Tapahtumatiedot
A (s. 1993) on hakenut korvausta Nebido-lääkkeen aiheuttamasta lääkevahingosta 12.12.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
Vahinkoilmoituksen mukaan A:lle aloitettiin vuonna 2013 pistoksina annettava testosteronikorvaushoito Nebido kivesten vajaatoiminnan takia. A:lle aiheutui lääkkeestä jatkuva eturauhastulehdus/virtsaputken kirvely. Oireet jatkuivat lääkkeen aloituksesta aina lääkkeen lopettamiseen eli vuoteen 2022 saakka. A:n mukaan oireet johtuivat siitä, että lääke nosti testosteronipitoisuuden kerralla liian ylös. Oireet olivat aina pahimmillaan 1,5–2 viikkoa pistoksen jälkeen, kunnes testosteronipitoisuus alkoi laskea. A kävi kovien kipujen takia lukemattomia kertoja päivystyksessä, urologeilla ja yleislääkäreillä, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. A:n mukaan keskussairaalan endokrinologi totesi vuonna 2022, että oireet olivat aiheutuneet Nebido-lääkkeestä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 19.3.2024. Yhtiö totesi, että potilaskertomusten mukaan A:lla esiintyneitä oireita oli pidetty ainakin osittain hyvänlaatuisina toiminnallisina oireina. Sairauskertomuksista ilmeni myös muita mahdollisia syitä A:n oireille, kuten lantionpohjan kireys, hermopinne ja esinahkatoimenpiteen aiheuttama lantion herkistyminen. Nebido-hoito oli tauotettu noin vuodeksi, mutta A:n oireet olivat jatkuneet samanlaisina myös tauotuksen aikana. Tämä viittasi yhtiön mukaan siihen, että A:n oireiden taustalla olivat muut syyt. Pistoshoitoa oli jatkettu, vaikka A oli raportoinut oireistaan toistuvasti. A oli toivonut vaihtoehtoisten pistoshoitona annettavien valmisteiden kokeilua, mutta potilaskertomusten perusteella niitä ei ollut kuitenkaan kokeiltu. Toisaalta A:lla oli ollut vuosia ilman käyntejä/mainintoja oireista, vaikka Nebido-hoito oli jatkunut säännöllisesti. Sairauskertomusten perusteella A:lla ei ole ollut lähtötilanteessa selkeää kivesten vajaatoimintaa. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla todetut eturauhasen ja virtsaputken oireilut olleet todennäköisesti seurausta Nebido-pistoksista. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan korvaus lääkärikäynneistä aiheutuneista kuluista, joita A arvelee kertyneen 3 000 euron edestä. Lisäksi A vaatii korvausta kivusta ja kärsimyksestä.
A kertoo, että hänellä todettiin vuonna 2012 primäärinen kivesten vajaatoiminta. A:lle on tehty useita piilokivesleikkauksia. Tammikuussa 2013 hän alkoi saada Nebido-pistoksia. Pistosväli vakiintui yhdeksään viikkoon. A kärsi alusta saakka virtsaputken kirvelystä/kivuista. Pistoksia annettiin säännöllisesti marraskuuhun 2021 saakka. A on hakeutunut oireiden takia useita kertoja lääkäriin. Laajoista tutkimuksista huolimatta oireiden syy ei selvinnyt. Lääkärit kehottivat aina jatkamaan pistoksia. Lopulta A:lla todettiin elokuussa 2021 keliakia. A lopetti Nebido-pistosten säännöllisen käytön ja hän sai Letrozol-lääkettä. Vuosina 2021–2023 A käytti pääasiassa Letrozolia ja vain muutamia pistoksia Nebidoa. A:n mukaan endokrinologi totesi syksyllä 2022, että Nebido-pistoksista johtuva liian suuri testosteronipitoisuus oli aiheuttanut A:n oireet. Nebido-annos puolitettiin. A:n hoitoa on pyritty muuttamaan niin, että hän pärjäisi mahdollisimman pienellä testosteroniannoksella. A ei ole viimeisimmän kahden vuoden aikana käynyt kertaakaan missään valittamassa eturauhasen tai virtsaputken kivusta. Kun A:lla oli oireita, hän ei käynyt valittamassa niistä joka kerta lääkärille, vaan hän kesti kipua.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut siihen, ettei hän ole valittanut jokaisen pistoksen jälkeen virtsaoireista. Lista lääkärikäynneistä on kuitenkin pitkä. A on yrittänyt hakea apua, mutta hän ei ole sitä saanut. Nyt on käynnissä kolmas vuosi siitä, kun säännöllisistä, yhdeksän viikon välein annettavista 4 ml Nebido-pistoksista luovuttiin. A:lla ei ole ollut enää oireita, eikä hänen ole tarvinnut käydä lääkärissä tai syödä antibiootteja oireiden takia. A katsoo tämän puoltavan sitä, että oireilussa oli kyse lääkevahingosta. Myös lääkärit ovat tuoneet esille sen, että lääke aiheutti hänen oireilunsa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:ta koskevista potilasasiakirjoista ilmenee useita mahdollisia syitä A:n ilmoittamille oireille. Tällaisiksi syiksi vakuutusyhtiö listaa lisäkiveksen tulehduksen, hermon pinnetilan, prostatiitti- tyyppisen oireilun, lantionpohjan lihasten kireyden, esinahkatoimenpiteen aiheuttaman lantiopohjan herkistymisen ja toiminnallisen oireilun. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei lääkevahinkoa voida saatujen selvitysten perusteella pitää muita syitä todennäköisempänä.
A on kertonut vahinkoilmoituksessaan oireilua olleen vuodesta 2013 alkaen ja esimerkiksi toukokuun 2023 potilasasiakirjamerkinnän mukaan A on kertonut oireita tulleen aina pari viikkoa pistoksen jälkeen. Tälle ei kuitenkaan löydy tukea vakuutusyhtiön vastaanottamista potilasasiakirjoista, sillä A käytti valmistetta vuosia ilman merkintöjä oireilusta. Oireilu jatkui myös Nebido-pistosten keskeyttämisen jälkeen. Oireilua esiintyi myös ajalla, jolloin A:lla ei kirjausten mukaan ollut myöskään muita testosteronin puutoksen hoitoon käytettäviä valmisteita käytössään. Nebido-pistosten yhteydessä A ei merkintöjen mukaan ole ilmoittanut oireista ja useilla kontrollikäynneillä hän on todennut kokevansa lääkityksen hyvänä ja huomanneensa oireena lisääntyvän hikoilun aina lähellä yhdeksän viikon rajaa.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita korvauspäätöksen muuttamiselle.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.1.2013—28.9.2023.
Potilaskirjausten mukaan A:lle on tehty piilokivesleikkaukset 7- ja 9-vuotiaana ja oikean puolen nivustyräleikkaus 7-vuotiaana. Vuonna 2012 A on ympärileikattu ahtaan esinahan vuoksi.
Potilaskirjaukset vuonna 2013
A:lle aloitettiin kivesten vajaatoiminnan vuoksi testosteronikorvaushoito pistoksena annettavalla Nebido-lääkkeellä. A sai ensimmäisen Nebido-pistoksen 23.1.2013. Seuraava pistos annettiin kuuden viikon kuluttua ja sitä seuraavat 12 viikon välein. Ennen Nebido-lääkkeeseen siirtymistä A käytti Testogel-valmistetta.
A ilmoitti terveydenhuoltoon 14.5.2013, että hänellä oli ilmennyt virtsavaivaa. A sai lähetteen laboratoriotutkimuksiin. A:lla ilmeni 15.5.2013 edelleen kirvelyä ja tihentynyttä virtsaamistarvetta. A kertoi, että oireet olivat alkaneet 12.5.2013 alaselkäkivulla, jota hänellä ei kuitenkaan enää ollut. Virtsan bakteeriviljelyssä ei todettu tulehdusta.
Potilaskirjaukset vuosina 2014—2016
A:lle annettiin Nebido-pistos yhdeksän viikon välein. Potilaskirjauksista ei ilmene, että A:lla olisi ollut vuosina 2014–2016 virtsaamiseen, eturauhaseen tai lisäkivekseen liittyviä vaivoja.
Potilaskirjaukset vuonna 2017
A:lle annettiin edelleen Nebido-pistoksia.
A hakeutui lääkärin vastaanotolle 24.7.2017 oikean kiveksen vieressä olevan kipeän kohdan takia. A:lta oli tullut virtsaa normaalisti. Välillä A oli tuntenut pientä kirvelyä virtsaamisen jälkeen. Oikea lisäkives oli erittäin arka ja lievästi turvonnut. Tunnusteltaessa ei huomattu selkeää paisetta tai kasvainta. A sai antibiootti- ja tulehduslääkkeet lisäkiveksen tulehduksen hoitamiseksi.
A hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle 8.8.2017 virtsatessa ilmenneen kirvelyn takia. Lisäkives oli ollut nyt oireeton. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin. 10.8.2017 ja 14.8.2017 päivättyjen potilaskirjausten mukaan A:lla ei todettu virtsatieinfektiota eikä sukupuolitauteja.
Potilaskirjaukset vuonna 2018
A sai edelleen Nebido-pistoksen yhdeksän viikon välein.
A kävi 31.10.2018 kontrollivastaanotolla kivesten vaajatoimintaan liittyen. A koki, että testosteroniannos oli ollut hyvä. A kertoi huomanneensa, että seuraavan Nebido-pistoksen ajankohdan lähestyessä hän hikoili herkemmin. A toi vastaanotolla esiin myös vuoden ajan kestäneen oikean polven kivun.
Potilaskirjaukset vuonna 2019
A sai edelleen Nebido-pistoksia.
A hakeutui 5.5.2019 päivystykseen oikean nivusen kivun takia. A:lla oli ilmeisesti ollut noin kuukausi sitten nivusalueella jokin tulehdustila, jota oli hoidettu Voltaren-voiteella. Tämän jälkeen tilanne oli pahentunut. A:lla oli ilmennyt oikealla puolella hermosärkyä, joka säteili oikeaan kivekseen ja oikealle alareiteen. A:lle oli tehty työterveyshuollon puolella oikean nivusen ja kiveksen ultraäänitutkimus, jossa radiologi oli nähnyt A:lle aiemmin tehdyn nivustyräleikkauksen arven alapuolella voimakkaammin aristavan alueen. Radiologi oli epäillyt inguinaalihermon pinnetilaa. Nivusaluetta tunnusteltaessa A:lla ilmeni voimakkaita hermokipuoireita, jotka säteilivät nivussiteestä oikeaan kivekseen ja oikealle reiteen. A:lla epäiltiin olevan nervus genitofemoralis-pinne ja sen takia mononeuropatia. A:lle määrättiin peruskipulääkkeitä ja gabapentiinia.
Pehmytkirurgian poliklinikan 8.5.2019 päivätyn tekstin mukaan A:lla oli edelleen kipua oikeassa nivusessa. A kertoi, että hänellä oli ollut 18-vuotiaana samanlaista kipua, mutta se oli mennyt silloin itsestään lääkkeillä ohi. A:lla oli ollut silloin tällöin selästä oireita nivustyräleikkauksesta tulleen arven alueelle. A oli ollut noin kuukausi sitten treenaamassa, minkä jälkeen hänelle oli tullut oikeaan nivuseen kovempi kipukohtaus, joka oli tuntunut enemmän leikkausarven alaosassa. A:lla oli myös kirvelyä ja kipua virtsarakon alueella ja virtsaaminen oli kivuliasta. A oli vastaanotolla varsin kivulias. Tunnusteltaessa A:n oikean puolen nivusessa leikkausarven alaosassa oli suurta arkuutta ja kipu säteili myös nivuseen. Myös vasemman puolen nivusessa oli lievää arkuutta. A:lla epäiltiin edelleen nervus genitofemoralis-pinnetilaa. Gabapentiinin annosta nostettiin.
A hakeutui 8.5.2019 illalla päivystykseen oikean nivusen kivun voimistumisen takia. Tunnusteltaessa A:n alavatsassa oli lievää arkuutta. Arkuutta oli enemmän nivussiteen yläpuolella vatsalihaksissa. A sai lähetteen kiireelliseen lantion magneettitutkimukseen.
A hakeutui jälleen 10.5.2019 päivystykseen oikean nivusen erittäin hankalien kipujen takia. A koki, että hänelle aiemmin määrätyistä kipulääkkeistä ja gabapentiinista oli ollut hyötyä. Oikean nivusen alueella oli jomottavaa särkyä, joka säteili ajoittain etureiden alueelle. Myös virtsarakon seudulla oli ollut viimeisen viikon aikana kirvelyä/kipua. Ajoittain kipu tuntui myös virtsatessa. A:lla oli ollut tunne, ettei virtsarakko tyhjene kunnolla. Tunnusteltaessa virtsarakon seutu aristi selvästi. A tapasi päivystyksessä myös urologin, joka arvioi, että kyseessä oli todennäköisesti eturauhastulehdus-tyyppinen lantion kiputila. Urologi suositteli A:lla jopa kuukauden kestävää tulehduskipulääkekuuria. A sai reseptin Arcoxia-tulehduskipulääkkeeseen.
Yksityisen terveysaseman 14.5.2019 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli jonkin verran virtsantulo-ongelmaa, tiheävirtsaisuutta ja jälkitiputtelua. Lääkäri piti pinnetilaa epätodennäköisenä ja asetti diagnoosiksi eturauhastulehduksen. A sai seuraavana päivänä Ciprofloxacin- ja Expros-lääkkeet eturauhastulehduksen hoitamiseksi. Lääkäri soitti A:lle 21.5.2019 ja A kertoi, että hänen oireensa olivat jonkin verran lieventyneet.
Pehmytkirurgian poliklinikan 16.5.2019 päivätyn tekstin mukaan A oli käynyt lantion magneettitutkimuksessa, josta ei löytynyt mitään A:n oireita selittäviä löydöksiä.
Potilaskirjaukset vuonna 2020
A sai edelleen Nebido-pistoksia. Potilaskirjauksista ei ilmene, että A:lla olisi ollut vuonna 2020 virtsaamiseen, eturauhaseen tai lisäkivekseen liittyviä vaivoja.
Potilaskirjaukset vuonna 2021
A:lle tehtiin helmikuussa 2021 oikean polven leikkaus, jonka jälkeen hänellä todettiin syvä laskimotukos. A käytti tästä syystä Eliquis-lääkettä 13.8.2021 saakka.
A hakeutui urologin vastaanotolle 28.7.2021. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt viikon ajan kirvelyä virtsatessa. Lisäksi oikeassa nivusessa tuntui kipua. A joutui ottamaan Voltarenia. A:lla oli tamsulosiini käytössään. A tunsi itsensä voimattomaksi. S-Ferritiini-arvo oli 21. A sai reseptin Ditrim Duplo -lääkkeeseen mahdollisen virtsatieinfektion hoitamiseksi. 5.8.2021 kirjauksen mukaan virtsanäyte oli kuitenkin puhdas.
A:ta tutkittiin elokuussa 2021 laajasti runsaan hikoilun, päänsärkyoireiden, heikotuksen ja vapinan takia. A kertoi oireiden alkaneen kesäkuussa. A kertoi, että hänellä oli ollut aina voimattomuutta, väsymystä ja hikoilua, kun Nebidon vaikutus oli loppumassa. A:lla oli ilmennyt myös sydämen tykytystä. A:lle tehtiin 15.8.2021 pään ja kaulan alueen verisuonten TT-tutkimus, jossa ei todettu mitään oireita selittäviä löydöksiä. Lisäksi A:ta tutkittiin kardiologin toimesta EKG-tutkimuksessa havaitun delta-aallon takia. Sydämen ultraäänitutkimuksen löydökset olivat normaalit. A oli halukas elektrofysiologiseen tutkimukseen ja tarvittaessa ablaatiohoitoon.
A hakeutui 4.9.2021 jälleen lääkäriin virtsaamisvaivojen takia. A toivoi uutta antibioottikuuria. A:n kanssa keskusteltiin, etteivät hänen oireensa ole todennäköisesti antibiooteilla hoidettavissa. A:lle määrättiin hoitokokeiluna virtsatietulehduksen hoitoon tarkoitettu Nitrofur-C-lääkitys ja lisäksi Etoricoxib KRKA -tulehduskipulääkitys.
Yksityisen terveysaseman 13.9.2021 päivätyn kirjauksen mukaan A joutui käymään virtsaamassa 1–2 tunnin välein. A:lle tuli kramppimaista tunnetta peniksen seutuun. Virtsasuihku käynnistyi normaalisti, mutta A:sta tuntui, ettei virtsaputki tyhjentynyt kunnolla. A koki, ettei hänen käyttämistään tamsulosiinista tai Etoricoxibista ollut ollut apua. Tunnusteltaessa A:lla ilmeni voimakasta arkuutta nivuskanavan päällä. Sisäreidet olivat hyvin kireät. Eturauhasen tunnustelussa todettiin voimakas lihaskireys lantionpohjan lihasten alueella, erityisesti oikealla. Lääkäri arvioi, että lantionpohjan lihaksissa oli kiristys, joka vaikutti virtsaamisoireisiin. Lääkäri suositteli A:lle lantionpohjafysioterapiaa. A sai reseptin Xatral CR-alfasalpaajalääkkeeseen.
Sisätautien poliklinikan 22.9.2021 päivätyn tekstin mukaan A:lla oli ollut pitkään päänsärkyä, väsymystä, hikoilua ja aamupainotteista ripulia. Lisäksi A:lla oli niveloireita. A:lle oli tehty 25.8.2021 vatsan ultraäänitutkimus, jonka perusteella A:lla oli epäilty vasemman lisämunuaisen kasvainta. A:lle oli tehty vatsan TT-tutkimus, jossa todettiin normaalirakenteiset lisämunuaiset ja löydökset olivat muutenkin normaalit. A:lta oli katsottu matalan ferritiiniarvon vuoksi keliakiavasta-aineet ja lisäksi hänelle oli tehty mahalaukun tähystystutkimus. A:lla todettiin keliakia.
Neurologian poliklinikan 5.10.2021 päivätyn tekstin mukaan A:n päänsärkykohtaukset olivat lievittyneet elokuusta lähtien. Tekstin kirjaamisen aikaan A:lla oli jomottavaa päänsärkyä kaksi kertaa viikossa. A koki edelleen, ettei hänen rakkonsa tyhjentynyt kunnolla. Lisäksi A:lla oli entiseen tapaan virtsarakon kirvelyoiretta. A koki edelleen olevansa poikkeuksellisen väsynyt. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei havaittu mitään poikkeavaa. A sai lähetteen pään magneettitutkimukseen. Lisäksi A:lta tarkistettaisiin CK-arvo ja borrelia vasta-aineet.
Sisätautien poliklinikan 20.10.2021 päivätyn tekstin mukaan A oli edeltävästi käynyt urologilla, joka oli arvioinut, että testosteronikorvaushoito voitaisiin ajaa alas. A:lle aloitettiin urologin ohjeen mukaisesti Letrozol-lääkitys.
Potilaskirjaukset vuonna 2022
Tammikuussa 2022 A:n testosteronitaso oli voimakkaasti viitealueella. A lopetti Letrozol-lääkityksen. Helmikuussa 2022 testosteronitason todettiin kuitenkin laskeneen. Päänsärkyoireisto oli väistynyt.
Yksityisen terveysaseman 8.2.2022 päivätyn kirjauksen mukaan A:lla oli ilmennyt jälleen virtsaputkenkirvelyä, johon muutama päivä aiemmin aloitettu Nitrofur-C-lääkitys oli auttanut. A koki, ettei hänelle aiemmin määrätystä Xatral CR-lääkkeestä ollut ollut apua. A ei ollut käyttänyt kuukauteen Letrozol-lääkettä. Nyt A:lla oli ilmennyt hikoilua ja heikotusta. A sai eturauhasen/lantion alueen kipuiluun Arcoxia-lääkekuurin.
Sisätautien poliklinikan 30.3.2022 päivätyn tekstin mukaan A oli saanut viikkoa aiemmin Nebido-pistoksen, josta hänelle oli aiheutunut voimakasta virtsaputken kirvelyä. A aloittaisi Letrozol-lääkityksen pääsiäisen aikaan uudelleen.
A hakeutui lääkärin vastaanotolle 14.9.2022 virtsaputken kipuilun takia. Vastaanotolla kirjatun tekstin mukaan A oli tauottanut Nebido-pistokset noin vuosi sitten virtsaputken kirvelyn takia. Vaikka virtsaputken oireilu oli jonkin verran helpottanut, se jatkui edelleen häiritsevänä. Lääkäri kertoi, että kyseessä on tyypillisesti hyvänlaatuinen toiminnallinen vaiva. A sai lähetteen urologian poliklinikalle sekä lääkemääräyksen lantionpohjaa rentouttavaan Tadafil-lääkkeeseen. Testosteronikorvaushoidon uudelleenaloitusta mietittäisiin myöhemmin.
Urologian poliklinikan 4.10.2022 päivätyn tekstin mukaan A:n virtsaputken kipuilulla oli ajallinen yhteys sekä testosteronikorvaushoidon aloittamiseen että aikoinaan tehdyn esinahan ahtauden korjausleikkaukseen. Urologi arvioi tämän puhuvan lantionpohjan herkistymisen puolesta. A:lle tehtiin virtsaputken tähystys, jossa ei havaittu mitään poikkeavaa. A pohti testosteronikorvaushoidon uudelleen aloitusta, vaikkakin A:n testosteronitaso oli ollut hyvä Letrozol-lääkkeen avulla.
Sisätautien poliklinikan 15.11.2022 päivätyn tekstin mukaan A oli kokenut Letrozol-lääkityksen aikana muun muassa mielialaoireilua ja Nebido-pistoksien jälkeen taas pari viikkoa kestävää virtsaputken kirvelyä/polttelua. Nebido-lääkitys oli jätetty tauolle noin vuosi sitten. A oli kokeillut kesällä Testogelia, josta hän oli hyötynyt, mutta virtsaputken polttelu oli pahentunut. Letrozol oli jätetty tauolle noin 1,5 viikkoa aiemmin. Nyt Nebido-lääkitys oli aloitettu uudelleen ja virtsaputken kirvely oli jälleen pahentunut. A:lle päädyttiin kokeilemaan 2 ml Nebido-pistoksia kuukauden välein.
Potilaskirjaukset vuonna 2023
Yksityisen terveysaseman 30.3.2023 päivätyn tekstin mukaan A:n tietoihin oli kirjattu tammikuun loppupuolella, että A sai 2,5 ml Nebido-pistoksen kuuden viikon välein. Lisäksi A oli käyttänyt testosteronipuutosoireisiin Letrozol-lääkettä.
Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan 4.5.2023 päivätyn tekstin mukaan A oli saanut viimeisimmän Nebido-pistoksen tammikuussa. Nyt A oli taas käyttänyt Letrozol-lääkettä. Tekstin mukaan sisätautipuolella oli otettu kanta, että A:n tulisi luopua sekä Nebido-pistoksista että Letrozol-lääkkeestä, koska A:lla ei ole ollut lähtötilanteessa selkeää vajaatoimintaa. Nyt vastaanotolla lääkärille kuitenkin tuli kivesten koon perusteella vaikutelma kivesten vajaatoiminnasta, joka saattoi osittain olla pitkään testosteronikorvaushoitoon liittyvää. Poliklinikalla 7.6.2023 päivätyn kirjauksen mukaan A lopettaisi myös Letrozol-lääkkeen käytön.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla todetut eturauhastulehdukset sekä A:lla ilmenneet virtsaputken kivut ja kirvely todennäköisessä syy-yhteydessä Nebido-lääkkeen käyttöön.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle tehtiin piilokivesleikkaukset 7- ja 9-vuotiaana. Lisäksi A:lle on tehty oikean puolen nivustyräleikkaus lapsena. Vuonna 2012 A on ympärileikattu ahtaan esinahan vuoksi. A:lle aloitettiin tammikuussa 2013 testosteronikorvaushoito Nebido. Toukokuussa 2013 A:lla ilmeni virtsaputken kirvelyä ja tihentynyttä virtsaamistarvetta. Virtsatieinfektiota ei todettu. A:n potilaskirjauksissa ei ole vuosien 2014—2016 aikana merkintöjä virtsa-, eturauhas- tai lisäkivesvaivoista.
Heinäkuussa 2017 A hakeutui lääkärin vastaanotolle oikean kiveksen vieressä tuntuneen kipeän kohdan takia. Käyntiä koskevassa tekstissä mainitaan, että A oli välillä tuntenut pientä kirvelyä virtsaamisen jälkeen. Oikea lisäkives oli tunnusteltaessa arka ja A sai antibioottilääkityksen lisäkivestulehduksen hoitamiseksi. A hakeutui elokuussa 2017 uudelleen lääkärin vastaanotolle virtsatessa ilmenneen kirvelyn takia. Tutkimuksissa ei todettu virtsatieinfektiota eikä sukupuolitauteja.
Toukokuussa 2019 A hakeutui useita kertoja terveydenhuoltoon oikean nivusen kivun takia. A:lla epäiltiin nervus genitofemoralis -pinnetilaa. A:lla oli myös kirvelyä/kipua virtsarakon alueella sekä tunne siitä, ettei virtsarakko tyhjentynyt kunnolla. Yksityisen terveysaseman lääkäri diagnosoi A:lla eturauhastulehduksen, jonka hoitamiseksi A sai lääkityksen.
A:lle tehtiin helmikuussa 2021 oikean polven leikkaus, jonka jälkeen hänellä todettiin syvä laskimotukos. A:lle aloitettiin Eliquis-lääkitys, jonka käyttämisen hän lopetti elokuussa 2021. Heinäkuussa 2021 A:lla ilmeni jälleen kirvelyä virtsatessa sekä oikean nivusen kipua. Virtsanäyte oli kuitenkin puhdas. Elokuussa 2021 A:ta tutkittiin laajasti runsaan hikoilun, päänsäryn, heikotuksen ja vapinan takia. Syyskuussa 2021 A:lla diagnosoitiin keliakia. Lisäksi A:lla ilmeni syyskuussa 2021 jälleen virtsavaivoja. A:lla todettiin eturauhasen tunnustelussa lantionpohjan lihaksissa kireys, jonka lääkäri arvioi vaikuttavan virtsaamisoireisiin. A:lle suositeltiin lantionpohjafysioterapiaa. Lisäksi A:lle määrättiin Xatral CR-alfasalpaajalääkitys. A:lla epäiltiin vasemman lisämunuaisen kasvainta, mutta TT-tutkimuksessa lisämunuaisista tehdyt löydökset olivat normaalit. Lokakuussa 2021 testosteronikorvaushoitoa (Nebido) alettiin ajamaan alas ja A:lle aloitettiin Letrozol-lääkitys.
Tammikuussa 2022 testosteronitaso oli viitealueella ja A lopetti Letrozol-lääkkeen käytön. Maaliskuussa A sai jälleen Nebido-pistoksen, jonka jälkeen hänellä ilmeni voimakasta virtsaputken kirvelyä. Tämän jälkeen A:lle ei ilmeisesti annettu Nebido-pistoksia ennen kuin ne aloitettiin marraskuussa 2022 uudelleen pienemmällä annostuksella, mutta A:lla oli kuitenkin käytössä taas Letrozol-lääkitys. Nebido-pistosten jälkeen A:lla ilmeni jälleen voimakasta virtsaputken kirvelyä. A sai viimeisen Nebido-pistoksen tammikuussa 2023. A lopetti Letrozol-lääkkeen käytön kesäkuussa 2023.
Nebido-valmiste sisältää vaikuttavana aineena mieshormoni testosteronia. Nebido injisoidaan lihakseen, josta lääkeaine vapautuu elimistöön vähitellen. Sitä käytetään aikuisille miehille korjaamaan testosteronin puutetta ja siitä aiheutuneita erilaisia terveysongelmia. Valmisteyhteenvedon mukaan Nebidoon liittyy melko harvinaisina haittavaikutuksina (saattaa esiintyä jopa 1 potilaalla 100:sta) muun muassa virtsateiden häiriöt (esimerkiksi virtsankulun huonontuminen, virtsaumpi, tihentynyt virtsaamistarve yöllä ja kivulias virtsaaminen), eturauhasen häiriöt (esimerkiksi eturauhasen dysplasia, eturauhasen kovettuma tai tulehdus), sukupuolisen halukkuuden muutokset ja kiveskipu.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että lantionpohjan kireys, hermopinne ja esinahkatoimenpiteen aiheuttama lantion herkistyminen voivat osaltaan selittää A:lla ilmenneitä oireita. Edellä kerrotut Nebido-valmisteen melko harvinaiset haittavaikutukset huomioon ottaen lautakunta pitää kuitenkin todennäköisempänä, että A:n oireet johtuvat Nebido-pistoksista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta esittämillään perusteilla.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojensa mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila