Tapahtumatiedot

Vakuutettu A (s.1971) oli varannut lomamatkan Turkkiin 2.12.2023–9.12.2023. Matkalla ollessaan A sai huimausoireita, jonka johdosta hän hakeutui lääkäriin 3.12.2023. A:ta hoidettiin matkakohteessa, mutta hän päätyi keskeyttämään matkansa ja palasi Suomeen 6.12.2023. A haki korvausta matkasairaudesta, matkan keskeytymisestä sekä hoitokuluista Suomessa matkustajavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittasi tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Päätöksen mukaan A:lle korvataan hänelle Turkissa annetusta hoidosta syntyneet hoitokulut, mutta korvausta matkan keskeytymisestä taikka Suomessa syntyneistä kustannuksista ei voida maksaa matkustajavakuutuksesta. Yhtiö toteaa, että A on vahinkoilmoituksessaan kertonut, että hänellä on ollut jo ennen matkaa samankaltaista oireilua ja huimaukseen liittyvät tutkimukset ovat myös olleen kesken matkalle lähdettäessä. Näin ollen kysymyksessä ei ole matkasairaus, vaan ennen matkaa alkaneen sairauden äkillinen paheneminen, jolloin ehtojen mukaan korvattavaksi voivat tulla ainoastaan matkakohteessa annettu ensiapuluonteinen hoito yhden viikon ajalta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toteaa, että huonon olon ja huimauksen oli epäilty johtuvan korkeasta verenpaineesta, johon A:lle oli aloitettu verenpainelääkitys. A kuitenkin kiistää, että oireisiin liittyvät tutkimukset olisivat olleet kesken ennen matkalle lähtemistä. A viittaa erityisesti lääkärin kanssa käymäänsä puhelinkeskusteluun, jonka yhteydessä lääkäri ei nähnyt estettä lähteä matkalle. A on ollut täysin normaalikuntoinen lähtiessään matkalle, mutta matkan aikana huimaus alkoi voimakkaana ilman että A:lla olisi ollut korkea verenpaine. A toteaa saaneensa matkalla jonkinasteisen sydänkohtauksen, joka myös ilmeni ensikertaa matkan aikana ja näin ollen kyse on vakuutusehtojenkin mukaan matkasairaudesta. A vaatii näin ollen matkan keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä menetettyjä matkapäiviä korvattavaksi kokonaisuudessaan matkustajavakuutuksensa perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Yhtiö viittaa myös asiassa jo antamaansa korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi, että asiassa käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla oli ollut marraskuussa 2023 kohtauksellisia huonovointisuus- ja heikotuskohtauksia sekä tajunnanmenetyksiä. A:lla oli todettu koholla ollut verenpaine, johon aloitettiin lääkitys marraskuussa 2023. Sittemmin A oli hakeutunut 3.12.2023 Turkissa sairaalaan huimauksen, rintakivun ja korkean verenpaineen vuoksi. Päästyään pois sairaalasta A oli päättänyt lähteä takaisin Suomeen 6.12.2023, eli kolme päivää ennen suunniteltua lähtöpäivää.

Yhtiö toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 300.4.2 mukaan matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä. A:lla on ollut ennen matkaa ja matkan jälkeen heikotuksen ja tajunnan me­netykseen liittyviä tutkimuksia. Näin ollen kyseessä ei ole matkalla alkanut äkillinen ja odottamaton sairastuminen, vaan kyseessä on ollut enintään olemassa olevan sairauden paheneminen, jolloin vakuutuksesta korvataan ainoastaan akuutti, ensiapuluonteinen, matkakohteessa annettu hoito enintään viikon ajalta.

Yhtiö toteaa myös, että matkan keskeytyminen on ehtojen kohdan 300.4.3.3 mukaan korvattavaa, kun se aiheutuu pakottavasti vakuutetun matkasairauden vuoksi. Yhtiö toteaa, että A on omatoimi­sesti keskeyttänyt matkan kolme päivää suunniteltua aiemmin eikä yhtiölle toimitetuista selvityksistä käy ilmi myöskään pakottavuus. Edellä mainituin perustein, kun kyseessä ei ole ollut matkasairaus eikä matkan keskeyttämiselle ole ollut lääketieteellisesti pakottavaa syytä, kyseessä ei ole ehtojen mukaisesti korvat­tava matkan keskeytyminen eikä vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa annettua korvausratkaisua ole syytä muuttaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko A:n 3.12.2023 huimausoireilussa ollut kysymys ehtojen tarkoittamasta matkasairaudesta vai ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä ja odottamattomasta pahenemisesta ja onko tämä sairaus pakottavasti aiheuttanut matkan keskeytymisen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien ehtojen kohdan 300.4.2.1 mukaan matkasairaus on matkan aikana alkanut, odottamaton ja äkillinen sairastuminen, joka on edellyttänyt välitöntä lääkärinhoitoa tai jonka lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana.

Kohdan 300.4.2.2 mukaan matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan ai­kana.

Ehtojen kohdan 300.4.2.3 mukaan, vaikka kyseessä ei ole matkasairaus, maksetaan korvausta kuitenkin hoitokuluista, jotka ovat aiheutuneet jo ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahenemisesta tai tilan muutoksesta matkan aikana, jos tämä yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan ei ole ollut todennäköinen tai odotettavissa.

Näissä tapauksissa korvataan ainoastaan akuutti, ensiapuluonteinen, matkakohteessa annettu hoito enintään yhden viikon ajalta.

Vakuutusehtojen kohdan 300.4.3.3 mukaan matkan keskeytyminen on alkaneen matkan muuttuminen, joka on aiheutunut pakottavasti seuraavista syistä:
- vakuutetun matkasairaudesta, matkatapaturmasta tai kuolemasta tai muun kohdassa 300.4.3.4 mainitun henkilön äkillisestä sairastumisesta, tapaturmasta tai kuolemasta. Pakottavuus arvioi­daan lääketieteellisin perustein.

Asian arviointi

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan matkasairaus on sellainen odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaativa sairaus, jonka ensioireet ovat ilmenneet matkan aikana tai jonka yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei ehtojen mukaan kuitenkaan katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana.

Vakuutetulla ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä ja odottamattomasta pahenemisesta matkan aikana korvataan matkakohteessa enintään yhden viikon aikana annettu akuutti ensiapuluonteinen hoito, mutta ei muita kustannuksia. Hoitokuluja korvataan vain, mikäli sairauden paheneminen yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan ei ole ollut todennäköistä tai odotettavissa.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutettu A:lla on ollut ennen matkaa 16.11.2023 tajuttomuuskohtaus kotonaan, kun vesi ei ollut mennyt kurkusta alas. Pään TT-kuvassa ei ollut epänormaaleja löydöksiä. Kohtausta on pidettu vasovagaalisena kollapsina. A:n verenpaineiden todettiin olevan koholla. 26.11.2023 A:lla oli ollut huonoa oloa, nielemisvaikeuksia ja huimausta. A oli lopulta menettänyt tajuntansa, minkä jälkeen hän on hakeutunut lääkäriin. Oireiden epäiltiin johtuvan korkeasta verenpaineesta ja A:lle aloitettiin verenpainelääkitys. 3.12.2023 Turkissa A oli hakeutunut sairaalaan korkean verenpaineen ja sydämentykytyksen vuoksi. Diagnoosiksi oli kirjattu muun muassa määrittelemätön rintakipu. Kardiologin muistiinpanojen mukaan A:lla oli huimausta ja tasapainohäiriöitä ja että verenpaineeksi oli mitattu 170/90.

Matkan keskeyttämisen jälkeen A:n oireilu jatkui Suomessa. 6.12.2023 A:lle soitettiin ensihoito huonovointisuuskohtauksen vuoksi. Neurologin vastaanotolla 8.12.2023 ei löydetty mitään tilaa, joka olisi selittänyt A:n huimaus- ja pahoinvointioireet. Neurologi oli ajatellut huimausta niska-hartiaperäisenä ja suositellut ECHO:a sydämen sivuäänen vuoksi.

Lautakunta pitää myös epätodennäköisenä, että A:n huimauksessa olisi ollut A:n esittämän mukaisesti kyse sydänkohtauksesta, koska tällöin A:n sairaalajakso olisi todennäköisesti ollut pidempi ja hoito vaatinut lisäseurantaa jo matkakohteessa. Niin ikään on epätodennäköistä, että A olisi saanut matkustusluvan niin pian sydänkohtauksen jälkeen.

Edellä selostetun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää osoitettuna, että A on joutunut Turkissa sairaalahoitoon alun perin juuri huimauksen ja pahoinvointioireiden vuoksi. Koska A:lla on ollut vastaavanlaisia oireita juuri ennen matkaa ja näiden oireiden alkuperä ei ollut tiedossa, niin kyse ei ole vakuutusehtojen tarkoittamasta matkasairaudesta, vaan ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahenemisesta. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä korvata A:n hoitokuluja matkakohteessa vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen