Tapahtumatiedot
Vuonna 1995 rakennettu, pinta-alaltaan 28 neliömetrin suuruinen hirsirakennus tuhoutui tulipalossa 9.6.2023. Tulipalon syttymissyynä oli aurinkopaneelien akkujen johtojen oikosulku. Asiakas oli asentanut aurinkopaneeleja ja akkuja kesämökkiinsä ystävänsä kanssa vuonna 2015. Paneelien määrää oli lisätty vuosina 2016–2017.
Asiakas haki korvausta palovahingosta kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 28.7.2023, koska yhtiö katsoi palovahingon aiheutuneen virheellisestä asennuksesta. Päätöksessä todetaan, että palo syytä oli selvitetty laajasti ja että syttymissyyksi oli todettu vaatimusten vastaisesti ja puutteellisesti tehty ja vikaantunut johdinliitos. Sähköpalotutkinnan raportissa myös muita mahdollisia syttymissyitä oli selvitetty laajasti, mutta niiden osalta ei ollut löytynyt todisteita, joten syttymissyyksi voitiin todeta virheellisestä asennuksesta aiheutunut palovahinko. Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta vakuutusyhtiö teki asiassa uuden päätöksen 20.2.2024, jossa myös kieltäydyttiin korvauksesta.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa palovahingon asiakkaan kotivakuutuksesta.
Palovahinko täyttää lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman määritelmän, joten todistustaakka vahingon epäämisestä rajoitusehtoon perustuen on vakuutusyhtiöllä.
Asiakas ei muista, mistä akkujen johtimien liittimet oli ostettu tai mitä työkalua niiden asennuksessa käytettiin. Ei ole kuitenkaan poissuljettavissa, etteikö vahinkoon olisi vaikuttanut liittimien heikko laatu ja/tai valmistajan ohjeistuksen puute niiden asentamiseen tai oikean puristusvälineen käytön ohjeistukseen liittyen. Asiakas pyrki toimimaan asennuksessa huolellisesti. On myös mahdollista, että liittimet löystyivät ja vahinkoon myötävaikutti akkuihin vuosien saatossa tulleet erilaiset osumat kaapin käytön yhteydessä.
Lisäksi pelastuslaitos kantoi ja veti akut ulos kaapistaan palon sammuttamisen ja sen jälkitoimenpiteiden yhteydessä. Ei siten ole odottamatonta, että liittimet olivat löystyneet.
Asiakas säilytti akkuja sisätiloissa puisessa kaapissa. Kaapin ovet olivat toisinaan olleet auki mahdollistaen ilman vaihtumisen.
Akkujen iästäkään ei ole täyttä varmuutta, sillä ne saattavat olla yli 12 vuotta vanhoja. Vakuutusyhtiön vetoama standardi SFS-EN 50272-1 on vahvistettu loppuvuodesta 2012, joten sitä ei sovelleta sitä ennen valmistettuihin akkuihin.
Palon pääasiallisena syttymissyynä oli vialliset liittimet ja niiden valmistajan, myyjän tai maahantuojan puutteellinen ohjeistus, eikä sähkölaitteiston virheellinen asennustapa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen.
Vakuutusyhtiön tutkija ja vahinkopäällikkö kävivät vahinkopaikalla 15.6.2023. Käynnistä laaditun muistion yhteenvedon mukaan palon syyksi osoittautui aurinkopaneelijärjestelmään kytketty akkujärjestelmä tai niiden osa.
Myös sähköpalotutkija oli mukana suorittamassa tutkintaa. 6.7.2023 päivätyn sähköpalontutkintaraportin mukaan palon syttymiseen vaikuttivat vaatimusten vastaisesti ja puutteellisesti tehdyt asennukset. Raportin mukaan aurinkosähkölaitteiston akkukaapeleiden johtimien liitokset rengaskaapelikenkiin oli tehty väärin. Raportista ilmenee, että rengasliittimen puristustyökaluna oli ilmeisesti käytetty sivuleikkureita tai jotain muuta terävällä terällä / reunalla varustettua pihtiä. Jos teräväreunaisella pihdillä puristetaan liitintä kiinni, pihdin terä leikkaa liittimen puristuskohtaa. Tämän vuoksi liitosta ei voi puristaa tiukasti kiinni tai liittimen eriste tai jopa liitin katkeaa. Väärällä työkalulla puristettaessa usein puristus ei myöskään kohdistu liittimessä oikeaan kohtaan. Lisäksi kaapeloinneissa oli käytetty osin virtaan nähden pienipoikkipinta-alaisia johtimia.
Raportissa esitetään kaksi mahdollista palon syttymiseen johtanutta tapahtumaketjua. Väärin tehty liitos mahdollistaa valokaaren syttymisen johtimen ja liittimen välille. Lämpötila sytyttää palavat materiaalit ja höyrystää metallit. Syttymispaikkana olleessa kaapissa oli säilytetty akkujen ja vaihtosuuntaajan lisäksi palavaa materiaalia. Kuvattu tapahtuma oli helposti voinut sytyttää palavan materiaalin. Tämä puolestaan oli sytyttänyt kaapissa olleen aukon kautta lähellä sijainneen ikkunaverhon.
Toisena mahdollisuutena on, että puutteellisesti tehty ja vikaantunut johdinliitos oli sytyttänyt akussa muodostuneen happi-vety-seoksen. Seoksen syttyminen oli puolestaan sytyttänyt kaapissa olevan helposti syttyvän palavan materiaalin ja/tai suoraan ikkunaverhot kaapin takana.
Muita mahdollisia palon syttymissyitä ei raportin mukaan havaittu. Molemmissa tapahtumaketjuissa oli palon syttymisen juurisyynä virtajohtimen väärän ja määräystenvastaisen liittämistavan seurauksena syntynyt valokaari. Liitoksen läheisyydessä oli myös vastoin määräyksiä säilytetty palavaa materiaalia, joka oli valokaaren synnyttämän kuumuuden vaikutuksesta syttynyt palamaan. Määräystenvastaisten sähköasennusten ja palon syttymisen välillä on siten selvä syy-yhteys.
Vakuutusyhtiö on myös viitannut 20.2.2024 antamaansa päätökseen sen osalta, että sähkölaitteisto ei käsiteltävässä tapauksessa ole ollut voimassa olleen lainsäädännön, muiden määräysten ja ohjeiden mukainen. Päätöksessä on erikseen otettu kantaa ennen vuotta 2017 tehtyihin asennuksiin ja vuonna 2017 tehtyihin asennuksiin.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko palovahinko korvattava asiakkaan kotivakuutuksesta. Erityisesti kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut palon syttymisen aiheutuneen sähkölaitteiston virheellisen asennuksen seurauksena.
Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]
Kohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
[…]
Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja
Sähköturvallisuuslaki (14.6.1996/410)
5 §:n 1 momentin mukaan sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että:
1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
6 §:n mukaan ministeriö antaa 5 §:ssä tarkoitetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeellisia määräyksiä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999)
2 §:n (Turvallisuusvaatimukset) mukaan sähkölaitteistot on suunniteltava, rakennettava ja korjattava hyvän turvallisuusteknisen käytännön mukaisesti ottaen huomioon sähköturvallisuuslain 5 §:n 1 kohdan vaatimus turvallisuuden tasosta. Lisäksi sähkölaitteistojen on täytettävä tämän päätöksen liitteessä luetellut olennaiset turvallisuusvaatimukset ottaen huomioon Suomessa vallitsevat olosuhteet ja noudatettavat asennustavat.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 119/1999 liite Olennaiset turvallisuusvaatimukset
3. Sähkölaitteiston rakenteen on oltava sellainen, että ei synny korkean lämpötilan tai valokaaren aiheuttamaa sähkölaitteistoon kuulumattoman palavan aineen syttymisvaaraa.
5. Jännitteisissä johtimissa mahdollisesti kulkeva ylivirta ei saa aiheuttaa sellaisia korkeita lämpötiloja ja sähkömekaanisia rasituksia, jotka voivat vahingoittaa ihmisiä, kotieläimiä tai omaisuutta.
7. Suojalaitteiden on toimittava sellaisilla virroilla, jännitteillä ja sellaisessa ajassa, jotka takaavat riittävän turvallisuuden.
8. Sähkölaitteiston sähköinen suojajärjestelmä on valittava siten, että se voidaan pitää toimintakuntoisena ja luotettavana koko sähkölaitteiston käyttöiän.
11. Sähkölaitteiston rakenteen on oltava sellainen, että se kestää tarkoitetussa käytössä ja käyttöpaikassa todennäköisesti vaikuttavat ulkoiset rasitukset ja olosuhteet.
12. Sähkölaitteisto on rakennettava kyseiseen käyttöön ja olosuhteisiin tarkoitetuista sähkölaitteista ja muista laitteista sekä tarvikkeista, joiden rakenne täyttää niitä koskevat säädökset. Laitteet ja tarvikkeet on asennettava valmistajaan tarkoittamalla tavalla ja siten, että niiden turvallisuus säilyy.
13. Sähköalan ammattitaitoa vailla olevien henkilöiden käyttöön tarkoitettujen laitteistojen rakenteen on oltava sellainen, että nämä henkilöt voivat käyttää laitteistoa ja tehdä heidän tehtäväkseen tarkoitetut toimenpiteet turvallisesti ilman jännitteisten osien kosketusvaaraa ja valokaarivaaraa.
14. Sähkölaitteiston rakenteen ja sijoituksen on oltava sellainen, että sen vaaroja tuntemattomat henkilöt eivät pääse helposti käsiksi jännitteisiin osiin.
21. Sähkölaitteisto on varustettava sen käyttöä ja hoitoa varten tarpeellisilla merkinnöillä ja varoituskilvillä.
Suojalaitteet, johdot ja johtimet on ryhmiteltävä selkeästi ja tarvittaessa merkittävä siten, että virtapiirit voidaan tunnistaa.
Sähkölaitteistosta on laadittava sen rakentamista, käyttöä ja hoitoa varten tarvittavat kaaviot ja ohjeet.
23. Sähkölaitteistossa on oltava riittävästi erotuslaitteita siten, että virtapiirit tai yksittäiset laitteet voidaan erottaa verkosta huoltoa, testausta vian etsintää tai korjauksia varten.
Asian arviointi
Asiakkaan mukaan asennuksessa ei ollut tehty virheitä ja mahdolliset puutteet asennuksessa eivät olleet palon pääasiallinen syy. Palon pääasiallisena syttymissyynä oli sen sijaan vialliset liittimet ja niiden valmistajan, myyjän tai maahantuojan puutteellinen ohjeistus.
Sähköpalontutkintaraportin 6.7.2023 mukaan palo oli syttynyt aurinkosähkölaitteiston akkujen liitoksista. Raportissa mainitaan kaksi todennäköistä syttymiseen johtanutta tapahtumaketjuja eikä niistä voida sanoa, kumpi on todennäköisempi. Ensinnäkin aurinkosähkölaitteiston johtimien liitokset oli pääosin puutteellisesti tehty ja kaapeloinneissa oli käytetty osin virtaan nähden pienipoikkipinta-alaisia johtimia. Puute mahdollisti valokaaren syttymisen johtimen ja liittimen välille. Kun syttymispaikkana olleessa kaapissa oli säilytetty akkujen ja vaihtosuuntaajan lisäksi palavaa materiaalia, kuvattu tapahtuma oli helposti voinut sytyttää palavan materiaalin. Toisessa mahdollisessa vaihtoehdossa puutteellisesti tehty johdinliitos oli sytyttänyt akussa muodostuneen happi-vety-seoksen. Seoksen syttyminen oli puolestaan sytyttänyt kaapissa olleen helposti syttyvän palavan materiaalin ja/tai suoraan ikkunaverhot kaapin takana. Palon syttymissyynä oli vaatimusten vastaisesti ja puutteellisesti tehdyt asennukset. Muista syttymissyistä ei ollut näyttöä.
Raportissa on viitattu asennuksen virheiden osalta sähköturvallisuuslain säännöksiin, kauppa- ja teollisuusministeriön sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999) antamaan päätökseen sekä sähköturvallisuutta koskeviin standardeihin.
Palopaikalta otetuista valokuvista on havaittavissa muun ohella akkujohtimissa jälkiä valokaaresta ja johtimien liitoksissa käytetyissä rengasliittimissä jälkiä, jotka viittaavat sivuleikkurin tai vastaavan työkalun käyttämiseen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että kyse on vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Rajoitusehdon osalta näyttövelvollisuus on puolestaan vakuutusyhtiöllä. Asiassa on riidatonta, että palo on saanut alkunsa aurinkopaneelien akkujen johtojen oikosulusta. Sähköpalontutkintaraportin mukaan syttymissyynä on vaatimusten vastaisesti ja puutteellisesti tehdyt asennukset, mitä johtopäätöstä tukevat asiassa esitetyt valokuvat. Merkitystä asiassa ei ole sillä, että sähköturvallisuutta koskevat normit ovat osin muuttuneet laitteiston asennusvuosina sillä asennuksen on selvitetty olleen sekä aiempien että sittemmin myöhemmin akkuja lisättäessä voimassa olleiden normien vastainen. Sähköpalontutkintaraportin mukaan muusta syttymissyystä ei ole löytynyt näyttöä. Asiassa ei ole muutenkaan esitetty mitään asiakkaan väitettä tukevaa selvitystä siitä, että syttymissyynä ei olisi virheellinen ja puutteellinen asennus.
Lautakunta katsoo vakuutusyhtiön näyttäneen, että vahinko on aiheutunut virheellisestä ja puutteellisesta asennuksesta. Vahinko ei siten kuulu paloturvan ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavaksi.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita palovahinkojen korvaamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Heikinsalmi
Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa