Tapahtumatiedot
A (s. 1945) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 29.7.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 12.1.2022 Spikevax-valmisteella (Moderna).
Vahinkoilmoituksen mukaan A:n iho alkoi punoittamaan ja hilseilemään kolmannen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A kävi 20 kertaa sairaalassa valohoidossa ihovaivojen takia. Ihovaivat eivät olleet vieläkään parantuneet täysin. A kertoi, että hän oli kysynyt valohoitajalta, onko hoitajalla tiedossaan muita A:n kaltaisia potilaita. Hoitaja vastasi A:lle, että samanlaisia potilaita on ollut useita. Lääkäri ja hoitaja olivat kumpikin sitä mieltä, että rokotus on voinut laukaista vaivan. A vaati korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 25.1.2023. Yhtiö katsoi, että A:lla todetut ihon hilseily, kutina ja punoitus olivat ohimenevästi aiheutuneet Spikevax-koronavirusrokotteen saamisesta. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 2.700 euroa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) keskiosan mukaisesti.
A toimitti vakuutusyhtiöön 15.3.2023 päivätyn vahinkoilmoituksen. A haki korvausta kivuista, säryistä ja haitoista.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 27.9.2023. Yhtiö totesi, että A:lle oli 25.1.2023 korvauspäätöksen mukaisesti jo maksettu 2.700 euron kertakorvaus tilapäisestä haitasta (aiemmin kivun ja säryn korvaus).
Vakuutusyhtiö antoi asiassa myös 21.2.2024 päivätyn korvauspäätöksen. Yhtiö totesi, että 8.1.2024 potilaskirjauksen mukaan A:n yli vuosi sitten saaman valohoidon jälkeen ihottuma oli varsin hyvin rauhoittunut ja kutinakin oli pysynyt poissa syksyyn saakka. Syksystä alkaen A:lla oli ilmennyt jälleen ihon kutinaa lisääntyvästi. Lääkäri oli tarkastanut A:n ihon ja todennut, ettei A:lla enää ollut ihottumaa. Sen sijaan A:lla oli todettu olevan hyvin pintakuiva iho, johon kutina liittyi.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, ettei A:lla todettu pintakuiva iho ole todennäköisesti aiheutunut Spikevax-rokotteesta. Rokotteen ja kuivan ihon välillä ei ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut A:lle lisäkorvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta. A totesi, että hänellä oli aiemmin ollut normaali iho. Vaikka A rasvasi ihoa monta kertaa viikossa, kutina silti jatkui niin, ettei hän saanut yölläkään nukuttua normaalisti. A:n mukaan lääkäri epäili, ettei A:n vaiva paranisi koskaan. Vakuutusyhtiö ei muuttanut 21.2.2024 antamaansa korvauspäätöstä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan korvaus uudelleen alkaneesta kutinasta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella korvauspäätösten muuttamiselle olisi perusteita.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 12.1.2022—8.1.2024. A:lla on perussairauksina keuhkoahtaumatauti, sepelvaltimotauti, alaraajojen tukkiva valtimotauti, verenpainetauti, tyypin 2 diabetes, diabetekseen liittyvä munuaistauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, korkeat veren kolesteroliarvot ja polvinivelrikko. A tupakoi.
A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 12.1.2022 Spikevax-valmisteella.
14.3.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti terveyskeskukseen ja kertoi, että hänellä oli ollut ihottumaa useamman viikon ajan ympäri kehoa. Sairaanhoitaja pyysi, että A varaisi ajan päivystykseen.
16.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n vasemman olkapään seudussa oli kohtuullisen kookas ihottumaläntti, joka oli melko tarkkarajainen. Iholla ei ollut punoituksen lisäksi muita muutoksia. Myös A:n rintakehällä, selässä ja oikeassa olkapäässä oli ihottumalänttejä. Piirtopaukamointitestissä ei todettu löydöstä. A:n ihossa oli havaittavissa kuivuutta. A sai reseptin Aqualan Duo -voiteeseen. Lisäksi A sai lähetteen verikokeisiin.
25.3.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti terveyskeskukseen kuullakseen verikokeiden tulokset. A:n hemoglobiini oli 119. Aiemmin hemoglobiini oli ollut 125. Veren punasolujen määrästä kertova arvo ja hematokriittiarvo olivat viitearvojen alapuolella, mutta nämä olivat olleet myös aiemmin samankaltaiset. A kertoi, että kutina jatkui edelleen. A:lla oli punoittavaa ihottumaa koko keholla. Iltaisin ja öisin kutina paheni.
6.4.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A kertoi, ettei Bemetson-voiteella ollut ollut vaikutusta hänen ihovaivoihinsa. A:lla todettiin hyvin kuiva iho, joka oli nyt lievästi eksematisoitunut. Lääkäri totesi, että rokote voi laukaista infektioihottuman. A:n tilannetta jäätiin seuraamaan.
23.5.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n iho oli kauttaaltaan punoittava ja hilseilevä. Aiemmin otetuissa laboratoriokokeissa oli todettu vain lievä leukosytoosi. A:lta otettiin ihosta koepala.
8.6.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n ihosta otetusta koepalasta ei saatu selvää diagnoosia ihottumalle. A sai reseptin Prednisolon-kortisonilääkekuuriin sekä Elocon-iholiuokseen.
17.6.2022 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:n ihottumatilanne oli parempi.
16.8.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli saanut kaksi ensimmäistä koronavirusrokoteannosta Comirnaty-valmisteella. A kertoi, että hänellä oli ollut myös ensimmäisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen hetken aikaa kutinaa, joka oli mennyt itsestään ohi.
12.9.2022 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli edelleen ihottumaa, joka aiheutti kutinaa erityisesti öisin. Vastaanotolla A:lla todettiin kaulasta alaspäin lähes erytrodermisesti kuivakkaa, hieman iktyoosimaisesti liuskaisena hilsehtivää ihottumaa. A:n riisuessa vaatteita hilsepilvi pöllähti. A:n päänahassa ei ollut ihottumaa. A:n oikean kyljen ihottumasta otettiin koepalat (PAD- ja IF-näytteet). A sai lähetteen verikoetutkimuksiin ja vatsan ultraäänitutkimukseen. Lisäksi A sai reseptin steroidivoiteeseen ja perusvoiteeseen.
27.9.2022 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan PAD-näytteen vastaus viittasi ihottumaan. Näytteet tutkinut patologi arvioi esitietojen valossa, että atyyppinen solukko voisi liittyä myös Sezaryn syndroomaan. A:lle tehtäisiin tästä syystä jatkotutkimuksia. IF-näyte oli negatiivinen. Laboratoriokoetutkimustulosten mukaan A:n hemoglobiiniarvo oli 105. A:lla oli lievä leukosytoosi (leukosyyttiarvo 10.5.). Laktaattidehydrogenaasiarvo oli 269 eli hieman koholla. Immunoglobuliiniarvo oli 116 eli hieman koholla. Lisäksi A:lla oli lievä hyperkalemia (veren kaliumpitoisuus 5.2 mmol/l). A:lle suunniteltu vatsan ultraäänitutkimus vaihdettiin kiireelliseen vartalon tietokonetomografiatutkimukseen. Lisäksi A sai lähetteen verikoetutkimuksiin (B-LyDiff, B-Morfo ja B-TCRG-D).
24.10.2022 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan tietokonetomografiatutkimuksessa ei todettu mitään pahanlaatuiseen viittaavaa löydöstä. Veren T-solureseptorigeenien tutkimuksessa ei todettu mitään pahanlaatuiseen viittaavaa. A:n ihotilanne ei ollut rauhoittunut rasvauksesta huolimatta.
27.10.2022 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan A:lle aloitettiin valohoito (kk-UVB). Aina valohoidon jälkeen A:n iho rasvattaisiin Locoid- ja Elocon-voiteilla. Hoitoa annettaisiin 15–20 kertaa niin, että yhden viikon aikana hoitokertoja olisi kolme.
8.1.2024 päivätyn ihotautien poliklinikan tekstin mukaan A oli saanut reilu vuosi sitten valohoitoa papulaarisen ihottuman sekä kutinan vuoksi. Hoitojen myötä A:n ihottumatilanne oli rauhoittunut varsin hyvin ja kutinakin oli pysynyt poissa syksyyn saakka. Syksystä alkaen A:lla oli ilmennyt jälleen kutinaa lisääntyvästi iholla. A:n iho tarkastettiin alushousujen aluetta lukuun ottamatta. A:n iho oli hyvin pintakuiva, mutta ihottumaa ei todettu. Lääkäri arvioi, että ihon kutina liittyi kuivaan ihoon. A:ta kehotettiin huolehtimaan ihon rasvauksesta erityisesti talviaikaan. Ihotautien poliklinikalle ei sovittu kontrolleja.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmennyt uudelleen alkanut ihon kutina korvata Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina keuhkoahtaumatauti, sepelvaltimotauti, alaraajojen tukkiva valtimotauti, verenpainetauti, tyypin 2 diabetes, diabetekseen liittyvä munuaistauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, korkeat veren kolesteroliarvot ja polvinivelrikko. Lisäksi A tupakoi.
A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta 12.1.2022 Spikevax-valmisteella. A otti 14.3.2022 yhteyttä terveydenhuoltoon ja kertoi, että hänellä oli ollut useamman viikon ajan ihottumaa ympäri kehoa. Lääkärin vastaanotolla 16.3.2022 todettiin, että A:lla oli ihottumalänttejä olkapäissä, selässä ja rintakehällä. Lisäksi A:n iho oli kuiva. A:n ihossa ilmeni kutinaa, joka paheni iltaisin ja öisin. Toukokuussa 2022 A:n ihosta otettiin koepala, josta ei saatu selvää diagnoosia ihottumalle. A sai reseptin Prednisolon-kortisonilääkekuuriin sekä Elocon-iholiuokseen. A:n ihottuma ja kutina kuitenkin jatkuivat. Potilaskirjauksessa 16.8.2022 mainittiin A:n kertoneen, että hänellä oli ilmennyt kutinaa myös ensimmäisen Comirnaty-valmisteella annetun koronavirusrokotteen jälkeen. Tuolloin kutina oli kuitenkin mennyt itsestään ohi.
A:n ihottuman ja siihen liittyvän kutinan jatkuessa A:lta otettiin ihosta syyskuussa 2022 PAD- ja IF-näytteet. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin sekä vatsan ultraäänitutkimukseen. PAD-näytteen osalta patologi arvioi, että tutkimustulokset viittasivat ensisijaisesti ihottumaan, mutta esitietojen valossa atyyppinen solukko voisi liittyä myös Sezaryn syndroomaan. IF-näytteen tulos oli negatiivinen. Vatsan ultraäänitutkimus vaihdettiin kiireelliseen vartalon tietokonetomografiatutkimukseen, mutta siinä ei todettu mitään pahanlaatuisia löydöksi. Lokakuussa 2022 A:lle aloitettiin ihovaivojen takia kk-UVB-valohoito, jota suunniteltiin annettavan 15–20 kertaa niin, että hoitokertoja olisi kolme viikossa.
A hakeutui jälleen ihotautien poliklinikalle 8.1.2024. Käyntiä koskevan tekstin mukaan A:n reilu vuosi sitten saamat valohoidot olivat rauhoittaneet A:n ihottumatilanteen, ja kutinakin oli pysynyt poissa syksyyn saakka. A:lla oli kuitenkin ilmennyt syksystä alkaen lisääntyvää ihon kutinaa. A:n iho tarkastettiin vastaanotolla, eikä iholla todettu ihottumaa. A:n ihon todettiin olevan pintakuiva. Lääkäri arvioi, että kutina liittyi A:n kuivaan ihoon. A:ta kehotettiin huolehtimaan rasvauksesta. Ihotautien poliklinikalle ei sovittu kontrolleja.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla Spikevax-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen alkanut ja valohoitojen myötä parantunut ihottuma on johtunut rokotteesta. Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:n iho on alkanut uudelleen hilseilemään ja kutiamaan syksyllä 2023 ja osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, johtuvatko myös uudelleen alkaneet iho-oireet Spikevax-koronavirusrokotteesta.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla koronavirusrokotteen saamisen jälkeen todettu ihottuma on todennäköisesti aiheuttanut ihon pintatunnon herkistymisen ja ihon rakenteen muuttumisen. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla valohoitojen saamisen jälkeen uusiutunut ihon hilseilevä kutina johtuu todennäköisesti A:n ihosairaudesta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut koronavirusrokotteesta aiheutuneeksi. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:n uusiutuneen hilseilevän kutinan Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona sekä maksaa A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen uudelleen alkaneesta ihon kutinasta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila