Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantai-iltana 9.12.2023. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan palosta ilmoitettiin hätäkeskukseen kello 18.08. Asiakas soitti vakuutusyhtiön palvelunumeroon kello 19.05. Ensimmäisen puhelun ohjauduttua tiepalveluun asiakas soitti uudelleen kello 19.07 kertoen tulipalosta ja kysyen pelastuslaitoksen kehotuksesta toimintaohjeita siihen, kuka sulkee palokunnan sammutustöiden yhteydessä avaaman katon. Vastaukseksi asiakkaalle kerrottiin, että ”jos ne sitä suosittelee niin sillä edetään, he on tässä kohtaa niitä ammattilaisia”. Asiakasta myös ohjeistettiin soittamaan maanantaiaamuna kello 8 vakuutusyhtiön rakennusvahinkopalveluun, jonka numero kerrottiin lähetettävän asiakkaalle tekstiviestitse. Puhelun aikana keskusteltiin lisäksi tilapäisasunnon järjestämisestä viikonlopun ajaksi.

Maanantaina 11.12.2023 asiakas soitti uudelleen vakuutusyhtiön asiakaspalveluun kertoen, ettei ole saanut aiemmin kerrottuja tarkempia ohjeita yhteydenottoa varteen. Ohjeeksi asiakas sai tehdä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiön verkkopalvelun kautta.

Asiakkaan oltua yhteydessä vakuutusyhtiöön 12.12.2023 yhtiö tilasi A Oy:ltä vahinkotarkastuksen, joka tehtiin 13.12.2023. Vahingon syystä tarkastusraportissa todetaan, että saunassa ollut sähkökiuas oli ollut lämpenemässä palon syttymisen aikana, mutta kartoittajalla ei ole tarkkaa tietoa palon syttymissyystä. Asiakkaan todetaan purkaneen kaikki saunan pinnat, jotta hajuhaitta on saatu pienemmäksi huoneistossa, ja saunan ja kylpyhuoneen irtaimistot oli asiakkaan toimesta poistettu tilasta. Muualla huoneistossa oli kartoitushetkellä havaittavissa selkeää savunhajua ja lievää nokilaskeumaa tasopinnoilla.  Taloa oli remontoitu runsaasti vuoden 2023 aikana. Sähkökiuas ja siihen liittyvä ilmanvaihtojärjestelmä oli siirretty ulos.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 31.1.2024. Päätöksessä todetaan poliisin tutkinnan soittaneen asiakkaalle 10.12.2023 aamupäivällä. Koska asiakas oli tuolloin jo purkanut saunan rakenteet, ei tutkintaa voitu suorittaa. Vakuutusyhtiölle vahingosta todetaan ilmoitetun 12.12.2023. Yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2.1 mukaan vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä, mikä tässä tarkoitti sitä, että vakuutusyhtiön palonsyyntutkijalle tai poliisille ei ollut annettu mahdollisuutta selvittää tulipalon syttymissyytä. Palonsyyntutkinnassa olisi selvitetty tulipalon syy ja korvattavuus. Näin ollen 9.12.2023 tapahtuneen palovahingon aiheutuneet kustannukset eivät tulleet vakuutuksesta korvattaviksi.

Asiakas pyysi 5.2.2024 käsittelemään vahingon uudelleen todeten palopaikalla olleen poliisipartion kertoneen, ettei poliisista tulla takaisin paikan päälle tekemään lisätutkimuksia. Asiakas myös kiisti, että omatoimisesti olisi mitään rakenteita purettu. Saunan ja talon katto ja ulkoseinän rakenteita oli purettu pelastuslaitoksen toimesta tapahtumailtana moottorisahalla palon leviämisen tarkistamiseksi. Poliisin soittaessa sunnuntaiaamuna rakennuksesta oli viety roskia pois tieltä, että olisi mahdollisuus tilapäisesti sulkea palokunnan aiheuttamat aukot talossa enempien vahinkojen välttämiseksi. Mitään ei ollut purettu itsenäisesti, eikä tilaa ollut raivattu kokonaan tyhjäksi. Lisäksi asiakas kertoi soittaneensa vakuutusyhtiöön sekä maanantaina 11.12.2023 että tiistaina 12.12.2023. Vakuutusyhtiöltä oli pyydetty lupaa purkutöiden aloittamiseen ja tilaamiseen, joihin saatiinkin myönteinen päätös, samoin kuin asumisen keskeytymisen korvaamiseen. A Oy:n vahinkokartoittajan saapuessa 13.12.2023 oli talon aukot tilapäisesti suljettu ja sauna raivattu tyhjäksi eli kiuas, palaneet paneelit ja muut palokunnan toimesta purettu rakenteet viety ulos talon pihalle. Vakuutusyhtiö ei ollut lähettänyt omaa tutkijaa paikalle, vaan yhtiö oli ainoastaan kuukauden jälkeen tapahtumasta pyytänyt kuittia palon aiheuttajaksi epäillystä sähkökiukaasta. Palon syttymistä edeltäneistä tapahtumista asiakas kertoi, että saunaa palopäivänä lämmitettäessä saunan lämpötilaksi oli asetettu 50 astetta. Myös tuuletus oli päällä, ja saunan lauteilla oli kuivumassa kangas.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 9.2.2024. Päätöksen mukaan valtakirjalla toiminut henkilö oli ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiöön 12.12.2024. Tuolloin käydyssä puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön käsittelijä ei antanut myönteistä korvauspäätöstä tai lupaa rakenteiden purkamiselle. Vahingosta ilmoittanut henkilö mainitsi puhelun aikana kiukaan seonneen ja asiakkaan pikkuhiljaa purkaneen rakenteita. Myös yrityksen kerrottiin olleen purkamassa rakenteita. Edelleen vakuutusyhtiö totesi saunaremontin juuri valmistuneen. Korvausmenettelyn osalta vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusyhtiölle tulee varata mahdollisuus vahingon tarkastamiseen ennen rakenteiden purkamista. Vahinkotarkastuksessa selvitetään, minkä takia tulipalo syttyi. Mahdolliset lisätutkimukset olisi määritetty A Oy:n raportin perusteella. Saunan pintarakenteet oli kuitenkin purettu pois, joten vahingon syy jäi epäselväksi, eikä lisätutkimuksia voinut tehdä. Vahingon syyn selvitys tehdään, jotta vakuutusyhtiö voi ottaa kantaa korvattavuuteen. Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle suunnittelu-, asennus-, käyttö- tai työvirheestä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata raken­ne-, valmistus- tai aineviasta aiheutuneita vahinkoja. Ensimmäisen päätöksen tavoin yhtiö totesi, ettei vakuutus korvaa vahinkoa, koska vakuutusyhtiölle ei annettu mahdollisuutta selvittää tulipalon syttymissyytä.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukainen. Asiakas toteaa olevan riidatonta, että tapahtunut tulipalo täyttää lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavan palovahingon määritelmän. Asiakkaan toimenpiteet vahingon jälkeen ovat perustuneet pelastuslaitokselta sekä vakuutusyhtiön puhelinpalvelusta saatujen vastausten ja ohjeiden noudattamiseen. Vakuutusyhtiön vedotessa rajoitusehtoon korvauksen epäämisessä tulee sen näyttää toteen kyseisen rajoitusehdon olosuhteiden olemassaolo. Käsillä olevassa tapauksessa yhtiön itse valitsema asiantuntija A Oy on raportissaan katsonut tulipalon todennäköisen syttymissyyn olevan sähkökiukaassa. Tämän lisäksi palon syttymissyyhyn on otettu kantaa poliisin sekä pelastuslaitoksen asiakirjoissa.

Asiakas on mielestään asettanut sähkökiukaan lämpötilan 50 celsiusasteeseen ennen poistumistaan kohteesta. Mikäli tämä pitää paikkansa, ei ole todennäköistä, että saunassa kuivumassa ollut kangas olisi syttynyt palamaan kyseises­sä lämpötilassa. Sähkökiukaan käyttöä varten puhelimeen asennettu sovellus oli näyttänyt saunan lämpötilaksi 140 astetta, mutta on epäselvää, oliko kyseinen lämpötila ajalta ennen vai jälkeen palon syttymisen. Jos palon syttymissyynä on siis ollut sähkökiukaan toimintahäiriö, kyseinen sähkökiuas sekä sen ohjelmistojen tarkastus on edelleen mahdollista, samoin saunan rakenteet ja pinnoitteet ovat edelleen tarkastettavissa. Tähän lisätutkimukseen on vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti parhaat edellytykset vakuutusyhtiöllä tai tämän valtuuttamalla asiantuntijalla, ei vakuutuksenottajana olevalla asiakkaalla.

Tapahtumatietojen osalta asiakas toteaa ottaneensa yhteyttä vakuutusyhtiön puhelinpalveluun heti palopäivänä ja noudattaneensa puhelimessa saamiaan neuvoja, joiden mukaan tämän tulisi noudattaa pelastuslaitoksen ohjeistusta jälkitoimenpiteiden suorittamisesta. Näihin toimenpiteisiin on sisältynyt muun ohella palon ja sen sammutustöiden yhteydessä rakennukseen syntyneiden aukkojen peittäminen. Poliisin tutkintailmoituksen sekä pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen perusteella on riidatonta, että pelastuslaitos on suorittanut kohteessa purku- ja raivaustöitä palon sammuttamiseen ja leviämisen estämiseen liittyen, mikä ilmenee myös onnettomuuspaikalta heti vahingon jälkeen otetuista valokuvista. Valokuvista on nähtävissä palomiesten purkavan sauna- ja pesutilojen kattoa. Lisäksi saunasta otetussa kuvassa alimmaiset saunan lauteet eivät ole olleet kiinteät, vaan ne on vain kuljetettu saunatilasta ulos palomiesten töiden helpottamiseksi. Kiukaan takana on nähtävissä kiviseinä, ja saman kuvan perusteella voi todeta, että saunan katto oli jo tuolloin täysin purettu.

A Oy:n raportissa mainittu saunan panelointi oli purettu kohteeseen hälytetyn yrityksen toimesta. Kyseinen yritys suoritti palon ja pelastustöiden jälkeen rakennukseen syntyneiden aukkojen paikkauksen lisävahinkojen välttämiseksi. Purkutoimenpiteitä on kohteessa suorittanut ulkopuolinen yritys sen jälkeen, kun vakuutuksenottaja oli soittanut vahingosta vakuutusyhtiön puhelinpalveluun edeltävien päivien aikana jo kolme kertaa. Noissa keskusteluissa puhelinpalvelusta oli kehotettu noudattamaan pelastuslaitoksen ohjeistusta. Yhdessäkään puhelussa vakuutuksenottajaa ei ollut ohjeistettu toimimaan tavoin, jota hän ei olisi noudattanut. Asiakas korostaa, että jos korjaustoimenpiteitä olisi haluttu rajoittaa tai vakuutuksenottajalle antaa erityisiä ohjeita vahinkopaikan säilyttämiseen, tästä olisi tullut hyvän vakuutustavan mukaisesti ilmoittaa vakuutusyhtiön edustajan kanssa käydyissä puhelinkeskusteluissa.

Vakuutusehtojen sisällön osalta asiakas toteaa, että yleisten sopimusehtojen kohdassa 5.2.1 mainittu vakuutuksenottajan velvollisuus antaa mahdollisuus vahingon tarkastamiseen rajoittuu ajanjaksoon ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä. Yleisissä sopimusehdoissa ei oteta suoraan kantaa siihen, että mitään purkutöitä ei saisi tehdä koskaan, että vakuutuksenottajan ei tulisi noudattaa viranomaisen ohjeistusta lisävahinkojen välttämiseksi tai että hänen tulisi kyseenalaistaa vakuutusyhtiön antamat ohjeet asiassa etenemisestä. Ehtokohta 5.2.1 ei ole siten niin yksiselitteinen, kuin vakuutusyhtiö esittää. Lisäksi huomioitavaksi tulee vakuutussopimuslain sääntelyn pakottavuus. Pelastuslaitos on vahinkopäivänä ohjeistanut vakuutuksenottajaa lisävahinkojen välttämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisesta. Niis­sä on ollut kyse vakuutussopimuslain 32 §:n mukaisista vahingon torjumis- ja rajoittamistoimenpiteistä. Myös vakuutusyhtiön edustaja on kehottanut noudattamaan pelastuslaitoksen ohjeistusta.

Puretut saunan rakenteet, pinnoitteet sekä vahingon aiheuttanut sähkökiuas ovat edelleenkin vahinkopaikalla, mikäli ne halutaan tarkastaa. Vahingon tapahtumisen jälkeen saunatiloista on myös otettu valokuvia, joista tulipalon vahinkojen laajuutta ja etenemistä on mahdollista havainnoida. Vahingoittunutta omaisuutta ei ole korjattu tai hävitetty, vaan se on edelleen tarkastettavissa vakuutuksenottajan kiinteistöllä. Asiassa ei siten ole menetelty yleisten sopimusehtojen vastaisesti. Koska vakuutussopimuslaista ei ole mahdollista poiketa sen 3 §:n mukaisesti vakuutusehdoilla, korvauspäätöksillä esitetty yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2.1 mukainen velvollisuus purkutöiden ja vahingon rajaamistoimenpiteiden tekemättä jättämisestä tulee sivuuttaa. Ja vaikka asiakkaan katsottaisiin tehneen purkutöitä vastoin yleisiä sopimusehtoja, kyseisten töiden tekeminen on joka tapauksessa perustunut vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan ohjeistuksen noudattamiseen sekä pakottavan lainsäädännön noudattamiseen.

Vakuutussopimuslain 69 §:n osalta asiakas toteaa, että hallituksen esityksen HE 114/1993 mukaan 69 §:n tarkoituksena on ollut asettaa korvauksen hakijalle velvollisuus sellaisten asiakirjojen ja tietojen toimittamista, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Hallituksen esityksessä todetaan kuitenkin, että korvauksen hakijan velvollisuus selvitysten ja tietojen toimittamiseen ei ole rajoituksetonta, vaan selvitysvelvollisuus rajoittuu pykälän mukaan siihen, mitä häneltä voidaan kohtuudella vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä. Vakuutuksenantajalla saattaa olla korvauksen hakijaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi vahingon juurisyyn selvittämiseksi.

Vahingon syyn osalta olevista selvityksistä asiakas toteaa, että vaikka A Oy ei ole pystynyt yksilöimään palovahingon tarkkaa syttymissyytä, se toteaa raportissaan palon todennäköisesti alkaneen sähkökiukaasta ja pelastuslaitoksen raportista mahdollisesti selviävän palon tarkempi syttymissyy. Onnettomuusselosteessa puolestaan todetaan vahingon syttymissyyn olleen melko todennäköisesti ihmisen toiminnasta johtunut. Tätä on tarkennettu pelastuslaitoksen toimesta vahinkopäivänä annetulla kommentilla, jonka mukaan palon syttymissyynä on ollut vakuutuksenottajan saunassa kuivattamasta rätistä lähtenyt tulipalo. Pelastuslaitos toteaa lisäksi palon syyn olleen ”poliisin kanssa päätelty asukkaan kertoman sekä jälkien perusteella”. Saunassa kuivumassa olleesta kankaisesta esineestä eri raporteissa käytettyjen eri nimitysten syynä on se, ettei asiakkaan äidinkieli ole suomi.

Lisäkirjelmässään 22.8.2024 asiakas toteaa, että vaikka sauna oli lopullisesti valmistunut loppuvuodesta 2023, kiuas oli ostettu jo loppuvuodesta 2021 ja se oli ollut käytössä helmikuusta 2023 lähtien arviolta kahdesta neljään kertaa viikossa. Kiuasta oli siten käytetty säännöllisesti ja ongelmitta yli seitsemän kuukauden ajan ennen vahingon sattumista. Tämä ei tue vakuutusyhtiön näkemys­tä valmistusvirheestä. Kiukaan asennuksessa on myös noudatettu valmistajan ohjeita ja turvaetäisyyksiä. Turvaetäisyydet ovat todettavissa myös kohteessa otetuista valokuvista kiukaan alla ja ympärillä olevat lattialaatat laskemalla.

Palon syyn osalta asiakas korostaa poliisille ja pelastuslaitokselle olleen jo tapahtumailtana selvää, että saunassa ollut kangas oli palon syy. Vakuutusyhtiön toimittamat valokuvat on otettu ensimmäisen palon jälkeen, eikä niissä ole kuvia purkutöistä, jotka pelastuslaitos teki palon sytyttyä uudelleen. Valokuvista ei voi siten tehdä johtopäätelmiä pelastuslaitoksen tekemien purkutöiden todellisesta laajuudesta sammutustöiden yhteydessä. Palomestari B:n kertomus­ta vahinkopaikalla asiakkaalle antamastaan ohjeistuksesta asiakas ei kiistä. B ei kuitenkaan ota kantaa siihen, annettiinko asiakkaalle ohjeita myös muiden toimesta. Asiakkaan muistikuvan mukaan häntä ohjeistettiin palomiesten toimes­ta ottamaan yhteys vakuutusyhtiöön, pyytämään mahdollisimman pian paikal­le jälkivahingontorjuntaa varten toimija, hoitamaan jälkivartiointi aamuun asti sekä tilaamaan yritys sulkemaan aukot, etteivät putket jäädy. Vastauksena tiedusteluun vahinkopaikan siivoamisesta poliisi ilmoitti, että heille asia on selvä eivätkä he tulisi takaisin paikalle, mutta soittavat, jos heillä on kysymyksiä.

Vakuutusyhtiön väite, että asiakas olisi ollut vahinkopäivän jälkeen yhteydessä vakuutusyhtiöön vasta 12.12.2023, ei pidä paikkaansa. Asiakas soitti vakuutusyhtiöön kahdesti maanantaina 11.12.2023, koska hänelle lauantain puhelussa luvattua tekstiviestiä puhelinnumerosta vahingon jatkotoimenpiteiden hoitoa koskien ei ollut toimitettu. Maanantain 11.12.2023 puheluissa asiakkaalle kerrottiin ensin, että häneen ollaan yhteydessä ja kun yhteydenottoa ei kuulunut, hän soitti vakuutusyhtiöön uudelleen illalla, jolloin häntä ohjeistettiin ainoastaan vahinkoilmoituksen tekemiseen vakuutusyhtiön verkkosivuilla. Vakuutusyhtiön kertoman mukaisesti A Oy tilattiin kohteeseen vasta tiistaina 12.12.2023 asiakkaan oltua jälleen yhteydessä vakuutusyhtiöön asian edistämiseksi. Asian edistämisen viivästyminen on johtunut vakuutusyhtiön toimista yhtiön annettua ristiriitaisia ohjeita ensin odottaa tekstiviestiä puhelinnumerosta, johon voisi soittaa asian edistämiseksi ja kun viestiä ei ollut maanantaihin mennessä tullut, vakuutusyhtiöstä on tämän jälkeen kerrottu odottaa yhteydenottoa ja kun sitäkään ei tullut, maanantai-iltana on ohjeistettu vahinkoilmoituksen tekemiseen.

Viitaten yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2.1 viimeiseen kappaleeseen asiakas myös katsoo, että jos vastoin hänen näkemystään vakuutusyhtiöllä katsottaisiin olevan oikeus huomioida vahinkopaikalla tehdyt purkutyöt ennen vakuutusyhtiön tarkastusta, oikeuttaa ehtokohta vakuutusyhtiön tekemään ainoastaan korvausmäärään vähennyksen, mutta koko vahinkoa ei voi jättää korvaamatta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastauksissaan vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiö tilasi vahinkotarkastuksen A Oy:ltä 12.12.2023 eli samana päivänä, kun sille oli ilmoitettu vahingosta. Tarkastusraportin perusteella vakuutusyhtiö olisi tilannut tarvittavat lisäselvitykset tulipalon syttymissyyn selvittämiseksi, mutta vahinkotarkastuksessa 13.12.2023 todettiin saunatilan pintarakenteet puretuiksi, eikä vahingon syyn selvitystä siten ollut mahdollista tehdä. Riippuen vahinkotapauksesta, tarvittavat lisäselvitykset tekee vakuutusyhtiön oma tutkija tai ulkopuolinen sähköpalotutkija. Palonsyyntutkinnassa olisi selvitetty kiukaan suojaetäisyydet, asennustapa, kytkennät, maadoitukset ja itse kiukaan toimivuus. Tämän lisäksi olisi tutkittu valaisin sekä muu tekniikka kiukaan läheisyydessä. Poliisilta saatujen kuvien perusteella saunatilan palonsyyntutkinta olisi ollut mahdollista suorittaa laajassa mittakaavassa vakuutusyhtiön toimeksiannosta. Tutkinnassa olisi selvitetty edellä mainitut asiat. Vesikaton tai ulkoseinien aukkojen suojaukset eivät olisi estäneet saunatilan paikkatutkintaa. Vahingon syyn selvitys on olennaista vahingon korvattavuuden kannalta. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle suunnittelu-, asennus-, käyttö- tai työvirheestä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata rakenne-, valmistus- tai aineviasta aiheutuneita vahinkoja.

Vakuutuksenottajan tulee vakuutussopimuksen yleisten ehtojen kohdan 5.2.1 mukaan myötävaikuttaa vahingon syyn selvittämiseen. Korvausta voidaan alen­taa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudes­ta, jota ei voida pitää vähäisenä. Koska asiakas ei ole antanut vakuutusyhtiölle vakuutusehtojen mukaista mahdollisuutta vahingon tarkastamiseen ja palonsyyn selvittämiseen, yhtiöllä on ollut vakuutussopimuksen mukainen peruste evätä vakuutuskorvaukset kokonaisuudessaan.

Pelastuslaitoksen tekemien purkutöiden osalta yhtiö toteaa, että sammutustöiden yhteydessä pelastuslaitos purkaa rakenteita siinä määrin, että tulipalo saadaan sammutettua. Pelastuslaitos tai poliisi ei anna ohjeita rakenteiden lisäpurulle, koska tällöin tulipalon syttymissyytä on mahdoton selvittää. Poliisi ja pelastuslaitos sopivat keskenään kumpi osapuoli suorittaa tulipalon syttymissyyn jatkotutkinnan. Tässä vahinkotapauksessa poliisi olisi tehnyt jatkoselvityksen. Poliisin kuultua asiakkaan puolisolta paloa seuraavana päivänä, että kaikki oli jo siivottu ja raivattu pois, oli poliisin tekniikalle ilmoitettu, ettei paikkatutkintaa voi tehdä, koska rakenteet on purettu. Poliisin ensipartion kuvista voi todeta, että sähköpalotutkinta olisi ollut mahdollista suorittaa täydessä laajuudessa. Poliisin ottamien kuvien jälkeisille vakuutuksenottajan tekemille/teettämille rakenteiden lisäpurulle ei ole ollut mitään pakottavaa syytä. Palovahingoissa vakuutusyhtiö tilaa ensiraportin JVT-liikkeeltä, jonka jälkeen vakuutusyhtiön tutkija tilaa lisäselvitykset sähköpalotutkijalta.

Vastineessaan 14.8.2024 vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että tässä tapauksessa palonsyyn selvittäminen olisi ollut erityisen tärkeää, koska sauna oli vakuutuksenottajan vuonna 2023 tekemän remontin jäljiltä aivan uusi, ja yhtiön käsityksen mukaan sitä ei ollut ennen tulipaloa käytetty kuin korkeintaan muutamia kertoja. Palonsyyntutkinta olisi ollut tärkeää vahingon korvattavuuden arvioinnin sekä vakuutusyhtiön mahdollisen takautumisoikeuden kannalta. Vakuutustutkija on pitänyt tulipalolle mahdollisena syynä asennusvirhettä. Vakuutuksenottaja on itse rakentanut ja remontoinut saunan syksyllä 2023, ja se on palanut pian remontin valmistumisen jälkeen. Saunan palaminen vain muutaman käyttökerran jälkeen viittaa asennus- tai laitevikaan. Asiakkaan epätavallisen kiireessä oma-aloitteisesti ja itse suorittama rakenteiden purku viittaa siihen, että asiakas on myös itse saattanut pitää asennus- tai valmistusvikaa mahdollisena palonsyynä. On harvinaista, että vakuutettu itse suorittaa tulipalon jälkeen purkutöitä, vaan useimmiten tällaiset työt tekee ulkopuolinen näihin töihin erikoistunut ammattimainen urakoitsija vakuutusyhtiön tilaamana.

Kohteen pelastustoiminnanjohtajana toiminut palomestari B on vahvistanut, että poliisin ja pelastuslaitoksen valokuvista ilmenee se purkutöiden laajuus, jonka pelastuslaitos suoritti. Kaikki tämän jälkeen tehdyt purkutyöt ovat asiakkaan itsenäisesti ja omalla päätöksellään suorittamia. Asiakkaan tekemille rakenteiden lisäpurulle ei ole ollut mitään pakottavaa syytä. Esimerkiksi pelastustyöt tai kohteen jälkivartiointityöt eivät ole niitä edellyttäneet. Vakuutuksenottaja olisi voinut aivan rauhassa odottaa JVT-yhtiön paikalle saapumista lähipäivinä ja antaa poliisin suorittaa palonsyyntutkinta. Savuhaitat olisi voitu ehkäis­tä noudattamalla pelastuslaitoksen hänelle antamia ohjeita.

Asiakkaan väitteet siitä, että pelastuslaitos tai vakuutusyhtiö olisi antanut tälle ohjeita tai kehotuksen rakenteiden purkamiseen, ovat virheellisiä. Pelastuslaitos tai poliisi ei yleisestikään anna ohjeita rakenteiden lisäpurkamiselle muuna muassa siksi, koska tällöin tulipalon syttymissyytä on mahdoton selvittää. Tässäkään tapauksessa pelastuslaitos ei ole tällaisia ohjeita, kehotuksesta puhumattakaan, antanut. Palomestari B:n mukaan pelastuslaitos antoi ainoastaan ohjeen olla yhteydessä vakuutusyhtiöön ja sulkea aukot, jottei savu leviä rakennuksen muihin tiloihin. Ohje on ollut yksiselitteinen. Lisäksi pelastuslaitos oli kehottanut vakuutettua pyytämään paikalle mahdollisimman nopeasti urakoitsijan jälkivahinkojen torjuntaa varten. Edelleen yhtiö toteaa, että riippumatta saamistaan ohjeista vakuutuksenottaja on velvollinen noudattamaan vakuutussopimuksen ehtoja muun muassa vahinkotarkastuksen mahdollistamisen osalta.

Asiakkaan ensimmäisen, 9.12.2023 tapahtuneen yhteydenoton osalta vakuutusyhtiö korostaa, ettei yhtiöstä ole tuolloin annettu ohjetta, että rakenteet voisi purkaa. Asiakkaalle on puhelinkeskustelussa painotettu yhteydenoton tärkeyttä heti viikonlopun jälkeen tarkempien toimintaohjeiden saamiseksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:

• Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste 10.12.2023
  • Kuvauksena onnettomuustilanteen kehittymisestä todetaan asukkaan kertomaan perustuen, että saunassa oli ollut märkä kangas ja sauna oli ollut päällä. Asukas oli huomannut savua ja palon ja aloittanut sammuttamisen käsisammuttimella sekä soittanut yleiseen hätänumeroon. Tarkempana kuvauksena syttymiskohdasta mainitaan kiukaan ympäristö sekä ensimmäisenä syttyneenä kohteena irtaimisto. Tarkempana syttymissyynä mainitaan kankaisen rätin kuivatus saunassa. Palon leviäminen eristeisiin havaittiin vasta palokunnan purkaessa rakenteita.
  • Selvityksenä pelastuslaitoksen toiminnasta todetaan muun muassa, että saunassa raivattiin kattoa ja seinää kiukaan ympäriltä. Kun paloa ei näkynyt, aloitettiin savutuuletus. Jonkin ajan kuluttua havaittiin räystään alta tulevan kevyttä savunmuodostusta. Palon leviämisen tutkimiseksi purettiin seinää ja kattoa saunan sekä pesuhuoneen osalta lisää. Seinää jäähdytettiin lisää purkamisen yhteydessä saunan osalta.
  • Omistajalle kerrottiin jälkivahinkojen torjunnan nopeuden tärkeydestä ja omistaja kertoi ottavansa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja hoitavansa jälkivahinkojen torjunnan itse.
• Poliisin tutkintailmoitus 16.1.2024
  • Selostuksena asiasta todetaan muun muassa, että asiakas oli kertonut poliisipartiolle, että saunan seinustalla seinää vasten oli ollut kuivumassa lakana noin 20 senttimetrin päässä kiukaasta.
• A Oy:n tarkastusraportti tarkastuksesta 13.12.2023.
• Litteroinnit asiakkaan ja vakuutusyhtiön puhelinkeskusteluista 9.12.2023 ja 11.12.2023.
• Palomestari B:n sähköpostitse vakuutusyhtiölle 1.1.2024 toimittama selvitys.
• Pelastuslaitoksen ja poliisin valokuvia vahinkopaikalta.
• Vakuutusyhtiön 15.1.2024 päivätty raportti saunapalosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutusyhtiön oikeudesta evätä palovahingon perusteella maksettava korvaus perustuen siihen, ettei asiakas ole varannut vakuutusyhtiölle tilaisuutta tarkastaa vahinko.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 3 §:n (Säännösten pakottavuus) 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 32 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

32 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Hallituksen esitys 114/93, sivu 67:
69 §. Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä. Korvauksen hakijan on pykälän mukaan annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Vastuun selvittämiseksi tarpeellisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Vakuutuksenantaja voi myös vakuutusehdoissa antaa tarkempia ohjeita siitä, minkälainen selvitys on erityyppisissä vakuutustapahtumissa tarpeen.

Korvauksen hakijan velvollisuus esittää selvitystä rajoittuu pykälän mukaan siihen, mitä häneltä voidaan kohtuudella vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä. Vakuutuksenantajalla saattaa olla korvauksen hakijaa paremmat mahdollisuudet löytää ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan esimerkiksi vahingoittunut taide-esine. Vakuutuksenantajan palveluksessa on myös henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet usein sattuvien vahinkojen kuten ajoneuvojen vaurioiden arviointiin.

Korvauksen hakijan selvitysvelvollisuus koskee myös hänelle epäedullisia seikkoja. Korvauksen hakija ei esimerkiksi saa henkilövakuutuksessa jättää tarpeellista lääkärintodistusta toimittamatta, vaikka siitä ilmenisi tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti. Vastaavasti vakuutuksenantaja voi vaatia vahinkovakuutuksessa selvitystä esimerkiksi siitä, että suojeluohjetta on noudatettu.

Mikäli vakuutuksenantaja katsoo vakuutuksenottajan tai vakuutetun menetelleen tavalla, joka johtaa vastuusta vapautumiseen tai korvauksen alentamiseen taikka epäämiseen, on kuitenkin ensisijaisesti vakuutuksenantajan voitava esittää kielteisen korvauspäätöksensä tueksi riittävät selvitykset.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 3.2 (Paloturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
- irti päässyt tuli, noki, savu tai savukaasu
- […].

Kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- […].

Yleisten sopimusehtojen, voimassa 14.11.2020 alkaen, kohdan 5.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus) alakohdan 5.2.1 (Vahinkovakuutus) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta, osallistua vahingon selvittelyyn vahinkopaikalla ja myötävaikuttaa vahingon syyn selvittämiseen.

Vakuutettu on velvollinen ryhtymään toimiin vakuutusyhtiön oikeuksien säilyttämiseksi, esimerkiksi auttamalla selvittämään vahingon mahdollisen aiheuttajan ja todistajien nimet.

Vakuutetun on ilmoitettava vahinkotapahtumasta mahdollisimman pian vakuutusyhtiölle ja myös poliisille, jos on kysymys rikoksesta. Ajoneuvoon kohdistuneesta palo- ja hirvieläinvahingosta on aina välittömästi ilmoitettava poliisille. Poliisitutkinta on pidettävä vakuutusyhtiön pyynnöstä, ja rikoksen tekijöille on vaadittava rangaistusta. Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä.

Korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan omakotitalossa on sattunut kotivakuutukseen sisältyvän paloturvan määritelmän mukainen, irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko.

Tarkastusmahdollisuuden puuttumisen lisäksi vakuutusyhtiö ei ole asiassa vedonnut rajoitusehtoihin tai muihin korvauksen alentamisen tai epäämisen perusteisiin. Yhtiö on katsonut, että asiakkaan raivattua ja siivottua saunatilan ennen vahinkotarkastusta ei yhtiölle ole varattu vakuutusehdoissa edellytettyä tilaisuutta vahingon tarkastamiseen. Asiakas on yhtiön väitteet kiistänyt ja katsonut toimineensa sekä vakuutusyhtiöltä että viranomaisilta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Asiakas on lisäksi katsonut, vakuutussopimuslain pakottavuussääntely huomioiden, ettei vakuutusyhtiöllä ole lain 69 §:n velvoitteiden osalta oikeutta poiketa vakuutusehdoissaan lain vähimmäisvaatimuksista vakuutuksenottajan vahingoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa vakuutusyhtiön vetoaman yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2.1 koskevan sekä otsikkonsa että pääasiallisen sisältönsä perusteella vakuutussopimuslain 32 §:ssä säädettyä vakuutetun pelastamisvelvollisuutta. Vakuutusyhtiölle varattavaa tilaisuutta vahingon tarkastamiseen koskeviltaan osin ehtokohdassa on puolestaan kyse vakuutussopimuslain 69 §:ssä säädetystä korvauksen hakijan velvollisuudesta antaa selvityksiä.

Vakuutusehtojen sisällön osalta lautakunta kiinnittää asiassa huomiota siihen, että yleisten sopimusehtojen kohdassa 5.2.1 on korvauksen alentaminen tai epääminen seuraamuksena myös vakuutussopimuslain 69 §:ään liittyvän tarkastusmahdollisuuden toteutumatta jäämisestä. Tällaista seuraamusta vakuutussopimuslaki ei tunne, ja huomioiden lain pakottavuussääntely, ei sellaista voida kuluttajan kotivakuutussopimukseen myöskään vakuutusehtoihin sisällyttää. Myös hallituksen esityksessä 114/93 ilmenee, ettei sillä, mitä laissa on säädetty korvauksen hakijan velvollisuudesta toimittaa selvityksiä, ole tarkoitus poiketa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen liittyen vakuutusyhtiöllä olevasta näyttötaakasta. Vaikka korvauksen epääminen silloin, kun lähtökohtaisesti korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen on tullut näytetyksi, ei siten voi perustua pelkästään tarkastustilaisuuden varaamatta jäämiseen, lausuu lautakunta seuraavassa selvyyden vuoksi myös siitä, onko tarkastustilaisuus vakuutusyhtiölle varattu. Lisäksi asiassa tulee ottaa kantaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin osalta.

Tapahtumatiedoista toimitetusta selvityksestä ilmenee asiakkaan ilmoittaneen vahingosta vakuutusyhtiölle sammutustöiden ollessa vielä käynnissä. Osapuolten näkemykset poikkeavat toisistaan siltä osin, mitä ohjeistusta asiakas on vakuutusyhtiöltä ja viranomaisilta saanut. Arvioitaessa asiaa vakuutussopimuslain 69 §:n säädetyn osalta lautakunta toteaa asiassa olevan keskeistä se, että asiakas on ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle välittömästi vahingon sattumisen jälkeen.

Hallituksen esityksessä todetusti vakuutuksenantaja voi vakuutusehdoissa antaa tarkempia ohjeita siitä, minkälainen selvitys on erityyppisissä vakuutustapahtumissa tarpeen. Tilaisuuden varaamisessa vahingon tarkastamiseen on kyse tällaisesta ohjeesta. Vakuutusyhtiön saatua tässä tiedon vahingosta hyvin pian sen sattumisen jälkeen ja ennen riidanalaisten purkutöiden suorittamista katsoo lautakunta yhtiöllä olleen mahdollisuus ohjeistaa asiakas haluamallaan tavalla jatkotoimenpiteiden osalta. Huomionarvoista on myös se, että asiakas on ollut yhtiöön yhteydessä nimenomaan toimintaohjeita saadakseen. Sillä, miten vakuutusyhtiö on asiakaspalvelunsa viikonlopun aikana järjestänyt, ei ole asiaa arvioitaessa merkitystä. Vaikka asiakkaan heti paloa seuraavana päivänä tekemiä ja teettämiä siivous- ja raivaustoimenpiteitä voi pitää tavanomaiseen menettelyyn nähden jossain määrin nopeudeltaan yllättävinä, ei tällaisella yleisellä arvioinnilla ole asiassa merkitystä.

Huomioiden vakuutusyhtiöllä ollut ohjeistamismahdollisuus sekä se, että tilasta puretut laitteet ja rakenteet olivat purkutöiden jälkeen edelleen tarkastettavissa, katsoo Vakuutuslautakunta, että vakuutusyhtiölle oli varattu tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella jää myös epäselväksi, missä laajuudessa jo pelastuslaitos oli sammutustöiden yhteydessä purkanut rakenteita.

Pelastamisvelvollisuuden mahdollisen laiminlyönnin osalta lautakunta toteaa asiakkaan tekemien toimenpiteiden olleen lautakunnan käsityksen mukaan omiaan rajoittamaan noesta ja savusta rakennuksen muille tiloille aiheutuvaa vahinkoa. Ilmeistä joka tapauksessa on, että nämä toimenpiteet eivät ole olleet vastoin vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta vakuutusehdoissa tai vakuutussopimuslaissa todettua. Vakuutusyhtiön varsinainen väite tältä osin on, että saunatilan tyhjentäminen on vaikeuttaessaan palon syttymissyyn selvittämistä samalla vaikeuttanut vakuutusyhtiön mahdollisen takautumisoikeuden toteutumista ja siten ollut ollut vastoin vakuutetun velvollisuutta ryhtyä toimiin vakuutusyhtiön oikeuksien säilyttämiseksi.

Lautakunta toteaa, että korvauksen alentaminen pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella edellyttää vakuutetun laiminlyöneen laissa säädetyn velvollisuutensa tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Edellä vahinkotarkastustilaisuuden varaamisen osalta todettuun viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakkaan toiminnassa ole todettavissa pelastamisvellisuuden täyttämisen osalta huolimattomuutta, jonka perusteella vakuutusyhtiö voisi alentaa tai evätä palovahingosta maksettavan korvauksen.

Lisäksi lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiöllä korvauksen epäysperusteista oleva näyttötaakka huomioiden asiassa ole merkitystä yhtiön tarkemmin perustelemattomilla viittauksilla rakennus- tai asennusvirheen taikka valmistusvian mahdollisuuteen. Varsinaista väitettä, tai väitettä tukevaa näyttöä, vakuutusyhtiö ei ole näiden virheiden osalta esittänyt.

Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole perusteita kieltäytyä korvaamasta palovahinkoa vakuutussopimuksen yleisiin sopimusehtoihin perustuen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan palovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vuori
Yrttiaho