Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön huoneistossa asuneen vuokralaisen todettiin 14.11.2023 aiheuttaneen rakennukselle mittavan vahingon tukkimalla kylpyammeen viemärin ja jättämällä hanan auki useiden vuorokausien ajaksi. Ammeen lisäksi myös wc-istuin oli tukittu ja myös se tulvi.

Taloyhtiö haki korvausta kiinteistövakuutuksestaan, ja vakuutusyhtiö teki asiassa myönteisen korvauspäätöksen 7.12.2023. Vahingon syyksi päätöksessä todettiin ”veden pääsyn estyminen viemäriin (vahingonteko)”, ja korvaukseen liittyvien vähennysten osalta omavastuun todettiin olevan 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 600 euroa.

Taloyhtiön tiedusteluun, miksi vahinkoon sovelletaan vesikalustevuodon erityisomavastuuta 25 prosenttia, vaikka kyseessä selkeästi on ilkivalta, vakuutusyhtiö vastasi, että erityisomavastuuta koskevassa ehtokohdassa 7.3 ei ole vastaavaa soveltamisalan rajausta rikosvahinkojen osalta kuin on ikävähennystä koskevassa ehtokohdassa 7.1. Taloyhtiö pyysi käsittelemään asian vielä uudelleen, koska kyse on tahallaan aiheutetusta rikosvahingosta. Taloyhtiö vetosi lisäksi siihen, että rikosilmoituksen mukaan tutkittava rikosnimike on törkeä vahingonteko, sekä viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-030734. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa päätöstään.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö toistaa asiassa aiemmin esittämänsä perustelut ja esittää käsityksenään, että vahingosta pitäisi vähentää vain perusomavastuu soveltamatta vesikalustevuotojen erityisomavastuuta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa taloyhtiön omistamalle kiinteistölle aiheutuneen vahingonteon seurauksena vuotovahingon, jonka vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa ja josta tulee tehtäväksi 25 prosentin omavastuuvähennys. Vakuutusehtojen kohdan 7.2 mukaan jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavan vahingon määrästä. Vakuutusehdon kohdan 7.3 mukaan vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä.

Vahinko on aiheutunut siitä, että avoimesta hanasta on valunut vettä. Vesikalusteella tarkoitetaan saman ehtokohdan mukaan muun muassa hanaa. Vahinko on siten aiheutunut ehtokohdan 7.3 mukaisesti vesikalusteesta, jolloin siihen sovelletaan vesikalusteita koskevaa erityisomavastuuta. Vakuutuksenottajan omaisuusvakuutuksen vakuutuskirjalla mainitaan, että vakuutuskirjaan merkityn omavastuun lisäksi sovelletaan vakuutusehdoissa mainittuja erityisomavastuita. Vakuutuskirjalla tai vakuutusehdoissa ei sen sijaan ole mitään määräystä siitä, että erityisomavastuita koskevaa ehtokohtaa 7.3 ei sovellettaisi johonkin tai joihinkin vakuutusturviin. Ehtokohdan 7.3 mukaisia erityisomavastuita sovelletaan siis koko omaisuusvakuutukseen.

Taloyhtiön viittaama Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-030734 ei ole relevantti tässä tapauksessa. Ratkaisu koski korvauspäätöksen sitovuutta ja sitä, että vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta muuttaa tekemäänsä korvauspäätöstä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö ei ole muuttanut tekemäänsä korvauspäätöstä. Ratkaisusuositus FINE-030734 ei ole yleisesitys siitä, mitä omavastuuta rikosvahinkoihin sovelletaan. Kulloiseenkin vahinkotapaukseen sovellettava omavastuu määräytyy aina juuri kyseiseen vahinkotapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen perusteella.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että erityisomavastuita koskeva ehtokohta eroaa vakuutuskorvauksesta tehtäviä ikävähennyksiä koskevasta ehtokohdasta 7.1, jonka mukaan ikävähennyksiä ei tehdä, kun vahinko korvataan palo-, rikos- tai luonnonilmiöturvasta. Tässä vahinkotapauksessa vakuutuskorvauksesta ei ole tehty ikävähennyksiä. Ehtokohdan 7.1 määräys siitä, että ikävähennyksiä ei tehdä silloin, kun vahinko korvataan palo-, rikos- tai luonnonilmiöturvasta, ei koske omavastuita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, soveltuuko vesikalustevuotoja koskeva erityisomavastuu myös vahingonteolla aiheutettuihin vahinkoihin.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan vakuutuskaudella 1.1.2023–31.12.2023 voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

5.4 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)
Korvattavia vahinkoja ovat:
- […]
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- veden pääsyn estymisestä viemäriin
- […]

5.5 Rikos
Korvattavia vahinkoja ovat
- […]
- ilkivaltaisesti tehty omaisuuden vahingoittaminen.
- […]

5.8 Muu vahinkotapahtuma
Korvattavia vahinkoja ovat
- muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
- […]
- vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
- […]

7 Ikävähennykset ja omavastuut
7.1 Ikävähennykset
- […]
Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. […]

Ikävähennyksiä ei tehdä, kun vahinko korvataan palo-, rikos- tai luonnonilmiöturvasta.

Putkistojen vuotamista koskevat ikävähennykset

Vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin, vuotaneen laitteen tai putkiston ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. […]

7.3 Erityisomavastuut
Käyttölaite- ja vesikalustevuodot
Käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa. Jos kohteelle valittu omavastuu on korkeampi, vähennetään valittu omavastuu.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken tai sen liitosten vuotaessa ilman viemärin tukkeutumista sovelletaan samaa erityisomavastuuta. Liitoksilla tarkoitetaan poistoputken liittymää itse viemäriin, altaaseen tai ammeeseen sekä poistoputken sisäisiä liitoksia.

Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä.
[…]

Asian arviointi

Kerrostalohuoneistossa sattuneen ja sekä kyseiselle huoneistolle että rakennukselle muutoin laajoja vaurioita aiheuttaneen vahingon tapahtumatiedot ovat asiassa riidattomat syyn vahinkoon ollessa se, että huoneiston asukas oli tukkinut kylpyammeen viemärin ja wc-istuimen sekä jättänyt veden valumaan usean vuorokauden ajaksi. Riitainen kysymys asiassa koskee vesikalustevuotojen erityisomavastuun soveltumista vahingonteolla aiheutettuun vahinko­tapahtumaan. Taloyhtiön näkemyksen mukaan erityisomavastuuta ei vähennetä rikosvahingoissa, kun taas vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseisen erityisomavastuun soveltamisalaa ole vakuutussopimuksessa rajattu, joten se soveltuu koko omaisuusvakuutukseen.

Aiemman ratkaisukäytännön osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että taloyhtiön viittaamassa ratkaisusuosituksessa FINE-030734 on ollut kyse korvauspäätöksen sitovuudesta. Ratkaisusuositukseen sisältyvä maininta siitä, että vakuutusyhtiö oli ensimmäisessä korvauspäätöksessä katsonut kysymyksessä olevan rikoksella aiheutettu vahinko, jolloin omavastuu oli vakuutusehtojen mukaan 1 000 euroa, ei ollut lautakunnan kannanotto kyseisessä tapauksessa esillä olleen vesikalustevuotojen erityisomavastuun soveltumiseen rikoksella aiheutettuun vahinkoon vaan lautakunnan toteamus vakuutusyhtiön alkuperäisen korvauspäätöksen sisällöstä.

Ratkaisusuosituksessa FINE-011026 on sen sijaan ollut kyse kirjoitusasultaan samantyyppisen ehtokohdan tulkinnasta kuin nyt esillä olevassa tapauksessa. Mainitussa tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa keittiön hana oli jäänyt auki ja käyttöveden päälle kytkemisen jälkeen vesi oli tiskialtaassa olleiden esineiden seurauksena tulvinut lattialle ja kastellut rakennuksen rakenteita sekä alapuolista huoneistoa. Yhdeksi perusteeksi sille, että katsoi ikävähennyksiä koskevien ehtokohtien olleen sisällöltään ristiriitaiset ja monitulkintaiset, lautakunta totesi sen, että ehtojen mukaan ikävähennys tehdään ”vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston, koneen, laitteen tai sammutuslaitteiston tai tukkeutuneen viemärin” iän perusteella. Lautakunta katsoi kyseisen maininnan viittaavan siihen, että ikävähennyksen tekeminen edellyttää vahingon jonkinlaista syy-yhteyttä vahingon aiheuttaneeseen viemäriin tai laitteeseen. Tämä osaltaan johti tapauksessa lopputulokseen, jonka mukaan vakuutusehtoja voitiin perustellusti tulkita siten, että vuotovahingon ikävähennyksen soveltaminen edellyttää ehtokohdan sanamuodon mukaisesti sitä, että ikävähennyksen laskemisen perusteena oleva putki tai laite on ollut vahinkotapahtuman konkreettisena aiheuttajana.

Vesikalustevuotojen erityisomavastuuta koskevan ehtokohdan 7.3 osalta lautakunta toteaa ehtokohdan sanamuodon ”Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon…” viittaavan siihen, samoin kuin edellä on todettu tapauksen FINE-011026 osalta, että vesikaluste on ollut vahinkotapahtuman konkreettisena aiheuttajana. Riidattomat tapahtumatiedot huomioiden vahingon aiheuttajana on tässä ollut huoneiston asukas ilmeisenä tarkoituksenaan vahingon aiheuttaminen. Tällaisen tapahtuman lautakunta katsoo täyttävän rikosvahinkojen korvaussäännöksen edellytyksen ilkivaltaisesti tehdystä omaisuuden vahingoittamisesta.

Ehtokohdan 7.3. osalta lautakunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että ratkaisukäytännössä noudatetun tulkinnan mukaan vuotovahingon syynä on pidetty alun perin vuotaneen putken tai laitteen sijaan viemärin tukkeutumista, jos viemärissä tai sen päällä on ollut veden pääsyn viemäriin estänyt tukos. Tämä koskee myös auki jätetystä hanasta virrannutta vettä, ellei vesimäärä ole poikkeuksellisesti niin suuri, ettei viemäriverkosto olisi ehtinyt koko vesimäärää vetää. Tässä tapauksessa tällaisesta erityistilanteesta ei ole esitettyä väitteitä tai selvitystä. Näin ollen asiassa ei tälläkään perusteella ole kyse vesikalusteen aiheuttamasta vuotovahingosta.

Edelleen lautakunta toteaa, että ehtokohdan soveltamisala on rajattu nimenomaisesti vuotovahinkoihin. Vuoto- ja LVI-turvan (ehtokohta 5.4) korvausedellytyksiin vuotovahingon osalta sisältyy LVI-tekniikan rikkoutuminen ja lisäksi korvauspiirin ulkopuolelle on erikseen rajattu vahingot, jotka aiheutuvat veden pääsyn estymisestä viemäriin. Muun vahinkotapahtuman turvaan (ehtokohta 5.8) sen sijaan vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin, sisältyy. Huomioiden, ettei auki olleesta, rikkoutumattomasta vesikalusteesta virrannut vesi täytä vakuutusehdoissa nimenomaisesti määriteltyjen vuotovahinkotilanteiden korvausedellytyksiä, jää rikkoutumattoman vesikalusteen aiheuttamaksikin katsottavan vahingon kohdalla epäselväksi se, millä perusteella erityisomavastuuvähennys tulisi tehtäväksi.

Yhteenvetona lautakunta toteaa, että tahallisen vahingonteon kohdalla ei ole kysymys vesikalusteen aiheuttamasta vahingosta, mitä erityisomavastuun soveltaminen edellyttää. Veden aiheuttamia vahinkoja koskevan tulkintakäytännön perusteella tapauksessa on muutoinkin kyse viemärin tukkeutumisen, ei vesikalusteen aiheuttamasta vahingosta. Lisäksi lautakunta toteaa, että vaikka erityisomavastuuta koskevaan ehtokohtaan 7.3 ei sisälly erillistä vahinkolajikohtaista rajausta, koskee erityisomavastuu nimenomaisesti vain vuotovahinkoja, minkä voi katsoa viittaavan ehtokohdissa 5.4 ja 5.8 korvattaviksi määriteltyihin vuotovahinkoihin. Vahingon täyttäessä sekä rikosturvasta korvattavan vahingon että muun vahinkotapahtuman turvasta korvattavan vuotovahingon korvausedellytykset jää erityisomavastuun soveltamisala esillä olevan kaltaisessa tilanteessa tälläkin perusteella epäselväksi.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko tulee korvata vähentämällä vahingon määrästä ehtokohdan 7.3 mukaisen erityisomavastuun sijaan vakuutuskirjalle merkitty omavastuu 600 euroa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vähentäen korvauksen määrästä vakuutuskirjan mukaisen omavastuun 600 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

PuheenjohtajaBygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho