Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:lle (s. 1959) on 25.9.2000 myönnetty eläkesäätiön sääntöjen mukainen vapaakirja hänen työsuhteensa päätyttyä 30.4.2000. A on 4.3.2021 hakenut eläkesäätiöltä työkyvyttömyyseläkettä 1.3.2019 alkaen. Ilmoituksen mukaan A on jäänyt 1.3.2019 lakisääteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eläkesäätiön päätöksen 23.3.2021 mukaan eläkkeen määrä on 0,00 euroa kuukaudessa vuoden 2019 tasossa. Päätöksen saatteessa on viitattu vapaakirjaan, jonka mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä on ollut nolla markkaa (euroa). Päätöksen saatteen mukaan A:lle myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke vaikuttaa myös eläkesäätiön vapaakirjaan. Koska työkyvyttömyyseläke on ollut A:n ensimmäinen eläketapahtuma ja myönnetty ennen kuin A on täyttänyt säätiön mukaisen eläkeiän, tulee eläkesäätiöstäkin myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke. Koska työkyvyttömyyseläke on myönnetty toistaiseksi, ei eläkkeen määrä muutu enää vanhuuseläkeiässä. Saatteessa viitataan eläkesäätiön sääntöjen 8 §:ään.

A on 18.12.2023 hakenut säätiöltä vanhuuseläkettä. A on viitannut 25.9.2000 päivättyyn vapaakirjaan ja 21.12.2020 päivättyyn eläke-etuusotteeseen, jonka mukaan vapaakirjan perusteella maksettavan eläkkeen määrä on takuueläkkeen suuruinen eli 140 euroa/kk. A on kertonut hakeneensa erehdyksessä työkyvyttömyyseläkettä saatuaan eläkesäätiön lähettämän eläke-etuusotteen, jossa sanottiin, että A:lla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänelle myönnetään lakisääteinen työkyvyttömyyseläke ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Eläkeotteessa ei kuitenkaan ollut mitään tietoa työkyvyttömyyseläkkeen suuruudesta eikä siitä, että mahdollisesti myönnettävä työkyvyttömyyseläke muuttuisi samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Myöskään vapaakirjassa ei ole mainintaa tai viittausta eläkesäätiön sääntöihin siitä, että vanhuuseläkkeen määrä olisi millään tavoin sidoksissa työkyvyttömyyseläkkeen määrään. A:ta ei informoitu asiasta myöskään, kun hän pyysi puhelimitse säätiöltä hakemuslomaketta. A sai ensimmäisen kerran tiedon siitä, että työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, vasta työkyvyttömyyseläkepäätöksestä 23.3.2021. A on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 667/08, VKL 589/10 ja VKL 153/14.

Säätiö on antanut A:lle hakemuksen perusteella päätöksen vanhuuseläkkeestä. Päätöksen mukaan työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.12.2023 alkaen. Koska vapaakirjan mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei ole jäänyt maksettavaksi, ei eläkkeen määrä muutu vanhuuseläkkeessä. Tästä johtuen eläkettä ei jää maksettavaksi.

Asiakkaan valitus

A pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta vanhuuseläkkeen määrän osalta.

A kertoo hakeneensa erehdyksessä työkyvyttömyyseläkettä, koska hän sai 21.12.2020 lisäeläkkeen eläke-etuusotteen, jossa sanottiin, että hänellä on eläkesäätiön sääntöjen mukaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänelle myönnetään lakisääteinen työkyvyttömyyseläke ennen vanhuuseläkkeen alkamista. A:n aiemmin 5.12.2019 saamassa eläke-etuusotteessa ei ollut vastaavaa mainintaa. A sai 23.3.2021 päätöksen, jossa hänelle myönnettiin 1.3.2019 alkaen työkyvyttömyyseläke, jonka suuruus on 0 euroa kuukaudessa. Vanhuuseläkettä ei myönnetty, koska työkyvyttömyyseläkettä ei ollut jäänyt maksettavaksi.

Lisäeläkkeen eläke-etuusotteen mukaan vanhuuseläke on vähintään eläkesäätiön sääntöjen mukaisen takuueläkkeen 140 euroa/kk mukainen. A katsoo olevansa oikeutettu lisäeläkkeeseen tämän mukaisesti.

Vakuutuslaitoksen vastine

Eläkesäätiö kiistää A:n vaatimukset.

A:lle on myönnetty eläkesäätiön tuolloin voimassa olleiden sääntöjen mukainen vapaakirja hänen työsuhteensa päättyessä 25.9.2000. A on vapaakirjaoikeuden saamalla säilyttänyt oikeutensa vanhuuseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vapaakirjan mukaan hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä on 0 euroa kuukaudessa. A:lle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke 1.3.2019 ja hän on hakenut eläkesäätiöltä työkyvyttömyyslisäeläkettä 4.3.2021. Eläkesäätiö on 23.3.2021 antanut päätöksen, jonka mukaan A:lla on oikeus eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen työkyvyttömyyslisäeläkkeeseen, jonka määrä on 0 euroa kuukaudessa. Säätiön 2.11.2023 antaman päätöksen mukaan A:n työkyvyttömyyseläkkeen vastaisen vanhuuseläkkeen määrä on 1.12.2023 samansuuruinen kuin hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on ollut eli 0 euroa kuukaudessa.

A:n työkyvyttömyyseläkkeen vastaisen vanhuuseläkkeen määrä on määräytynyt eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. A:n lisäeläkeoikeuteen sovellettavien eläkesäätiön sääntöjen perusteella vakuutetulla ei ole valintaoikeutta työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen välillä. Eläkesäätiö viittaa sääntöjensä 8 §:n kohtaan 8 ja vapaakirjaoikeutta koskevan 14 §:n kohtaan 8. Oikeus takuueläkkeeseen koskee sääntöjen 7 §:n perusteella vain vanhuuseläkkeenä alkavaa eläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkkeen määrää ei 7 §:n 8 kohdan mukaan tarkisteta takuueläkettä vastaavaksi. Sääntöjen mukaan vanhuuslisäeläke olisi ollut työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen myös siinä tapauksessa, että A ei olisi hakenut työkyvyttömyyslisäeläkettä. Säätiö huomauttaa lisäksi, että A on esittänyt vasta vuonna 2024 väitteen siitä, että työkyvyttömyyslisäeläkkeen hakemisessa olisi ollut kyse erehdyksestä, vaikka hän on saanut jo eläkepäätöksestä 23.3.2021 tietää, että työkyvyttömyyseläke muuttuu aikanaan samansuuruiseksi vanhuuslisäeläkkeeksi. Säätiö toteaa, että sen säännöt ovat tarkasteltavilta osiltaan olleet vastaavat työkyvyttömyyseläketapahtuman (säännöt 1.1.2017) ja vanhuuseläketapahtuman (säännöt 21.2.2023) sattuessa.

Siltä osin, kuin asiassa on viitattu Vakuutuslautakunnan aiempiin ratkaisusuosituksiin VKL 667/08, VKL 589/10 ja VKL 153/14, säätiö toteaa, etteivät nyt sovellettavat eläkesäätiön säännöt millään tavalla sisällä vapaakirjan saaneelle henkilölle kuuluvaa valintamahdollisuutta työkyvyttömyyseläkkeen ja sääntöjen mukaisen vanhuuseläkeiän täyttyessä alkavan vanhuuseläkkeen välillä.

Eläkesäätiön etuusperusteisessa lisäeläkkeessä on kysymys lakisääteisen työeläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä täydentävistä järjestelyistä. Etuusperusteisella lisäeläkejärjestelyllä tavoitellaan eläkesäätiön säännöissä määriteltyä kokonaiseläketasoa. A:n kohdalla hänen lakisääteisen eläkkeensä eläkekarttuma on vapaakirjan antamishetkellä täyttänyt työkyvyttömyyseläkkeen osalta sääntöjen mukaisen kokonaiseläketason. Vakuutetun jäädessä työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkesäätiön sääntöjen mukaista vanhuuseläkeikää, ei hänen kokonaiseläkekarttumaansa vaikuta se seikka, onko hänen lisäeläkkeensä työkyvyttömyyseläkkeen vastainen vanhuuseläke vai alkava vanhuuseläke. Eläkesäätiön sääntöjen määräyksellä työkyvyttömyyseläkkeen vastaisen vanhuuseläkkeen jatkumisesta työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena huomioidaan tämä seikka. Työkyvyttömyyseläkkeen vastaisen vanhuuslisäeläkkeen jatkuessa työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena on vakuutetun eläketaso hänen kokonaiseläkekarttumansa mukainen.

Etuuksista annetuilla tiedoilla ei ole ollut, eikä ole voinut olla, merkitystä A:n eläkeoikeuteen tai hänen menettelyynsä. A:n 25.9.2000 lasketun vapaakirjan ja hänen saamansa vapaakirjailmoituksen mukaan hänen työkyvyttömyyslisäeläkkeensä on 0 mk/kk. Vapaakirjassa on todettu, että vapaakirjan määrä lasketaan uudelleen [vain], jos työeläkelakien mukainen eläke myönnetään työttömyyseläkkeenä. A:n vapaakirjailmoituksen maininta siitä, että vapaakirjan perusteella maksettavan vanhuuseläkkeen määrä on vähintään takuueläkkeen suuruinen, koskee vanhuuseläkeiässä alkavaa vanhuuseläkettä. Se ei koske tilanteita, joissa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. A ei ole voinut vapaakirjan perusteella jäädä siihen käsitykseen, että työkyvyttömyyseläkkeen vastainen vanhuuseläke olisi alkavan vanhuuseläkkeen suuruinen. Lisäksi eläkekäytännössä työkyvyttömyyseläkkeen vastaisen vanhuuseläkkeen jatkuminen työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena on täysin vakiintunut menettely. A:n saamat lisäeläkkeen eläke-etuusotteet ovat sisältäneet lainsäädännön edellyttämät tiedot. A on lisäksi saanut vuonna 2017 työeläkeuudistusta koskevan tiedotteen, jonka yhteydessä hänelle on varattu tilaisuus saada eläkesäätiön säännöistä erillinen selvitys. A:lle ei ole voinut jäädä perusteltua käsitystä siitä, että työkyvyttömyyseläkkeen vastainen vanhuuseläkkeen määrä olisi muu kuin hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä on ollut. Kun A:n saamilla tiedoilla ei joka tapauksessa ole ollut, eikä ole edes voinut olla, vaikutusta hänen menettelyynsä asiassa, ei A:lle ole voinut muodostua asiassa menetyksiä. Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista tai soveltuva aikaisempi lainsäädäntö ei myöskään sisällä etuusperusteisia eläkejärjestelyjä koskevia säännöksiä, joiden perusteella etuuksista annetuilla tiedoilla olisi mitään eläkeoikeutta muotoavia vaikutuksia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla oikeus vapaakirjan 25.9.2000 mukaiseen vanhuuslisäeläkkeeseen.

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Työkyvyttömyyseläke, säännöt 1.1.2017

Sääntöjen 8 luvun (Työkyvyttömyyseläke) 1 kohdan mukaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jolla on oikeus saada TyEL 35 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai TyEL 44 §:n perusteella kuntoutustukena myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai TyEL 53 a §:n perusteella myönnettyä työuraeläkettä. (…)

8 luvun 8 kohdan mukaan täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja osaeläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke täyttä työkyvyttömyyseläkettä vastaavaksi vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää näiden sääntöjen mukaisen eläkeiän. Jos henkilöllä on ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta sitä ei ole jäänyt maksettavaksi, tai sitä ei ole haettu, tällöin ei myöskään vanhuuseläkettä jää maksettavaksi.

Vanhuuseläke, säännöt 21.2.2023

Sääntöjen 7 luvun (Vanhuuseläke) 3 kohdan mukaan oikeus vanhuuseläkkeeseen on jokaisella eläkesäätiössä vakuutetulla henkilöllä, jonka työsuhde on päättynyt hänen täytettyään eläkeiän ja jolle on myönnetty TyEL:n mukainen vanhuuseläke. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on myös näiden sääntöjen mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajalla hänen täytettyään vanhuuseläkeiän. Näiden sääntöjen 14 luvun mukainen vapaakirjaeläke voidaan myöntää, vaikka henkilölle ei ole myönnetty TyEL:n mukaista vanhuuseläkettä.

7 luvun 7 kohdan mukaan vanhuuseläke on kokonaiskarttumaprosentin osoittama määrä 6 luvussa tarkoitetusta palkasta.

7 luvun 8 kohdan mukaan vanhuuseläkkeen määrä on kuitenkin vähintään 31.12.2004 voimassa olleiden sääntöjen 4 luvun 7 kohdan mukainen vähimmäismäärä vähennettynä sillä määrällä, jolla 1.1.2005 voimaan tulevat eläkelakien muutokset kasvattavat 31.12.2004 mennessä karttunutta lakisääteistä eläkettä. Vähimmäismäärä lasketaan tämän sääntökohdan voimaan tullessa ja käyttäen tarvittaessa hallituksen tätä tarkoitusta varten hyväksymiä periaatteita arviolukujen käyttämisestä. Vähimmäismäärää ei enää myöhemmin tarkisteta. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkkeen määrää ei kuitenkaan tarkisteta edellä tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Asian arviointi

Eläkesäätiö on 25.9.2000 antanut A:lle lisäeläkettä koskevan vapaakirjan. Vapaakirjan merkitys on se, että eläkesäätiön toimintapiiriin kuulunut työntekijä säilyttää oikeutensa saada lisäeläkettä eläkesäätiöstä säätiön säännöissä tarkemmin määritellyissä rajoissa, vaikka hänen työsuhteensa työnantajaan on päättynyt muista syistä kuin eläketapahtuman vuoksi. Tällöinkin vapaakirjan saajan eläkeoikeus määräytyy eläkesäätiön sääntöjen mukaan.

A on 1.3.2019 jäänyt työeläkelain mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin on sattunut eläkesäätiön sääntöjen 8 luvun 1 kohdan mukainen työkyvyttömyyseläketapahtuma. Tähän eläketapahtumaan sovelletaan 1.1.2017 alkaen voimassa olleita eläkesäätiön sääntöjä. A on hakenut työkyvyttömyyseläkettä 4.3.2021. Eläkesäätiön päätöksen 23.3.2021 mukaan A:lla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen 1.3.2019 alkaen, mutta eläkkeen määrä kuukaudessa on 0 euroa. Eläkesäätiön 1.1.2017 alkaen voimassa olevien sääntöjen 8 luvun 8 kohdan mukaan työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää sääntöjen mukaisen eläkeiän. Jos henkilöllä on ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta sitä ei ole jäänyt maksettavaksi, tai sitä ei ole haettu, tällöin ei myöskään vanhuuseläkettä jää maksettavaksi.

A on 18.12.2023 hakenut vapaakirjan perusteella vanhuuslisäeläkettä. Vanhuuslisäeläkettä ei kuitenkaan ole maksettu edellä todettuun eläkesäätiön sääntöjen 8 luvun 8 kohtaan vedoten. A on esittänyt, että hänelle tulisi joka tapauksessa myöntää vapaakirjassa mainittu takuueläke. Vanhuuseläketapahtuma on A:n tapauksessa sattunut 1.12.2023 ja siihen sovelletaan eläkesäätiön 21.2.2023 alkaen voimassa olleita sääntöjä. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutetun oikeudesta takuueläkkeeseen määrätään sääntöjen vanhuuseläkettä koskevan 7 luvun 8 kohdassa, jonka mukaan työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkkeen määrää ei tarkisteta takuueläkkeen määrää vastaavasti. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös A:n oikeudesta vanhuuseläkkeeseen on ollut eläkesäätiön sääntöjen mukainen. Lautakunta toteaa, että eläkesäätiön säännöt ovat tältä osin olleet vastaavat myös A:n hakiessa työkyvyttömyyseläkettä 4.3.2021.

A on esittänyt, että hänelle on annettu vanhuuseläkeoikeuden osalta puutteellista tai virheellistä tietoa, kun vapaakirjassa tai hänelle lähetetyissä lisäeläkkeen eläke-etuusotteissa ei ole kerrottu työkyvyttömyyseläkkeen vaikutuksesta vanhuuseläkeoikeuteen. A on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin VKL 667/08, VKL 589/10 ja VKL 153/14 ja katsonut, että hänellä on saamansa puutteellisen tai virheellisen tiedon perusteella oikeus vapaakirjan mukaiseen takuueläkkeen lautakunnan aiempi ratkaisukäytäntö huomioiden. Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä mainituissa tapauksissa on ollut kyse vakuutetun oikeudesta valita työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeiden välillä tilanteessa, jossa eläkesäätiön säännöissä ei ole rajattu tätä valintaoikeutta tai varattu eläkesäätiölle oikeutta maksaa vapaakirjan saaneille vain sitä eläkettä, joka kulloinkin on säätiölle edullisin. Tapauksessa VKL 589/10 on ollut kyse myös eläkesäätiön tiedonantovelvollisuudesta vakuutettua kohtaan sen osalta, miten työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vaikuttaa myöhempään vanhuuseläkkeeseen, ja tämän tiedon vaikutuksesta vakuutetun menettelyyn. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei nyt käsiteltävänä oleva tapaus ole verrattavissa edellä mainituissa ratkaisusuosituksissa käsiteltyihin tapauksiin. A:n tapauksessa sovellettavissa eläkesäätiön säännöissä on määrätty vanhuuslisäeläkkeen olevan työkyvyttömyyslisäeläkkeen suuruinen siinäkin tapauksessa, että vakuutettu ei hae työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hänellä olisi ollut siihen oikeus. Tämän sääntöjen määräyksen johdosta A:lle ei ole aiheutunut vahinkoa, vaikka katsottaisiinkin, ettei eläkesäätiö ole täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan A:ta kohtaan. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteita suosittaa muutosta myöskään A:lle ennen eläketapahtumia annettujen tietojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Kaitemo
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov