Tapahtumatiedot
A (s. 1948) haki korvausta 23.11.2022 ja 18.11.2023 annetuista koronavirusrokotteista aiheutuneesta lääkevahingosta 13.2.2023 ja 29.1.2024 päivätyillä vahinkoilmoituksillaan.
A sai 23.11.2022 viidennen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) sekä influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella. A sai kuudennen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella 18.11.2023.
Lääkevahinkoilmoitusten mukaan A:lla oli 24.11.2022 hengenahdistusta ja syke oli korkea. Hänellä todettiin eteisvärinä 29.11.2022. Kuudennen koronavirusrokotteen jälkeen A:lla oli 21.11.2023 hengenahdistusta ja polttavaa rintakipua.
Vakuutusyhtiö teki 4.12.2023 korvauspäätöksen 23.11.2022 annetun Comirnaty-koronavirusrokotteen osalta. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu hengenahdistus ja rintakipu (eteisvärinä) ei ollut todennäköisesti aiheutunut annetusta Comirnaty-rokotteesta, vaan saatujen selvitysten mukaan eteisvärinä oli rokotteesta riippumaton muutos. Vakuutusyhtiön mukaan A:lla oli ollut eteisvärinää jo ennen rokotteen saamista. Vakuutusyhtiö totesi, että mRNA-rokotteiden, jollainen myös Comirnaty on, tiedetään voivan aiheuttaa joissain harvinaisissa tapauksissa esimerkiksi sydänlihastulehdusta, johon liittyen voi esiintyä sydämen tykyttelyä, mutta tähän viittaavaa A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ollut todettu. Rokotteiden ei tiedetä aiheuttavan eteisvärinää itsessään. Vakuutusyhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi myös 18.11.2023 annetun koronavirusrokotteen osalta 27.2.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, etteivät hengenahdistus ja rintakipu (eteisvärinä) olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että rokote on aiheuttanut jatkuvan eteisvärinän, joka tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta. A:n mukaan eteisvärinäoireet ovat tulleet koronarokotteen myötä ja ne ilmenivät heti rokotteen ottamisen jälkeen seuraavina päivinä. Aikaisemmin A:lla ei ole ollut kyseisiä oireita. Eteisvärinä on jäänyt pysyväksi ja se rajoittaa A:n elämää todella paljon.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätösten muuttamiselle ole aihetta.
A:n mukaan hänen ilmoittamansa oireet ovat alkaneet hänen saamiensa koronarokotusten jälkeen. Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan hänellä oli marraskuussa 2022 hengenahdistukseen ja sykkeen nousuun painottuva oirekuva ja hänellä todettiin eteisvärinä. Tällöin hänellä ei esiintynyt rintakipuja. Oireiden alkamisajankohta jäi epäselväksi. Marraskuussa 2023 hänellä ilmeni rasituksessa provosoitunut rintakipu noin kolme päivää saatujen rokotusten jälkeen.
A on hakenut korvausta Comirnaty-koronavirusrokotteista aiheutuneesta lääkevahingosta, mutta vakuutusyhtiö on riita-asian käsittelyn yhteydessä tutkinut myös VaxigripTetra-influenssarokotteen mahdollisen syy-yhteyden A:lla todettuun eteisvärinään. Vakuutusyhtiö on todennut, että Comirnaty-rokotteen sekä VaxigripTetra-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa allergisia reaktioita, joihin voi liittyä esimerkiksi sydämentykytystä ja hengenahdistusta. Lisäksi Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa hyvin harvinaisena haittavaikutuksena sydänlihastulehdusta ja sydänpussitulehdusta, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta, sydämentykytystä tai rintakipua. A:lla ei kuitenkaan ole todettu mitään näihin sairauksiin viittaavaa. Koronarokotteiden eikä influenssarokotteiden tiedetä aiheuttavan itsenäisiä, muihin sairauksiin liittymättömiä rytmihäiriötuntemuksia tai rintakipuja, eikä kummankaan rokotteen tiedetä aiheuttavan eteisvärinää.
Vakuutusyhtiö toteaa, että eteisvärinä on A:n ikäluokassa varsin yleinen sairaus. Lisäksi hänellä on muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, ylipaino sekä uniapnea. Lisäksi A:lla on esiintynyt sydänoireilua jo vuosia ennen saatuja rokotuksia sekä tammikuussa 2023 mahdollisen virtsatiekiven yhteydessä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.10.2006–19.3.2024.
A sairastaa verenpainetautia, astmaa ja eturauhasen liikakasvua. A:lla on todettu ylipainoa. A:lla on käytössään verenpaine- ja astmalääkitykset.
A oli 10.10.2006 sisätautien poliklinikalla tutkittavana useamman vuoden aikana esiintyneen liikkeelle lähtöön liittyvän kivulloisen voimakkaan sykkeen vuoksi. Avosektorilla tehty kliininen rasituskoe jouduttiin lopettamaan uupumukseen, rintakipua ei tutkimuksen aikana ilmennyt. Tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa sepelvaltimot olivat avoimet eikä oirekuvan taustalla todettu sepelvaltimotautia. Oireiden arvioitiin voivan liittyä astmaan tai korkeaan verenpaineeseen.
Terveyskeskuksesta konsultoitiin sisätautien poliklinikkaa 8.1.2009 otetusta sydänfilmistä (EKG). EKG:ssa todettiin säännöllinen sinusrytmi, eteisten ja kammioiden välinen johtumisaika (PQ-aika) oli selvästi lyhentynyt ja eteisten jälkeen kammioiden supistumista kuvaava QRS-kompleksi oli leventynyt muistuttaen vasenta haarakatkosta. Rintakehän V6-kytkennässä nähtiin selvä delta-aalto. EKG:ssa todettiin eteiskammio-oikorata. Vaarallisen tiheälyöntisyyden (takykardian) todennäköisyyden arvioitiin olevan pieni, eikä A:lla ollut ajankohtaisesti oireita, joten jatkotutkimuksia ei pidetty tarpeellisina. Diagnoosiksi asetettiin kammioiden varhaisaktivaatio (I45.6). 11.2.2009 esitietoja tarkennettiin siten, että A:lla oli ilmennyt muutaman sekunnin kestäviä lyhyitä tykytyskohtauksia ja tajunnanhäiriökohtauksia saunomisen ja alkoholin käytön yhteydessä. Aiempi hoitolinjaus pidettiin voimassa.
A oli 8.3.2019 terveyskeskuslääkärin vastaanotolla kohonneen verenpaineen vuoksi. A:n mukaan hänellä oli joinain päivinä hengenahdistusta heti liikkeelle lähtiessä sekä sydämen tykyttelyjä välillä monissa eri tilanteissa. A:n verenpaine oli 166/88 ja hänen verenpainelääkitystään tehostettiin.
Terveysasemalla 12.10.2022 tehdyssä EKG:ssä todettiin hidaslyöntisyyttä (bradykardia). Johtumisaikojen poikkeavuuksia ei todettu. EKG:n todettiin olevan ennallaan aiemmin tehtyihin nähden.
A sai 23.11.2022 viidennen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella sekä influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella.
A oli terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 29.11.2022 epäspesifin huonon olon, verenpainetason ja sykkeen heittelyn vuoksi. Esitietojen mukaan A oli viimeisen viikon aikana huomannut hengästyvänsä selvästi herkemmin. Jo noin 200 metrin matkalla A:ta hikoilutti ja hän joutui pysähtymään hengästymisen vuoksi. Rintakipua ei ollut. Levossa A oli täysin oireeton eikä rytmihäiriötuntemuksia ollut. A:lla todettiin eteisvärinä, jonka arvioitiin selittävän A:n oireet. Oireiden alkuajankohdan todettiin olevan epäselvä. A:lle aloitettiin pysyvä verenohennuslääkitys (Lixiana) ei-läppäperäisen eteisvärinän aiheuttamien veritulppien ehkäisemiseksi.
A:lle tehtiin keskussairaalassa 11.1.2023 eteisvärinän rytminsiirto.
A oli 21.1.2023 päivystyksessä verivirtsaisuuden ja sykkeen epätasaisuuden vuoksi. A:lla arvioitiin mahdollisesti olleen virtsatiekivi, joka oli aiheuttanut verivirtsaisuuden ja käynnistänyt eteisvärinän.
A sai 18.11.2023 kuudennen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.
A tuotiin 21.11.2023 sisätautien päivystykseen rintakivun vuoksi. Esitietojen mukaan rintakipu oli alkanut samana päivänä kello 11 kevyellä kävelylenkillä. A oli kertonut, että hänellä oli ollut vastaavanlainen reaktio viime vuonna rokotuksen jälkeen. Tavattaessa rintakipu oli ohittunut lähes kokonaan. Kuunnellen sydämestä todettiin epäsäännöllinen rytmi eteisvärinään sopien. Oireiden arvioitiin sopivan mahdollisesti sepelvaltimotautiin ja A:lle aloitettiin kolesterolilääkitys (rosuvastatiini).
7.12.2023 tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei todettu toimenpiteitä vaativia löydöksiä. A:n lääkitykset jatkuivat ennallaan.
A:lla todettiin alkuvuodesta 2024 vaikea-asteinen asentoriippuvainen uniapnea. Alle aloitettiin CPAP-hoito 19.3.2024.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n eteisvärinä korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
A sairastaa muun muassa verenpainetautia ja astmaa, joihin hänellä on lääkitykset. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on tehty vuosina 2006 ja 2009 sydäntutkimuksia liikkeelle lähtöön liittyvän kivuliaan voimakkaan sykkeen ja lyhyiden tykytyskohtauksien vuoksi. Vuonna 2009 tehdyssä EKG:ssä todettiin eteiskammio-oikorata ja diagnoosiksi asetettiin kammioiden varhaisaktivaatio. A on ollut myös maaliskuussa 2019 terveyskeskuksessa hengenahdistuksen ja sydämen tykyttelyn vuoksi, jolloin hänen verenpainelääkitystään tehostettiin.
A sai 23.11.2022 viidennen annoksen ja 18.11.2023 kuudennen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella. A hakeutui 29.11.2022 terveyskeskukseen hengästymisen vuoksi. A:n mukaan hän oli viimeisen viikon aikana huomannut hengästyvänsä selvästi herkemmin, rintakipua ei ollut. A:lla todettiin eteisvärinä ja hänelle tehtiin 11.1.2023 eteisvärinän rytminsiirto. Kuudennen koronavirusrokoteannoksen jälkeen A oli 21.11.2023 päivystyksessä samana päivänä alkaneen rintakivun vuoksi. A:lle aloitettiin kolesterolilääkitys.
Vakuutuslautakunta toteaa, että eteisvärinä on ikääntyneillä yleinen rytmihäiriö, jolle altistavat myös A:lla todetut verenpainetauti, obesiteetti ja uniapnea. Koronavirusrokotteiden ei tuoreissa tutkimuksissa ole todettu aiheuttavan eteisvärinää. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla todettu eteisvärinä ei ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila