Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti 4.3.2021 vakuutusyhtiölle, että edellisenä päivänä oli kellarikerroksen saunan pesuhuoneessa havaittu viemärin haju, jota ei ollut ennen esiintynyt. Lattiakaivoja tutkittaessa oli todettu, että tarkastusaukot olivat auki ja tulpat olivat kadonneet. Tarkastusaukon reunat näyttivät osittain jyrsityiltä. Myöhemmin tarkentui, että vahinkoja oli nähtävissä neljässä kellaritason lattiakaivossa. Asiakkaan kotivakuutus oli alkanut 1.5.2020 ja siinä oli 850 euron omavastuu vahinkotapahtumaa kohti.

Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle verkkoviestillä 17.3.2021, että kotivakuutuksesta voidaan korvata tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja. Ikävähennykset tehdään kuitenkin vakuutusehtojen mukaisesti, eikä merkitystä ole sillä, onko laitteen iällä ollut vaikutusta vahingon tapahtumiseen vai ei. Kirjallisessa korvauspäätöksessä 8.4.2021 yhtiö totesi lattiakaivojen olevan vuodelta 1991, ja koska ne luokitellaan LVI-laitteiksi, ylittää ikävähennys 100 % eikä korvausta siten tule maksettavaksi.

Viestinvaihdossa vakuutusyhtiön kanssa asiakas katsoi, ettei ikävähennysten tekeminen ole perusteltua, koska vaurioitunut omaisuus oli täysin kunnossa ennen tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja. Kyse ei myöskään ole lattiakaivojen uusimisesta vaan vahinkojen korjaamisesta. Asiakkaan mukaan vakuutusehdoista ei ilmene, että tuhoeläinvahinkoihin maksettavista korvauksista tehtäisiin muita kuin omavastuuvähennys. Asiakas vetosi laajennetun kotivakuutuksen kohtaan 2, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on tuhoeläimet, jotka ovat vahingoittaneet rakennuksen rakenteita, sekä kohtaan 5, jonka mukaan vahingosta korvataan välittömät korjauskustannukset. Ikävähennyksiä ehdossa ei mainita lainkaan.

Vastauksissaan yhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään, ja asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Ratkaisussa 25.11.2021 todettiin, että laajennetun kotivakuutuksen vakuutusehdoissa on määritelty tietyt nimenomaiset laajennukset kotivakuutusehtoihin eli kyseisiä vakuutusehtoja sovelletaan rinnakkain. Laajennetun kotivakuutuksen ehdoissa todetaan myös nimenomaisesti, että omaisuuden hinnan arvioimisessa ja vahingon määrän laskemisessa noudatetaan kotivakuutusehtojen määräyksiä. Korvauspäätöksen perusteena olevaa vakuutusehtokohtaa 6.2.1.4 sovelletaan siten myös tähän tapaukseen. LVI-laitteista ja niihin liittyvistä työkustannuksista tehdään aina kyseisen ehtokohdan mukaiset vähennykset ja myös siis silloin, kun asiakkaalla on laajennettu turva, eikä ehtokohdan soveltamisen kannalta ole merkitystä sillä, mistä syystä vauriot ovat aiheutuneet.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii lattiakaivojen korjaamisesta aiheutuneiden 2 580 euron kustannusten korvaamista omavastuulla vähennettynä. Laajennetun kotivakuutuksen tuhoeläimiä koskevat markkinointiesitteet ja vakuutusehdot ovat asiakkaan näkökulmasta täysin yksiselitteiset, eikä ehdot laatinut vakuutusyhtiö voi yksipuolisesti tulkita niitä asiakkaan vahingoksi. Asiakas korostaa, ettei laajennetun kotivakuutuksen vahinkojen korvaamista koskevassa ehtokohdassa, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan välittömät korjauskustannukset, mainita mitään korjauskustannuksista tehtäviä ikävähennyksiä. Vahingot eivät miltään osin ole johtuneet itse lattiakaivoista tai niiden iästä, vaan kyse on ulkopuolisesta tuhoeläinten aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiö myös markkinoi kyseistä vakuutusta enintään 30-vuotiaalle rakennukselle, tietyin edellytyksin sitä vanhemmallekin, mainitsematta mitään ikävähennyksistä, jotka vakuutusyhtiön tulkitsemalla tavalla mitätöivät vakuutusturvan tässä tapauksessa kokonaan. Ainoa maininta ikävähennyksistä laajennetun kotivakuutuksen tuote-esitteessä koskee koti-irtaimistoa, ja esimerkkinä mainitaan yksittäiset esineet, polkupyörät, tietokoneet ja puhelimet. Putkistot ja lattiakaivot eivät ole näihin verrattavaa irtaimistoa.

Lisäkirjelmissään asiakas toteaa vakuutusyhtiön vastineiden vahvistavan, että kyseessä on vakuutusehtojen mukainen tuhoeläinvahinko. Asiakas painottaa, etteivät laajennettua vakuutusta ja tuhoeläinvahinkojen korjauskustannuksia koskevat ehdot ja esitteet esitä korjauskustannuksiin sovellettavan ikävähennyksiä eikä laajennetun turvan ehdoissa myöskään ole täsmällisiä viittauksia kotivakuutusehtojen yksilöityihin kohtiin, joita sovellettaisiin kyseisiin korjauskustannuksiin.

Ehdoista ei myöskään löydy selkeää mainintaa, että lattiakaivot olisi määritelty märkätilojen kiinteiksi kalusteiksi tai laitteiksi, joiksi yleensä ymmärretään kaapistot, wc-istuimet, pesualtaat ja hanat ja muut vastaavat. Näin ollen yhtiön viittaus ehtojen kohtaan 5.1 korjauskustannusten epäämiseksi on kyseenalainen.

Vähintäänkin asiassa on kysymys vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisista vakuutusyhtiön antamista puutteellisista, virheellisistä taikka harhaanjohtavista tiedoista, millä perusteella yhtiöllä on velvollisuus maksaa vaadittu korvaus. Vakuutusyhtiön toimittamasta keskusteluaineistosta ilmenee, että vakuutuksen ottamisen yhteydessä on keskusteltu vuotovahinkojen ja putkistojen rikkoutumisen ikävähennyksistä, mutta ei ole kerrottu tuhoeläinvahinkojen korjauskustannusten ikävähennyksistä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Vakuutusehtojen osalta yhtiö toteaa, että laajennetun kotivakuutuksen ehdoissa todetaan heti aluksi, että jos vakuutuskirjaan on merkitty, että rakennukselle on otettu laajennettu kotivakuutus, vakuutuskirjassa kerrottuja kotivakuutusehtoja laajennetaan laajennetun kotivakuutuksen ehtojen mukaisesti. Sama todetaan myös vakuutuskirjalla. Lisäksi vahinkojen korvaamista koskevassa ehtokohdan 5 mukaan omaisuuden hinnan arvioimisessa ja vahingon määrän laskemisessa noudatetaan kotivakuutusehtojen määräyksiä.

Vahinkokäsittelyn yhteydessä ikävähennyksistä esittämänsä lisäksi yhtiö toteaa, että tapaukseen soveltuu myös laajennetun kotivakuutuksen rajaus koskien märkätilojen pinnoitteiden, vesieristeen, kiinteiden kalusteiden ja laitteiden sekä vesikalusteiden korjaus- tai uusimiskustannuksia.

Myyntitilanteen ja tiedonantovelvollisuutensa osalta yhtiö toteaa, että asiakkaalle on 20.4.2020 tehty tarjous kotivakuutuksesta laajennetulla turvatasolla sisältäen ainoastaan rakennuksen vakuutuksen ja että hänelle on toimitettu yhtiön verkkopalvelussa asiakkaan omille sivuille tarjouksen lisäksi IPID-lomake kotivakuutuksesta ja tuoteoppaat sekä kotivakuutuksesta että laajennetusta turvatasosta. Vakuutuksen oston jälkeen hänelle on lisäksi toimitettu omille sivuille vakuutuskirja ja vakuutusehdot 5.5.2020. Kotivakuutuksen tuoteoppaassa on kuvattu rakennusvakuutuksen turvatasot ja niiden sisältö. Rakennuksen LVI- ja sähkölaitteiden vahingoissa uusinta- tai korjauskustannuksista kerrotaan vuotuisen ikävähennyksen olevan putkiston, sähkökaapeleiden ja johtojen osalta 3 % sekä muiden LVI- ja sähkölaitteiden osalta 6 %.

Laajennetun turvan tuoteoppaassa ei erikseen mainita rakennuksen osalta ikävähennyksiä, koska rakennuksia koskevat ikävähennykset on esitelty kotivakuutuksen tuoteoppaassa. Irtaimiston osalta tilanne on erilainen, sillä koti-irtaimiston ikävähennykset ovat laajennetussa turvassa maltillisempia kuin muissa kotivakuutuksen turvissa, minkä vuoksi ikävähennyksistä on maininta laajennetun turvan tuoteoppaassa. Tuoteoppaissa lisäksi todetaan, etteivät ne ole kattava selvitys turvatasoista. Yhtiö siten kiistää asiakkaan saaneen virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutusta myytäessä tai sen voimassaoloaikana siten, että hänellä olisi tietojen perusteella ollut aihetta käsittää, että rakennuksen laajennetun kotivakuutuksen kohdalla ei sovellettaisi kotivakuutuksen ikävähennyksiä.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan kanssa on keskusteltu kirjallisesti vakuutuksen sisällöstä ennen vakuutuksen myyntiä. Keskusteluissa on käyty läpi ikävähennyksiä ja lausunnonpyytäjä on ollut tietoinen vakuutusehtojen ikävähennyksistä ja rakennuksen iän vaikutuksesta putkistojen ikävähennyksiin. Asiakas on tiedustellut vielä erikseen laajennetun turvan osalta ikävähennysten soveltamista vesikatto- ja märkätilavahingoissa. Lisäksi lausunnonpyytäjä on todennut putkistojen ja rakennusten vuotovahinkojen korvausten ikävähennysten vaikuttavan suurilta muiden yhtiöiden ikävähennyksiin verrattuna. Lausunnonpyytäjälle on vastattu kysymykseen kotivakuutuksen ehtojen mukaisesti putkiston iän vaikuttavan korvattavan vahingon korjauskustannuksista maksettavan korvauksen määrään. Yhtiö siten katsoo, ettei asiakas ole voinut jäädä siihen käsitykseen, että laajennetun turvan osalta ikävähennyksiä ei rakennuksen osalta sovellettaisi lainkaan, vaikka keskustelua ei ole nimenomaisesti käyty liittyen juuri LVI- ja sähkölaitteiden ikävähennyksistä.

Yhtiö myös toteaa yleisesti laajennetun kotivakuutuksen osalta, että se kattaa laajemmin vahinkoja, joita kotivakuutuksen laaja turvataso ei kata. Ikävähennykset kuitenkin määräytyvät kotivakuutuksen ehtojen mukaan, sillä niitä ei laajennettu turvataso rakennuksen osalta poista.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat asiakirjat:
- asiakkaan toimittama laajennetun kotivakuutuksen päiväämätön tuoteopas
- vakuutusyhtiön toimittamat vakuutuskirja, kotivakuutuksen tuoteopas ja vakuutusehdot, laajennetun kotivakuutuksen vakuutusehdot sekä yhtiön verkkopalvelussa asiakkaan kanssa ennen vakuutuksen ottamista käydyt keskustelut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko laajennetusta kotivakuutuksesta korvattavasta tuhoeläinvahingosta tehtäväksi kotivakuutuksen ehtojen mukaiset ikävähennykset. Lisäksi kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö vakuutuksen myyntitilanteessa jättänyt asiakkaalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja ja onko vakuutuksen tällä perusteella katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä, ettei ikävähennyksiä tule tehtäväksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n (Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenantajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2020 alkaen, kohdassa Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä LVI-laitteet määritellään seuraavasti:
LVI-laitteilla tarkoitetaan vakuutettua rakennusta ja sen käyttöä palvelevia kiinteitä lämmitys (L)-, vesi (V)- ja ilmastointi (I)-laitteita putkistoineen sekä niihin liittyviä, tontilla olevia säiliöitä, putkistoja, vesi- ja lämpöjohtoja sekä jätevesiviemäreitä yleiseen liittymään asti. Salaojaputkisto sekä rakennuksen ulkopuoliset hulevesiputkistot, sadevesikourut ja syöksytorvet eivät kuulu tässä tarkoitettuihin LVI-laitteisiin. LVI-laitteita eivät ole puukiukaat,  takat ja muut tulisijat.

Ehtojen kohdan 6.2.1.4 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

Laajennetun kotivakuutuksen rakennusvakuutusehtojen, voimassa 5.52020 alkaen, mukaan, jos vakuutuskirjaan on merkitty, että rakennukselle on otettu [Laajennettu] turva, vakuutuskirjassa kerrottuja [Kotivakuutusehtoja] laajennetaan näiden [Laajennettujen] rakennusvakuutusehtojen mukaisesti:

Kohdan 2. (Korvattavat vahingot) mukaan [Laajennetusta] turvasta korvataan ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on
- […]
- tuhoeläimet, jotka ovat vaurioittaneet rakennuksen rakenteita
- […].

Kohdan 5 (Vahinkojen korvaaminen) mukaan [Laajennetusta] turvasta korvataan vakuutetulle rakennukselle turvan voimassaoloaikana syntyneestä ja todetusta vahingosta aiheutuneet välittömät korjauskustannukset. Omaisuuden hinnan arvioimisessa ja vahingon määrän laskemisessa noudatetaan [Kotivakuusehtojen] määräyksiä.
[…]

Kohdan 5.1 (Korvaamisen rajoitukset) mukaan [Kotivakuutusehtojen] kohdan 6.1.2 korvaamisen rajoitusten lisäksi vakuutuksesta ei myöskään korvata
- […]
- märkätilojen pinnoitteiden, vesieristeen, kiinteiden kalusteiden ja laitteiden sekä vesikalusteiden korjaus- tai uusimiskustannuksia
- […].          

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että jyrsijöiden lattiakaivoille aiheuttamassa vahingossa on kysymys laajennetusta kotivakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Samoin korjauskulujen määrä on riidaton. Riidanalaista on laajennetun kotivakuutuksen korvaussäännöksen tulkinta, vakuutusyhtiön ennen vakuutussopimuksen tekemistä sopimuksen sisällöstä antamien tietojen väitetty puutteellisuus, virheellisyys tai harhaanjohtavuus sekä lisäksi laajennetun kotivakuutuksen ehtokohdan 5.1 tulkinta siltä osin, onko lattiakaivossa kyse ehdon tarkoittamasta laitteesta.

Asiassa tulee ensin arvioitavaksi, onko vakuutusehtoja kokonaisuutena arvioiden pidettävä siten epäselvinä, että vakiosopimusehtojen vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden perusteella päädytään asiakkaalle myönteiseen tulkintaan. Jos ehtoja ei ole pidettävä epäselvinä, arvioitavaksi tulee ennen sopimuksen tekemistä annettujen tietojen sisältö ja merkitys.

Vakuutuskirjan osalta lautakunta toteaa siitä ilmenevän, että asiakkaan omakotitalolle on valittu laajennettu turvataso ja että sopimuksessa noudatetaan kotivakuutusehtojen lisäksi laajennetun kotivakuutuksen erillisiä vakuutusehtoja. Kotivakuutuksen vakuutusehtoihin sisältyvän ikävähennysehdon mukaan rakennuksen putkiston, sähkökaapeleiden ja sähköjohtojen osalta ikävähennys on 3 % ja muiden LVI- ja sähkölaitteiden, mukaan lukien lämmityskaapelit, osalta 6 %. Laajennetun kotivakuutuksen vakuutusehdoissa puolestaan todetaan niillä laajennettavan kotivakuutusehtoja. Esillä olevan asian kannalta merkityksellistä on lisäksi ehtokohdan 5, Vahinkojen korvaaminen sisältö. Asiakas on painottanut ehtokohdan ensimmäisen kappaleen ensimmäistä virkettä, jonka mukaan turvasta korvataan vakuutetulle rakennukselle turvan voimassaoloaikana syntyneestä ja todetusta vahingosta aiheutuneet välittömät korjauskustannukset. Vakuutusyhtiön mukaan kappaleen jälkimmäisestä virkkeestä, jossa todetaan, että omaisuuden hinnan arvioimisessa ja vahingon määrän laskemisessa noudatetaan kotivakuusehtojen määräyksiä, ilmenee selvästi, että vahingon määrän laskemisessa huomioidaan kotivakuutuksen ehtokohdan 6.2.1.4 mukaiset LVI- ja sähkölaitevähennykset.

Lautakunta toteaa vakuutuskirjan maininnasta sekä laajennetun kotivakuutuksen vakuutusehtojen johdantokappaleesta ja ehtokohdasta 5 ilmenevän, että kotivakuutuksen vakuutusehdot ovat osa sopimusta myös silloin, kun rakennus on vakuutettu laajennetulla turvalla. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei sopimusehtojen sisältöä voida pitää siten epäselvänä, että niitä tulisi tulkita vastoin niiden sanamuotoa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, että kotivakuutuksen LVI- ja sähkölaitteiden vahinkoja koskeva ikävähennysehto on sisällöltään tavanomainen ja laajalti kotivakuutuksissa käytetyn kaltainen. Edelleen lautakunta toteaa, ettei puheena olevassa ikävähennysehdossa edellytetä syy-yhteyttä esineen ikääntymisen ja aiheutuneen vahingon välillä eikä ehtokohtaan myöskään sisälly vahinkolajikohtaisia rajauksia. Näin ollen lautakunta katsoo, että asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan myös tuhoeläinvahingoista tulee tehtäväksi ehtokohdan 6.2.1.4 mukainen ikävähennys vahingon kohdistuessa kyseisessä ehtokohdassa mainittuun omaisuuteen.

Vakuutussopimuslain 9 §:ssä vakuutusyhtiön vastuusta puutteellisista tai virheellisistä tiedoista säädetyn osalta lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka siitä, että se on antanut vakuutuksenottajalle vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot. Sen sijaan näyttötaakka tietojen puutteellisuudesta, virheellisyydestä tai harhaanjohtavuudesta on kyseiseen virheellisyyteen, puutteellisuuteen tai harhaanjohtavuuteen vetoavalla, tässä siis asiakkaalla.

Asiakas ei ole kiistänyt korvauskäsittelyn tai lautakuntakäsittelyä edeltäneen kirjelmöinnin yhteydessä saaneensa ennen sopimuksen tekemistä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisia tietoja. Näin ollen lautakunta pitää riidattomana sitä, että yhtiö on tuolta osin täyttänyt laissa määritellyn tiedonantovelvollisuutensa. Arviotavaksi jää siten ennen vakuutusta annettujen tietojen sisältö, jonka asiakas katsoo olevan puutteellinen, virheellinen tai harhaanjohtava, minkä yhtiö puolestaan on kiistänyt. Huomioiden, ettei asiassa ole esitetty väitteitä annettujen tietojen totuudenvastaisuudesta tai niihin muuten sisältyvistä suoranaisista virheellisyyksistä, lautakunta katsoo asiassa olevan kyse annettujen tietojen puutteellisuudesta tai harhaanjohtavuudesta.

Oikeuskirjallisuudessa (Vakuutussopimuslain pääkohdat, Jaana Norio-Timonen, 2016, sivut 105–106) tietojen harhaanjohtavuudesta todetaan seuraavasti: ”Tietojen harhaanjohtavuutta arvioitaessa lähtökohtana on se kokonaisvaikutelma, joka annetuista tiedoista muodostuu markkinoinnin kohteena oleville. Harhaanjohtava vaikutus voi syntyä totuudenmukaisistakin tiedoista, mikäli kokonaisuuden kannalta olennaisia tietoja jätetään antamatta tai esitetään epäselvästi. Näin ollen esimerkiksi se, että vakuutusesitteestä tarkkaan lukien löytyvät tiedot vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, ei estä pitämästä esitettä harhaanjohtavana, jos siitä saatava yleisvaikutelma vakuutuksen kattavuudesta on väärä. Harhaanjohtavuus voi johtua myös esimerkiksi markkinoinnin sisältämien ilmaisujen epäselvyydestä, epämääräisyydestä tai moniselitteisyydestä, niihin liittyvistä mielleyhtymistä tai käytetyistä arvoarvostelmista.”

Keskeistä nyt käsiteltävässä asiassa on, onko asiakas kotivakuutustuotteiden tuoteoppaisiin tavanomaisella huolellisuudella tutustuen voinut perustellusti jäädä käsitykseen, ettei rakennuksen tuhoeläinvahinkoihin sovelleta ikävähennyksiä. Vakuutuskirjan ja vakuutusehdot vakuutusyhtiö on toimittanut asiakkaalle sopimuksen alkamisen jälkeen, joten näihin sisältyvät tiedot eivät suoraan vaikuta ennen sopimuksen tekemistä annettujen tietojen arviointiin.

Kotivakuutuksen tuoteoppaan osalta lautakunta toteaa oppaassa olevasta taulukosta ilmenevän, että kaksi laajinta turvatasoa korvaavat LVISA-laitteiden rikkoutumisia. Korvauksen määrän osalta todetaan yleisesti, että ”Korvauksen määrä perustuu vahinkoa kärsineen omaisuuden arvoon tai hintaan. Korvaamisen perusteena on vahingossa aiheutunut menetys. Käytetty omaisuus korvataan ensisijaisesti korjauttamalla tai hankkimalla tilalle vastaava omaisuus. Korjaamisen yhteydessä ei korvata omaisuuden arvon alenemista tai vahinkoon liittymättömiä muutos- tai parannustöitä.” Rakennusvahinkojen korvaamiseen liittyvinä ikävähennyksinä mainitaan sekä rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneita vuotovahinkoja koskevat ikävähennykset että rakennuksen LVI- ja sähkölaitteiden vahingot: ”Rakennuksen LVI- ja sähkölaitteiden vahingoissa tehdään uusinta- tai korjauskustannuksista putkiston, sähkökaapeleiden ja johtojen osalta 3 %, ja muiden LVI- sekä sähkölaitteiden osalta 6 %:n suuruinen vuotuinen ikävähennys.”

Laajennetun kotivakuutuksen erillisessä tuoteoppaassa puolestaan todetaan tuhoeläinvahinkojen osalta, että laajennetusta turvasta korvataan tuhoeläinten kodin rakenteille aiheuttamia vahinkoja. Korvauksen laajuuteen tuossa kohdassa ei oteta kantaa muutoin kuin mainitsemalla kosmeettisia haittoja, pinnoitteiden vahinkoja sekä tuhoeläinten hävittämiskustannuksia koskevat rajaukset. Korvaamisen perusteita rakennuksen vahingoissa -otsikon alla puolestaan mainitaan korvauksen laajuuteen liittyen, että enimmäiskorvaus on 15 000 euroa, vahingon selvittelykustannukset maksetaan vain, jos rakennuksesta löytyy korvattava vahinkoa ja että asumisen keskeytystä maksetaan enintään kolmen kuukauden ajalta. Lisäksi tuoteoppaassa todetaan, että korvattavasta vahingosta vähennetään valittu omavastuu.

Lautakunta katsoo, että edellä mainittuja tuoteoppaita kokonaisuutena lukien käy ilmeiseksi, että laajennettu kotivakuutus on yksi asiakkaille tarjolla olevasta neljästä kotivakuutuksen turvatasosta. Maininta siitä, että laajennetusta turvasta korvataan tuhoeläinten kodin rakenteille aiheuttamia vahinkoja, ei sisällä kannanottoa siihen, miten ja missä laajuudessa nuo vahingot korvataan. Vahinkojen korvaamista koskevan kohdan otsikon sanamuodon (Korvaamisen perusteita rakennuksen vahingoissa), samoin kuin kohdassa mainittujen asioiden, lautakunta katsoo verrattain selvästi viittaavan siihen, ettei kyseisissä kohdissa pyritäkään käymään korvausperusteita kaikilta osin läpi vaan siinä kerrotaan ne seikat, jotka ovat merkityksellisiä juuri laajennetun turvan kannalta.

Tuoteoppaista ilmi käyviä tietoja kokonaisuutena arvioiden lautakunta katsoo, ettei asiakkaan saamia tietoja voida pitää siten puutteellisina tai harhaanjohtavina, että vakuutuksen olisi vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella katsottava olevan voimassa toisen sisältöisenä kuin vakuutusehdoissa kerrotaan.

Lattiakaivon korjauskustannuksista tehtävän ikävähennyksen määrän osalta lautakunta toteaa ratkaisevaa olevan, katsotaanko lattiakaivon olevan osa kotivakuutuksen ehtokohdassa 6.2.1.4 tarkoitettu putkistoa vai onko siinä kyse ehtokohdassa mainitusta muusta LVI-laitteesta. Tältä osin lautakunta katsoo, että lattiakaivo, jonka toiminnan tarkoitukseen ei liity muuta mekaanista liikettä tai toimintaa kuin että sen kautta kulkee vettä päätyen kaivoon kiinteästi asennettuun viemäriputkeen, ei ole LVI-laite vaan osa putkistoa. Näin ollen lattiakaivon korjauskustannuksista tehtävä ikävähennys tulee laskea 3 %:n vuotuisen vähennyksen mukaan. Huomioiden rakennuksen rakennusvuosi 1991, korjauskustannusten määrä 2 580 euroa sekä omavastuu 850 euroa, vahingon määrä jää alle omavastuun. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei lattiakaivoa ole pidettävä myöskään kiinteänä tai vesikalusteena, joten yhtiön vetoama laajennetun kotivakuutuksen rajoitusehto 5.1 ei tapaukseen sovellu.

Edellä kerrotuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaan vaatimaa korvausta lattiakaivojen korjauskustannuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vuori
Yrttiaho