Tapahtumatiedot

A (s. 1939) haki korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamista lääkevahingoista 6.3.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 4.3.2021, toisen annoksen 27.5.2021 ja kolmannen annoksen 10.12.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksessaan A kertoi, että ensimmäinen koronavirusrokote muutti hänellä jo aiemmin diagnosoidun normaalin reuman muotoa. A:lla oli ilmennyt kovaa nivelten särkyä. Toinen koronavirusrokote muutti A:n lihasreuman muotoa ja eteni suuriin lihaksiin. A:lla oli ilmennyt kovaa kipua koko vartalossa. A:n mukaan kolmas koronavirusrokote meni neuropatiaan. Se taas aiheutti oikean silmän näön menettämisen. A haki korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamista lääkevahingoista.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 26.2.2024 päivätyn korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet lihas- ja nivelkivut, reuman oireiden aktivoituminen/muuttuminen tai A:n kokema näön heikentyminen oikeassa silmässä johtuneet annetuista rokotteista. Rokotteiden ja oireiden välillä ei siten ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Lääkevahinkojen käsittely perustuu kirjallisen selvitykseen, jossa olennaisena osana ovat potilasasiakirjamerkinnät. Lääkevahingon korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkkeen käytön ja vahingon välillä on todennäköinen syy-yhteys. Syy-yhteyttä ei voida pitää todennäköisenä ainoastaan siitä syystä, että oireilu on alkanut lääkkeen käytön aikana tai käytön jälkeen. Ensisijaisesti syy-yhteysarviointi perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietämykseen. Koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa haittoja, kuten esimerkiksi pistoskohdan kipua, lihaskipua ja kuumereaktiota. Tyypillisesti oireet alkavat heti rokotteen saamisen jälkeen ja menevät nopeasti ohi. Rokotteiden ei tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä lihas- ja nivelkipua taikka näön heikentymistä.

Vakuutusyhtiö totesi, että A:n kokemat lihas- ja nivelkivut olivat rokotteesta riippumattomia muutoksia ja liittyivät todennäköisesti A:n sairastamiin perussairauksiin. A:lla todettu ranteen synoviitti ja limapussin tulehdukset lonkissa ovat tyypillisiä A:n sairastaman reumasairauden oireita. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan korvausta välillisistä terveydenhuollon kustannuksista koronarokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi.

Lisäkirjelmässään A toteaa, että hän on hakemassa lääkkeistä ja sairaalamaksuista korvausta. A katsoo, että kulut ovat seurausta kolmannen koronarokotteen aiheuttamista haitoista. A on joutunut hakea useamman kerran apua terveyskeskuksesta ja sairaalasta. A katsoo, ettei hänen korvattavaksi hakemiaan kuluja olisi tullut, elleivät koronarokotteet olisi aiheuttaneet niin voimakkaita haittavaikutuksia.

Ensimmäinen koronarokote muutti A:lla todetun nivelreuman muotoa. A kävi reumapolilla, jossa lääkäri antoi hänelle lääkekuurin. Oireet jatkuivat kolme kuukautta.

Toinen koronarokote muutti lihasreuman muotoa kolmeksi kuukaudeksi. A sai terveyskeskuksesta näihin vaivoihin lääkekuurin.

A:n mukaan kolmas koronarokote muutti neuropatian muotoa. Tämä muuttui silmiin monopatiaksi ja vei näön. A joutui käymään useamman kerran silmäpolilla. Välillä A:ta käskettiin käymään optikkoliikkeessä tarkastuttamassa lasit. A:lle tehtiin uudet lasit, mutta ne eivät auttaneet. A katsoo, ettei näitä rahanmenetyksiä olisi tullut ilman koronarokotuksia, koska sairaudet olivat aiemmin hallinnassa. A toteaa, ettei hänellä ole tapana toimia väärin tai valehdella saadakseen itselleen etuutta. A kuitenkin vaatii korvauksen menoista, koska hänellä oli vaikeaa melkein vuoden ajan oireiden vuoksi. Kelan työntekijät täyttivät A:n tärkeät paperit, koska A ei itse nähnyt niitä täyttää.

A toteaa huomanneensa, ettei kukaan häntä hoitaneista lääkäreistä uskaltanut laittaa hänen tietoihinsa merkintää koronarokotteen aiheuttamista haittavaikutuksista. A arvelee, että se olisi ehkä tullut yleiseen tietoon. Tiedot käymiskerroista ovat olleet aina rokotteiden jälkeen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei A ole hakeutunut ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen terveydenhuoltoon niveloireiden vuoksi. Oireita ja niiden ajallista yhteyttä ensimmäiseen Comirnaty-rokotteen ei siten voida todentaa potilasasiakirjoista, minkä vuoksi mahdollista lääkevahinkoakaan ei voida todentaa.

A on ilmoittanut, että hänellä todettu lihasreuma on muuttanut muotoaan toisen koronarokotuksen jälkeen. Toisen rokotuksen jälkeen A on kuitenkin ollut terveydenhuoltoon yhteydessä vasta 1.7.2021 kertoen, että hänellä on ollut toisesta koronarokotuksesta lähtien kovia nivelkipuja. Rokotusta seuraavana päivänä 28.5.2021 A kertoi, että hänellä oli hieman vaivaa vasemmassa ranteessaan. Yhtiö katsoo, että ranteen vaiva sopii A:n sairastaman nivelreuman oireeksi.

Yhtiön käytössä olevan selvityksen perusteella A:lle ei ollut vielä toisen koronavirusrokotuksen aikaan asetettu diagnoosia lihasreumasta. A on ollut toisen koronarokotuksen jälkeen yhteydessä terveydenhuoltoon vasta kuukautta myöhemmin. A:lla ilmenneiden niveloireiden ajallista yhteyttä toiseen Comirnaty-rokotteeseen ei siten voida todentaa potilasasiakirjoista. Selvityksen perusteella jää myös epäselväksi, onko A:lla ilmenneitä kipuja pidetty reumaattisina vai ei. Yhtiö katsoo, ettei yli kuukautta myöhemmin raportoitujen kipuoireiden syy-yhteyttä Comirnaty-rokotteeseen voida pitää todennäköisenä.

A on kolmannen koronarokotuksen jälkeen raportoinut terveydenhuoltoon näköoireista. A:n vasen silmä on synnynnäisesti amblyooppi. Oikeassa silmässä ei ole todettu mitään poikkeavaa oireita selittävää. A:n kokema näön heikentyminen ei ole varmentunut silmäpoliklinikan tutkimuksessa. Lisäksi A on raportoinut yli kuukausi rokotuksen jälkeen muina rokotteen jälkeisinä oireina vatsaoireita, ruokahaluttomuutta ja selkään säteilevää kipua oikean rinnan alla ja kyljessä. Koronarokotteiden ei tiedetä aiheuttavan A:lla ilmenneitä silmäoireita, joiden taustalta ei ole myöskään löydetty mitään vakuutusehdoissa tarkoitettua sairautta tai vammaa, jonka koronarokote olisi voinut aiheuttaa. Muiden A:lla ilmenneiden oireiden ajallista yhteyttä kolmanteen Comirnaty-rokotteeseen ei voida todentaa potilasasiakirjoista, eikä myöskään mahdollista lääkevahinkoa voida näin ollen todentaa.

Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen perusteella A:lla on diagnosoitu lihasreuma helmikuussa 2022. Yhtiö katsoo, että diagnoosi jää kuitenkin potilasasiakirjojen perusteella epäselväksi. Yhtiö katsoo, ettei A:lla puhjennut lihasreuma ole Comirnaty-rokotteiden aiheuttama.

Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen perusteella A:lla on ollut monenlaista ja vaihtelevaa oireilua, johon liittyen hänellä on paljon lääkärikäyntejä. A:n oman oirekuvauksen ja sairauskertomusten välillä on epäjohdonmukaisuuksia, minkä lisäksi epäjohdonmukaisuutta ilmenee myös sairauskertomusmerkintöjen välillä. Kipuoireilun osalta jää myös epäselväksi, onko kipuoireita pidetty reumaan vai mahdolliseen lihasreumaan liittyvinä vai niistä erillisinä oireina.

Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin katsovansa, ettei A:lla ilmenneiden oireiden voida katsoa olevan syy-yhteydessä A:n saamiin koronarokotteisiin. Osittain oireita tai niiden ajallista yhteyttä rokotteisiin ei voida todentaa. Koronarokotteiden ei myöskään tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä kipuoireilua. A:lla ilmenneet kipuoireet liittyvät todennäköisesti A:n sairastamiin perussairauksiin, joita koronarokotteiden ei voida katsoa aiheuttaneen. Yhtiö katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että koronarokotteet olisivat ohimenevästi pahentaneet A:n perussairauksia niin, että hänen ilmoittamansa oireilu olisi välillisesti syy-yhteydessä koronarokotteisiin.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.3.2021—7.10.2023. A:lla on perussairauksina verenpainetauti, tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvä polyneuropatia, kilpirauhasen vajaatoiminta, refluksitauti, palleatyrä, sappikivitauti, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, seropositiivinen nivelreuma, selkärankareuma ja suolen umpipussitauti. A:lla on epäilty Ménièren tautia. A:n vasen silmä on ollut syntymästä saakka toiminnallisesti heikkonäköinen. Lisäksi A:n molempiin polviin on asetettu tekonivelet.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 4.3.2021, toisen annoksen 27.5.2021 ja kolmannen annoksen 10.12.2021 Comirnaty-valmisteella.

Potilaskirjaukset 4.3.2021 annetun koronavirusrokotteen ja toisen 27.5.2021 annetun koronavirusrokotteen väliseltä ajalta

24.3.2021 päivätyn ensihoidon potilaskirjauksen mukaan A:lla oli ilmennyt samana päivänä illalla huimausta ja jonkinlaista sameutta näössä. A oli soittanut hätäkeskukseen pari tuntia sen jälkeen, kun oireet olivat alkaneet. Ensihoidon saapuessa paikalle A makasi sängyllä. A oli kivuton ja hengitys kulki vapaasti ja vaivattomasti. A puhui selkeästi täysiä lauseita. A kuvaili, että pitkällä ollessaan hänellä oli huimaavaa tunnetta. A kertoi näön sumentumisen jo parantuneet. A:lla oli todettu jo aiemmin olevan asentohuimausta. Karkeassa neurologisessa tarkastelussa A:lla ei todettu mitään poikkeavaa. A:n luokse oli tullut ystävä ja A koki pärjäävänsä kotona. A oli kotiutunut edellisenä päivänä sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana oksentelun ja vatsakivun vuoksi. A ei ollut kuitenkaan nyt oksentanut, eikä hänellä ollut oksettavaa oloa. A:n verenpaineet olivat ensimmäisessä mittauksessa 183/91 mmHg ja toisessa mittauksessa 166/77 mmHg. A:ta kehotettiin olemaan diabeteshoitajaan yhteydessä vaihtelevien glukoosiarvojen vuoksi.

Potilaskirjaukset 27.5.2021 annetun koronavirusrokotteen ja kolmannen 10.12.2021 annetun koronavirusrokotteen väliseltä ajalta

28.5.2021 päivätyn reumatautien poliklinikan tekstin mukaan A tuli kontrollikäynnille seropositiivisen nivelreuman takia. A:lla oli lääkityksenä MabThera-infuusiot ja lisäksi pieni annos Prednisolonia. A kertoi, että vasen ranne oli hieman vaivannut häntä. Muutoin niveltilanne oli pysynyt rauhallisena. A:n yleistila oli vastaanotolla hyvä. A:lla todettiin tunnusteltaessa vasemmalla ranteessa synoviitti. A sai synoviitin paikalliseen hoitoon kortisoni-injektion.

1.7.2021 päivättyjen sairaanhoitajan potilaskirjausten mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta lähtien kovia nivelkipuja. A ei saanut käsiään nyrkkiin. A ei saanut myöskään nukuttua. Sängystä ylösnouseminen oli vaikeaa. A:lla oli ollut myös virtsatietulehdus, jonka hoitamiseksi hän oli syönyt antibioottilääkekuurin. A:lla oli kuitenkin edelleen virtsatietulehdusoireita.

19.7.2021 päivätyn sairaanhoitajan potilaskirjauksen mukaan A kertoi, että hän oli huolissaan säryistä ja väsymyksestä. A:n mukaan oireet olivat alkaneet toisen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen. A koki, että myös hellejakso oli vaikeuttanut oireilua. A kuvaili, että kipu oli kirvelevää esimerkiksi käsissä. Kylmäpakkaukset ja Panadol-lääke olivat auttaneet.

1.9.2021 päivättyjen sairaanhoitajan potilaskirjausten mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut kovasti kipuja. A:lla oli ollut nivel- ja selkäsärkyä. Kivut vaivasivat enemmän vasemmassa kädessä ja kainalossa ja rinnassa sekä sormien koukistamisessa ja olkapäässä. A kertoi, että molempien käsien puristusvoima oli olematon, minkä vuoksi hän tiputteli tavaroita. A:n imusolmukkeissa oli molemmin puolin voimakasta kipua iltapäivisin ja iltaisin. A oli saanut MabThera-injektion 22.7.2021.

10.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle kovien kipujen ja koholla olevien sokeriarvojen takia. A oli nostanut edellisenä päivänä Prednisolon-lääkityksen annosta. A:lla oli edelleen kipuja molemmissa ranteissa, käsivarsissa, olkapäissä, rintalastassa solisluiden alapuolella ja selässä. A kertoi, että hänellä oli ajoittain puutuneisuutta käsissä ja jaloissa. A kuvaili kivun olevan kirvelevää ja ikään kuin luita särkisi. A oli sitä mieltä, että oireet liittyivät koronarokotukseen. A kertoi, ettei kyse ollut reumatyyppisestä kivusta. Sairaanhoitaja mietti, voisiko A:n sokeriarvojen nousu liittyä verenpainelääkkeen vaihdokseen. Vastaanotolla A:n verenpainearvot olivat 135/75 mmHg. A sai lähetteen verikoetutkimuksiin.

30.9.2021 päivätyn reumatautien poliklinikan tekstin mukaan A oli jättänyt hoitajalle viestin jatkuvasta käsien kipuoireesta. A:n mukaan kivut eivät kuitenkaan muistuttaneet reumasairauskipuja. A:lla on diabetes ja siihen liittyvä polyneuropatia. Viestissään A oli kertonut, että kivut olivat enemmän polttavia. Kipuja ilmeni myös levossa. A:lla oli kipuja myös jaloissa. Lisäksi A:lla oli ollut päänsärkyä. Tulehdusarvot olivat matalat. Lääkäri keskusteli A:n kanssa. Lääkäri totesi, ettei keskustelussakaan jäänyt vaikutelmaa selvästä reumarelapsista, vaikka Prednisolon-kortisonilääkeannoksen nostaminen oli vienyt kivun pois. Annoksen nosto oli sotkenut A:n sokeriarvot. A:lla oli kotona käyttämättä olevia Lyrica-/Pregabalin-tabletteja, jotka päätettiin nyt ottaa käyttöön. Prednisolon-lääkityksen annos laskettiin A:n aiemmin käyttämälle tasolle.

Potilaskirjaukset 10.12.2021 annetun kolmannen koronavirusrokotteen jälkeen

22.12.2021 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänen näkönsä oli huonontunut. A ei nähnyt pieniä kirjaimia. A:n piti pitää päätään vinossa, jotta hän näkisi. A:n vasemman silmän näkö oli ollut heikko jo syntymästä lähtien. Lääkäri totesi, että A:n näöntarkkuus oli vielä verrattain hyvä ja silmänpohja vaikutti siistiltä. Lääkäri kuitenkin arvioi, että A:n olisi hyvä käydä silmäpoliklinikalla, koska kyse oli A:n ainoasta näkevästä silmästä. A:n verensokeritaso oli pysynyt entisellä tasolla, joten verensokeritason muutoksen ei pitäisi olla syy oireisiin.

27.12.2021 ja 28.12.2021 päivättyjen silmätautien yksikön tekstien mukaan A:n oikeaan silmään oli aikoinaan tehty kaihileikkaus. Myös jälkikaihi oli aikoinaan leikattu. A:n vasen silmä oli ollut syntymästä saakka toiminnallisesti heikkonäköinen. A:n lasit olivat vuodelta 2019, jolloin hajataittoa oli korjattu. A kertoi, että hänen näkönsä oli muutaman kuukauden sisään heikentynyt. A koki, että näkö parani päätä kallistamalla. Tutkimuksissa ei todettu mitään A:n kokemaa näön heikentymistä selittävää. A lisäisi kostutustippojen käyttöä. A sai reseptin Oftagel-silmätippoihin.

13.1.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A:n paastosokerit olivat nyt tasaantuneet 4.8—7.7 välille. Verenpainearvot olivat olleet keskimäärin 130/70 mmHg luokkaa. A kertoi, että hänellä oli nyt päällimmäisenä ongelmana vatsavaivat. Uloste oli löysää. Oikealla rinnan alla ja kyljessä oli kipua. Kipu säteili myös selkään. Ruoka ei maistunut. A yhdisti oireet kolmannen koronavirusrokoteannoksen saamiseen.

20.1.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänen vaivansa olivat alkaneet kolmannen koronarokotusannoksen saamisen jälkeen. A:lla oli ollut nivusesta kainaloon saakka ulottuvaa kovaa kipua. Kipua oli ollut etenkin selässä. A koki, että hänen kuntonsa oli muutenkin huono. A kertoi, ettei hänen mahansa oikein sietänyt mitään ruokaa. A:lla oli yskää ja käheä ääni. Furesis-nesteenpoistolääke oli auttanut, kun A oli alkanut ottaa sitä kaksi tablettia päivässä. A näki edelleen kaksoiskuvia. Silmälaseista ei ollut ollut apua. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että pahin kipukohta oli presakraalialueella. Koskettaessa koko selän ojentajalihakset olivat erittäin kipeät. Prednisolon-lääkityksen annosta nostettiin. Januvia-diabeteslääkitys tauotettiin.

26.1.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että Prednisolon-lääke oli aiheuttanut hänen verensokeritasossaan heittelyä. Aamupaastoarvot olivat ok, mutta päivällä ja iltapäivällä verensokeri kohosi 15–20 luokkaan. Lisäksi A:lla oli ongelmana matalahkot verenpainearvot. A:ta oli huimannut, kun verenpainearvot olivat olleet luokkaa 101/61 mmHg. A:n diabeteslääkitykseen tehtiin hieman väliaikaisia muutoksia ja lääkäri arveli, että ongelma varmastikin helpottuu, kun kortisonilääkityksen annosta pienennetään. Lisäksi verenpainelääkitys Oridip tauotettiin.

2.2.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:n tulehdusarvo oli ollut 6 silloin kun A:lla oli ollut kipuja. Nyt tulehdusarvo oli alle 4 eli mittaamattoman matala. Laskoarvossa ei ollut olennaista muutosta. A vähentäisi Prednisolon-lääkityksen annosta, mikäli kipuja ei ilmenisi. Lääkäri on asettanut A:lle diagnoosiksi lihasreuman (M35.3 Polymyalgia rheumatica).

13.2.2022 päivätyn silmäyksikön tekstin mukaan A:lle tehdyt näkökenttätutkimukset olivat normaalit. Tarvetta silmätautien jatkotutkimuksiin ei ajankohtaisesti ilmennyt. A voisi hakeutua halutessaan optikkoliikkeeseen päivittämään silmälasinsa.

21.2.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle väsymyksen takia. Tekstin mukaan A:lle oli aloitettujoulukuussa 2021 Prednisolon-lääkekuuri laskevin annoksin polymyalgia-tyyppisen oireilun vuoksi. A:lta tammikuun 2022 alussa otettujen laboratoriokokeiden vastausten mukaan pitkäaikaissokeriarvo oli 65 ja leukosyyttiarvo 11,6. Muutoin kokeissa ei todettu poikkeavaa. Lääkäri totesi, että A:n väsymykseen saattaa olla lukuisia syitä, esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, lihasreuma, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta tai tulehdus. A:n hemoglobiiniarvo, verenpainearvot ja tulehdusarvot olivat kuitenkin nyt tavoitetasolla. A:lle määrättiin erinäisiä tutkimuksia. Lääkäri keskusteli A:n kanssa siitä, että mikäli tutkimuksissa ei todettaisi erityistä, voi väsymys liittyä psyykkiseen tilanteeseen tai ikääntymiseen.

2.3.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu viitteitä sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta. Lisäksi kilpirauhasen toimintakokeet olivat viitealueella. Pitkäaikaissokeriarvo oli koholla eli 69. EKG-tutkimuksessa oli todettu sydämen eteislepatusta ja sykkeen hidastumista. A:n tilannetta jäätiin seuraamaan.

16.3.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan Renitec-lääke (ACE:n estäjä) oli aiheuttanut A:lle yskää ja hikioiretta. Lääkäri totesi, että hikioire on tyypillinen Renitec-lääkkeen haitta, joka on samaa sukua kuin yskä, kutina, ripuli ja krampit. Todennäköisesti A:n hikivaiva ei katoisia niin kauan kuin A käyttäisi Renitec-lääkettä. Lääkäri totesi myös, että Sjögrenin oireyhtymä on reumaan liittyvä tauti, johon ei ole mitään erityistä hoitoa. Reumaan liittyvä lääkitys auttaa reuman ohella myös Sjögrenin oireyhtymän aiheuttamiin vaivoihin. Lääkäri totesi, että Sjögrenin oireyhtymän toteamiseen riittää kuivuusoire. A voisi käyttää kuivuusoireisiin voiteita, öljyjä ja silmien kostutustippoja sen mukaan kuin olisi tarpeen.

27.4.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:lta otetuissa laboratoriokokeiden tuloksissa ei ilmennyt mitään ihmeitä. Pitkäaikaissokeriarvo oli 68 mmol eli entisellä tasolla. A:lla oli sappihappojen aiheuttama mahalaukun tulehdus, johon A voisi käyttää närästyslääkettä. Lisäksi A:lla oli refluksitauti, jossa sekä hapot että sappihapot voivat tehdä kiusaa. A voisi käyttää tähän vaivaan Somac-vatsansuojalääkettä.

8.6.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:n aamuverensokeriarvot olivat nyt juuri niin kuin pitää.

23.6.2022 päivätyn reumatautien poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ollut viime aikoina käytössä Prednisolon 5 mg vuorokaudessa sekä Mabthera-infuusiokonsentraatti kuuden kuukauden välein. A oli pärjännyt reuman suhteen melko hyvin. Ongelmaksi olivat kehittyneet vaivat, jotka liittyivät A:n mukaan selvästi koronarokotuksiin. Viime aikoina A:ta oli häirinnyt hikoilu. Prednisolon-lääke pyrittäisiin ajamaan kokonaan alas.

7.7.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:ta oli aiemmin tutkittu korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla huimauksen ja tinnituksen vuoksi. A:lla oli ollut aiemmin hyvänlaatuista asentohuimausta. A:lla oli ilmennyt äkillisiä kiertohuimauskohtauksia, joihin oli liittynyt voimakasta pahoinvointia ja oksentelua. A:lla oli epäilty Ménièren tautia. A:lle oli aloitettu Betaserck-lääkitys. A oli käynyt kiertohuimauskohtausten takia kontrolleissa korvapoliklinikalla, jossa hänelle oli tehty magneettikuvaus. Kuvauksessa oli todettu, että kuulotasapainohermon kulku oli ollut molemmin puolin siistiä ja sisäkorvarakenteissa ei ollut ollut poikkeavaa. Magneetti- tai magneettiangiografiakuvauksissa ei ollut todettu myöskään viitteitä verisuonipoikkeavuudesta tai tuumorista, joka olisi voinut selittää tinnituksen. Ajankohtaisesti A oli soittanut päivystysapuun huimauksen ja pahoinvoinnin vuoksi. Sieltä A:ta oli ohjeistettu soittamaan hätäkeskukseen.A vietiin päivystykseen, jossa huimauksen todettiin kuitenkin jo rauhoittuneen. A kotiutui.

9.7.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A hakeutui päivystykseen huimauksen takia. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin selkeää niskajumia molemmin puolin sekä lievää koputusarkuutta kaularangassa selkäranganviereisesti. Tulovaiheessa A:n verenpainearvot olivat 169/94 mmHg. Verikokeissa todettiin lievä leukosytoosi (10.5), joka oli kuitenkin 7.7.2022 arvoon nähden jo laskussa. Lääkäri arvioi, että kyse oli niskaperäisestä huimauksesta. A sai lihaksia rentouttavan Norflex-injektion. A halusi jäädä yöksi päivystyspoliklinikalle.

22.7.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli käynyt päivystyksessä 28.6.2022. Tämän jälkeen A oli soitellut ambulansseja, mutta mitään hälyttävää ei ollut millään kerralla todettu. Ajankohtaisesti A oli vastaanotolla sen takia, että hän oli mitannut edellisen päivän aamuna verenpainemittarilla pulssin olleen 42–49 lyöntiä minuutissa, illalla pulssi oli ollut 65–70 lyöntiä minuutissa. Aamulla alin verenpaine oli ollut 104/55 mmHg, mutta muut mittaukset olivat olleet parempia ja käytännössä samaa tasoa kuin aiempina päivinä. Nyt aamulla A:n verenpainearvot olivat olleet 134–136/67–72 mmHg. Verensokerit olivat olleet viime päivinä aamuisin 5.9–7.4 ja päivällä 9.5–14.4. A kertoi, että hänellä oli ollut edellisenä päivänä heikko olo ja lisäksi A:lla oli ilmennyt heittävää huimausta. A oli käyttänyt Furesis-nesteenpoistolääkettä, sillä marraskuussa proBNP-arvo oli ollut reilu 2000, mutta sen jälkeen mitatut arvot olivat olleet matalammat. Lisäksi A:lla oli käytössä Lixiana-lääkitys eteisvärinän hoitamiseen. Lääkäri totesi, että A oli ikäisekseen oikein hyväkuntoinen. A käveli vastaanotolle reipasta tahtia ilman apuvälineitä. A oli puhelias ja puhui pitkiä lauseita ongelmitta. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Verenpainearvot olivat 160/92 mmHg. Päällepäin ei ilmennyt neurologisesti poikkeavaa. Niskoissa oli kireyttä. Lääkäri suositteli pitkää ajanvarausta A:n tuntevalle lääkärille, joka voisi käydä A:n lääkelistan läpi.

13.8.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut kolmen päivän ajan oikean lonkan kipua. A oli hoitanut vaivaa parasetamolilla ja kylmähoidolla. Vastaanotolla A:n yleistila oli hyvä. A:lla oli ylipainoa. A käveli vastaanotolle oikeaa jalkaa ontuen. Tunnusteltaessa kipu paikantui oikean puolen ison sarvennoisen seudulle sekä reiden ulkosyrjälle. Sisäkierrossa, loitontamisessa ja lähentämisessä ilmeni kipua ison sarvennoisen seudulla. Kyseessä oli ison sarvennoisen limapussitulehdus. A sai kortisonipistoksen ison sarvennoisen alueelle.

6.9.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:n vasen lonkka oli kipeytynyt ilman traumaa. A:lta otettiin lantion ja lonkkien röntgenkuvat, joissa todettiin nivelrikkomuutoksia, mutta ei murtumaan viittaavia löydöksiä. Tunnusteltaessa vasemmalla lonkan ulkosyrjällä oli selkeä paikallinen arka kohta, joka sopi ison sarvennoisen jännetulehdukseen. A sai kyseiseen kohtaan kortisonipistoksen. A käveli rollaattorin kanssa. Aikaisemmin A oli liikkunut ilman apuvälineitä.

5.12.2022 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A tuli päivystykseen monenlaisten vaivojen takia. A:lla oli ilmennyt sydämen epätasaista lyöntiä, huimausta, janoa, käsien tärinää, vatsasärkyä, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja virtsan voimakasta hajua. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu muuta poikkeavaa kuin alavatsan aristus. A:lta otettiin verikokeita, joiden tuloksissa ei todettu mitään sairaalaseurantaa vaativaa. A saisi kotiutua seuraavana aamuna.

14.2.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli alkanut vasemman lonkan kipuilu pari viikkoa sitten. A epäili, että kyseessä oli limapussitulehdus. A sai vasempaan lonkkaan kortisoni-injektion.

3.3.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt viime aikoina merkittävästi pahentunutta ylävatsakipua. Kipu alkoi tai provosoitui usein ruokailusta. A:lla oli ollut myös närästystä ja alavatsakipua. A:lla ilmeni sekä ylä- että alavatsalla merkittävää arkuutta vatsaa tunnusteltaessa. A:lle määrättiin laboratoriokokeita. 30.3.2023 päivätyn tekstin mukaan kokeissa ei todettu mitään oireita selittäviä löydöksiä.

13.3.2023 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A oli soittanut hätänumeroon, koska hänelle oli ilmaantunut illalla seitsemän jälkeen vannemainen tunne ylävatsalle. Viimeisen viikon ajan A:lla oli ilmennyt myös verenpainearvojen heittelyä. A oli huolissaan lääkityksiinsä tehdyistä muutoksista. EKG-tutkimuksessa todettiin rauhallinen eteisvärinä. A jäi kotiin seuraamaan tilannetta.

24.4.2023 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A:lla oli ollut viikon ajan painetta ja stressiä eräästä asiasta. Nyt A oli tuntenut jonkinmoista rintatuntemusta ja huminaa päässään. Ensihoidon tutkiessa A:ta oireet helpottivat.

24.5.2023 päivätyn silmäyksikön tekstin mukaan A oli pyytänyt 4.4.2023 lausuntoa silmien tämänhetkisestä kunnosta. A:n vasen silmä oli ollut syntymästä asti toiminnallisesti heikkonäköinen. Oikeassa silmässä oli normaalirakenne. Silmäpohjakuvissa todettiin iän tuomaa rappeumaan liittyvää kertymää, mutta ei muuta erityistä. Lääkäri totesi, että haittaluokka oli 4 ja haitta-aste 20 %, joka tuli lähinnä vasemman silmän synnynnäisestä toiminnallisesta heikkonäköisyydestä. Lääkäri suositteli, että A päivittäisi silmälasinsa optikkoliikkeen silmälääkärillä. Lisätutkimuksille silmäpoliklinikalla ei ollut tarvetta.

9.5.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt kipuja keski- ja yläselässä. Särkylääkkeet eivät olleet auttaneet. A käytti Prednisolonia ja muuta reumalääkkeettä. A kertoi, että hänellä oli ollut joskus virtsavaivoja. A epäili, että hänellä oli virtsatieinfektio. Virtsan bakteeriviljely oli kuitenkin puhdas. A sai kortisoni- ja tulehduskipulääkeinjektiot.

12.6.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt väsymystä, kylkien ja selän kipua, vatsaoireita ja ennestään vaivanneen kuivan yskän hankaloitumista. A:lla käytössä olleen Enalapril-lääkityksen tilalle vaihdettiin Oridip-lääkitys.

30.6.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:lla todettiin molemmin puolin ison sarvennoisen limapussitulehdukset. A sai molempiin lonkkiin kortisoni-injektion.

4.7.2023 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A kertoi, että 30.6.2023 laitettujen kortisoni-injektioiden jälkeen hänellä oli ollut heikkoa oloa ja pahoinvointia. Verensokeriarvo oli ollut toistuvasti koholla aina 22.8 saakka. Verenpainearvot olivat heitelleet ollen korkeimmillaan 150/76 mmHg. Verensokeri- ja verenpainearvot olivat olleet aiemmin tasapainossa. Tilanne oli jatkunut jo neljä päivää. A:lla oli ollut väsymystä ja sydämen rytmihäiriöitä (taukoja).

16.8.2023 päivätyn reumatautien poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ollut seropositiivinen nivelreuma vuodesta 2000. A:lla oli ollut useampi biologinen lääke käytössä. Nyt A käytti rituksimabia ja sen rinnalla Prednisolon-lääkettä. A oli ollut usein reumakuntoutuskursseilla, viimeksi maaliskuussa 2023. A oli menossa elokuun 2023 lopussa seurantakurssille. A:n reuma oli ollut pitkään rauhallinen, eikä A ollut nytkään huomannut mitään reuman aktivoitumisen merkkejä. A kertoi, että hänellä oli ollut kymmenen viikon ajan hyvin hankalat selkä- ja lonkkakivut. A:n oikea lonkka oli taas ärtynyt kesällä. A koki myös eteisvärinen ongelmaksi. Lisäksi A oli huomannut viime päivien aikana, että hänen vasempaan nilkkaansa tuli turvotusta iltaa kohti. A oli saanut pitkään rituksimabia kuuden kuukauden välein, mutta nyt injektion antoväliä pyrittäisiin pidentämään.

7.10.2023 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A soitti hätäkeskukseen rytmihäiriötuntemusten takia. Ensihoidon saapuessa rytmihäiriötuntemus oli jo ohittunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, aiheuttiko A:n saama ensimmäinen Comirnaty-koronavirusrokoteannos nivelreuman oireiden pahentumisen kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi asiassa on kyse siitä, aiheuttiko A:n saama toinen Comirnaty-koronavirusrokoteannos lihasreuman oireiden pahentumisen kolmeksi kuukaudeksi. Asiassa on myös kyse siitä, aiheuttiko A:n saama kolmas Comirnaty-koronavirusrokoteannos oikean silmän näön heikentymisen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina verenpainetauti, tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvä polyneuropatia, kilpirauhasen vajaatoiminta, refluksitauti, palleatyrä, sappikivitauti, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, seropositiivinen nivelreuma, selkärankareuma ja suolen umpipussitauti. A:lla on epäilty Ménièren tautia. A:n vasen silmä on ollut syntymästä saakka toiminnallisesti heikkonäköinen. Lisäksi A:n molempiin polviin on asetettu tekonivelet.

A on ilmoittanut, että hänellä jo vuonna 2000 todetun nivelreuman oireet pahenivat kolmen kuukauden ajaksi ensimmäisen, 4.3.2021 annetun Comirnaty-koronavirusrokotteen jälkeen. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu lääketieteellistä selvitystä siitä, että A olisi ollut ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen yhteydessä terveydenhuoltoon nivelreumaoireiden pahenemisesta.

A on ilmoittanut, että hänellä todetun lihasreuman oireet pahenivat toisen, 27.5.2021 annetun Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A oli 28.5.2021 reumapoliklinikalla nivelreuman kontrollikäynnillä, jonka yhteydessä A kertoi, että hänen vasen ranteensa oli hieman vaivannut. Tunnusteltaessa ranteessa todettiin synoviitti, jonka hoitamiseksi A sai kortisoni-injektion. Heinäkuun 2021 alkupuolella A kertoi, että hänellä oli ollut toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta lähtien kovia nivelkipuja. Heinäkuun 2021 puolivälin tienoilla A oli yhteydessä terveydenhuoltoon ja kertoi, että hän oli huolissaan säryistä ja väsymyksestä. A kuvaili, että kipu oli kirvelevää esimerkiksi käsissä. Syyskuussa 2021 A kertoi, että hänellä oli ollut nivel- ja selkäsärkyä. Kivut olivat vaivanneet enemmän vasemmassa kädessä ja kainalossa sekä rinnassa, sormien koukistamisessa ja olkapäässä. A koki molempien käsien puristusvoimien olevan olemattomat. Myöhemmin syyskuussa A raportoi kivuista molemmissa ranteissa, käsivarsissa, olkapäissä, rintalastassa solisluiden alapuolella ja selässä. A yhdisti kivut koronarokotteiden saamiseen. Kivut eivät A:n mukaan muistuttaneet reumasairauteen liittyviä kipuja, eikä lääkärillekään tullut vaikutelmaa selvästä reumarelapsista.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:n lihasreuma on mainittu ensimmäisen kerran 2.2.2022 tehdyssä potilaskirjauksessa eli vasta sen jälkeen, kun A oli saanut kolmannen koronarokotteen. A hakeutui 21.2.2022 väsymyksen takia lääkärin vastaanotolle, josta tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:lla olisi ollut jo joulukuussa 2021 polymyalgia-tyyppistä oireilua. Vakuutuslautakunnalle ei ole kuitenkaan toimitettu asiakirjaa, josta edellä mainittu tieto ilmenisi.

A on ilmoittanut, että hänen oikean silmänsä näkö heikentyi kolmannen, 10.12.2021 annetun Comirnaty-koronavirusrokoteannoksen jälkeen. A:n oikeaan silmään oli tehty aikoinaan kaihileikkaus ja jälkikaihin poistoleikkaus. A:ta tutkittiin joulukuussa 2021 silmätautien yksikössä, mutta mitään A:n kokemaa näön heikentymistä selittävää ei todettu. A:n näöntarkkuuden oli todettu olevan vielä verrattain hyvä ja silmänpohja oli vaikuttanut siistiltä. A uusi silmälasinsa, mutta A ei kokenut siitä olleen apua. Helmikuussa 2022 A:lle tehtiin silmien näkökenttätutkimukset, jotka olivat normaalit.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A on sairastanut pitkään reumasairautta, joka on ollut hoidosta huolimatta aktiivinen. Kyseiseen sairauteen kuuluu taudin ajoittainen aktivoituminen, joka on A:lla ilmennyt lihasten kiinnityskohtien tulehduksina ja niveloireina. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että A:n perussairauteen liittyvät vaihtelut olisivat aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteesta.

A on lisäksi kokenut oikean silmän näkökyvyn heikentymistä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lle tehdyissä silmän tutkimuksissa olet todettu lääkevahingoksi sopivaa muutosta. Viimeisimmässä A:lle tehdyssä oikean silmän tutkimuksessa näöntarkkuus on ollut normaali. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n kokema oikean silmän näkökyvyn heikentyminen ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                              
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila