Tapahtumatiedot
A (s. 2003) on vakuutettuna sairauskuluvakuutuksessa, josta korvataan sairauden ja tapaturman tutkimus- ja hoitokuluja. A:n oikea ranne kipeytyi alkuvuodesta 2023 golfia harjoitellessa. Kipua ilmeni kyynärluun puolella ja kipu paikantui aluksi herne- ja kolmioluun väliseen niveleen. A:lle tehtiin 12.1.2023 ranteen magneettitutkimus, jonka lausunnon mukaan ranteen kyynärluun puoleisessa ojentajajänteessä, ympäröivässä pehmytkudoksessa ja kyynärluun puikkolisäkkeessä todettiin ärsytykselliseen tilanteeseen sopiva löydös.
Ranteen kipuilun edelleen jatkuessa A hakeutui 3.7.2023 jälleen käsikirurgin vastaanotolle. Kipu oli siirtynyt ranteen kyynärluun puoleisen ojentajajänteen kiinnityskohtaan ja 5. välikämmenluun tyven kohdalle. A:lle tehtiin magneettitutkimus, jossa todettiin hakaluun reunassa luuturvotusta. Vastaanottokäynnillä 21.8.2023 todettiin, ettei A:lle annetusta kortisonipistoksesta ollut ollut apua. Ranteeseen päätettiin tehdä puhdistusleikkaus. A haki vakuutusyhtiöltä toimenpiteeseen maksusitoumusta sairauskuluvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 5.9.2023. Yhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtaan 3.1, jonka mukaan hoitokulujen korvaaminen edellyttää, että tutkimus ja hoito ovat lääkärin määräämiä ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilön antamia. Lisäksi niiden tulee olla yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisia ja kysymyksessä olevan sairauden tai vamman hoidon kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. Yhtiö katsoi, ettei A:lle tehdyssä magneettitutkimuksessa ollut todettu mitään sellaista sairaus- tai tapaturmaista löydöstä, jonka perusteella esitetty puhdistustoimenpide (debridement) olisi aiheellinen. Yhtiö ei myöntänyt leikkaukseen maksusitoumusta.
A haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiöltä sekä vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakumenettelyltä. Yhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että tähystysleikkauksen ja leikkauksen jälkitarkastusten kulut korvataan sairausvakuutuksesta.
A toteaa, että rannevaivaa hoidettiin konservatiivisesti yli puoli vuotta tuloksetta. Sen jälkeen päädyttiin leikkaushoitoon. A viittaa vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakumenettelyn antamaan korvauspäätökseen.
A toteaa Vakuutuslautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon johdosta, että hän hieman ihmettelee lausuntoa. Asiantuntija on esimerkiksi todennut, että ”Pienten rustovaurioiden puhdistusleikkausten jälkeen suuri osa potilaista kokee hyötyvänsä leikkauksista ainakin lyhyessä juoksussa”. Lisäksi asiantuntija mainitsee, ettei luotettavaa tietoa näiden leikkausten hyödyistä ole. A kysyy, mistä epäluotettavasta tutkimuksesta asiantuntija on saanut tietää potilaiden kokevan hyötyä leikkauksesta? Eikö potilaiden kokema hyöty ole juuri todiste hyödystä? Lisäksi asiantuntija mainitsee käsikirurgin viittaaman tutkimuksen olevan vuodelta 2017, jossa tätä äärimmäisen harvinaista vaivaa on tutkittu.
Asiantuntija on todennut lausunnossaan, että yksityispuolella ranteen diagnostinen tähystys on edelleen varsin tavallinen toimenpide ja ettei ole mitään selvää näyttöä siitä, ovatko tällaiset diagnostiset tähystykset perusteltuja. A:n mielestä kyseinen lausuma on enemmän terveydenhuoltopolitiikkaa kuin vastaus Vakuutuslautakunnan esittämään kysymykseen. A:n mielestä tällainen asenteellisuus kyseenalaistaa asiantuntijan puolueettomuuden. A toteaa, että hänelle tuli väkisin mieleen se, että hoidon tuloksia arvioidaan ilmeisesti eri tavalla yksityisellä ja julkisella puolella. Yksityisellä puolella yritetään saada potilaalle hyötyä, kun taas julkisella puolella riittää, että potilas jää henkiin.
A:n mielestä tässä tapauksessa on kyse siitä, että diagnoosin ollessa niin harvinainen, ettei siihen löydy Käypä hoito -suositusta tai muuta ”yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaista hoitoa”, on vakuutusyhtiö käyttänyt tilannetta hyväkseen ja kieltäytynyt korvaamasta asiallisia kustannuksia.
Vakuutusyhtiön lisävastineesta A toteaa, että väite siitä, että leikkauksesta ei olisi ollut hyötyä, ei pidä paikkaansa. A:n mielestä sen, kuinka onnistunut ensimmäinen leikkaus oli, ei pitäisi vaikuttaa korvattavuuteen. Huomioon tulisi ottaa vain leikkauksen tarpeellisuus. Konservatiivista hoitoa oli yritetty tulehduskipulääkkeillä, kortisonipistoksella ja levolla ilman tuloksia. Tällöin vaihtoehdoksi jäivät joko leikkaushoito magneettikuvien perusteella tai määrittämättömäksi ajaksi odottamaan jääminen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat vain vallitsevan hoitokäytännön mukaiset tutkimukset ja hoidot. Vallitsevaa hoitokäytäntöä linjataan Käypä hoito -suosituksissa. Myös Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön perusteella hoitokäytäntö on lähtökohtana vastaavien asioiden arvioinnissa.
Toimitetuista lääkärinlausunnoista ilmenee, että hoitava lääkäri suositteli A:n oikean ranteen leikkaushoitoa jatkuvan hakaluun ja kolmioluun välisen kipuoireen vuoksi. Vakuutusyhtiöön toimitetun leikkauskertomuksen mukaan kyseessä oli Triquetro-hamaattinen impakaatio-oireyhtymä. Kirjallisuudessa kyseinen harvinainen oireyhtymä tunnetaan termillä THIS (Triquetrohamate Impaction Syndrome) ja asiasta on olemassa lähinnä tapauskohtaisia julkaisuja. Hoitava lääkäri on viitannut vuonna 2017 julkaistuun tutkimukseen Triquetrohamate Impaction Syndrome: An unrecognized Cause of Ulnar-Side Wrist Pain; Its Presentation Further Defined (Lourie, G. M. et al), jossa on ollut 18 potilaan aineisto. Kolmioluun ja hakaluun välisen kivun operatiivisena hoitona oli ollut synovektomia, irtokappaleiden poisto, mikrofraktuurat ja hakaluun tai kolmioluun osapoisto. Julkaisun mukaan diagnostisina kriteereinä olivat magneettitutkimuksessa todettu luuturvotus, rustoiset irtokappaleet sekä epämääräinen synoviitti eli limakalvon tulehdus. Lisäksi monella potilaalla oli todettu nivelsidevaurio. Lisäksi aiheesta löytyy tutkimustietoa muun muassa THIS: a case report (Nako, E. et al 1996) ja Impaction Syndromes About the Wrist (Eon, K. S. 2022). Vaikeissa yksittäisissä tapauksissa hoitona on ollut hakaluun kärjen poisto, mutta tulosten on kuvattu olleen vaatimattomia.
Tässä tapauksessa on radiologin 3.7.2023 päivätyn magneettitutkimuslausunnon perusteella havaittu turvotusta eli ödeemaa hakaluun reunassa, mutta ranteen alueella ei ole todettu synoviittia, nivelet on todettu kongruenteiksi eli normaaleiksi eikä tutkimuksessa ole havaittu fokaalisia rustovaurioita. Leikkauksessa 13.9.2023 on todettu rustovaurio samassa kohdassa, jossa magneettitutkimuksessa havaittiin turvotusta.
Vallitsevan hoitokäytännön mukaan ranteen artroskooppista puhdistusleikkausta ei pidetä tarpeellisena ja välttämättömänä hoitomuotona hakaluun kulumamuutosten hoidossa. Toimenpide on luonteeltaan kokeilevaa käsikirurgiaa, eikä sen tehokkuudesta ole mitään tieteellistä näyttöä. Tämän perusteella asiassa on katsottu, että 13.9.2023 tehtyä ranneleikkausta ei voida pitää vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla lääketieteellisesti välttämättömänä eikä yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen/kokemuksen mukaisena hoitona.
A:ta hoitanut lääkäri on antanut asiassa uuden lausunnon, mutta siltä osin on todettu, että hän on potilaan subjektiivinen auttaja. Hoitavan lääkärin ei voida olettaa tuntevan vakuutusehtoja, eikä hän näin ollen voi toimia vakuutuksen korvauspiirin osalta objektiivisena asiantuntijana. Hoitava lääkäri ei voi ottaa kantaa siihen, onko kyseessä vakuutusehtojen perusteella korvattava hoito. Vakuutusyhtiön tehtävänä on ratkaista hoitavien lääkäreiden kirjausten perusteella, kuuluuko jokin hoito vakuutuskorvausten piiriin vakuutussopimuksen ja sovellettavien vakuutusehtojen perusteella.
Vakuutuslautakunnan pyytämästä asiantuntijalausunnosta vakuutusyhtiö toteaa, että asiantuntijan mukaan leikkauksen hyödystä ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä ja että useimmiten tähystyksen tuloksena ei voida tehdä parantavaa toimenpidettä. Yhtiö toteaa näkevänsä nämä toteamukset sellaisina, että kysymys ei ole ollut yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen ja Suomessa vallitsevan hoitokäytännön mukaisesta hoidosta.
Vakuutusyhtiö on lisäksi pyytänyt asiantuntijalausunnon johdosta omalta asiantuntijalääkäriltään uudet näkemykset asiaan. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri on todennut seuraavaa:
Toimenpidettä edeltävässä MRI:ssä ei todettu löydöksiä, jotka olisivat edellyttäneet tähystystoimenpidettä. Kuten asiantuntijalausunnossa on todettu niin ”selvää näyttöä siitä, ovatko diagnostiset tähystykset perusteltuja ei ole”.
Vakuutusyhtiö katsoo, että Vakuutuslautakunnan hankkima asiantuntijalausunto puoltaa vakuutusyhtiön päätöstä eli ei ole kliinistä tai radiologista näyttöä siitä, että tehty toimenpide on korvattava tai että se täyttää ranteen tähystykselle asetettavia kriteereitä.
Vakuutusyhtiö haluaa lisäksi tuoda esiin sen, että A:lle tehdyn ensimmäisen toimenpiteen jälkeen tilanne ei ole muuttunut olennaisesti parempaan suuntaan, joten A:lle on tehty toinen leikkaus 14.5.2024. Tehdystä leikkauksesta ei selkeästi näin ollen ole ollut hyötyä ja sekin puoltaa sitä, että kysymys ei ole vallitsevan hoitokäytännön mukaisesta hoidosta.
Toisessa lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että uuden leikkauksen kustannuksista ei ole annettu vielä päätöstä, koska yhtiö on jäänyt odottamaan Vakuutuslautakunnan ratkaisua.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 12.1.2023—14.5.2024.
12.1.2023 päivättyyn kuvantamisen lausuntoon kirjatun lähetteen mukaan A on aktiivigolffari, jonka oikea ranne kipeytyi kyynärluun puolelta talviharjoittelun aikana. Ranne ei kestänyt matolta lyömistä/swingin kuormaa. Kipu tuntui herne- ja kolmioluun välisessä nivelessä (pisotriquetraalinivel). Oikean ranteen magneettitutkimuksen lausunnon mukaan kyynärluun puikkolisäkkeessä todettiin luuturvotusta ja sitä ympäröivässä pehmytkudoksessa pehmytkudosturvotusta. Lisäksi kyynärluun puoleisen ojentajajänteen (ECU-jänteen) jännetupessa todettiin turpeutta ja pienellä matkalla säikeiden rispaantumista. Herne- ja kolmioluun välinen alue oli kokonaisuudessaan siisti.
3.7.2023 päivättyyn kuvantamisen lausuntoon kirjatun lähetteen mukaan A:n oikea ranne oli edelleen kyynärluun puolelta kipeä. Kipuoire oli nyt selvästi kyynärluun puoleisen jänteen kiinnityskohdassa ja viidennen välikämmenluun tyven kohdalla. Oikean ranteen magneettitutkimuksen lausunnon mukaan hakaluun reunassa ja kyynärluun puoleisen jänteen viereisissä pehmytkudoksissa todettiin turvotusta. Tammikuussa 2023 tehdyn magneettitutkimuksen löydösalueet olivat nyt siistimpiä.
21.8.2023 päivätyn E-lausunnon tekstin mukaan A:n ranteeseen oli annettu kortisonipistos, josta ei ollut ollut apua. Oikea ranne oli hakaluun ja kolmioluun välisestä nivelestä arka kuten aiemmin. Käsikirurgi totesi, että leikkaushoito oli perusteltua, koska kipuoire oli jatkuva ja haittasi A:n päivittäistä elämää. Konservatiivisesta hoidosta ei ollut ollut vastetta.
13.9.2023 päivätyn E-lausunnon tekstin mukaan A:n oikeaan ranteeseen tehtiin tähystystoimenpide. Tähystyksessä todettiin rustovaurio hakaluussa kämmenselän puolella, jossa oli todettu myös magneettitutkimuksessa luuturvotusta. Käsikirurgi poisti alustastaan irti olevan ruston (4x5 mm) ja poisti hakaluun ulokkeen. Nivelkalvon tulehtunut osa (synoviitti) poistettiin shaverilla. Leikkauksen jälkeiseksi hoidoksi määrättiin ranteen paikallaan pitäminen kuuden viikon ajan.
3.10.2023 päivätyn E-lausunnon tekstin mukaan A kertoi, että vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen vedoten siihen, ettei hoito ole yleisesti hyväksytyn vaivan hoitoa. Käsikirurgi viittasi julkaisuun Triquetrohamate Impaction Syndrome: An Unrecognized Cause of Ulnar-Sided Wrist Pain; Its Presentation Further Defined (verkkojulkaisu HAND (N Y), 2017, Jul; 12(4): 382–388) ja totesi, että tämän perusteella on vaikea ymmärtää vakuutusyhtiön päätöstä. A:lle 3.7.2023 tehdyssä magneettitutkimuksessa oli näkynyt selvä turvotus muutos hakaluussa siinä kohdassa, jossa rustovaurio sijaitsi.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon LT, professori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoislääkäri Yrjänä Nietosvaaralta.
Nietosvaaralla on ollut käytettävissään ne lääketieteelliset selvitykset, jotka on toimitettu Vakuutuslautakunnalle 2.5.2024 mennessä.
Nietosvaara käy lausunnossaan läpi tapahtumatietoja ja A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että A:n ranne kipeytyi alkuvuodesta 2023. A hakeutui käsikirurgin vastaanotolle, joka totesi kipua herne- ja kolmioluun välisessä nivelessä. Käsikirurgi ohjelmoi magneettitutkimuksen, jossa todettiin 12.1.2023 kyynärluun puikkolisäkkeessä ja sitä ympäröivässä pehmytkudoksessa turvotusta. Lisäksi todettiin ranteen kyynärluun puoleisen ojentajajänteen (ECU) turvotusta ja pienellä matkalla säikeiden rispaantumista. Kipu siirtyi edellä mainitun jänteen kiinnityskohtaan ja 5. välikämmenluun tyven kohdalle. Käsikirurgi teetti 3.7.2023 uuden magneettitutkimuksen, jossa todettiin turvotusta hakaluun reunassa ja edellä mainitun jänteen viereisissä pehmytkudoksissa. Kipukohtaan ruiskutettiin kortisonia, josta ei ollut 21.8.2023 merkintöjen mukaan oleellista apua.
Käsikirurgi teki A:lle 13.9.2023 oikean ranteen tähystysleikkauksen, koska kipuoire oli jatkuvaa ja haittasi A:n päivittäistä elämää. Käsikirurgi totesi rustovaurioalueen hakaluussa kämmenselän puolella. Käsikirurgi poisti alustastaan irti olevan ruston (4x5 mm) ja poisti hakaluun ulokkeen.
Nietosvaara toteaa, että A:lla on ollut ranteen kyynärluun puolella kipua, jolle ei ole löytynyt varmaa syytä kuvantamistutkimuksissa. A:lle on annettu kortisonia paikallisesti kipukohtaan, jota voidaan pitää yleisenä hoitokäytäntönä. Kortisonista ei ollut merkittävää apua, minkä takia A:lle on tehty ranteen tähystys aika nopealla aikataululla, vaikkei magneettitutkimuksessa näyttänyt olevan mitään leikkauksella hoidettavaa. Siitä ei ole mitään selvää yhteisymmärrystä, onko ranteen diagnostinen tähystys perusteltua. Tähystyksessä löytyi hakaluusta pieni rustovaurioalue, joka siistittiin. Pienten rustovaurioiden puhdistusleikkausten jälkeen suuri osa potilaista kokee hyötyvänsä leikkauksesta ainakin lyhyessä juoksussa. Luotettavaa tieteellistä näyttöä näiden leikkausten hyödyistä ei ole. Käsikirurgi on viitannut julkaisuun, joka on vuodelta 2017.
Nietosvaara toteaa, että etenkin yksityispuolella ranteen diagnostinen tähystys on edelleen varsin tavallinen toimenpide. Mitään selvää näyttöä siitä, ovatko nämä diagnostiset tähystykset perusteltuja, ei ole. Potilaat altistetaan kaikille leikkaushoidon komplikaatioille, vaikka useimmiten tähystyksen tuloksena ei voida tehdä parantavaa toimenpidettä. Pienten rustovaurioiden siistiminen voi auttaa subjektiivisesti lyhyessä juoksussa, vaikkei mitään luotettavaa tutkimusnäyttöä olekaan esitetty.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse A:lle 13.9.2023 tehdyn ranneleikkauksen kulujen korvattavuudesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Henkilövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 3.1 (Turva hoitokulujen varalta) mukaan tästä vakuutusturvasta korvataan jäljempänä mainitut sairauden tai tapaturman hoidosta syntyneet kohtuulliset kulut siltä osin kuin niistä ei ole tai olisi ollut oikeutta korvaukseen jonkin lain perusteella. […]
Hoitokulujen korvaaminen edellyttää, että tutkimus ja hoito ovat lääkärin määräämiä ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilön antamia. Lisäksi niiden tulee olla yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisia ja kysymyksessä olevan sairauden tai vamman hoidon kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. […]
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on kyse A:lle 13.9.2023 tehdyn ranneleikkauksen kulujen korvattavuudesta. A:lle myöhemmin tehdyn ranneleikkauksen kulut eivät ole Vakuutuslautakunnan arvioinnin kohteena, sillä asia on tältä osin vakuutusyhtiössä käsittelyssä.
Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan vakuutusehdoissa erikseen mainitut sairauden tai tapaturman hoidosta syntyneet kohtuulliset kulut siltä osin kuin niistä ei ole tai olisi ollut oikeutta korvaukseen jonkin lain perusteella. Hoitokulujen korvaaminen edellyttää, että tutkimus ja hoito ovat lääkärin määräämiä ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilön antamia. Lisäksi niiden tulee olla yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisia ja kysymyksessä olevan sairauden tai vamman hoidon kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä.
Vakuutuslautakunnan vakiintuneessa ratkaisukäytännössä tämän kaltaista ehtoa on tulkittu siten, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat vallitsevan hoitokäytännön mukaiset tutkimukset ja hoidot. Hoito tai tutkimus voi siten jäädä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vaikka se sinänsä olisi vakuutetun vamman tai sairauden vuoksi tarpeellinen. Lautakunta on pitänyt arvioinnissa lähtökohtana valtakunnallisia Käypä hoito -suosituksia silloin, kun kyseisen sairauden tai vamman osalta on julkaistu Käypä hoito -suositus.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että A:n oikea ranne kipeytyi alkuvuodesta 2023. Kipu tuntui herne- ja kolmioluun välisessä nivelessä. Magneettitutkimuksessa 12.1.2023 todettiin kyynärluun puikkolisäkkeessä luuturvotusta ja sitä ympäröivässä pehmytkudoksessa pehmytkudosturvotusta. Lisäksi kyynärluun puoleisen ojentajajänteen jännetupessa todettiin turpeutta ja pienellä matkalla säikeiden rispaantumista.
Ranne oli edelleen kipeä konservatiivisesta hoidosta huolimatta. A:lle tehtiin 3.7.2023 uusi magneettitutkimus, jossa todettiin hakaluun reunassa ja kyynärluun puoleisen jänteen viereisissä pehmytkudoksissa turvotusta. Ranteeseen tehtiin 13.9.2023 tähystysleikkaus, jossa todettiin rustovaurio hakaluussa kämmenselän puolella, jossa oli todettu myös magneettitutkimuksessa luuturvotusta. Alustastaan irti oleva rusto ja hakaluun uloke poistettiin. Lisäksi nivelkalvon tulehtunut osa poistettiin shaverilla.
Ranteen diagnostisesta leikkauksesta ei ole julkaistu valtakunnallista Käypä hoito -suositusta. Vakuutuslautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa on todettu, ettei siitä ole yhteistä ymmärrystä, ovatko ranteen diagnostiset tähystykset perusteltuja. Pienten rustovaurioiden puhdistusleikkausten jälkeen suuri osa potilaista kokee hyötyvänsä leikkauksesta ainakin jonkin aikaa. Luotettavaa tieteellistä näyttöä näiden leikkausten hyödyistä ei kuitenkaan ole.
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että A:lle 3.7.2023 tehdyssä magneettitutkimuksessa todettiin hakaluun reunassa ja kyynärluun puoleisen jänteen viereisissä pehmytkudoksissa turvotusta, mutta ei varsinaisia leikkaustarpeeseen viittaavia löydöksiä. Ranteen tähystysleikkauksessa 13.9.2023 todettiin alustastaan irti oleva rusto, joka poistettiin. Lisäksi poistettiin hakaluun uloke. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle tehty leikkaus ole sellainen yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukainen toimenpide, jonka voitaisiin katsoa olleen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla tarpeellinen ja välttämätön. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyse ole vakuutusehdossa tarkoitetusta, yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisesta ja kysymyksessä olevan sairauden hoidon kannalta tarpeellisesta ja välttämättömästä hoitokulusta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov