Tapahtumatiedot

Poliisin tutkintailmoitusjäljennöksen mukaan A:n pysyvässä hallinnassa oleva henkilöauto vaurioitui 7.2.2023 sattuneessa liikennevahingossa noin klo 04.45, kun se ajautui vastaantulevan liikenteen ajokaistalle joutuen yhteentörmäykseen toisen ajoneuvon kanssa. Ajoneuvon kuljettajana oli B, jolle A oli 6.2.2023 lainannut ajoneuvon. Ajoneuvon omistaja on rahoitusyhtiö X.

Korvauspäätöksen 7.3.2023 mukaan A oli ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiöllä puhelimitse tilanteessa, jossa poliisi oli ilmoittanut aikaisin aamulla A:lle, että hänen henkilöautollaan oli aiheutettu liikennevahinko. Henkilöauton kuljettaja ei ollut ollut selvin päin. A kertoi lainanneensa henkilöauton kaverilleen B:lle edellisen päivän (6.2.2023) aamuna. B:n kanssa oli sovittu ajoneuvon palauttamisesta samana iltana. A oli tiedustellut B:ltä ajokorttia ja B oli kertonut, että hänellä on ajokortti. A ei ollut erikseen pyytänyt ajokorttia nähtäväkseen.

A oli alkanut kysellä autonsa perään maanantaina 6.2.2023 klo 18 jälkeen. Hän oli lähettänyt B:lle tekstiviestin kysyäkseen, mihin aikaan B palauttaa auton. A ei kuitenkaan tavoittanut B:tä, eikä tämä vastannut puhelimeen tai viesteihin myöskään klo 21 ja 22 aikoihin. Seuraavaksi A sai soiton poliisilta aikaisin aamulla 7.2.2023. Vakuutusyhtiö ei ole tavoittanut B:tä vahinkotapahtuman jälkeen tarkempien tietojen saamiseksi. Yhtiön päätös perustuu tämän vuoksi A:lta ja poliisilta saatuihin tietoihin.

Kolarointivakuutusta koskevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut luvattoman käytön tai väitetyn luvattoman käytön aikana, ellei näytetä toteen, että tätä ennen oli tapahtunut varkausvahinko. Vakuutusyhtiön mukaan varkausvakuutus ei korvaa vahinkoa, koska ajoneuvo ja sen avaimet oli saatu luvallisesti käyttöön. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jos se on seurausta petoksesta. Kun ajoneuvo on luovutettu kuljettajalle vakuutuksenottajan suostumuksella, kuljettaja samastetaan vakuutuksenottajaan. Samastamisella tarkoitetaan sitä, että kuljettajan teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Sillä ei ole merkitystä, onko ajoneuvoa kuljettanut vakuutettu itse vai kolmas henkilö hänen suostumuksellaan.

A on kertonut sekä vakuutusyhtiölle että poliisille antaneensa ajoneuvon lainaan B:lle. Ajoneuvon palautus sovittiin samalle illalle. A antoi avaimet B:lle, mutta hän ei palauttanut ajoneuvoa sovitusti. Ajoneuvon luvatonta käyttöä ei siten ole edeltänyt ajoneuvon varkaus. B on myöntänyt poliisikuulustelussa, että on hän käyttänyt luvatta A:n ajoneuvoa ja ajanut sillä kolarin.

Vakuutusyhtiön mukaan ajoneuvoa ei ole lainauksen jälkeen palautettu sovitun ajan puitteissa. Poliisin asiakirjoista käy ilmi, että B:n epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja auton luvattomaan käyttöön. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinkotapahtuma on tässä tapauksessa sattunut luvallisen käytön jatkeena luvattomana käyttönä, mutta ajoneuvon varkautta ei ole ehtojen tarkoittamalla tavalla tapahtunut, vaan kyseessä on petos. Yhtiö vetosi luvattoman käytön aikana sattunutta kolarointivahinkoa koskevaan rajoitusehtoon. Ajoneuvon vaurioita ei korvata kaskovakuutuksesta.

Ajoneuvon omistajana on rahoitusyhtiö X, minkä takia kaskovakuutuksessa on ollut myös rahoitusvakuutus. Myöskään rahoitusvakuutuksesta ei korvata rahoitusyhtiölle ajoneuvon erääntymätöntä velkaosuutta, koska vakuutusehtojen mukaan rahoitusvakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu petoksella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa tältä osin päätöksensä myös rahoitusyhtiölle.

Asiakkaan valitus

A pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle rahoitusvakuutuksen perusteella vahinkotapahtuman sattuessa jäljellä olleen velkaosuuden, jonka A on itse maksanut rahoitusyhtiölle.

Ajoneuvo on vaurioitunut 7.2.2023 kolarin seurauksena. Kolarin on aiheuttanut henkilö, jolle A oli ajoneuvon lainannut. B ei palauttanut ajoneuvoa sovittuna aikana. B:tä syytetään tapauksen vuoksi muun ohella luvattomasta käytöstä ajoneuvoon liittyen, mutta ei petoksesta.

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta rahoitusvakuutuksesta rahoitusyhtiölle erääntymätöntä velkaosuutta. Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä päätöstään sillä, että vahinko olisi aiheutunut petoksella, jonka määrittely on yhtiön mielestä vakuutuksen sopimusehdoissa erilainen kuin mitä rikoslaissa petoksella tarkoitetaan.

Kaskovakuutuksen vakuutusehtojen johdannossa petos on määritelty seuraavasti: ”Petos auton vuokraustilanteessa tarkoittaa sitä, kun vuokralleottajalla ei ole alun perinkään ollut tarkoitus palauttaa autoa, vaan hän on erehdyttänyt vuokralle antajaa luulemaan, että kyseessä on normaali vuokraus.” A:n käsityksen mukaan määritelmä vastaa täysin rikoslain mukaista petosta, josta syyttäjä ei kuitenkaan ole nostanut syytettä auton lainannutta henkilöä vastaan.

Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka siitä, että kyseessä on petos. Tämän tarkoittaa, että vakuutusyhtiön tulee näyttää, että B:n tarkoituksena ei ole alun perinkään ollut palauttaa autoa ja että hän on vielä erehdyttänyt A:ta luulemaan, että kyse olisi normaalista ajoneuvon lainauksesta.

A vetoaa rahoitusvakuutusta koskevaan ehtokohtaan 4.2, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan ajoneuvon vaurioitumisesta tai menettämisestä aiheutunut vahinko siltä osin kuin vahinkoa ei korvata täysimääräisenä varkaus- tai kolarointivakuutuksesta sillä perusteella, ettei ajoneuvo ollut lukittu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Rahoitusvakuutuksessa vakuutettuja ovat omistuksenpidätysehdoin ajoneuvon myynyt moottoriajoneuvokauppaa harjoittava autoliike tai rahoituslaitos, jolle autoliike on siirtänyt vastaavat oikeudet, ajoneuvon vuokralleantaja (leasing-vuokraus, ei ns. rentvuokraus) ja ajoneuvon panttioikeuden tai autokiinnityksen haltija. A ei ole vakuutusehdossa määritelty vakuutettu, joten vakuutusyhtiön mukaan hänelle ei voitaisi maksaa korvausta rahoitusvakuutuksesta, vaikka ilmoitettu vahinko olisi vakuutusehdossa kuvattu korvattava vakuutustapahtuma.

A on vedonnut rahoitusvakuutusta koskevaan ehtokohtaan 4.2. jonka mukaan korvausta voidaan maksaa, jos vahinkoa ei korvata esinevakuutuksesta täysimääräisenä sillä perusteella, ettei ajoneuvo ollut lukittu. A ei kuitenkaan ole edes väittänyt, ettei ajoneuvo olisi ollut lukittuna, kun ajoneuvo on otettu luvattomasti käyttöön. Ilmoitettu vahinko ei muutoinkaan ole mikään rahoitusvakuutuksen ehdossa kuvattu tapahtuma.

A kertoo lainanneensa ajoneuvoaan vahinkohetkellä kuljettajana olleelle henkilölle 06.02.2023 ja lainauksesta oli sovittu, että ajoneuvo pitää palauttaa saman päivän aikana. A kertoo yrittäneensä tavoittaa B:tä useamman kerran tuon päivän iltana, mutta ei ole tätä tavoittanut. A:n mukaan ajoneuvo on ollut vahinkohetkellä kuljettajan käytössä luvatta. Myös poliisi on tutkinut asiaa luvattomana käyttönä. Tutkintailmoituksen mukaan ajoneuvon kuljettaja myöntää käyttäneensä ajoneuvoa vahinkohetkellä luvatta.

Varkausvakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa ja vakuutettu kertoo itse antaneensa ajoneuvon (ja avaimet) luvallisesti kuljettajan haltuun. Kolarointivakuutuksesta ei puolestaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut luvattoman käytön tai väitetyn luvattoman käytön aikana, ellei näytetä toteen, että tätä ennen oli tapahtunut kohdassa 3.5 kuvattu vakuutustapahtuma. Koska vahinko ei ole korvattava varkausvakuutuksesta, ei vahinkoa korvata myöskään kolarointivakuutuksesta. Vahinko on sattunut aikana, jona vakuutettu kertoo ajoneuvon olleen luvattomasti kuljettajan käytössä.

Toissijaisesti vakuutusyhtiö on lausunut, että vaikka vahinko olisi korvattava kaskovakuutuksesta, kuljettaja on ollut vakuutetun suostumuksella vastuussa ajoneuvosta, jolloin kuljettajan toiminta voidaan samastaa vakuutettuun. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesti sillä ei ole merkitystä, onko kuljettaja käyttänyt ajoneuvoa alun perin sovitun vastaisesti (”ns. käyttölupa”). Vakuutusyhtiön hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan B on kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen toimintakykynsä aleneminen ja riski liikenteessä on vastannut tapahtuman aikana 1,2 promillen verenalkoholin aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa ja riskiä. Ottaen huomioon lausunnossa todetun kuljettajan toimintakyvyn aleneman ja tavan, jolla vahinko on tapahtunut (vahinko on sattunut vakuutetun ajoneuvon kuljettajan ajauduttua vastaantulevien kaistalle), vakuutusyhtiö katsoo, että huumaavien aineiden käytöllä on ollut syy-yhteys vahinkoon. Huumaavien aineiden vaikutus kuljettajan suorituskykyyn moottoriajoneuvon kuljettajana on ollut siinä määrin merkittävä, että korvaus olisi evättävä kokonaan myös tällä perusteella.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten erimielisyys koskee lausuntopyynnön mukaan sitä, onko A oikeutettu korvaukseen autovakuutukseen kuuluvasta rahoitusvakuutuksesta. Tältä osin asiassa on ensi vaiheessa tarkasteltava, onko A ollut rahoitusvakuutuksen vakuutetun asemassa.

Koska A:n puolelta on vedottu siihen, että vahinkotapahtumassa ei ole ollut kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta petoksesta ja vakuutusyhtiö on vastauksessaan käsitellyt vahingon korvattavuutta myös varkausvakuutuksen ja kolarointivakuutuksen perusteella, lautakunta antaa asiassa ratkaisusuosituksen myös näiden vakuutusturvien osalta. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 62 §:n (Henkilöt, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa) mukaan jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 65 §:n (Vakuutetun asema vakuutustapahtuman satuttua) 2 momentin mukaan kullakin vakuutetulla on oikeus vakuutustapahtuman johdosta suoritettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin vakuutettua sitovasti neuvotella vakuutuksenantajan kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan taikka kysymys on kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[…]
9. luvattoman käytön tai väitetyn luvattoman käytön aikana, ellei näytetä toteen, että tätä ennen oli tapahtunut kohdassa 3.5 kuvattu vakuutustapahtuma

Ehtokohdan 3.5 (Varkausvakuutus) mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö, tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.
[…]

Varkausvakuutuksesta ei korvata vahinkoa,
1. jos vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa
[…]
4. joka on aiheutunut petoksesta tai kavalluksesta

Ehtokohdan 4.2 (Rahoitusvakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan ajoneuvon vaurioitumisesta tai menettämisestä aiheutunut vahinko siltä osin kuin vahinkoa ei korvata kohtien 3.1.–3.7 mukaisista esinevakuutuksista täysimääräisenä
1) varkaus-, ilkivalta-, palo- tai kolarointivakuutuksesta sillä perusteella, ettei ajoneuvo ollut lukittu
2) kolarointi-, eläintörmäys-, hirvivahinko- ja luonnonilmiövakuutuksesta korvauspiiriä rajoittavan määräyksen johdosta, joita ovat

- puutteellisen öljyn, jäähdytysnesteen tai jäähdytysaineen kierrosta aiheutunut vahinko (3.1–3.3)
- ajoneuvon kuljettaminen osittain tai kokonaan veden peittämällä tiellä tai muulla alueella (3.1 ja 3.7)
- vedestä aiheutunut vahinko ajoneuvon toimintojen ohjainyksiköille (esim. moottorinohjaus, vaihteisto, luistonesto, ilmastointi) (3.1 ja 3.7)
- ajoneuvossa olleen eläimen aiheuttama vahinko (3.1)

3) kolarointivakuutuksesta sillä perusteella, että ajoneuvo on ollut liikennekäytöstä poistettuna tai ajoneuvo on ollut ilmoitettuna seisonta-ajalle vakuutustapahtuman aikana

Ehtokohdan 4.2.1 (Korvausvastuun rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) petoksesta tai kavalluksesta
[…]

Ehtokohdan 4.2.2 (Vakuutetut) mukaan vakuutettuja ovat
- omistuksenpidätysehdoin ajoneuvon myynyt moottoriajoneuvokauppaa harjoittava autoliike tai rahoituslaitos, jolle autoliike on siirtänyt vastaavat oikeudet
- ajoneuvon vuokralleantaja (leasing-vuokraus, ei ns. rentvuokraus)
- ajoneuvon panttioikeuden tai autokiinnityksen haltija.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus varkausvakuutuksen ­­­­­perusteella

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaan vahinkotapahtuman korvattavuus varkausvakuutuksesta edellyttää, että kyse on ollut jostakin ehtokohdassa tarkoitetusta varkausrikoksesta ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Rajoitusehtojen mukaan vahinkoa ei kuitenkaan korvata, jos vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa tai vahinko on aiheutunut petoksesta taikka kavalluksesta.

Poliisin tutkintailmoituksen perusteella A on lainannut ajoneuvonsa B:lle 6.2.2023. A:n mukaan hän sopi B:n kanssa auton palauttamisesta saman päivän aikana. B ei kuitenkaan vastannut A:n puhelinyhteydenottoihin illalla 6.2. Vahinkotapahtuma sattui 7.2.noin klo 04.45 B:n kuljettaessa henkilöautoa amfetamiinin ja kannabiksen vaikutuksen alaisena. B on poliisin kuulusteluissa myöntänyt, että ajoneuvo olisi tullut palauttaa 6.2., ja ajoneuvo on siten yhteenajovahingon sattuessa ollut hänen käytössään ilman ajoneuvon haltijan lupaa.

Esitetyn selvityksen mukaan puheena oleva henkilöauto, jonka A on lainannut B:lle, on ollut vahingon sattuessa B:n käytössä luvattomasti. Vakuutusyhtiö on erikseen tuonut esille, että ajoneuvon ei ole väitettykään olleen lukitsematon ennen kuin B on saanut ajoneuvon haltuunsa. Näin ollen kyse on ollut rikoslain 28 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta luvattomasta käytöstä ja tässä mielessä lähtökohtaisesti varkausvakuutuksesta korvaukseen oikeuttavasta vahinkotapahtumasta.

B on kuulusteluissa kertonut, että hänen tarkoituksenaan oli alun perin palauttaa auto sovitun mukaisesti. Hän on kertonut, että oli vahinkotapahtuman sattuessa menossa ”varmaan viemään sitä autoa”. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asiakirjaselvitys ei riitä osoittamaan, että B:n tarkoituksena on ollut alun perin jättää palauttamatta henkilöauto A:lle, jolloin kyse olisi ollut luvattoman käytön sijaan varkausvakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitusta ajoneuvon lainaamisesta sopimisen yhteydessä tapahtuneesta petoksesta. Näin ollen vakuutusyhtiön vetoama petosta koskeva rajoitusehto ei sovellu vahinkotapahtumaan.

A on kuitenkin luovuttanut ajoneuvon avaimineen B:lle, minkä johdosta vahinkotapahtumassa on ollut kyse varkausvakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotapahtuma ei ole varkausvakuutuksesta korvattava.

Vahingon korvattavuus kolarointivakuutuksen ­­­­­perusteella

Henkilöauton vaurioituminen yhteentörmäyksessä vastaantulevan ajoneuvon kanssa on lähtökohtaisesti kolarointivakuutuksesta korvaukseen oikeuttava vahinkotapahtuma. Tässä tapauksessa vahinko on kuitenkin riidattomasti tapahtunut, kun ajoneuvo on ollut luvattomasti B:n käytössä. Kyse on näin ollen ollut kolarointivakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta luvattoman käytön aikana sattuneesta vahingosta, jonka korvaaminen edellyttää, että tätä ennen on tapahtunut varkausvakuutusta koskevassa ehtokohdassa 3.5 kuvattu vahinkotapahtuma.

Ajoneuvon tai sen avainten luvallisesti haltuun saamista koskevan rajoitusehtokohdan soveltumisen johdosta tässä tapauksessa ei ole ollut kyse ehtokohdan 3.5 mukaan korvattavasta varkausvahingosta. Näin ollen asiassa ei voida päätyä siihen, että ennen kolarointivahingon sattumista olisi tapahtunut varkausvakuutusta koskevassa ehtokohdassa 3.5 kuvattu vahinkotapahtuma. Tämän takia Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinko ole korvattava kolarointivakuutuksesta.

Vahingon korvattavuus rahoitusvakuutuksen perusteella

A on vaatinut, että vahinko korvataan rahoitusvakuutuksesta sen perusteella, että kyse on ollut tilanteesta, jossa ajoneuvo ei ole ollut lukittuna. Vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n vaatimukset vedoten ensisijaisesti siihen, että A ei ole rahoitusvakuutuksen osalta vakuutettuna. Toissijaisesti yhtiö on vedonnut siihen, että vahinko ei ole rahoitusvakuutuksen perusteella korvattava, koska vakuutusyhtiön päätös ei ole perustunut siihen, että ajoneuvo olisi ollut lukitsematon, eikä tällaista ole väitettykään.

Rahoitusvakuutusta koskevan ehtokohdan 4.2.2 mukaan vakuutettuja ovat muun muassa omistuksenpidätysehdoin ajoneuvon myynyt moottoriajoneuvokauppaa harjoittava autoliike tai rahoituslaitos, jolle autoliike on siirtänyt vastaavat oikeudet.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kyse on tässä tapauksessa ollut rahoitusyhtiö X:n omistamasta ajoneuvosta, joka on A:n pysyvässä hallinnassa. Ehtokohdan 4.2.2 perusteella A ei ole rahoitusvakuutuksen vakuutettu. Koska vakuutusyhtiö on tästä huolimatta antanut A:lle korvauspäätöksen myös rahoitusvakuutuksen osalta, ja A:lla vakuutuksenottajana on vakuutussopimuslain 65 §:n nojalla lähtökohtaisesti oikeus neuvotella X:ää sitovasti korvauksesta, lautakunta käsittelee A:n ratkaisusuosituspyynnön myös rahoitusvakuutuksen osalta.

Tässä tapauksessa A:n henkilöauto on ollut vahinkotapahtuman sattuessa luvattomasti B:n käytössä. Kuten yllä on todettu, vakuutusyhtiön varkausvakuutuksesta antama kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen, koska ajoneuvo on varkausvakuutusta koskevassa rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla luovutettu avaimineen B:n käyttöön.

Sopimusehtojen mukaan rahoitusvakuutus on voimassa eräiden vakuutusehdoissa nimenomaisesti lueteltujen tilanteiden varalta, joissa korvausta esinevakuutuksesta ei makseta täysimääräisesti. Varkausvahinkojen osalta rahoitusvakuutuksesta maksetaan korvausta, kun korvausta ei ole maksettu sen perusteella, että ajoneuvo ei ole ollut lukittu. Tässä tapauksessa kielteinen korvausratkaisu on kuitenkin perustunut varkausvakuutusta koskevan lukitsemisedellytyksen sijaan siihen, että A on varkausvakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla luovuttanut henkilöautonsa avaimineen B:lle, mitä korvausrajoitusta rahoitusvakuutus ei sopimusehtojensa mukaan kata. Koska kyse ei ole ollut muustakaan rahoitusvakuutuksen ehtojen mukaan korvaukseen oikeuttavasta tapahtumasta, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko ei ole myöskään rahoitusvakuutuksesta korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet

Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho