Tapahtumatiedot

A ja hänen puolisonsa B sopivat 26.3.2015 pankkitapaamisessa lainaturvavakuutuksesta, joka liittyi 390 000 euron asuntolainaan. Vakuutettava luoton määrä oli 200 000 euroa. A:n osalta vakuutus sisälsi muun muassa yritystoimintaa harjoittavan henkilön vakavan sairauden turvan. A:lla todettiin maaliskuun alkupuolella 2023 sairaus, jonka perusteella hän oli oikeutettu vakavan sairauden turvasta maksettavaan kertakorvaukseen.

Vakuutusyhtiö maksoi A:lle kertakorvauksena sairastumispäivänä jäljellä olleen vakuutetun luoton määrän eli 113 362,94 euroa.

Korvauksen maksamisen jälkeen A oli sähköpostitse yhteydessä vakuutusyhtiöön. A kertoi olleensa siinä käsityksessä, että korvaussumma olisi ollut viimeisimmässä vuosi-ilmoituksessa kerrottu 200 000 euroa. Vakuutusyhtiö vastasi A:lle, että vakuutushakemuksen liitteenä on ollut laskelma, jonka mukaisesti vakuutettava luoton määrä on alkanut pienenemään vakuutussopimuksen voimaantulosta alkaen. A totesi, ettei vakuutusyhtiön vuonna 2015 postitse lähettämän vakuutussopimuksen liitteenä ole ollut tällaista laskelmaa. Vakuutusyhtiö vastasi, että laskelma annetaan asiakkaille vakuutushakemuksen teon yhteydessä pankissa, eikä vakuutusyhtiö lähetä laskelmaa vakuutussopimuksen liitteenä. A saisi laskelmaliitteen tarvittaessa pankista. Sittemmin A vastasi vakuutusyhtiölle, että hän oli saanut liitteen pankista heinäkuussa 2023, mutta hän ei ole ollut aiemmin kyseisestä liitteestä tietoinen, eikä sitä käyty läpi pankkitapaamisessa, jossa vakuutushakemus tehtiin.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön lainaturvavakuutuksesta saamaansa kertakorvaukseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan kokonaisuudessaan vakuutettu luoton määrä 200 000 euroa.

Maaliskuussa 2015 tapahtuneessa pankkitapaamisessa A:n ja B:n kanssa asioi virkailija Y. A:lle ja B:lle syntyi tapaamisessa käsitys, että lainaturvavakuutukseen sisältyvä vakavan sairauden kertakorvaus olisi 200 000 euroa ja summa alkaisi pienentyä ajan kanssa. He kuitenkin käsittivät, että korvaussumma alkaisi pienentyä vasta kun asuntolainaa olisi jäljellä alle 200 000 euroa. Asiaa käsiteltiin suullisesti ilman kirjallista selvitystä. He saivat kirjallisena vakuutussopimuksen, mutta sen kerrottiin olevan hakemus. Monisivuista hakemusta ei käyty läpi. Heille kerrottiin, että vakuutusyhtiö pyytäisi tarvittaessa lisätietoja ja lopullinen sopimus lähetettäisiin myöhemmin postitse. Myöhemmin he saivat postitse vakuutusyhtiöltä sopimuksen, joka oli täsmälleen sama kuin pankkitapaamisessa esitetty asiakirja. He eivät saaneet lainaturvavakuutuksesta esitettä, eivätkä he ole koskaan allekirjoittaneet siitä sopimusta.

A:lle ja B:lle ei kerrottu pankkitapaamisessa vakuutettua luottoa koskevasta laskelmasta eikä hakemustekstiä käyty läpi niin, että laskelma olisi tullut puheeksi. A sai laskelman vasta 11.7.2023 pyydettyään sitä pankista. Laskelman oli laatinut 26.3.2015 eri virkailija kuin se, jonka kanssa he pankkitapaamisessa asioivat. Liitteessä on aikaleima 26.3.2015 kello 16:20:02. A ja B olivat tuona päivänä pankissa aamupäivällä. A toteaa, että korvaussumman pieneneminen olisi tullut ymmärrettävästi ilmi liitteestä.

Vakuutussopimuksessa on maininta, että vakavan sairauden korvaus on toteamispäivänä jäljellä oleva vakuutettu luoton määrä ja se määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti. A toteaa, että kyseinen lause on maallikolle hyvin monimutkainen, koska heidän lainaturvavakuutuksensa on liittynyt 390 000 euron asuntolainaan. A kertoo todenneensa pankkitapaamisessa ääneen, että hänen ja B:n pitää miettiä vakuutuksen tarpeellisuutta sitten, kun korvaussumma vuosien kuluttua on alle 200 000 euroa. A ja B eivät todellakaan ymmärtäneet, että summa alkaisi välittömästi pienenemään, tai se jäi vähintäänkin epäselväksi. Vakuutusyhtiö ei toimittanut heille liitettä myöhemminkään. Liite ei ollut myöskään nähtävillä vakuutusyhtiön verkkopalvelussa A:n ja B:n omilla sivuilla, eivätkä he osanneet sitä kaivata.

A oli myöhemmin puhelimitse vakuutusyhtiöön yhteydessä keskustellakseen asiasta, mutta silloinkaan hän ei saanut asiasta selkeää selvitystä eikä hakemuksen liitteestä kerrottu puhelun aikana. Puhelussa A kävi virkailijan kanssa läpi sitä, että jossain vaiheessa vuosien saatossa korvattava summa painuu alle 200 000 euron, eikä virkailija korjannut hänen käsitystänsä.

A katsoo, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa jättämällä toimittamatta luoton määrää koskevan laskelman, minkä seurauksena A ja B eivät ole olleet tietoisia vakuutusturvan laajuudesta. Jos he olisivat olleet siitä tietoisia, olisi heillä ollut mahdollisuus harkita lisävakuutuksen hankkimista.

Ensimmäisessä lisäkirjelmässään A ehdottaa, että vakuutusyhtiö toimittaisi Vakuutuslautakunnalle allekirjoitetun vakuutushakemuksen, koska A:lla ei sitä ole. A sai pankkitapaamisessa ainoastaan takaisinmaksuturvaan liittyvän kululaskelman. Pankin virkailija kertoi pankkitapaamisessa tulostusongelmista ja totesi, että onneksi hänellä on kuitenkin kululaskelmasta paperiversio. Virkailija oli tehnyt kululaskelman käsin merkintöjä. Asiakirja ei ollut kuitenkaan tässä asiassa kyseessä oleva jäljellä olevaa luoton määrää koskeva laskelma.

A sai 2.4.2015 postitse ”vakuutushakemuksen”. Sen sisällä oli vakuutussopimus. Vakuutettua luottoa koskeva laskelma ei ollut liitteenä. A pitää tästä syystä erittäin todennäköisenä, ettei materiaali ollut käytössä maaliskuun 2015 pankkitapaamisessa, vaan asiaa on käsitelty ainoastaan suullisesti.

A sai huhtikuun 2015 lopussa pankista postia, jossa viitattiin vakuutussopimuksen tekohetken aikaisiin tulostusongelmiin ja toimitettiin lisää asiakirjoja, jotka eivät sinänsä liittyneet tähän vakuutukseen vaan tiliasioihin. A katsoo tämän kirjeen osoittavan, ettei A:lla ja B:llä ollut kaikkea tarvittavaa materiaalia käytössään pankkitapaamisessa maaliskuussa 2015.

Toisessa lisäkirjelmässään A toteaa saaneensa vakuutusyhtiöltä kopion allekirjoitetusta vakuutushakemuksesta. Asiakirjasta selviää, että se on laadittu saman päivän iltana, jolloin A ja B olivat asioineet pankissa. Vakuutushakemusta ei siis käyty heidän kanssaan henkilökohtaisesti lävitse. A toteaa, että tulostusongelmien takia vakuutettua luoton määrää koskeva liite olisi voitu käydä läpi vaikka tietokoneen näytöllä, jolloin hän ja B olisivat ymmärtäneet asian.

Hakemuksen allekirjoittamisen täytyy A:n mukaan selittyä sillä, että hakemus on lähetetty hänelle ja B:lle allekirjoitettavaksi samassa yhteydessä, kun heille toimitettiin muitakin papereita allekirjoitettavaksi. Hakemuksen viimeisen sivun liite on tällöin jäänyt heiltä huomioimatta. Heille ei ole annettu hakemuksen kaksoiskappaletta, eikä myöskään vakuutusesitettä. He eivät myöskään allekirjoittaneet vakuutussopimusta pankkitapaamisessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että se on ollut yhteydessä pankkiin saadakseen lisätietoja vakuutuksen myyntitilanteesta ja A:lle annetuista asiakirjoista. Vakuutusyhtiön mukaan toimihenkilö Y on vastannut vakuutusyhtiön tiedusteluun seuraavasti: ”Neuvottelut on käynyt silloinen toimitusjohtaja [nimi], joka on neuvotellut asiakkaiden kanssa asiasta ja itse olen toteuttanut toimeksiannon mukaisesti papereiden tulostuksen ja allekirjoituksen vastaanoton.” Liitteenä on ollut asiakkaalle myyntitilanteessa annetut asiakirjat: A:n ja B:n 26.3.2015 allekirjoittama vakuutushakemus sekä laskelmaliite. Vakuutushakemuksessa on seuraava teksti: ”Olen saanut takaisinmaksuturvan tuoteselosteen ja vakuutushakemuksen liitteen. Olen tutustunut niihin ja hyväksynyt ne”.

Laskelmaliitteestä ilmenee vuositasolla kertakorvauksen määrä. Arviona on ollut 26.3.2023 112 886,75 euroa. Vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuutussopimuksen postitse. Vakuutussopimus on päivätty 27.3.2015 ja siinä on kerrottu seuraavasti: ”—vakavan sairauden korvaus on – vakavan sairauden toteamispäivänä jäljellä oleva vakuutettu luoton määrä ja se määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti”. Edellä mainittu tieto on myös kerrottu A:lle toimitetuissa vakuutusehdoissa kohdassa 8.1. Pankista saadun vastauksen perusteella ja A:lla käytössä olleiden asiakirjojen perusteella ei ole näyttöä sellaisesta, että A ei olisi allekirjoittanut vakuutushakemusta tai että hänelle ei olisi toimitettu laskelmaliitettä tai tietoa siitä, miten vakavan sairauden korvauksen summa määräytyy korvaustilanteessa.

Ensimmäisessä lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että se on toimittanut A:n pyytämän 26.3.2015 allekirjoitetun vakuutushakemuksen Vakuutuslautakunnalle jo aiemmin vastineen lähettämisen yhteydessä. Vakuutusyhtiö toimitti kopion vakuutushakemuksesta nyt myös A:lle.

Toisessa lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutushakemus on ainoa allekirjoitettava asiakirja. Vakuutussopimus lähetetään, kun vakuutus on saatettu voimaan. A on allekirjoittanut vakuutushakemuksen 26.3.2015. Asiakkaan vastuulla on tutustua tuotteen sisältöön ennen kuin allekirjoittaa asiakirjan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:n ja B:n allekirjoittama 26.3.2015 päivätty vakuutushakemus, jonka liitteenä on ollut laskelma. Kummassakin edellä mainitussa asiakirjassa on sivun alalaidassa päivämäärä 26.3.2015 ja kellonaika 16:20:02.

Vakuutushakemus on laadittu lomakkeelle, joka on otsikoitu ”Hakemus, Luoton takaisinmaksuturva, Kuukausimaksuinen”. Hakemuksen kohdassa ”Sitoumus” on teksti ”Olen saanut takaisinmaksuturvan tuoteselosteen ja vakuutushakemuksen liitteen. Olen tutustunut niihin ja hyväksyn ne.” Vakuutettavaksi luoton määräksi on ilmoitettu 200 000 euroa.

Vakuutushakemuksen liitteenä olleessa laskelmassa on ilmoitettu kuukausikorvaus 1 162,62 euroa sekä kertakorvauksen määrä vuositasolla. Liitteen lopussa on teksti ”Kertakorvaus on laskettu takaisinmaksuturvahakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Maksettava kertakorvaus lasketaan todellisten päivien mukaan, yllä oleva laskelma on esitetty vuositasolla.” Kertakorvaukseksi päivämäärällä 26.3.2023 on ilmoitettu 112 886,75 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutetulle vakavan sairauden perusteella maksetun kertakorvauksen määrästä ja vakuutuksenantajan vakuutussopimusta koskeneen tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä lainaturvavakuutuksessa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 5 §:n 1 momentin (14.5.2010/426) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. […]

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

27.3.2015 päivätyn luoton takaisinmaksuturvaa koskevan vakuutussopimuksen kohdan ”KORVAUKSET” mukaan työkyvyttömyys- ja työttömyyskorvaus on vakuutushakemuksessa ilmoitetun kuukausikorvauksen suuruinen. Korvaus on vakuutetulle veronalaista ansiotuloa, josta [Vakuutusyhtiö] suorittaa ennakonpidätyksen. Tapaturmaisen pysyvän haitan ja vakavan sairauden korvaus on tapaturmaisen pysyvän haitan tai vakavan sairauden toteamispäivänä jäljellä oleva vakuutettu luoton määrä ja se määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti. […]

Lainaturvavakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 21.11.2012 alkaen) kohdan 8 (Turva vakavan sairauden varalta) alakohdan 8.1 (Korvauksen peruste) mukaan, jos vakuutetulla todetaan jokin alla mainittu vakava sairaus, maksaa [Vakuutusyhtiö] näiden vakuutusehtojen perusteella kertakorvauksen vakuutetun korvaushakemuksessa määritellylle [Pankissa X] olevalle tilille. Korvaus on vakuutetun vakavan sairauden toteamispäivänä jäljellä oleva vakuutettu luoton määrä, joka määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti. […]

Asian arviointi

Vakuutussopimuksen sisältö ilmenee lähtökohtaisesti vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen muodostamasta kokonaisuudesta, mutta vakuutusyhtiön vakuutusta markkinoitaessa antamilla tiedoilla voi olla vaikutusta vakuutussopimuksen lopullista sisältöä arvioitaessa. Tässä asiassa A on vastaanottanut 27.3.2015 päivätyn vakuutussopimukseksi otsikoidun vakuutuskirjan, jossa muun muassa todetaan, että vakavan sairauden korvaus on vakavan sairauden toteamispäivänä jäljellä oleva luoton määrä ja se määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti.

Asian osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä, onko A saanut kirjallisesti tiedon vakuutushakemuksen liitteenä olleesta, jäljellä olevaa vakuutettua luoton määrää koskevasta laskelmasta ennen vakuutussopimuksen tekemistä. A:n kertoman mukaan kertakorvaussumman alenemisesta oli puhuttu 26.3.2015 pankkitapaamisessa, mutta A ja B olivat tuolloin käsittäneet, että summa alkaisi pienentyä vasta siinä vaiheessa, kun vakuutukseen liittyvä asuntolaina olisi vähemmän kuin vakuutussopimusta tehtäessä sovittu vakuutetun luoton määrä. A on ilmoittanut, että hän oli sanonut kyseisen käsityksensä tapaamisessa myös ääneen. Lisäksi A on kertonut, etteivät he allekirjoittaneet vakuutushakemusta pankkitapaamisen aikana. A on arvellut, että vakuutushakemus on lähetetty hänelle ja B:lle allekirjoitettavaksi silloin, kun heille lähetettiin tiliasiointiin liittyviä asiakirjoja allekirjoitettavaksi.

Vakuutussopimuksen tekemisen aikaan voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen mukaan henkilökohtaista suullista tiedottamista ei edellytetä, vaan riittävänä voidaan pitää sitä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa tuodaan selkeästi esille momentissa edellytetyt tiedot (HE 114/1993 vp, s. 26).  

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, katsotaan vakuutuksen vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla olevan voimassa sen sisältöisenä, kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.

Vakuutuksenantajalla on näyttötaakka sen osalta, onko vakuutussopimuslain 5 §:ssä tarkoitetut tarpeelliset tiedot annettu. Jos vakuutuksenottaja esittää saaneensa vakuutuksenantajalta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutuksen sisällöstä, on näyttötaakka tältä osin vakuutuksenottajalla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotilanteessa maksettavan kertakorvaussumman määrää osoittava laskelma on sellainen tarpeellinen tieto, josta vakuutuksenantajan on annettava tieto vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja ja vakuutettu A ja vakuutettu B ovat allekirjoittaneet 26.3.2015 päivätyn vakuutushakemuksen, jonka tekstin mukaan he ilmoittavat saaneensa lainaturvavakuutuksen tuoteselosteen ja vakuutushakemuksen liitteen sekä tutustuneensa niihin ja hyväksyvänsä ne. Lautakunta toteaa, ettei tekstissä tarkemmin yksilöidä, mitä liitettä hakemuksessa tarkoitetaan. Ottaen huomioon kuitenkin se, että pankki on toimittanut vakuutusyhtiölle A:n ja B:n allekirjoittaman vakuutushakemuksen ja vakuutettua luoton määrää koskevan laskelmaliitteen, jotka kumpikin on asiakirjojen alalaidassa olevien tietojen mukaan tulostettu 26.3.2015 kello 16:20:02, lautakunta katsoo asiassa osoitetun, että liitteellä tarkoitetaan jäljellä olevaa vakuutettua luoton määrää koskevaa laskelmaa ja että liite on toimitettu A:lle ja B:lle vakuutushakemuksen yhteydessä.

Edellä kertomaansa viitaten Vakuutuslautakunta katsoo asiassa osoitetun, että A ja B ovat saaneet tiedoksi jäljellä olevaa vakuutettua luoton määrää koskevan laskelman samassa yhteydessä, kun he ovat saaneet vakuutushakemuksen allekirjoitettavakseen. Asiassa ei ole näin ollen merkitystä sillä, onko vakuutushakemus ja sen liite toimitettu A:lle ja B:lle pankkitapaamisen aikana vai vasta sen jälkeen. A:lla ja B:llä on ollut velvollisuus tutustua liitteeseen ennen vakuutushakemuksen allekirjoittamista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov