakenteisiin.

Vahingon korvattavuuden kannalta ei ole yksin ratkaisevaa, onko vahingon syyn näytetty olleen yksittäinen virhe tai laitteeseen syntynyt vika. Vahingon syyn ja seurauksen äkillisyyttä koskevien edellytysten samanaikainen täyttyminen on vahingon korvattavuuden kannalta ratkaisevaa, jotta rajoitusehdon lähtökohdasta voidaan poiketa ehtoon kirjatun poikkeuksen mukaisesti.

Vaurioalueen laajuus, vaurioalueella todettu mikrobikasvusto ja kondenssivesiputken toimintaperiaate huomioiden vakuutusyhtiö arvio, että käsillä oleva vahinkotapaus ei ole syntynyt äkillisesti vaan sitä mukaan, kun ilmalämpöpumppua on käytetty ja laitteen käytöstä on muodostunut kondenssivettä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Vakuutusyhtiö toteaa, että edellä mainitun rajoitusehdon perusteella kyseessä on vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävä vahinko, eikä tuottamusarvioinnilla näin ollen ole merkitystä asiassa.

Jos Vakuutuslautakunta katsoo vastoin vakuutusyhtiön näkemystä, että vakuutuksenottaja on korvausvastuussa väitetystä vahingosta, vakuutusyhtiö varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa korvauksen määrään. Korvauksen määrää rajoittavat vastuuvakuutuksen rajoitusehdot sekä vakuutuskirjalla erikseen määritelty vakuutusmäärä ja omavastuuosuus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko yrityksen asentaman ilmavesilämpöpumpun aiheuttamaa vesivahinkoa pidettävä vastuuvakuutusehdoissa mainituin tavoin äkillisenä, kun kondenssivettä oli päässyt kondenssivesiputkessa olevasta halkeamasta rakenteisiin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutus VA1 voimassa 1.9.2020 alkaen
1 Korvattavat vakuutustapahtumat
1.1 Korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset

Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.

Jos korvausasia on riitainen, tulee myös oikeuspaikan olla vakuutuksen voimassaoloalueella.

Henkilö- ja esinevahingon kärsineelle korvataan myös vahingosta välittömästi seuraava taloudellinen menetys tai kustannus.

Vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin se on ollut vahingon toteamisajankohtana ja vahinko kohdistetaan siihen vakuutuskauteen, jolloin vahinko on todettu.

2 Korvausrajoitukset
2.11 Kosteus ja tulviminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai sade-, sulamis-, jäte- tai viemäriveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen ja odottamaton vahinko, jonka syynä on ollut satunnainen ja yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin.

Asian arviointi

Arvioitavana olevassa tapauksessa lausunnonpyytäjän omakotitaloon on asennettu ilmalämpöpumppu helmikuussa 2022. Talossa on todettu kosteusvahinko heinäkuussa 2023. Vahingonkartoitusraportin mukaan pumpun kondenssivesiputkessa oli halkeama, josta kondenssivettä on valunut talon rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla.

Lausunnonpyytäjän mukaan hän on käyttänyt ilmalämpöpumpun viilennystoimintoa vasta jäätyään lomalle juhannuksena 2023. Hän oli muuttanut taloon loppukesän 2022 aikana. Lausunnonpyytäjä on kuitenkin vakuutusyhtiölle toimittamassaan kirjelmässä todennut, että ilmalämpöpumpun viilennystoimintoa ei tarvinnut juurikaan ottaa käyttöön kuin vasta vuoden 2023 keväällä. Lautakunta pitää siten todennäköisenä, että jos putki on haljennut jo asennusvaiheessa, kondenssivettä on valunut jossakin määrin putken halkeamasta rakenteisiin ennen heinäkuuta 2023. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että rakennuksessa havaittu vesivahinko olisi syntynyt vakuutusehtojen kohdassa 2.11 edellytetyin tavoin äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Lautakunta toteaa edelleen, että kondenssiveden syntyminen ja vuotaminen on luonteeltaan sellaista, että vahingon aiheutuminen äkillisesti ja nopeasti ei yleensä tule kyseeseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että kuvatulla tavalla aiheutuneessa vahingossa ei ole ollut kyse rajoitusehtoon otetun poikkeuksen mukaisesta äkillisesti syntyneestä kosteusvahingosta ja vakuutusyhtiön päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen