Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n 19-vuotiaalla pojalla B oli isänsä ajoneuvo käytössään 20.5.2021 aamulla. B oli ajanut klo 6:45 K-tiellä X:n kaupungissa vesilammikkoon seurauksin, että auton sisätiloihin oli tulvinut vettä ja moottori oli vaurioitunut. Vesilammikko oli osoittautunut syvemmäksi kuin mitä B osasi odottaa. Säätietojen mukaan vahinkoa edeltäneenä yönä oli satanut vettä poikkeuksellisen rankasti ja tämän seurauksena tie oli päässyt tulvimaan.

Korvauksia A:n ajoneuvon vaurioista haettiin X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja olisi itse voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Toisinaan kuitenkin esimeriksi luonnonvoimat, kuten voimakas rankkasade, aiheuttavat vahinkoja, joiden ei voida katsoa olevan kenenkään toiminnallaan aiheuttamia. Kyse on tällöin tilanteesta, johon ei olisi millään järkevällä tavalla voitu etukäteen vaikuttaa.

Päätöksessä vakuutusyhtiö viittaa ilmatieteenlaitoksen lausuntoon, jonka mukaan 19.5.-20.5.2021 yöllä satoi poikkeuksellisen paljon vettä. Tuntisademäärät vaihtelivat 31–61 millimetrin välillä ja sademäärää voidaan pitää poikkeuksellisina eikä vastaavia sademääriä ole esiintynyt kuin kerran 30 vuodessa.

Yhtiö toteaa, että alueella toiminut pumppaamo oli myös täydessä toiminnassa. Pumppaamossa on kaksi noin 5 kW pumppua ja DN200 paineviemäri, jossa ei juurikaan ole nostekorkeutta, eli viemärin kautta voidaan siirtää suuria vesimääriä. Pumppaamon mestari oli saapunut paikalle juuri ennen kuin B ajoi vaurioituneella autolla lammikkoon. Tapahtuma-aikaan sade oli lakannut ja oli valoisaa. Pumppaamon mestari ilmoitti noin klo 6:45 veden noususta kaupungille ja katu suljettiin. Päätöksen mukaan vaurioitunutta autoa kuljettanut B on päättänyt ylittää vesilammikon, vaikka hän ei tiennyt lammikon syvyyttä. B:n on täytynyt ymmärtää vahingonvaara, joka aiheutuu lammikkoon ajamisesta. Tästä aiheutuva riski kuuluu itsensä B:n kannettavaksi.

Yhtiö toteaa päätöksessään, ettei edellä mainituilla perusteilla voida katsoa vakuutuksenottajan olevan kaupungin syyllistyneen mihinkään sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa olevan vastuussa A:n ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen vahinkoa ei voida korvata myöskään kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot sekä uudistaa vaatimuksensa kokonaisuudessaan. A pitää vakuutusyhtiön päätöstä virheellisenä, koska pumppaamon edustaja oli tulvivalla kadulla paikalla ensimmäisenä paikalla, eikä hän ensitöikseen ryhtynyt huolehtimaan kadun käyttäjien turvallisuudesta estämällä kulun tulva-alueelle. A kyseenalaistaa myös väitteen pumppaamon toimivuudesta, koska samalla paikalla on tulvinut aiemminkin, mikä viittaa siihen, että pumppu on ollut epäkunnossa. A viittaa myös tietoon siitä, että pumppaamosta on tullut ensimmäinen hälytys jo 19.5.2021 klo 23:00, jolloin tilannetta on ainoastaan tarkkailtu etänä. A:n näkemyksen mukaan asiaan olisi voinut jo tuolloin puuttua ja katu olisi tullut sulkea. A esittää valituksessaan myös arvioita siitä, kuinka nopeasti veden olisi tullut laskeutua, jos sade on hiipunut puolenyön aikaan ja pumput olisivat toimineet asianmukaisesti.  A:n mukaan ei voida pitää uskottavana, että pumppaamo olisi toiminut asianmukaisesti, kun 6:39 vettä oli vielä runsaasti kadulla. A huomauttaa myös, että tulvakarttapalvelussa kyseinen tiealue on merkitty tulvariskialttiiksi.

Edellä toteamillaan perusteilla A katsoo, että tulviminen on ollut ennalta arvattavissa ja tämä tulisi huomioida, kun X:n kaupungin korvausvastuuta arvioidaan.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toteaa muun muassa, että ajoneuvoa kuljettanut B oli tapahtuma-aikaan 19-vuotias, joten hänellä ei ollut kovin suurta kokemusta sääolosuhteiden vaikutuksesta ajo-olosuhteisiin sateen jo lakattua. B ei joka tapauksessa olettanut vesilammikon olleen niin syvä kuin, mitä se oli. A huomauttaa myös, että hetkeä ennen vahingon aiheutumista paikalle saapunut pumppaamomestari ei ilmeisesti hänkään ajatellut lammikon olevan vaaraksi tienkäyttäjille, koska hänkään ei asiaan kiinnittänyt huomiota vasta, kun vahingon jälkeen. Lisäkirjelmässään A toteaa, että kaupungin olisi vähintään tullut seurata säätietoja ja sillä tavoin varautua mahdolliseen tulvimiseen ja ainakin varoittaa tienkäyttäjiä kyltein usein tulvivasta katualueesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vastineessaan yhtiö viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja uudistaa siinä lausutun kantansa perusteluineen. Yhtiö toteaa edelleen, että asiassa saadun selvityksen mukaan vahinkoalueella on ollut X:n kaupungin hulevesiviemäri ja siihen liittyvä pumppaamo, jonka toimintaa on hoitanut kaupungin omistaman Z Oy. Pumppaamomestarin mukaan järjestelmä on ollut kunnossa ja toiminut täydellä teholla myös vahinkoa edeltävänä yönä. Vahinkoalueella on ollut myös toiminnassa paineviemäri, jonka avulla on voitu siirtää suuria vesimääriä, mutta sateen poikkeuksellisuudesta johtuen järjestelmä ei ole pystynyt poistamaan kaikkea sadevettä kadulta. Myös pumppaamomestarin mukaan tulva on ollut ainutkertainen sinä aikana, kun pumppaamo on ollut Z Oy:n hoidossa.

Vastineen mukaan B oli ajanut vesilammikkoon noin kuusi minuuttia sen jälkeen, kun pumppaamomestari oli tullut vahinkopaikalle ja havainnut tulvivan tieosuuden. Vahingon aiheutumisen jälkeen tulvatilanteesta oli ilmoitettu kaupungille ja katu suljettiin. Vakuutusyhtiö vetoaa myös edelleen ilmatieteenlaitoksen lausuntoon vahinkopaikan ja -ajan säätilasta. Lausunnon mukaan voimakas ja laaja-alainen ukkoskuuro oli liikkunut illalla 21:00 – 02:00 X:n kaupungin yli. Kohdealueella vuorokauden kokonaissademäärä oli vaihdellut 39–68 mm välillä ja vahinkopaikan lähellä 150 metrin päässä tuntisademäärän oli arvioitu olleen enimmillään 41 mm ja vuorokauden sademäärän 52 mm. Myös Ilmatieteenlaitoksen mukaan mainittuja sademääriä voidaan pitää poikkeuksellisina.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kaupunki on toiminut huolellisesti pyrkiessään poistamaan sadevettä kadulta ja vahinko on päässyt aiheutumaan hyvin poikkeuksellisen ja voimakkaan sateen vuoksi. Näin ollen A:n ajoneuvolle aiheutunutta vahinkoa ei voida korvata X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 314/04, jossa kaupungin katsottiin vapautuneen vahingonkorvausvastuustaan, koska vahinko oli johtunut ylivoimaisesta tapahtumasta. Nytkään X:n kaupunki ei olisi voinut estää aiheutunutta vahinkoa toimimalla toisin.

Lopuksi vakuutusyhtiö viittaa vielä tieliikennelain 2:3 §:ään, jonka mukaan tienkäyttäjällä on vaaran ja vahingon välttämiseksi velvollisuus noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.  Yhtiön näkemyksen mukaan B on laiminlyönyt varovaisuuden päättäessään ajaa hyvin voimakkaan ukkosmyrskyn jälkeen laajaan vesilammikkoon. Näin ollen käsillä olevassa tapauksessa on katsottava, että kuljettaja on ainakin jossain määrin myötävaikuttanut vahingon aiheutumiseen.

A:n lisäkirjelmän jälkeen antamassaan lisävastineessa yhtiö toteaa, että katualue on suljettu välittömästi vahingon jälkeen. Näin ollen A:n väite siitä, ettei pumppaamomestari olisi pitänyt veden korkeutta vaaraa aiheuttavana, ei pidä paikkaansa. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei tulvaan ole voitu varautua paremmin, koska selvitysten mukaan kyseisellä alueella ei ole aiemmin tulvinut ainakaan sinä aikana, kun Z Oy on vastannut pumppaamon toiminnasta. Näin ollen alueelle ei ole ollut tarpeen sijoittaa tulvasta varoittavaa liikennemerkkiä, koska tulvavaara ei ole ollut kaupungin ennakoitavissa. Lopuksi yhtiö toteaa vielä, että sillä seikalla, että B oli vasta saanut ajokortin, ei ole merkitystä mahdollista myötävaikutusta arvioitaessa, koska tieliikennelain mukainen velvollisuus noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta koskee kaikkia kuljettajia.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu X:n kaupunki yhtyy vakuutusyhtiön lausumiin seikkoihin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kyse siitä, ovatko A:n ajoneuvon vauriot aiheutuneet X:n kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä tien- ja viemärilaitoksen pitäjänä sekä siitä, että mikäli korvausvastuu on olemassa, niin onko ajoneuvoa kuljettanut B myötävaikuttanut vahinkoon.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Varallisuusvahinkoina korvataan vain vahinkoja, jotka on aiheutettu julkisen vallan käytössä.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Asian arviointi

Korvausvastuun syntymisen arviointi

Vahingonkärsineen A:n ajoneuvo on vaurioitunut, kun A:n poika B oli ajanut autolla X:n kaupungin kunnossapitovelvollisuuden alaisella alueella tien peittäneeseen syvään vesilammikkoon. Korvauksia haettiin X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta sillä perusteella, että kaupunki ei ole huolehtinut veden poistamisesta ajoissa tai edes varoittanut tienkäyttäjiä vesilammikon syvyydestä.

Käsillä olevassa tapauksessa korvausvastuun syntyminen edellyttää, että kaupunki on tienpitäjänä tai viemärilaitoksen pitäjänä aiheuttanut kyseisen vahingon tuottamuksellaan. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Viemärilaitoksen ylläpitäjänä kaupungilla on myös korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että viemäreitä rakennettaessa ne mitoitetaan siten, että säännöllisesti liikkuvat vesimassat mahtuvat virtaamaan esteettä. Viemärijärjestelmän ylläpitäjällä on korostunut velvollisuus huolehtia järjestelmän toimivuudesta ja täten muun muassa siitä, että sadeveden poistojärjestelmä toimii niin, ettei kaduille normaaleissa olosuhteissa pääse kerääntymään vahinkoa aiheuttavia määriä sadevesiä. Tällöin kyseisellä taholla on myös näyttötaakka siitä, että se on toiminut riittävän huolellisesti.

Viemäreiden vetämättömyydestä johtuvan vahinkotapahtuman sattuessa kaupunki voi vapautua korvausvastuusta, mikäli vahinko on johtunut ylivoimaisesta tapahtumasta. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi rankkasadetta, jonka aiheuttama tulvavaara ei ole ollut ennakoitavissa. Sadevesiviemäreitä ei taloudellisista syistä johtuen voida mitoittaa niin, että ne aina ja kaikissa olosuhteissa voisivat kuljettaa kaikki sinne joutuvat vesimäärät. Tältä osin lautakunta viittaa korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1980 II 20 ja 1963 II 88, joissa korvausvastuusta vapauttaviksi seikoiksi on katsottu poikkeuksellinen rankkasade. Poikkeuksellisuuden arvioinnissa oli käytetty seuraavia perusteita: tulvavaara ei ole ollut kohtuudella ennakoitavissa, verkoston mitoituksessa olisi ollut kohtuutonta edellyttää varautumista kyseiseen rankkasateeseen ja tulvavahinko ei johtunut verkoston rakentamisessa tapahtuneesta virheestä.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella ja selvitystä objektiivisesti arvioiden.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A:n omistama auto on vaurioitunut, kun sadevesi on tulvinut kadulle sadevesiviemärien huonon vetämisen takia ja autoa kuljettanut B oli ajanut yllättävän syvään rankkasateen vuoksi tielle muodostuneeseen lammikkoon. Lautakunnalle toimitetun ilmatieteenlaitoksen lausunnon mukaan sadetta tiheästi mittaava havaintoasema sijaitsee noin 15 km päässä X:n kaupungin lentoasemalla. Lausunnon mukaan voimakas ukkoskuuro liikkui illalla klo 21–02 X:n kaupungin yli. Sadealueen suurimmat tuntisademäärät mittauskohteissa vaihtelevat 31 mm/h ja 61 mm/h välillä. Näin suuria tuntisademääriä voidaan pitää poikkeuksellisena, eli vastaavat sademäärät toistuvat harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Lähinnä vahinkopaikkaa sademäärät vaihtelivat 39 mm ja 68 mm välillä ja määriä voidaan pitää toukokuisiksi sateiksi poikkeuksellisen suurina.

Vakuutuslautakunta pitää sinänsä selvittynä, että mainitut sademäärät ovat olleet sinänsä poikkeuksellisen suuria. Vakuutuslautakunnan arvioitavaksi jää kuitenkin se seikka, että onko kyseessä ollut sellainen poikkeuksellinen rankkasade, jonka johdosta kaupungin voidaan katsoa vastuusta vapaa. Tämä edellyttäisi muun muassa sitä, että tulvavaara ei ole ollut kohtuudella ennakoitavissa ja että rankkasateeseen varautumista olisi muuten pidettävä kohtuuttomana. Niin ikään vastuusta vapautuminen edellyttää, että vahinko ei ole aiheutunut verkoston rakentamisessa tapahtuneesta virheestä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan alueella on ollut toiminnassa kaupungin hulevesiviemäri ja siihen liittyvä pumppaamo, joka pumppaamomestarin kertoman mukaan on toiminut normaalisti, mutta runsaan sateen vuoksi järjestelmä ei ollut kyennyt poistamaan kaikkea vettä kadulta. Pumppaamomestari oli ilmoittanut kaupungille tulvivasta tieosuudesta heti aiheutuneen vahingon jälkeen ja tieosuus suljettiin lisävahinkojen välttämiseksi.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan rankkasateet ovat Suomessa mahdollisia säätiloja, joihin tie- ja viemäröintiverkoston kunnossapidosta vastaavan tahon tulee lähtökohtaisesti pystyä varautumaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitetun selvityksen mukaan kyseisellä tiealueella on tulvinut aiemminkin ainakin noin kymmen vuotta ennen nyt tapahtunutta vahinkoa. Käsillä olevassa tapauksessa jää epäselväksi myös, että miksi paikalle saapunut pumppaamomestari ei ryhtynyt välittömästi toimiin tiealueen rajaamiseksi ja että kuinka nopeasti vahingon jälkeen vesi laski alueella. Epäselväksi jää myös, onko missään muualla tulvinut saman voimakkaan sadekuuron vuoksi. Lautakunnan käsityksen mukaan tapauksessa on osapuolten kesken riidatonta myös se, että ensimmäinen hälytys pumppaamolta oli tullut jo vahinkoa edeltäneenä iltana noin kello 23:00. Epäselväksi jää kuitenkin se, miksi hälytykseen ei ollut reagoitu jo aiemmin. Myös vahinkopaikalta otetusta valokuvasta ilmenee, että alueella ollut sadevesikaivo on ollut ainakin osittain risujen peitossa.

Vakuutuslauta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa jää osoittamatta, että kaupunki ei olisi toisin toimimalla voinut välttää vahinkotapahtumaa sattumasta ainakin reagoimalla nopeammin pumppaamon antamaan hälytykseen tai sulkemalla tieosuuden välittömästi, kun pumppaamomestari on saapunut ennen vahingoittunutta ajoneuvoa paikalle.  Edellä todetuin perustein lautakunta pitää osoitettuna, että kyseessä oleva vahinko on aiheutunut kaupungin kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä ja näin ollen kyse on vastuuvakuutuksen perusteella korvattavasta vahingosta.

Onko muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka myös ollut vahingon syynä

Vakuutusyhtiö on esittänyt asiassa, että joka tapauksessa ajoneuvoa kuljettaneen B:n on katsottava myötävaikuttaneen aiheutuneeseen vahinkoon, kun hän on päättänyt ajaa tulvineelle tieosuudelle, vaikka tapahtuma-aikaan on ollut jo valoisaa ja koska B:n on täytynyt havaita vesilammikon koko.

Vakuutuslautakunta toteaa tapauksessa olevan riidatonta, että B on kuljettanut autoa omistaja A:n luvalla. Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt A ei itse ole varsinaisesti vaikuttanut vahinkoon, sillä ajoneuvoa on hänen luvallansa kuljettanut B. B:n toimintaa tulee kuitenkin arvioida sellaisena vahinkoon kuulumattomana seikkana, jonka perusteella vahingonkorvausta olisi mahdollista sovitella.

Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista on selkeästi havaittavissa, että kysymyksessä on ollut hyvin laajalle noussut tulva-alue ja vaikka lammikon syvyyttä ei olisikaan pystynyt varmasti todeta, niin ilmeistä on ollut, ettei vahinkopaikalla ole ollut lainkaan tietä näkyvissä. Ennen B:tä alueelle oli selvityksen mukaan ajanut myös toinen ajoneuvo, joka oli päättänyt kääntyä pois ajamatta lammikkoon. Vahingosta annetun selvityksen mukaan vesi oli päässyt myös auton sisään, joten kyseessä on ollut syvä lammikko. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan B:n olisi tällaisessa tilanteessa tullut varmistua siitä, voiko tiealueella ajaa turvallisesti. Sillä seikalla, että B on ollut 19-vuotias, ei voida katsoa olevan merkitystä arvioitaessa B:n osuutta vahingon aiheutumiseen, koska B:llä on ollut voimassaoleva ajolupa. Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo, että vahinkoa kärsinyt on omalla varomattomalla menettelyllään vaikuttanut vahingon syntymiseen. Ottaen huomioon B:n varomattoman toiminnan vaikutuksen vahingon syntymiseen, ei kaupungin voida katsoa olevan yksin vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo kaupungin olevan korvausvastuussa 25 % aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että korvauksesta voidaan tehdä 75 %:n vähennys B:n toiminnan vaikutuksen perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen