Tapahtumatiedot
Puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A:n omistamassa omakotitalossa oli tapahtunut vuotovahinko 4.2.2024. Rakennukseen tullut B oli kuullut WC-pesuhuonetilasta suihkuavan veden ääntä ja havainnut WC-istuimen takana olevan vesijohdon irronneen liitoksestaan. Vahinkoilmoituksen mukaan vettä oli tullut niin paljon, että lattiakaivo ei ollut imenyt sitä, vaan vettä oli valunut WC:n lattian ja kellarikerroksen väliseen tilaan ja sieltä edelleen kellariin.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä 21.2.24 käytiin läpi vahingon tapahtumatietoja. WC:n kylmävesijohdon irtoamisen syy ei ole selvillä, mutta B sai liitoksen takaisin paikalleen. Vesi oli valunut alapuolella olevaan tilaan ja kastellut varaston paneelikaton. Vahinko sattui pesuhuonetilassa, jossa on suihku ja WC ja tilan alapuolella varasto. Pesuhuone on remontoitu vuonna 2018. Tilassa on lattiakaivo, joka ei vahinkoilmoituksen mukaan kerennyt vetämään kaikkea vuotovettä. Tilassa on vedeneristys sekä lattialämmitys sähköllä.
Vakuutusyhtiön mukaan pesuhuonetilalta edellytetään vedenpitävyyttä. Kaikkien putkiläpivientien tulee olla niin tiiviit, että vettä ei pääse haitallisissa määrin rakenteisiin ja aiheuta vahinkoa. Kellarikerrokseen tulevan WC-istuimen viemäriputken ympärillä on kosteuskartoituksessa havaittu koholla olevia kosteusarvoja, minkä perusteella WC-istuimen putkiläpivienti ei ole ollut tiivis. Kartoittajalle on kerrottu, että vahinkohetkellä pesuhuoneen ja eteisen oviaukolla ei ole ollut irtovettä. Eteistilan puolella ei havaittu koholla olevia kosteusarvoja.
Vakuutuksen rajoitusehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut, tai siksi, että vedeneristys on puutteellinen. Koska rakenteiden kastuminen on ollut seurausta epätiivistä putkiläpiviennistä, vuotovahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Rikkoutuneen kylmävesiputken korjaaminen korvataan vakuutusehtojen mukaisesti.
Asiakkaan valitus
A vaatii, että vuotovahingon korjauskulut korvataan vakuutuksesta täysimääräisesti. Vesijohdon liitäntä on irronnut ajankohtana, jona rakennuksessa ei ollut ketään sisällä. Tämän seurauksen vesijohdosta on vuotanut vapaasti vettä, joka on päässyt vesieristetyn WC-tilan ulkopuolelle eteiseen kynnyksen yli. Eteisen puolelta vesi on valunut lattialistan alla olevasta raosta kellaritilan ja WC:n välissä oleviin eristeisin ja edelleen kellariin. A:n mukaan WC-tila on asianmukaisesti vesieristetty. Vesi ei ole päässyt kellariin WC-tilasta, vaan eteisen puolelta, jonne vettä on kynnyksen yli valunut. Eteinen ei ole märkätilaa, eikä sitä tarvitse vesieristää. A viittaa kahteen eteisestä otettuun valokuvaan, joista ilmenee, kuinka kynnysrakenteen alaosa on kosteuden takia yläosaa tummempi.
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa A toteaa, että WC-/suihkutila on rakennettu vuonna 2018 ja sen on rakentanut tmi K. Rakennustyön valvojana on ollut rakennusinsinööri J. A viittaa K:n ja J:n lausuntoihin liitteineen. Näistä ilmenee, että vesieristys on vastoin vakuutusyhtiön näkemystä tehty asianmukaisesti ja valvoja on sen tarkastanut ja hyväksynyt. Vesieristys on myös nostettu kynnykselle ja seinille.
B ei ole vahinkopäivänä taloon sisään tullessaan tarkastanut tarkasti eteistilaa WC:n kohdalta, sillä hänen huomionsa on luonnollisesti kiinnittynyt WC-istuimen takana suihkuavaan veteen ja vedentulon estämiseen. A:n mukaan vesi ei ole päässyt kellariin WC-tilasta, vaan sitä on kulkeutunut kynnyksen yli eteisen puolelle, josta se on päässyt kellariin. A viittaa lautakunnalle toimitettuihin kuviin, jotka on otettu eteisen puolelta lattialistan kohdalta. Kuvat osoittavat rakenteiden olevan kosteudesta tummuneita. Myös lautakunnalle toimitettu uusi R Oy:n kartoitusraportti tukee A:n näkemystä tapahtumainkulusta. WC-/suihkutila on rakennettu täysin asianmukaisesti.
Kosteusmittauksen suorittaneen R Oy:n tarkastaja V:n lisäraportissa todetaan (s. 3), että "lisäkartoituksessa havaittu vuotojälkiä kynnyksellä eteistilan puolella, punaisen nuolen kohdalla." Jäljet eivät ole voineet tulla mistään muusta kuin nyt kyseessä olevasta vuodosta. Samoin raportissa on lausuttu (s. 5), että "vuotovesi tullut todennäköisesti kynnyksen yli ja valunut siitä välistä alapuolen paneelikaton päälle. Nuolen osoittamasta kohdasta irrotettu jalkalista, jonka takana oleva vanerilevystä tehty koroke turvonnut ja tummunut."
A huomauttaa vielä, että WC:n korjaustyötä valvonut rakennusinsinööri J on ollut osapuoliin nähden täysin ulkopuolinen henkilö. J on antanut 25.4.2024 lausunnon, jonka mukaan hän on tarkastanut mm. vesieristyksen ja havainnut työn tehdyksi asianmukaisesti. J:n mukaan rakennustarkastaja on hyväksynyt työn asianmukaisesti suoritetuksi. A:n mielestä on selvää, että kun vesi on mennyt WC-tilasta kynnyksen yli eteisen puolelle, ja on sieltä valunut lattialistan raosta kellariin, märkätilan vesieristyksellä ei ole asiassa merkitystä. A katsoo, ettei WC-istuimen viemäriputken eristyksellä ole vahingon syntymekanismin kannalta merkitystä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan A:n vaatimukset. Yhtiö toteaa, että 12.2.2024 tehtyyn tarkastukseen perustuvassa kartoitusraportissa on kerrottu, että pesuhuoneen ja eteisen oviaukon kohdalla eteisen puolella ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Asukkaan kertoman mukaan vahinkohetkellä ei havaittu irtovettä eteistilan puolella. Kellarikerroksessa WC-istuimen viemäriputken ympärillä havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Raportissa suositeltuja toimenpiteitä olivat kellarikerroksen varaston paneelikaton purku eristeiden poistamisineen rappusten alapäästä ja WC-/pesuhuonetilan irronneen liitoksen korjaus putkimiehen toimesta sekä mahdollisesti WC-istuimen irrotus, jotta viemäriläpivienti on mahdollista tiivistää.
Vakuutusyhtiö toteaa, että sen kielteinen korvauspäätös ei ole perustunut siihen, että tilassa ei olisi vedeneristystä. Kyseessä on lattiakaivollinen tila, jonka osalta yksinomaan lattiapinnan vedeneristys ei ole riittävä ja toimiva, ellei vedeneristyksen nostoa seinille ja kynnykselle tehdä. Märkätila voi olla huoneen osa eli koko huoneen ei tarvitse olla märkätila.
Puheena olevassa tilassa on lattiakaivo ja lattialaatoituksen alla vedeneristys. Putkiliitoksen irrottua vuotovedet ovat valuneet lattialle. Kartoitusraportin mukaan pesuhuoneen ja eteisen oviaukon kohdalla eteisen puolella ei havaittu kohonneita arvoja. Asukkaan kertoman mukaan vahinkohetkellä eteistilan puolella ei havaittu irtovettä. Kellarikerroksessa WC-istuimen viemäriputken ympärillä havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että lattian vedeneristystä ei ole toteutettu siten, että pesuhuoneen lattia olisi vedenpitävä. Tulvinut vesi on päässyt rakenteisiin WC-istuimen putkiläpiviennistä, kynnysrakenteesta tai jostain muualta kylpyhuoneen lattiarakenteesta.
Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa on tutkimatta, jatkuuko vedeneriste katkeamattomana oven karmiin asti, joka on hyvin yleinen rakennusvirhe ja silloin vedellä on mahdollisuus päästä rakenteisiin. Koska eteinen ei ole lainkaan kastunut, vakuutusyhtiö katsoo, että vesi ei ole tulvinut kynnyksen yli, vaan se on päässyt rakenteisiin pesuhuoneen lattiarakenteiden kautta.
Lattiakaivollisessa tilassa vedeneristyksen tulee toimiakseen olla hyvän rakentamistavan mukaan vähintään 10 cm korkeuteen ulottuvalla tavalla kaukalomainen, jotta esimerkiksi lattiakaivosta tulviva vesi ei pääse suoraan rakenteisiin. Hyvän rakennustavan mukaisesti kynnyksellä vedeneriste on nostettava vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi ja liitettävä vesitiiviisti kynnykseen.
Vakuutusyhtiö huomauttaa, että WC-istuimen viemäriputkeen ei ole tehty vedeneristeen nostoa hyvän rakentamistavan ohjeen mukaisesti. Jos nosto olisi olemassa, se näkyisi myös lattiapinnan yläpuolelle. Raportin kuvien mukaan näin ei ole. Julkaisun RIL 107 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2012) mukaan ”…Lattian lävistävien putkien kohdalla vedeneriste nostetaan vähintään 15 mm putken ympärillä olevaa valmista lattiapintaa ylemmäksi. ”
Vakuutusyhtiö katsoo, että rakentamismääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat pesuhuoneen remontointiajankohtana 2018 edellyttäneet, että lattiakaivollisen pesuhuoneen lattia sekä lattian ja seinän raja tehdään vettä pitäviksi. Mikäli lattiarakenne olisi toteutettu tällä tavalla, ei lattialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan rakenteille vahinkoa. Lattiarakenne ei täytä hyvän rakentamistavan edellyttämää vaatimusta vedeneristyksen kaukalomaisuudesta. Rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina.
A:n kirjelmien johdosta antamassaan lausumassa vakuutusyhtiö on viitannut rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (782/2017, jäljempänä kosteusasetus) ohjeisiin, joissa tuodaan esiin julkaisu RIL 107. Asetuksen mukaan märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Asetusta koskevan ohjeen mukaan märkätilan lattia- ja seinärakenteet sekä vedenpoisto on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei vesi valu rakojen kautta tai siirry kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin tai huonetiloihin. Tämä estetään yhtenäisellä vedeneristyskerroksella, joka voi olla pintarakenne tai pintarakenteen takana oleva erillinen vedeneristyskerros. Keraamisen laatoituksen takana on märkätiloissa käytettävä erillistä vedeneristyskerrosta. Vedeneristeen valinnasta on annettu tarkempia ohjeita julkaisussa RIL 107.
Ohjeen mukaan märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivientikohdista ja liittymistä. Vedeneristyksen läpivientikohdat, joita ovat mm. seinien vesijohtoläpiviennit ja lattian viemäriläpiviennit, toteutetaan veden-eristysjärjestelmään kuuluvilla tiivistystuotteilla. Seinän vedeneristyksen läpivientejä on vältettävä roiskevesialueella. Ensisijaisesti myös ikkunoita ja huoneiston väliovia on vältettävä roiskevesialueella. Vedeneristys liitetään mahdollisesti roiskevesialueella oleviin ikkuna- ja ovikarmeihin vesitiiviisti.
Vakuutusyhtiö viittaa vielä WC-istuimen viemäriputkesta otettuun valokuvaan (suurennettu kosteuskartoitusraportista). Vaikka työkohdepäiväkirjalla on lueteltu läpivientien tiivistämisissä käytetyt tuotteet, kuvasta voidaan vakuutusyhtiön mukaan todeta, että työtä ei ole suoritettu vedeneristysohjeen mukaisesti, koska viemäriputkessa ei ole vedeneristettä näkyvissä. Rakennustyön valvoja J:n lausunto on virheellinen, kun sitä verrataan kartoitusraportin kuviin läpiviennin tiivistämisestä. Epäilemättä seinien ja lattian koepalojen paksuus on ollut riittävä, mutta vedeneriste on kokonaisuus erityiskohtineen. Vahinkoraportissa alapuolinen vuotokohta on havaittu juuri vedeneristeen lävistämän viemäriputken kohdalla. Raportissa ei ole kuvaa kynnyksestä, joka olisi kastunut yläpinnastaan. Kuvien mukaan kynnys on kuiva ja vahingoittumaton.
Vakuutusyhtiö katsoo, että valokuvan perusteella asiassa on tullut näytetyksi, että WC-istuimen viemäriputken kohdalla vedeneristeet on asennettu virheellisesti, kun viemäriputkeen ei ole tehty vedeneristeen nostoa hyvän rakentamistavan ohjeen mukaisesti. Jos nosto olisi olemassa, se näkyisi myös lattiapinnan yläpuolella, mutta raportin kuvien mukaan näin ei ole. Julkaisun RIL 107 mukaan lattian lävistävien putkien kohdalla vedeneritys nostetaan vähintään 15 mm putken ympärillä olevaa valmista lattiapintaa ylemmäksi.
Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei voida poissulkea myöskään sitä, että vesi on oven kohdalla päässyt rakenteisiin ovilistojen raoista oven karmin asennusvälitilaan sekä kynnyksen alle. Jos kylpyhuoneeseen olisi tullut niin paljon vettä, että se olisi tulvinut pesutilan kynnyksen yli, vakuutusyhtiö ei pidä mahdollisena, että tästä ei olisi aiheutunut vahinkoa kuivien tilojen rakenteille. Yhtiö toteaa, että kynnyksen alla oleva täytevaneri on aivan lattiapinnassa kiinni, joten jos kylpyhuoneeseen tulee niin paljon vettä, että se tulee kynnykseltä yli, se ei poistu rakenteen läpi leviämättä eteisen lattialle.
Yhtiön mukaan kohteesta on vielä tutkimatta ovenkarmin liitos laatoitettuun seinään; jatkuuko vedeneriste katkeamattomana karmiin asti. Vakuutusyhtiön mukaan tämä on hyvin yleinen rakennusvirhe, jonka seurauksena vedellä on mahdollisuus päästä rakenteisiin.
Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo, että koska kylpyhuoneen oven ja kynnyksen jälkeen olevissa rakenteissa ei ole todettu vaurioita, kylpyhuoneessa tulvinut vesi on päässyt rakenteisiin kylpyhuoneessa vedeneristyksen puutteellisuuksista johtuen. Lattiarakenne ei täytä hyvän rakentamistavan lattiakaivolliselta tilalta edellyttämää vaatimusta vedeneristyksen kaukalomaisuudesta
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko WC-istuimen tulovesiputken rikkoutumisen seurauksena pesutilan lattialle valunut vesi päässyt rakenteisiin pesutilan vedeneristyksen puutteellisuuden seurauksena, vai onko vesi päässyt rakenteisiin pesutilasta ulos johtavan oviaukon kynnyksen yli tulvimisen seurauksena.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, jäljempänä kosteusasetus)
2 § Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
[…]
4) kosteudella kemiallisesti sitoutumatonta vettä kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä olomuodossa,
5) märkätilalla huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä,
[…]
5 § Rakennuksen kosteustekninen toiminta
Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin.
Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.
28 § Märkätilan vedeneristys ja rakenteet
Vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristetty. Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiassa päällysteen alla ja seinässä pinnoitteen takana on oltava erillinen vedeneristys. Vedeneristystä ei tarvita erillisen WC-tilan ja löylyhuoneen seinässä pinnoitteen takana. Märkätilan kattopinnoitteen on kestettävä tilan käytöstä johtuen roiskevesiä, ajoittaista korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja tilapäisesti esiintyvää kosteuden tiivistymistä kattopinnoille.
Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022) kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
– rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
– putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
– kylmälaitteesta, akvaariosta tai
– sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[…]
Ehtokohdan 5.3.6 (Korvauksen rajoitukset, Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai siksi, että vedeneristys on puutteellinen
Asian arviointi
Osapuolten kannanottojen perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että kyseessä olevan vuonna 2018 remontoidun pesutilan vedeneristyksen määräysten mukaisuutta on arvioitava korjaustyön aikana voimassa olleen, märkätilaa koskevan kosteusasetuksen 28 §:n perusteella. Tilasta esitettyjen valokuvien ja kartoitusraportin pohjapiirroksen mukaan kyseessä on WC-istuimella varustettu pienehkö pesutila, jossa on lattiakaivo suihkun kohdalla.
Kosteusasetuksen 28 §:n mukaan kyseessä olevan pesuhuoneen lattian ja seinien sekä läpivientien on tullut olla kauttaaltaan vedeneristettyjä siten, että vedeneristyskokonaisuus on tiivis vedeneristyspintojen saumoista, läpivienneistä ja liittymistä, siis muun ohessa WC-istuimen viemärin läpiviennin kohdalta. Lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on tullut liittyä vedenpitävästi seinien vedeneristykseen.
Ympäristöministeriö on antanut 28.2.2020 kosteusasetukseen liittyvän ohjeen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Koska pesutila on remontoitu vuonna 2018, kosteusasetusta koskeva soveltamisohje ei ole ollut tilaa remontoitaessa vielä voimassa. Vaikka kosteusasetuksella on kumottu aiemmin voimassa olleet rakennusmääräykset, joihin ennen kosteusasetuksen voimaantuloa laaditut rakentamistapaohjeet pohjautuvat, lautakunta katsoo, että muun muassa julkaisu RIL 107, joka ilmentää osaltaan hyvää rakentamistapaa, on ollut pesutilaa remontoitaessa voimassa siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa kosteusasetuksen kanssa. Näin ollen esimerkiksi vakuutusyhtiön mainitseman ohjeen, jonka mukaan märkätilasta poisjohtavan oven kynnyksellä vedeneriste suositellaan nostettavaksi vähintään 15 mm märkätilan puolella kynnyksen vieressä olevaa valmista lattiapintaa ylemmäksi, on katsottava olleen voimassa pesutilan remontointiajankohtana.
Vakuutuslautakunta ratkaisee käsiteltävänään olevat riita-asiat osapuolten esittämän selvityksen perusteella. Tässä tapauksessa vuotovahinko on sattunut 4.2.2024. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kaksi R Oy:n kosteuskartoitusraporttia, joista ensimmäinen on perustunut 12.2.2024 tehtyyn tarkastukseen ja toinen 20.3.2024 tehtyyn tarkastukseen.
Ensimmäistä tarkastusta koskevan raportin mukaan pesutilan alapuolella olevan varaston paneelikaton on havaittu kastuneen. Pesutilan lattiassa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Myöskään eteisen puolella ei pesuhuoneen oviaukon kohdalla havaittu kohonneita kosteusarvoja. Asukkaan kertoman mukaan vahinkohetkellä eteistilan puolella ei havaittu irtovettä. Raportin mukaan vuotovettä oli tullut kellarikerroksen paneelikaton kautta. Paneelikaton läpi tulevan WC-istuimen viemäriputken ympärillä havaittiin kohonneita arvoja. Viemäriläpiviennin tiiveyttä ei voitu varmistaa, koska mansetin irrotus edellytti WC-istuimen irrottamista.
Toista tarkastusta koskevan raportin mukaan tässä asiakkaan tilaamassa lisäkartoituksessa on selvitetty vuotokohtaa, josta vuotovesi on päässyt alakertaan. Putkimies oli irrottanut WC-istuimen ja alakerran paneelikatto oli purettu. Raportin mukaan pesuhuoneen lattialle on laskettu vettä, mutta alapuolelle ei tullut mistään vuotovettä. Kuvien perusteella vettä on laskettu oviaukon viereen ja viemäriputken juureen. Vaikka vettä laskettiin viemäriliitoksen ympärille ja seinille, vuotovettä ei kuitenkaan tullut alapuolen tilaan. Raportin mukaan vuotovesi on todennäköisesti tullut kynnyksen yli ja valunut siitä välistä alakerran paneelikaton päälle. Raportin valokuvan mukaan pesuhuoneen oviaukon ulkopuolelta on irrotettu jalkalista, jonka takana oleva vanerilevystä tehty koroke on turvonnut ja tummunut. Alustavan tiedon mukaan asukas ei ollut havainnut vuotovettä eteistilan puolella alkuperäisen vahingon aikana. Raportin mukaan pesuhuoneen kynnyksestä otettu valokuva rajautuu kohdalle, mistä vuotovettä on tullut alakertaan. Tässä kohdassa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja kummassakaan kartoituksessa. Vuotovesi on päässyt valumaan mahdollisesti suoraan alapuolen eristetilaan ja paneelikaton päälle.
Vakuutusyhtiö on vedonnut ensisijaisesti siihen, että vettä on päässyt kerrosten välisiin rakenteisin ja kellarin varastotilan paneelikattoon WC:n viemäriputken läpiviennin kautta puutteellisen vedeneristyksen vuoksi. Kosteuskartoituksen 12.3.2024 yhteydessä viemäriputken viereen ja seinälle on kuitenkin kerrottu lasketun vettä, mutta läpiviennin kautta ei ole vuotanut vettä alakerran varastoon, jonka kattorakenne on ollut avattuna. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä viittaa siihen, että vuotokohta ei ole todennäköisesti ollut WC:n viemäriputken läpivienti. Tätä tukee myös jälkimmäisen kartoitusraportin maininta siitä, että vuotokohta on ollut kynnyksen alapuolella. Viemäriputken ympäriltä ensimmäisessä tarkastuksessa mitattu kosteus on voinut johtua siitä, että paneelikaton päälle on valunut muuta kautta vuotovettä, joka on edelleen tullut paneelikaton läpi juuri viemäriputken kulkuaukon kautta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut toissijaisesti siihen, että vettä on päässyt rakenteisiin pesuhuoneen oviaukon kynnyksen kautta sen seurauksena, että vedeneristystä ei ole nostettu riittävästi (vähintään 15 mm valmiista lattiapinnasta) kynnykselle. Tämä on yhtiön mukaan yleinen rakennusvirhe. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että vettä ei ole voinut päästä kynnyksen yli ilman, että myös pesuhuoneen ulkopuolinen lattiapinta olisi kastunut. Tältä osin on vedottu myös siihen, että asukas ei ollut havainnut eteisen puolella irtovettä, eikä lattiapinnasta ollut ensimmäisessä tarkastuksessa todettu kohonneita kosteusarvoja.
Tässä tapauksessa WC:n tulovesiputken irtoaminen on riidattomasti ollut vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvaukseen oikeuttava vahinkotapahtuma, jonka seurauksena vettä on valunut putkesta äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan. Vakuutusyhtiön vedotessa korvausvastuutaan rajoittavaan rakennusvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutunutta vahinkoa koskevaan ehtoon, yhtiöllä on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetusta olosuhteesta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, onko vedeneristystä nostettu pesutilan oviaukon kohdalla vähintään 15 mm korkeudelle. Asukkaan kertomus siitä, että vuotovahingon havaitsemisen yhteydessä eteisen lattialla ei ole ollut irtovettä, viittaa lautakunnan mielestä sinänsä siihen, että vettä ei olisi päässyt kynnyksen yli pesuhuoneen ulkopuolelle. Toisaalta R Oy:n jälkimmäisessä kosteuskartoitusraportissa on todettu, että irrotetun jalkalistan takana oleva vanerilevystä tehty koroke on ollut turvonnut ja tummunut. Raportin mukaan on mahdollista, että vesi on tätä kautta valunut suoraan alapuolen eristetilaan.
Asiassa esitetty näyttö siitä, mitä kautta vesi on valunut pesuhuoneesta alakertaan, on epäselvää ja osin ristiriitaista. R Oy:n jälkimmäisessä raportissa on kuitenkin päädytty katsomaan, että kyse on todennäköisesti ollut kynnyksen yli valuneesta vedestä. Vakuutuslautakunta toteaa, että vahinkotilanteen havaitsemisen hetkellä on ollut luonnollista, että rakennuksessa olleen B:n huomio on keskittynyt vuodon estämiseen, eikä eteisen lattiapintaa ei ole tutkittu tarkasti. Kosteuskartoitusraportin perusteella ei voida päätellä, että paneelikattoa kastellut vuoto olisi ollut erityisen runsasta. Tämän perusteella on mahdollista, että vuotovettä on päässyt valumaan kynnyksen yli vain vähäisessä määrin. Ensimmäinen tarkastus on tehty 12.2.2024, siis noin 8 vuorokauden kuluttua vahinkotapahtuman sattumisesta. Kun pesuhuoneessa on ollut lattialämmitys ja vahinko on sattunut helmikuussa, jolloin lämmitys on todennäköisesti ollut käytössä, pesuhuoneesta tulleen vuotoveden kastelema kynnys ja sen viereinen lattiapinta ovat käytännössä voineet kuivua nopeastikin. Asiassa ei kaikesta huolimatta ole esitetty konkreettista näyttöä siitä, että vettä olisi päässyt rakenteisiin kynnyksen kautta pesuhuoneen puolelta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jäävän osoittamatta, että vesi olisi vakuutusyhtiön väittämällä tavalla päässyt rakenteisiin myöskään kynnyksen vedeneristyksen riittämättömän noston johdosta. Näin ollen asiassa jää näyttämättä, että vahinko on aiheutunut vedeneristyksen puutteellisuudesta tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Tämän perusteella rakenteiden kastumisessa on kyse vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho