Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle asuinrakennuksensa keittiössä 17.6.2022 havaitsemastaan vuotovahingosta. Kohteessa 1.7.2022 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan vahingon syynä oli pieneläimen keittiön pesualtaan viemäriputkeen jyrsimä reikä, josta viemäri oli vuotanut pesualtaan käytön yhteydessä.

Vakuutusyhtiö ilmoitti korvauspäätöksessä 16.8.2022 korvaavansa vahingon osittain. Jyrsijän viemäriputkelle aiheuttama vahinko ei rajoitusehdon perusteella kuulunut korvattavaksi, eivät myöskään kartoituksen yhteydessä pesuhuoneessa havaitut, vedeneristeen läpi vuotaneesta vedestä aiheutuneet vahingot. Viemäriputken aiheuttamasta vuotovahingosta yhtiö totesi korvaavansa omavastuun vähentämisen jälkeen jäljelle jäävästä osuudesta 27 prosenttia perustuen kohteen alivakuutukseen. Vakuutusehtojen mukaan, jos vakuutusmäärä on merkittävästi jälleenhankinta-arvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu, ja tällöin vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä jälleenhankinta-arvon mukaisesti lasketusta vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan 3.9.2022 asiakas vaatii keittiössä sattuneen vuotovahingon täysimääräistä korvaamista. Vakuutus on tehty puhelimitse, ja tuolloin käydyssä keskustelussa vakuutusvirkailija ehdotti vakuutussummaa, jonka asiakas oli hyväksynyt. Ali- tai ylivakuutuksen mahdollisuudesta keskustelussa ei puhuttu. Asiakas on koko vakuutussopimuksen ajan, noin 20 vuotta, ollut käsityksessä, että vakuutus on ollut kunnossa.

Asiakas myös kertoo vakuutusyhtiön noin kymmenen vuotta aiemmin katsoneen saunassa tapahtuneen vahingon yhteydessä kohteiden olevan alivakuutettuja. Uudelleenkäsittelypyynnön myötä vakuutusyhtiö luopui vetoamasta alivakuutukseen, eikä tuon jälkeen alivakuutuksesta ole ollut puhetta.

Lisäkirjelmässään 12.6.2024 asiakas kertoo kuulleensa väitteen alivakuutuksesta ensimmäisen kerran vuonna 2009 saunarakennuksen vahinkoa koskevan puhelun yhteydessä. Syy alivakuutukseen ei hänelle tuolloin selvinnyt. Tuota vahinkoa koskevan muutoksenhaun jälkeen hän kertoo saaneensa yhtiöstä puhelun, jossa ehdotettiin kertakorvausta. Sen asiakas hyväksyi, mutta ei samas­sa yhteydessä tehtyä tarjousta vakuutuksen päivittämisestä, koska päivittämistarve jäi epäselväksi. Tämän jälkeen alivakuutuksesta ei ole ollut puhetta ennen vuotta 2022.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan 30.5.2024 asiakkaan asuinrakennuksen olleen vakuutettuna kotivakuutuksella 29.11.2007–6.8.2022 välisen ajan. Asuinrakennuksen vakuutusmäärä vahingon sattuessa oli 36 940 euroa. Rakennuksen jälleenhankinta-arvoksi vahinkohetkellä oli arvioitu 140 00 euroa, jolloin vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon suhteeseen perustuen kyseessä on alivakuutus, ja vahingosta korvataan omavastuun vähentämisen jälkeen 27 prosenttia.

Yhtiö toteaa asiakkaalle kerrotun jo vuonna 2008 saunarakennuksessa sattuneen vahingon käsittelyn yhteydessä rakennusten olevan alivakuutettuja. Vakuutuksen tekemisen osalta yhtiö toteaa, että asiakkaan vakuutus oli vuonna 2007 tehty puhelimitse. Asiakashallintajärjestelmästä ei ole selvitettävissä, millä perusteilla kohteiden vakuutusmäärät oli tuolloin määritelty, mutta yhtiö toteaa vakuutusmäärien ilmeisesti olevan vakuutusmyyjän arvioimat.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan olisi tullut olla yhteydessä yhtiöön vakuutusmäärien saattamiseksi vastaamaan vakuutuskohteiden jälleenhankinta-arvoa. Asiakas ei kuitenkaan ole huomautuksista huolimatta ollut aktiivinen rakennusten vakuutusmäärien saattamiseksi oikealle tasolle. Vakuutusyhtiö ei voi itsenäisesti muuttaa asiakkaan vakuutusturvaa ja myös Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan 156/12 todennut, että vastuu vakuutusmäärän riittävyydestä vakuutuksen voimassaoloaikana on vakuutuksenottajalla. Vaikka vakuutuskohteiden vakuutusmäärät oli vuonna 2007 määritetty liian alhaisiksi, yhtiön edustaja on jo vuon­na 2009 ja tämän jälkeenkin tiedottanut asiakasta kyseisestä virheestä. Tämän vuoksi vastuu vakuutusmäärien oikeasta tasosta on yhtiön näkemyksen mukaan siirtynyt asiakkaalle.

Lisäksi vakuutusyhtiö totesi vastauksessaan FINElle 11.10.2022, että vuoden 2008 vahingon käsittelyn aikana asiakkaalle oli ilmoitettu hänen kaikkien kohteidensa olevan pahoin alivakuutettuja, ja asiasta oli myös mainittu korvauspäätöksessä. Asiakkaan haettua muutosta korvauspäätökseen oli sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä selvitetty, että kyseessä oli vakuuttamisvirhe. Vakuutus oli tehty puhelimitse ja vakuutusmäärät olivat myyjän arvioimia. Myyjä oli laittanut myyntihetkellä kohteen jälleenhankinta-arvoperusteiseksi kohteeksi, vaikka olisi pitänyt laittaa päivänarvokohteeksi. Alivakuutustilanne mainittiin myös korvauksesta laaditussa sopimuksessa ja asiakkaalle kerrottiin, että vakuutus tulee päivittää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutusyhtiön oikeudesta vedota alivakuutukseen sekä vakuutuksenottajan vastuusta vakuutusmäärien oikeasta tasosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 58 §:n (Alivakuutus) 1 momentin mukaan omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

2 momentin mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.

Kotivakuutuksen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.
[…]

Kohdan 2 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata
[…]
2.5 vahinkoa, jonka hyönteiset, rotat, hiiret, myyrät, oravat, jänikset tai kanit ovat aiheuttaneet
[…]
2.14 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on
hyväksymätön liitos
[…]

Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) mukaan maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

Kun päivänarvokorvausta maksetaan vakuutusmäärään perustuvasta vakuutuksesta, lasketaan korvaus kokonaisvahingossa omaisuuden päivänarvon mukaan ja osavahingossa päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa.

Jos omaisuutta vakuutettaessa on sovittu ensiriskiin perustuvasta vakuutusmäärästä ja omaisuus korjataan, korvauksen enimmäismäärä on vakuutusmäärä. Jos omaisuutta ei korjata, korvauksen enimmäismäärä on vahingoittumisasteen mukainen osa vakuutusmäärästä.

Kohdan 8.2 (Vakuutusmäärä ja alivakuutus) mukaan vakuutusmääräperusteisessa vakuutuksessa irtaimiston vakuutusmäärän tulee vastata sen jälleenhankinta-arvoa tai erikseen sovittaessa päivänarvoa.

Vakuutusmääräperusteisessa vakuutuksessa valmiin rakennuksen ja rakenteilla tai peruskorjattavana olevan rakennuksen vakuutusmäärän tulee vastata valmiin rakennuksen jälleenhankinta-arvoa tai erikseen sovittaessa päivänarvoa. Vakuutusmäärään luetaan kuuluviksi myös rakennuksen purku-, suojaus- ja raivauskustannukset.

Jos vakuutusmäärä on merkittävästi jälleenhankinta-arvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu. Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä jälleenhankinta-arvon mukaisesti lasketusta vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa.

Jos on erikseen sovittu, että omaisuus on vakuutettu päivänarvostaan ja vakuutusmäärä on merkittävästi päivänarvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu. Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä päivänarvon mukaisesti lasketusta vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja päivänarvon välinen suhde osoittaa.

Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vahingon määräisenä omavastuulla vähennettynä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.
Vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan, jos omaisuus on vakuutettu päivänarvostaan.
[…]

Vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 13.4.1 (Vakuutusmäärän sitominen indeksiin) mukaan vertailuindeksinä käytetään vakuutuskauden alkamispäivää neljä kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksiä.
Vakuutuskirjaan merkittyä vakuutusmäärää muutetaan jokaisen vakuutuskauden alussa yhtä monta prosenttia kuin vertailuindeksi poikkeaa aikaisemmin käytetystä vertailuindeksistä.
[…]
Vahinkovakuutuksessa vakuutusmäärä vahinkohetkellä on yhtä monta prosenttia vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä kuin vahinkopäivää neljä kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi on viimeksi käytetystä vertailuindeksistä. Vakuutusmäärä on tällöin kuitenkin enintään 15 % suurempi kuin vakuutuskirjaan merkitty tai edellisen vakuutuskauden alussa tarkistettu vakuutusmäärä.

Asian arviointi

Asiakkaan yhteydenotto FINEen on alun perin koskenut useita eri vahinkoja. Tässä ratkaisusuosituksessa on käsiteltävänä asuinrakennuksen keittiössä sattunut vuotovahinko alivakuutuksen osalta. Vahingon korvattavuus vakuutuksesta on asiassa riidatonta, ja myöskään korvauksen määrän osalta asiassa ei ole esitetty muita kuin alivakuutukseen liittyviä vaatimuksia.

Vakuutussopimuslain 58 §:n 1 momentin mukaan omaisuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden oikeaa arvoa pienempi. Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena. Asiassa sovellettaviin kotivakuutuksen vakuutusehtoihin sisältyy alivakuutuksen vetoamisen edellytykseksi laissa asetettu määräys alivakuutuksen huomioimisesta.

Lautakunta toteaa vakuutusyhtiön asian kirjelmöintivaiheessa esittämistä kannanotoista ilmenevän, että yhtiö oli katsonut jo vuoden 2008 vahingon käsittelyn yhteydessä vakuuttamisessa tapahtuneen virheen ja että vakuutusmäärät olivat vakuutusmyyjän arvioimia. Nyt käsiteltävänä oleva vahinko koskee samaa, vuonna 2007 tehtyä vakuutussopimusta. Lautakunta pitää yhtiön kannanottojen perusteella siten riidattomana, että sopimuksella vakuutettujen rakennusten vakuutusmäärät ovat sopimusta tehtäessä olennaisesti perustuneet vakuutussopimuslaissa ja vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla vakuutuksenantajan edustajan antamaan arvioon.

Vakuutusyhtiö on katsonut asiakkaan tietoisuuden siitä, etteivät vakuutusmäärät vastaa omaisuuden todellista jälleenhankinta-arvoa samoin kuin siitä, että vakuutusmäärät olisi saatettava ajan tasalle, tarkoittavan, ettei vakuutusmäärien enää voida katsoa olennaisesti perustuvan yhtiön edustajan tekemään arvioon. Asiakas on kiistänyt yhtiön ottaneen alivakuutusta esille vuoden 2008 vahingon käsittelyn päätyttyä ennen kuin vasta vuoden 2022 vahingon käsittelyn yhteydessä; samoin hän on todennut syyn yhtiön esille ottamaan vakuutuksen päivitystarpeeseen jääneen hänelle epäselväksi. 

Asiakkaan kanssa vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen käytyjen keskustelujen osalta lautakunta toteaa, ettei kyseisillä myöhemmillä vakuutusmäärien päivitystarpeesta käydyillä keskusteluilla ole vaikutusta sopimuksen sisällön arviointiin, vaan se tulee tehdä alkuperäisen myyntitilanteen perusteella. Yhtiön viittaamassa ratkaisusuosituksessa VKL 156/12 ei puolestaan ole ollut kyse vastaavasta tilanteesta kuin nyt, sillä kyseisessä tapauksessa ei ole edes väitetty vakuutusmäärän perustuneen vakuutusyhtiön edustajan arvioon.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi huomioida alivakuutusta vuotovahingon perusteella maksettavan korvauksen määrässä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asuinrakennuksen vuotovahingon ilman alivakuutukseen vetoamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa