Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena oleva rakennus oli rakennettu vuonna 1993, jolloin kylmän käyttöveden kupariputki ja siinä ollut kierreliitos oli asennettu. Rakennuksen wc- ja kylpyhuonetiloissa oli vuonna 2007 tehty saneeraustöitä, mutta rakennuksen silloin omistaneen henkilön ilmoituksen mukaan vesi- ja viemäriputkiin ei ollut tuolloin tehty muutoksia tai korjauksia.  Vakuutuksenottaja oli ostanut rakennuksen vuonna 2008.

Asiakkaan 21.8.2023 vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan omakotitalon saunan ja pesutilojen ulkoseinän sokkelista oli edellisenä päivänä löytynyt kosteutta, sammalta ja valkoista saostumaa noin 60 senttimetrin alueelta, minkä vuoksi oli syntynyt epäily kosteusvahingosta.

Yritys A Oy:n kohteessa 25.8.2023 tekemästä kartoituksesta laaditun raportin mukaan wc- ja kylpyhuonetilassa olevan putkikotelon sisällä ollut kylmän käyttöveden putken liitos oli vuotanut. Liitoksessa oli ollut hapettumaa, jonka johdosta liitokseen oli syntynyt halkeama.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä epäävässä korvauspäätöksessään 3.9.2023 vedonnut siihen, että putkikotelossa olevat käyttöveden suojaputket olivat olleet liian lyhyet. Jos suojaputket olisi asennettu asianmukaisesti, vuoto olisi voitu helposti havaita ja vuodosta johtuva vahinko olisi jäänyt vähäiseksi. Ratkaisussa vakuutusyhtiö on viitannut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) kohdassa 2.5.1 olevaan määräykseen, jonka mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä.

Vakuutusyhtiö on asiakkaan valituksen jälkeen sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään tehdyssä korvauspäätöksessä (28.11.2023) katsonut, ettei suojaputken pituus ole riittävä peruste korvauksen epäämiselle ja ettei suojaputken pituus ollut vaikuttanut vahinkojen syntymiseen. Ratkaisun mukaan vahinko oli kuitenkin ollut seurausta rakentamismääräysten ja
-ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei muuttanut epäysratkaisua. Vakuutusyhtiö viittasi talon rakentamisajankohtana vuonna 1993 ja saneeraustyön aikana vuonna 2007 noudatettuihin rakentamismääräyskokoelman osiin C2 ja D1 vuosilta 1976, 1987, 1998 sekä 2007.

Jälkimmäisessä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö katsoi, että kupariputken kierreliitos ei ollut sallittu, kun putki liitoksineen oli jäänyt rakenteen sisälle. Veden pääsy rakenteisiin oli ollut mahdollista, koska vuotovettä ei ollut ohjattu näkyville, vaan se oli päässyt piilossa etenemään syvemmälle rakenteisiin ja tullut lopulta näkyville vasta ulkoseinällä. Vakuutusyhtiö vetosi lisäksi siihen, että taso, jolle suojaputket nousivat ja jossa johdot menivät rakenteen sisälle, oli alempana kuin pesuhuoneen lattiataso. Vaikka vahinko ei olisi ollut vältettävissä korkeammalle ylettyvällä suojaputkella, liitoksesta roiskunut vesi oli hakeutunut lopulta alimpaan kohtaan, josta se oli päässyt syvemmälle rakenteisiin.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon korjaamisesta aiheutuneet 42 656 euron kustannukset viivästyskorkoineen. Lopullinen vahinkojen määrä selviää korjaustöiden jälkeen.

Asiakas kertoo, että hänelle on jäänyt täysin epäselväksi se, mihin vakuutusyhtiö on perustanut näkemyksensä rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisuudesta. Yksikään ammattilainen ei ole todennut, että käyttövesiputkisto, sen liitos tai suojaputkisto olisi rakennettu rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesti. Liitoksen tulpanneen yritys B Oy:n lausunnossa todetaan, että liitos oli tehty määräysten mukaisesti.

Asiakas pitää kohtuuttomana sitä, että vakuutusyhtiö voisi mielivaltaisesti päättää vastoin ammattilaisen lausuntoa, että kyse on rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisuudesta, ja näin valikoida ne vahingot, jotka yhtiö aikoo korvata. Korvauksen epäämisen tulee perustua objektiivisiin tosiseikkoihin. Pelkkä arvailu ilman seikan todentamista ei voi toimia korvauksen epäämisen perusteena.

Asiakas toteaa, että rakentamismääräysten ja -ohjeiden noudattaminen talon rakennusaikana on ollut täysin valittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tilanne olisi ymmärrettävä, jos valittaja olisi itse teetättänyt tai tehnyt käyttövesiputkiston remontin eikä tässä yhteydessä olisi noudatettu rakentamismääräyksiä ja -ohjeita ja ammattilainen olisi todennut määräysten vastaisuuden tarkastuksessa.

Vakuutusyhtiön vastineen osalta asiakas korostaa sitä, ettei kukaan vahinkoa tai rakennusta tutkinut ammattilainen ole todennut minkäänlaista rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisuutta. Talo oli aikanaan hyväksytty täysin lopputarkastuksessa eikä mitään määräysten tai ohjeiden vastaisuutta ollut tuolloinkaan havaittu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella olisi aihetta muuttaa asiassa tehtyä korvauspäätöstä. Selvitysten perusteella kyse on ollut rajoitusehdon 6.17 piiriin kuuluvasta vahingosta. Vakuutusyhtiö viittaa toisessa korvauspäätöksessä esitettyihin perusteluihin ja A Oy:n raportissa oleviin valokuviin sekä toteaa, ettei rakenteen sisälle jäänyt kupariputken kierreliitos ole ollut sallittu.

A Oy:n tarkastusraportista ilmenee, että allaskaapissa ollut tarkastusluukku oli avattu ja vuoto oli havaittu putkikotelossa. Putkikoteloa oli jouduttu purkamaan toiselta seinältä, jotta putkiasentaja oli saanut vuodon tulpattua. Kohonneita pintakosteusindikaattoriarvoja oli havaittu kylpyhuoneen ja wc:n lattiassa sekä levyseinissä. Seinissä korkeimmat arvot oli havaittu putkikotelon alaosassa.

Talon rakennusvuosi on 1993, joten rakennusaikana ovat olleet voimassa muun muassa rakentamismääräyskokoelman osa C2 vuodelta 1976 ja osa D1 vuodelta 1987. Remontin aikaan vuonna 2007 on sovellettu rakentamismääräyskokoelman osan C2 uudempaa versiota vuodelta 1998 ja osaa D1 vuodelta 1987.

B Oy:n kannanoton osalta vakuutusyhtiö toteaa, että yritys on tuonut esille, että itse liitos on tehty asianmukaisesti. Kyseinen liitos olisi ollut sallittu, jos kyseessä olisi ollut pinta-asennus ja liitoskohta olisi tehty pinta-asennuksena. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa liitos oli kuitenkin tehty rakenteen sisään, eikä se näin ollen täyttänyt rakennusmääräyksiä putkiston sijoittamisen osalta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• A Oy:n raportti 25.8.2023 tehdystä vahinkokartoituksesta
• B Oy:n 22.1.2024 päivätty raportti, jonka mukaan kylmän käyttöveden liitos oli tehty lvi-määräysten mukaisesti. Raportissa selostetaan tarkemmin liitoksen rakennetta ja todetaan liitoksen rikkoutuneen.
• Talon edellisen omistajan X:n 18.1.2024 allekirjoittama selostus vuosina 2004–2008 tehdyistä pintaremonteista. Pesutilojen ja saunan sekä kodinhoitohuoneen osalta he olivat tehneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
  • Sertifioitu antaja uusi laatoitukset ja asensi vedeneristeet sen aikaisten määräysten mukaisesti.
  • Paneloinnit ja lauteet uusittiin, väliovia vaihdettiin uusiin.
  • Vesikalusteita uusittiin.
    ​​​​​​​Tilojen rakenneratkaisuihin tai vesi- ja viemäriputkiin ei selostuksen mukaan oltu tehty muutoksia tai korjauksia.
• C Oy:n 25.9.2023 päivätty tarjous vesivahingon korjaustöistä.

Lisäksi asiakirjoihin sisältyy rakennusvalvontaviranomaisen 18.11.1993 allekirjoittama loppukatselmuspöytäkirja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan käyttövesiputken liitoksesta aiheutuneen vesivahingon.

Lähemmin tarkasteltuna asiassa on arvioitava, onko vahinko ollut seurausta rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, kun seinärakenteen sisällä olevan kupariputken liitoksessa oli käytetty kierreliitosta.

Sovellettavat lainkohdat

Kuluttajansuojalain 4 luku 1 §

Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jättäminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.1 […]
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja
6.18 […].

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet, 1.7.1987–30.6.2007.

2.5 Toimintahäiriöiden estäminen
2.5.1 Sijoittaminen
Määräykset
Rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- johto tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- johto tiiveydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea
- johdolle suoritetaan painekoe niin aikaisessa vaiheessa, että tarvittavat korjaukset voidaan tehdä ennen johdon peittämistä.
[…]

Vesijohdon vaihdettavuus
Ohjeet
Vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä.
Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:
- näkyville
- suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista
- avattavaan kanavaan
- ryömittävään tilaan
- vaivattomasti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun katon, verhokotelon tai kaappien päällyksen taakse
- maahan, ellei se sijaitse pohjalaatan alla, vaikeasti lävistettävien pintojen alla (teräsbetoni) tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla (vilkas liikenne).

Johdolle, joka ei ole vaihdettavissa, asetetaan suuremmat laatuvaatimukset putkimateriaalin ja liitosmenetelmien suhteen kuin vaihdettavissa olevalle johdolle. Katso myös kohtaa 2.5.2.

2.5.2 Kestävyys
Määräykset
Vesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan.
Vesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Materiaalit ja liitostavat eri olosuhteissa
Ohjeet
Taulukossa 9 on esitetty hyväksyttävät putkimateriaalit ja liitostavat eri olosuhteissa. Kyseiset liitostavat hyväksytään myös pystyjohdolle, jonka liitoksia voidaan korjata esimerkiksi luukun kautta, jonka aukon mitat ovat vähintään 300 mm x 300 mm.
[…]
Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen, vesimittareiden, materiaaleina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosat tehdään veden koskettamilta osiltaan sinkinkadon kestäviksi. Päätekalusteissa sallitaan vähäisessä määrin sinkinkatoa.

Taulukko 9
Vesilaitteistoon hyväksytyt putkimateriaalit, liitostavat ja käyttöalueet
Taulukon merkintöjen mukaan rakennuksessa ei hyväksytä kupariputken kierreliitosta käytettäväksi ei-vaihdettavaan putkeen.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan kuparinen kylmävesiputki ja siinä ollut kierreliitos olivat olleet wc- ja kylpyhuonetilojen välisenä seinärakenteena toimineen putkikotelon sisällä rakennuksen rakentamisvuodesta 1993 alkaen. Elokuussa 2023 tehtyjen selvitysten mukaan rakenteiden kastumisvahingon oli aiheuttanut kyseisestä liitoskohdasta vuotanut vesi. Putken tulppaamista varten putkikotelon rakennetta oli joudut­tu avaamaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että keskeinen ratkaistava kysymys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa rikkoutuneen liitoksen tyypin ja sijainnin perusteella. B Oy:n lausunnon mukaan liitos oli tehty rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lausunnossa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, mikä merkitys asiassa tulee antaa putken ja siihen tehdyn kierreliitoksen sijainnille seinärakenteen sisällä.

Asennusajankohtana noudatettujen rakentamismääräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1, 1987) kohdan 2.5 mukaan rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Määräystä täydentävän ohjeen mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Kohdassa 2.5.2 olevien määräysten mukaan vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Määräykseen liittyvässä ohjekohdassa on nimenomaisesti todettu, että rakenteen sisään asennettavassa ei-vaihdettavassa kupariputkessa ei ole hyväksyttävää käyttää kierreliitosta.

Asiakas on pitänyt kohtuuttomana sitä, ettei hän ollut itse teetättänyt tai tehnyt putkiston remonttia ja että rakentamismääräysten ja -ohjeiden noudattaminen talon rakennusaikana on ollut täysin hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella. Asiakas vetoaa siihen, ettei kukaan ammattilainen ollut todennut putkiston, sen liitoksen tai suojaputkiston olleen rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesti rakennettuja. Rakennusvalvontaviranomainen oli myös hyväksynyt rakenteen loppukatselmuksessa.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, ettei rakennukseen asennettujen vesiputkien ja niiden liitosten voida katsoa olevan rakentamismääräysten tai -ohjeiden mukaisia vain sillä perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen on antanut rakennusluvan suunnitelman mukaiselle rakentamiselle ja jälkeenpäin tehnyt loppukatselmuksen tekemättä huomautuksia.

Kuluttaja-asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisen vakuutussopimuksen ehdon kohtuuttomuutta arvioidaan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennus- ja asennusvirheitä sekä hyvän rakennustavan vastaista asentamista koskevat rajoitusehdot ovat kotivakuutuksen korvauspiiriä määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että rakenteen sisällä ollut kylmävesiputken liitos on ollut rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastainen. Vakuutusyhtiöllä on sen vuoksi oikeus evätä korvaus vakuutusehdoissa olevan (kohta 6.17) rajoitusehdon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa