Tapahtumatiedot

Asiakas haki korvausta vuonna 1984 rakennetun omakotitalonsa lämminvesivaraajan ylivuotovesien aiheuttamasta vuotovahingosta. Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan asunnossa oli remontin yhteydessä 13.11.2018 todettu lämminvesivaraajan varoventtiilistä valuneen vettä lattialle ja vuotovesi oli kastellut rakenteita. Lämminvesivaraaja oli uusittu vuonna 2008.

Kohteessa suoritettiin vakuutusyhtiön tilaama vahinkokartoitus X Oy:n toimes­ta 14.11.2018. Vahinkokartoituksen mukaan lämmönjakohuoneessa/varastossa sijainnut lämminvesivaraajan varoventtiili oli vuotanut painevaihteluiden sekä lämmönsäädön asetusten aiheuttamana. Termostaatti oli säädetty 60 asteeseen. Lattia oli kastunut lämmönjakohuoneessa sekä saunassa noin 2,5 neliömetrin alueella, ja saunan ja lämmönjakohuoneen välinen seinä oli kastunut alaosastaan.

Vakuutusyhtiö teki 4.12.2018 kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksen mukaan kyse oli lämminvesivaraajan ylivuotovesien aiheuttamista vaurioista. Ylivuotovesiä ei ollut johdettu lattiakaivoon, joten ne olivat päässeet kastelemaan lattiarakennetta. Vahinkokartoituksen tehneeltä kartoittajalta saadun tiedon mukaan putkimies oli käynyt kohteessa ja todennut, ettei lämminvesi­varaaja ole rikki. Korvauspäätöksen mukaan rakentamisohjeet, rakentamismääräykset ja hyvän rakennustavan mukainen rakentaminen edellyttävät, että vuonna 1984 rakennetun talon lämmönjakohuoneessa tai kattilahuoneessa on lattiakaivo. Lisäksi edellytetään, että lämminvesivaraajan ylivuotovedet on johdettu lattiakaivoon. Yhtiön katsoi, ettei kyse ole vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas kertoi, ettei lämminvesivaraajan tilassa ollut aiemmin 20 vuoden aikana, jotka he ovat talossa asuneet, havaittu kostettua tai märkää. Tila siivottiin kesällä, jolloin tyttärelle annettiin neljä mattoa, ja matot ja seinä olivat tuolloin täysin kuivat. Vuoto on tapahtunut tämän jälkeen. Remontti alkoi 12.11.2018, ja seuraavana päivän saunan lattian purkutöiden yhteydessä huomattiin, että lattia ja seinät olivat märät. Lisäksi lämminvesivaraajatilassa seinä ja seinän vieressä olevat matot olivat märät. Remontin vuoksi paikalla olleen putkimiehen kanssa sovittiin, että mahdollisesti rikkinäinen varoventtiili vaihdettaisiin ja putki päädyttiin vetämään saunan lattiakaivoon. Putkimies ei tässä yhteydessä tutkinut tarkemmin lämminvesivaraajan kuntoa, koska oli paikalla muusta syystä. Vakuutustarkastajalle mainittiin, että tilassa ei ollut koskaan aiemmin ollut märkää aluetta. Pesuhuoneen ja saunan purkutöiden yhteydessä remontoija totesi, ettei kosteutta ole missään muualla kuin yhdessä seinässä, joka on lämminvesivaraajan kanssa yhteinen.

Muutoksenhaussaan asiakas katsoi, että vahinko tulee korvata, koska tila on rakennettu vuoden 1984 määräysten mukaisesti. Vuoden 1976 rakentamismääräyksissä sanotaan, että, ”lattiakaivo liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen ja edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä”. Tuolloin ei määräyksissä tai ohjeissa ole edellytetty, että seinien pitäisi olla vedenpitävät. Tässä tapauksessa vuoto on kastellut seinää ja saunan lattiaa, koska lämminvesivaraaja sijaitsee aivan seinän vieressä. Vahinkokartoituksesta laaditun tarkastusraportin kuvan perusteella, vaikka tilassa olisi ollut keskellä huonetta lattiakaivo, ei vesi olisi todennäköisesti valunut sinne. Asiakas kertoi keskustelleensa asiasta rakennusinsinöörin kanssa, ja rakennusinsinööri oli pitänyt kohtuuttomana sitä rakenteiden purkumäärää, jonka viemäröinnin rakentaminen olisi vaatinut, jotta tilaan olisi saatu lattiakaivo. Talossa on lämmityksenä suora sähkölämmitys, joten tila ei varsinaisesti ole lämmönjakohuone, kattilahuone tai ilmanvaihtokonehuone. Asiakas kertoi, että samassa lämminvesivaraajatilassa oli 10 vuotta sitten mennyt putki rikki yöllä ja vedentulo saatiin tuolloin melkein heti suljettua. Vuoto oli kestänyt arviolta kahdesta kolmeen tuntia. Vakuutusyhtiön edustaja oli tullut samana päivänä ja poraillut seinien vierustoja ja todennut, ettei märkää ole. Vakuutusyhtiö korvasi mattojen pesun. Vakuutusyhtiön toimesta ei tuolloin mainittu, että kyseessä oleva tila olisi määräysten vastaisesti rakennettu. Asiakkaan mukaan myös vakuutusyhtiön edustajan seinien porailu on voinut olla osasyy siihen, että vesi on valunut päin seinää. Asiakas vaati purku- ja korjaustöiden korvaamista sekä 5 000 euroa asumishaitasta kahden viikon ajalta ja korvauskäsittelyn hitaudesta. Lisäksi asiakas vaati korvausta kolmesta matosta.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstä sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 21.12.2018 tehdyllä ratkaisulla. Ratkaisussa vahingon todettiin aiheutuneen lämminvesivaraajan ylivuotovesien seurauksena, kun ylivuotovesiä ei ollut johdettu lattiakaivoon. Ratkaisun mukaan ylivuotovedet tulisi rakentamismääräysten mukaan olla johdettu suoraan viemäriin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 1976 nimenomaisesti edellytetään ylivuotovesien ohjaamista viemäriin. Lisäksi teknisessä tilassa pitäisi olla lattiakaivo. Vakuutukseen sisältyvien rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata asennus- tai rakennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa eikä rakentamisohjeiden tai -määräysten vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja. Edellä mainituista syistä vahinkoa ei voi myöskään pitää ennalta arvaamattomana.  

Ratkaisussa todettiin lisäksi, että vaikka ylivuotovesien johtamisessa ei katsottaisi olevan asennusvirhettä, ei vahinko kuitenkaan olisi äkillinen, vaan ylivuotovesiä oli päässyt rakenteisiin vähitellen. Ratkaisussa todettiin myös, ettei tapauksessa ole edellytetty, että lämmönjakohuoneen seinät olisivat vedenpitäviä. Asumisen keskeytymisen osalta todettiin korvauksen edellytyksenä olevan vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Koska tässä tapauksessa kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta, ei keskeytyskorvausta voida maksaa. Mattojen osalta vakuutusyhtiö maksoi 250 euron korvauksen 150 euron omavastuuvähennyksellä 23.9.2019.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiön tulee korvata asiakkaan kotivakuutuksen perusteella 3 770 euroa. Vaatimus koostuu 1 175 euron materiaalikustannuksista ja työn osuudesta 1 595 euroa. Lisäksi asiakas vaatii 1 000 euroa lattian kuivauksesta ja vesivahingosta aiheutuneesta remontin viivästyksestä.

Asiakas viittaa vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä tekemään ratkaisuun, jossa on mainittu termit “rakennusvirhe”, “mahdollinen asennusvirhe”, “piilovirhe”, “rakennusmääräysten vastainen”, ja toteaa, että mitään näistä ei ole todettu tarkastusraportissa, vaikka rakenteet olivat avoinna kartoittajan käydessä. Asiakkaan mukaan mikään edellä mainituista termeistä ei pidä paikkansa, koska tilat on suunnitellut arkkitehti, rakentaminen on tehty alan ammattilaisten toimesta ja rakennustarkastaja on ne tarkastanut. Rakennuksessa ei ole rakennusvirhettä, koska rakennusvuosina 1983–1984 ei ollut vaatimusta, että lämminvesivaraajan tilassa täytyisi olla lattiakaivo, vaan se on vuoden 1976 suositus.

Asiakkaan mukaan myöskään lämminvesivaraajan asennuksessa ei ole tapahtunut asennusvirhettä. Aikaisemmin tapahtunut vesivahinko ei liittynyt boileriin eikä tuolloin esitetty, että korvauksen saamisen edellytyksenä olisi ollut, että lattiassa tulisi olla lattiakaivo. Aiemman vesivahingon yhteydessä vakuutusyhtiön tarkastaja tutki, että vesi ei ollut ehtinyt puurakenteisiin. Tarkastaja porasi betonilattiaa seinien vierestä. Veden roiskuminen huomattiin tunneissa ja puurakenteet eivät olleet kastuneet. Kastuneiden mattojen pesu korvattiin. Vakuutusyhtiön edustajan tekemä lattian poraaminen on voinut jättää mahdollisen rakennus- tai piilovirheen, joka on uudessa vahingossa edesauttanut veden valumista saunan puolelle.

Asiakas katsoo, että on kohtuutonta olettaa, että jos lämminvesivaraaja rikkoutuu, niin samalla pitäisi avata betonilattia ja tehdä viemäröinti. Vaatimus on, että uuden rakennuksen rakennustyössä tai sitä vastaavassa korjaus- ja muutostyössä lattiakaivolla varustetaan remontoitavia tiloja. Lämminvesivaraajan tilaan ei ole tehty korjaus- tai muutostöitä. Myös X Oy:n tarkastusraportissa todetaan , että rakenteiden ja pintojen korjaus tulee suorittaa entiseen tasoon eikä siinä ole vaadittu lattiakaivojen rakentamista lämminvesivaraajan tilaan. X Oy:n raportissa ei myöskään todettu rakennus-, asennus- tai piilovirheitä taikka rakennusmääräysten vastaista rakentamista.

Asiakkaan mukaan lämminvesivaraaja on ollut kunnossa ja toiminut normaalisti siihen asti kunnes varoventtiili meni äkillisesti rikki. Lämmönsäätö oli asetettu 60 asteeseen vasta vahingon ilmettyä, aikaisemmin lämpötila oli 75 astetta. Ylivuotovettä tuli todella runsaasti ja on todennäköisempää, että rakenteiden kastuminen on tapahtunut suhteellisen nopeasti. Vuotoa ei vaan välttämättä heti huomaa, kun vesi ei roisku boilerin alta. Asiakas katsoo, että vuototapahtuma on ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja viittaa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä tehtyyn ratkaisuun.

Lisäksi yhtiö toteaa, että rakennusvuonna tilan lattiarakenteelta ei ole edellytetty vedenpitävyyttä. Jos alkuperäisessä lämminvesivaraajassa on ollut poistoputki varoventtiililtä viemäripisteeseen johdettuna, niin rakennusvuonna tilassa tai sen varusteissa ei ole ollut puutteita rakennusajankohdan määräysten ja ohjeiden mukaan. Tämän tapauksen yhteydessä kohteella on kuitenkin havaittu lämminvesivaraajan asennusvirhe. Varaajan uusimisvuonna 2008 on tehty asennusvirhe, koska varaajalle ei ole asennettu lainkaan poistoputkea varoventtiilille. Ylivuotoputkea ei ole johdettu määräysten ja hyvän rakennustavan ohjeiden mukaisesti viemäripisteen yläpuolelle. Kohteen rakennusvuonna viemäripisteen on tullut sijaita samassa tilassa, jossa varoventtiili sijaitsee. Koska tilaan ei ole asennettu lattiakaivoa, niin silloin viemäripisteenä olisi voinut olla keräyssuppilo, jonka poistoputki olisi johdettu viemäripisteelle. Varsinainen viemäripiste, johon suppiloon johdettu vesi poistuu, olisi voinut sijaita toisessa tilassa.

Uudempien määräysten mukaan viemäripisteen tulee sijaita samassa tilassa. Koska kyseessä on ollut vain varaajan vaihto, ei tilaan ole tarvinnut asentaa lattiakaivoa, mutta varoventtiilisin ylivuotoputki olisi kuitenkin pitänyt johtaa saman tilan viemäripisteeseen. Koska varaajan ei ole asennettu ylivuotoputkea lainkaan, ei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, kun vettä on valunut pinnoittamattomalle betonilattialle.

Yhtiö vetoaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 1976 määräykseen 3.2.1 e) ja ohjeisiin 3.2.4 ja 3.2.8; Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjan (1979) kohtaan 3.33 (varoventtiilit) sekä Talotekniikka RYL 2002 kohtaan G2124 (Varoventtiilit).

Yhtiö toteaa, että rakentamismääräyksissä mainitaan ne määräykset, joita tulee noudattaa. Määräyksiä täydentävät hyvän rakentamistavan ohjeet. RYL eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset esittävät vaatimuksia ja ohjeita. Vaatimukset luokitellaan määräysten kanssa samalle tasolle, eli niiden on toteuduttava. RIL-teokset eli Suomen Rakennusinsinöörien liitto Ry:n teokset edustavat hyvää rakennustapaa. Sitä edustavat myös Rakennustiedon julkaisemat RT- ja KH-kortisto. RT on rakennustiedon kortisto, LVI on lämpö-, vesi- ja ilmastointialan kortisto ja KH on kiinteistönhoidon kortisto. RVV-käsikirja (Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirja), on rakentamismääräysten ohjekirja, joka edustaa hyvää rakennustapaa. Hyvän rakennustavan ohjeita antavat myös rakennustuotteiden valmistajat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalossa tapahtuneen vuotovahingon korvattavuudesta kotivakuutuksesta.  

Sovellettavat vakuutusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.11.2010 alkaen, ehtokohdan 5.1.1 (Laaja turvataso) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 5.2.7 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa
- joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta - jonka aiheuttaa lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste
- jos kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvista tai puutteellisista vesieristyksistä johtuen

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 1976

3.2 Haittojen estäminen jätevesiviemäröinnissä
3.2.1 Määräykset

Jätevesiviemäröinnissä ilmenevien haittojen estämiseksi tulee noudattaa seuraavaa:

e) Vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet sekä pesu- ja astianpesukoneiden poistovedet johdetaan viemäriin siten, ettei em. laitteissa oleva vesi pääse viemärin kautta saastumaan.

3.2.8 Ylivuoto- ja tyhjennysputket yms. (ohje)
Vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet viemäröidään vesilukollisten viemärikalusteiden kautta siten, että ko. ylivuoto- tai tyhjennysputki päättyy vähintään 20 mm vesilukon vedenpinnan yläpuolelle.
[…]

Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirja (1979)
3.33 Varoventtiilit
[…]
Jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa kokoa kuin venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Viemäripiste, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.

Talotekniikka RYL 2002
Talotekniikan yleiset laatuvaatimukset 2002

G2124 Varoventtiilit
Vaatimus
Varoventtiili asennetaan luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin.

Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.
[…]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että vuonna 1984 rakennetun omakotitalon lämmönjakohuoneessa sijainneen lämmönvesivaraajan varoventtiilistä vuotanut vesi on aiheuttanut kosteusvaurion vuotoveden kasteltua lattia- ja seinärakenteita. Varaaja on uusittu vuonna 2008. Vahinko on havaittu remontin yhteydessä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty, ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja, ellei vuodon syy ole aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamasta seikasta, kuten rakennus- tai asennusvirheestä. Vahingon syynä olevan tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, joten arviointiin ei vaikuta se, onko vahinko ollut vakuutuksenottajalle yllätyksellinen.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on aiheutunut asennusvirheestä, koska varaajan uusimisvuonna 2008 varaajalle ei ole asennettu lainkaan poistoputkea varoventtiilille. Yhtiön mukaan ylivuotoputki olisi tullut määräysten ja hyvän rakennustavan ohjeiden mukaisesti johtaa viemäripisteen yläpuolelle. Varoventtiilin ylivuotoputki olisi tullut johtaa saman tilan viemäripisteeseen ja lattiakaivon puuttuessa tämän olisi voinut toteuttaa keräyssuppilolla, jonka poistoputki olisi johdettu viemäripisteelle. Varsinainen viemäripiste olisi yhtiön mukaan voinut sijaita toisessa tilassa. Nyt kun varaajaan ei ollut asennettu ylivuotoputkea lainkaan, ei kyseessä yhtiön mukaan ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, kun vettä on valunut pinnoittamattomalle betonilattialle.

Asiakas katsoo, että vuototapahtuma on ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen eikä lämminvesivaraajan asennuksessa ole tapahtunut asennusvirhettä. Asiakkaan mukaan lämminvesivaraaja on toiminut normaalisti, kunnes varoventtiili meni äkillisesti rikki. Vuotoa ei vain heti huomattu varaajan alta, mutta vuodon on asiakaan mukaan täytynyt tapahtua suhteellisen nopeasti. Asiakas vetoaa X Oy:n tarkastusraporttiin, jossa ei ole todettu asennusvirhettä. Asiakas myös epäilee, että vakuutusyhtiön edustajan aiemman vahingon yhteydessä tekemät poraukset ovat saattaneet edesauttaa veden valumista saunan puolelle.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 1976 kohdassa 3.2.1 e) annetaan määräys siitä, kuinka vesisäiliöiden tai muiden sellaisten ylivuoto- ja tyhjennysvedet johdetaan viemäriin. Ohjekohdassa 3.2.8 annetaan tarkempaa ohjeistusta, siitä kuinka ylivuoto- ja tyhjennysvedet viemäröidään vesilukollisten viemärikalusteiden kautta. Rakennusvuonna voimassa olleen rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjan (1979) mukaan jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa kokoa kuin venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Viemäripiste, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.

Lämminvesivaraajan asennusvuonna voimassa olleen Talotekniikka RYL 2002 teoksen mukaan varoventtiili asennetaan luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin. Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.

Selvityksestä ilmenee, että lämminvesivaraajan varoventtiilille ei ole tässä tapauksessa asennettu poistoputkea. Edellä mainituista rakentamismääräyksistä ja ohjeista ilmenee, että ylivuotovedet olisi tullut johtaa viemäriin. Tässä tapauksessa varoventtiilistä vuotanut vesi on ylivuotoputken puuttumisen vuoksi päässyt imeytymään lattiarakenteeseen aiheuttaen lattian- ja seinän kosteusvaurion. Koska lämminvesivaraajan asennusta ei ollut tehty rakentamismääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti, lautakunta katsoo, että rakenteiden kastumisessa ei ole kysymys vakuutuksen korvaussäännöksen tarkoittamasta vakuutetulle omaisuudelle välittömästi aiheutuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan rakenteille aiheutuneen vuotovahingon syynä on lämminvesivaraajan virheellinen asennus. Lautakunta katsoo, että virheellisessä asennuksessa on kysymys rajoitusehdon tarkoittamasta rakennustyövirheestä. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on siten vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho