Tapahtumatiedot
Asiakkaan poika A kuljetti 17.8.2022 asiakkaan vakuuttamaa BMW-merkkistä henkilöautoa, kun hän menetti ajoneuvon hallinnan loivassa kaarteessa noin kello 23. A on kertonut poliisin kuulustelupöytäkirjan merkintöjen mukaan kaivaneensa jotain auton keskikonsolista, jolloin hänen tarkkaavaisuutensa herpaantui ja hän joutui tekemään korjausliikkeen, jonka myötä ajoneuvo lähti sivuluisuun törmäten keula edellä keskikorokkeeseen, jonka läpi kulkee suojatie. Ajoneuvo törmäsi valaisinpylvääseen, suojatiemerkkiin ja liikennemerkkiin. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan törmäyskohdasta noin 33 metrin päässä oli havaittavissa iskemäjäljet, ja auto jatkoi tämän jälkeen matkaa vielä noin 13 metriä. Ajoneuvo vaurioitui törmäyksessä korvauskelvottomaksi. Vahinkoilmoituksessa vaurioina oli mainittu muun muassa keulan rikkoutuminen tuulilasiin saakka, molempien eturenkaiden rikkoutuminen ja moottorin putoaminen paikaltaan. Asiakas haki korvausta vahingosta autovakuutuksestaan.
29.8.2022 päivätyn kuulustelupöytäkirjan A oli vahinkohetkellä hieman väsynyt, ja hänen tarkoituksenaan oli ollut mennä nukkumaan. A kertoi tarkistaneensa renkaiden urasyvyyden vaihtaessaan kesärenkaat heinäkuun alussa. Lisäksi A kertoi, ettei hän katsonut nopeusmittaria ennen vahinkoa, mutta pitää mahdollisena, että ajonopeus oli noin 50–60 km/h.
Vakuutusyhtiö katsoi 11.10.2022 päivätyssä korvauspäätöksessä, että vikakoodeista saadun tiedon mukaan auton ajonopeus törmäyshetkellä oli 84 km/h. Lisäksi tarkastuksessa on todettu, että auton takarenkaat olivat määräysten vastaiset. Oikean takarenkaan kulutuspinnaksi mitattiin yksi millimetriä ja vasemman takarenkaan kulutuspinnaksi nolla millimetriä. Päätöksen mukaan vakuutuksen tarkoitus on kattaa auton normaalista liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneet riskit. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon aiheutuneen ajoneuvon kuljettajan törkeästä huolimattomuudesta. Ajaessaan 40 km/h nopeusrajoitusalueella vähintään 84 km/h nopeudella kuljettajan oli täytynyt pitää vahinkoa menettelynsä mahdollisena seurauksena ja ymmärtää renkaiden määräystenvastaisuus huomioiden, että hänellä oli huomattavasti tavanomaista suurempi riski joutua onnettomuuteen. Huomattava ylinopeus ja määräysten vastaiset takarenkaat olivat syy-yhteydessä vahingon syntyyn sekä sen seurauksena ajoneuvon vaurioitumiseen. Luovuttaessaan autonsa toisen henkilön käyttöön asiakas vakuutettuna ottaa kantaakseen häneen samastettavan henkilön mahdollisen moitittavan menettelyn vaikutuksen vakuutuksesta maksettavaan korvaukseen.
Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan tehdyn korvauspäätöksen viitaten asiassa 5.4.2023 annettuun käräjäoikeuden tuomioon. A:ta vastaan nostettu syyte törkeästä liikenteen vaarantamisesta oli hylätty. Käräjäoikeuden mukaan kuljettaja oli laiminlyönyt noudattaa oikeanlaista tilannenopeutta, ja katsomalla tavaroita keskikonsolista hän oli puutteellisella keskittymisellä ajosuoritukseen aiheuttanut ajoneuvon hallinnan menetyksen. Kuljettaja oli myös laiminlyönyt noudattaa erityistä varovaisuutta lähestyessään suojatietä. Käräjäoikeuden tuomion mukaan kuljettajan menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle ja täytti liikenteen vaarantamisen tunnusmerkistön. Vakuutusyhtiö oli esittänyt yksityisoikeudellisena vaatimuksena takautumisvaatimuksen A:ta kohtaan asiakkaan liikennevakuutuksesta kaupungille liikennemerkkien vahingoittumisen perusteella maksetusta korvauksesta. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen ja katsoi, että kuljettajan oli näytetty menetelleen huolimattomasti, mutta ei kuitenkaan törkeän huolimattomasti.
Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle, ettei korvauspäätöstä muuteta, minkä jälkeen asiakas haki muutosta päätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Asiakas toimitti autokorjaamoyritys B Oy:n 21.11.2022 päivätyn lausunnon, jonka mukaan vikakoodeista ei saada luotettavaa tietoa. Tietoja voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi vianhaussa korjaustoimenpiteissä, mutta olosuhdearvoissa on yleisesti paljon ristiriitaisuuksia ja mittausvirheitä. Ajoneuvon nopeus on arvioitu lukkiutumattomien jarrujen ohjainlaitteella, joka lukee pyörien pyörintänopeutta pyörien navoissa olevista pyörintänopeustunnistimista. Jarrujen ohjainlaite muodostaa nopeustiedon usein vain yhden pyörän pyörintänopeustunnistimelta saadusta pulssista. Tämä nopeustieto siirtyy mittaristolle ja nopeusmittarille. Henkilöautojen nopeusmittarit yleisesti näyttävät jonkin verran liikaa virhemarginaalin ollessa jopa yli kymmenen prosenttia. Jos ajoneuvoon on asennettu kehämitaltaan alkuperäisestä poikkeavat renkaat tai niiden kuluneisuus on muuttanut kehämittaa, myös ajoneuvon laskema nopeustieto poikkeaa todellisesta nopeudesta.
B Oy:n lausunnossa todetaan lisäksi, että olosuhdetiedoista saatava nopeustieto on parhaimmillaankin likimääräarvio. Äkkitilanteissa tai hätäjarrutuksessa lukkiutumattomat jarrut pyrkivät pitämään pyörät lukkiutumattomana, jolloin lukkiutumattomien jarrujen hydraulipumppu pyrkii syklisesti pysäyttämään pyörän pyörinnän ja pysäyttämään ajoneuvon mahdollisimman tehokkaasti pitäen ajoneuvon ohjaamisen samalla mahdollisena. Tällaisen jarrutuksen aikana jarrujen ohjainlaite ei pysty laskemaan ajoneuvon todellista nopeutta suoraan, koska pyörien pyörintä jarrutuksen aikana vaihtelee nollan ja ajonopeuden välillä. Myös tämä lisää ajonopeuden epätarkkuutta ohjainlaitteilla.
Vakuutusyhtiö autovahinkoasiantuntija S on kommentoinut B Oy:n lausuntoa 17.10.2023, ja todennut, että vikakoodien yhteyteen tallentuvat olosuhdetiedot on tarkoitettu ensisijaisesti korjaamoiden vianetsintään. Olosuhdetietoja voidaan kuitenkin jossain määrin hyödyntää myös onnettomuustutkinnassa. Tässä tapauksessa on tallentunut vikakoodi 629E sähköisen polttoaineen siirtopumpun hätäsammutuksesta törmäyksen seurauksena. Koodi ei esiinny auton normaalin käytön aikana vaan edellyttää, että turvatyynyohjainlaite lähettää tiedon ajoneuvon turvalaitteiden laukaisua edellyttäneestä törmäyksestä. Useiden kymmenien samanmerkkisten ajoneuvojen törmäystapausten kokemuksella polttoaineen siirtopumpun hätäsammutuksen vikakoodi on yleensä aina parhaiten törmäyshetken nopeudesta kertova vikakoodi. Useassa tapauksessa tallentunut nopeustieto on osoittautunut hyvin suurella tarkkuudella paikkaansa pitäväksi myös suistumisjälkien perusteella tehdyllä rekonstruktiolaskennalla.
S toteaa, että törmäystilanteen yhteydessä vikakoodien olosuhdetietoihin tallentuvat nopeustiedot voivat sisältää paljonkin virhettä, jos ajoneuvo on sivuluistossa, jolloin tallentuva nopeus voi olla todellista pienempi, tai jos vetävät pyörät sutivat voimakkaasti, tallentuva nopeus voi olla todellista suurempi. Tutkittu ajoneuvo on takavetoinen eli sen etuakselin pyörät ovat vapaasti pyöriviä. Vapaasti pyörivien renkaiden pyörintänopeus ei voi ulosajo- tai törmäystilanteessa edes hetkellisesti olla ajoneuvon todellista ajonopeutta suurempi.
S katsoo, ettei B Oy:n väite siitä, että nopeustieto muodostuisi vain yhden pyörän pyörintänopeustunnistimen signaalin perusteella, pidä paikkaansa. Jo BMW:n E39-mallissa olleen DSC III -ajonvakautusjärjestelmän dokumentaation mukaan ajoneuvon nopeus määritetään kaikkien neljän pyörän keskiarvona. Lukkiutumaton jarrujärjestelmä ja ajonvakautusjärjestelmä lähettää sitten tämän kaikkien pyörien pyörintänopeustunnistimien keskiarvoista lasketun nopeustiedon yleensä CAN-väylää pitkin ajoneuvon muiden ohjainlaitteiden käyttöön. Jos nopeus olisi määritetty vain yhden pyörän pyörintänopeussignaalin perusteella, tallentunut nopeustieto olisi siinäkin tapauksessa ajoneuvon vähimmäisnopeus, jos mittaus tehtäisiin etuakselin pyörältä. Jos mittaus olisi tehty taka-akselin pyörältä, nopeustieto voisi olla todellista suurempi vain, jos takarenkaat sutivat eli kuljettajan olisi pitänyt painaa kaasua vielä törmäyshetkelläkin. Tyypillisesti ajoneuvon kuljettaja pyrkii kuitenkin välttämään lähestyvän törmäyksen jarruttamalla.
S toteaa, että törmäyksen seurauksena tallentuvien vikakoodien yhteyteen tallentuvat nopeustiedot ovat lähes aina törmäyshetken nopeutta pienempiä, koska niiden tallentumisessa on aina jonkin suuruinen viive. Viiveen suuruus riippuu muun muassa vikakoodista sekä ajoneuvolle aiheutuvista vaurioista. Polttoaineen siirtopumpun hätäsammutuksen vikakoodin osalta viive on todennäköisesti muutamien millisekuntien luokkaa, mutta esimerkiksi valaisinpolttimon virtapiirivian ohjainlaite saattaa havaita vasta usean sekunnin viiveellä. Tallentuneet vikakoodit voidaan ajoneuvoa laajasti vaurioittavissa törmäystilanteissa asettaa melko luotettavasti aikajärjestykseen, koska nopeus laskee törmäyksen seurauksena eikä nopeutta ole enää mahdollista kiihdyttää, kun polttoainepumpun ja moottorin hätäsammutustoiminnot aktivoituvat.
S toteaa, että nopeusmittarin suurin sallittu mittarivirhe on lainsäädännön mukaan 10 % + 6 km/h, mutta nopeusmittari ei saa missään tilanteessa näyttää todellista pienempää nopeutta. Ajoneuvon mittaama nopeustieto kuitenkin vastaa suurella tarkkuudella todellista nopeutta, jos rengaskoko vastaa alkuperäistä. Nopeusmittarin näyttämä mittarivirhe luodaan mittariston ohjainlaitteella keinotekoisesti. Tutkitussa ajoneuvossa renkaiden vierintäkehä ei poikennut merkittävästi alkuperäisestä, eli nopeusmittaus ei ole virheellinen rengaskoon vuoksi. Ajoneuvon järjestelmät tietävät ajoneuvon todellisen nopeuden, mutta mittaristo esittää kuljettajalle mittarivirheen sisältävän nopeustiedon.
S toteaa, ettei lukkiutumaton jarrujärjestelmä tai ajonvakautusjärjestelmä jarruta hätäjarrutuksen aikana renkaiden pyörintänopeutta nollaan, vaan tavoittelee tyypillisesti noin 10–15 prosentin luistoa, jolla saavutetaan paras hidastuvuus ohjautuvuuden vielä säilyessä. Taka-akselin renkaita jarrutetaan ABS-jarrutuksen aikana strategialla, jossa molemmille takapyörille käytetään ensimmäisenä lukkiutumaan pyrkivän renkaan jarrupaineen säätöarvoja. Tällöin toisen takapyörän pyörintänopeustieto pysyy lähtökohtaisesti luotettavana jarrutuksen aikanakin. Lisäksi järjestelmä voi määrittää ajoneuvon nopeutta myös muilta renkailta tauottamalla jonkin renkaan jarrupaineen säätöä hetkellisesti, tekemällä pyörintänopeusmittauksen ja jatkamalla jarrupaineen säätöä tämän jälkeen. Pyörintänopeustunnistimien tiheän hammastuksen ansiosta riittävän tarkka nopeusmittaus on mahdollista suorittaa muutamassa millisekunnissa ja esimerkiksi jo pyörän 1/4-kierroksen aikana antureilta saadaan useita nopeuspulsseja.
Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa ratkaisussa ei muutettu yhtiö aiempaa korvauspäätöstä.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö suorittaa lunastuskorvauksen täysimääräisenä. Asiakas katsoo, että vikakoodien antamat tiedot ajoneuvon nopeudesta ovat hyvin epäluotettavia eikä renkaiden kunto yksin tai yhdessä käräjäoikeuden arvioiman perusmuotoisen huolimattoman toiminnan kanssa täytä törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistöä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että käräjäoikeus on perustanut arvionsa ajoneuvon ajonopeudesta kuljettajan omaan lausuntoon. Ajoneuvon kuljettaja ei kertomansa mukaan ollut katsonut nopeusmittaria. Yhtiö katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomiolle näin ollen tule antaa merkitystä arvioitaessa ajoneuvon nopeutta vahinkotilanteessa.
Yhtiö myös toteaa, että vahinko tapahtui elokuussa, joten tienpinnan liukkaudella ei ole merkittävää osuutta vahingon tapahtumiseen, vaikkakin tienpinta oli sateesta märkä. Tieltä suistumisen aiheuttamat mittavat vahingot ja ajoneuvon pitkä suistumismatka kertovat ilman teknistä selvitystäkin, että ajoneuvon nopeus välittömästi ennen vahingon tapahtumista oli poikkeuksellisen suuri ja ylitti huomattavasti sallitun 40 km/h tuntinopeuden. Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, liikennevalopylvään ja liikennemerkin kaatuminen sekä toisen liikennemerkin taipuminen eivät ole voineet syntyä kuljettajan kertomalla ajonopeudella, huomioiden erityisesti ajoneuvon pitkän etenemismatkan vielä sen vauhtia hidastaneiden törmäysten jälkeenkin.
Yhtiö katsoo, ettei B Oy:n lausunnossa ole esitetty sellaisia argumentteja, joiden perusteella vahinkohetkellä tallentunut nopeustieto voisi olla todellista ajonopeutta suurempi. B Oy:n lausunto vikakoodien yhteyteen tallentuvien olosuhdetietojen merkityksestä ajoneuvon nopeutta selvitettäessä ei ole luotettava. B Oy:n lausunto sisältää myös virheellisen teknisen tiedon, sillä lausunnossa on virheellisesi kerrottu, että nopeustieto muodostuisi vain yhden pyörän pyörintänopeustunnistimen signaalin perusteella.
Yhtiö toteaa, että kesärenkaiden suositeltava urasyvyys on vähintään neljä millimetriä ja määräysten mukaisen syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Ajoneuvon oikean takarenkaan kulutuspinnaksi mitattiin yksi millimetri ja vasemman takarenkaan kulutuspinnaksi nolla millimetriä. Auton renkaat olivat siten loppuun kuluneet ja etenkin sadekelillä ajettaessa vesiliirtoriskin vuoksi vaaralliset. Kuljettaja otti tietoisen riskin kuljettaessaan autoa määräysten vastaisilla renkailla märällä tiellä suurella ylinopeudella. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei käräjäoikeus ollut lausunut renkaiden kunnon osalta mitään.
Kuljettajan menettelyn moitittavuutta lisää myös se seikka, että ajoneuvon kyydissä oli matkustaja, jonka turvallisuudesta kuljettaja oli oman turvallisuutensa lisäksi vastuussa. Lisäksi tieliikennelain 27 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla A oli myös laiminlyönyt erityisen varovaisuuden noudattamisen kaivamalla tavaroita keskikonsolista ennen suojatietä sillä seurauksella, että hän menetti ajoneuvon hallinnan.
Vakuutusyhtiö katsoo, että kuljettajan oli edellä kerrotuin perustein näytetty kuljettaneen ajoneuvoa törmäyksen tapahtuessa sallittuun nähden yli kaksinkertaisella nopeudella. Lisäksi hän on osoittanut muullakin tavoin piittaamattomuutta lain säännöksistä ja laiminlyönneistään suurella todennäköisyydellä aiheutuvista seurauksista. Yhtiö katsoo, että vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella ja kuljettaja oli laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen. Yhtiöllä on näin ollen ollut oikeus evätä korvaus kokonaisuudessaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, oliko A aiheuttanut henkilöauton vaurioitumisen törkeällä huolimattomuudella ja oliko vakuutusyhtiöllä oikeus evätä korvaus vahingosta kokonaisuudessaan.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Tieliikennelain 3 §:n 1 momentin mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Tieliikennelain 27 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.
Tieliikennelain 104 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä.
Vakuutussopimuslain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Vakuutussopimuslain 30 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin mukaan, mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
[…]
Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Kaskovakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, ehtokohdan 3.3 (Ajoneuvon kunto) mukaan ajoneuvon tulee olla sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisessa turvallisessa kunnossa ja katsastettu määräysten mukaisesti. Esimerkiksi renkaiden ja jarrujen on oltava säännösten mukaiset.
Autovakuutusehtojen kohdan 4.4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle
- tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
tien sortumisesta - törmäyksestä tai
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita (31 § ja 34 §)) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Kohdan 7.1 (Vahinkovakuutus (30 § ja 34 §)) mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Kohdan 8 (Samastaminen vahinkovakuutuksessa (33 §)) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeen noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön
1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta. Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa edellä mainitun kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen tai myös olosuhteista ilmenevää suostumusta.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei rikosasian lopputuloksella ole oikeusvoimavaikutusta myöhemmässä vakuutussopimukseen liittyvässä riita-asiassa. Tämä merkitsee sitä, että ajoneuvon kuljettamista koskevassa rikosasiassa tehty ratkaisu ei ole sitova vakuutusasiaa ratkaistaessa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei myöskään käräjäoikeuden tuomiolla, joka koskee vakuutusyhtiön kuljettajaa kohtaan esittämää takautumisvaatimusta, ole oikeusvoimavaikutusta vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön autovakuutusta koskevassa riita-asiassa, jossa on kyse eri osapuolten välisestä riidasta ja eri oikeusseuraamuksesta. Tuomioistuinkäsittelyssä esiin tulleilla seikoilla ja tuomioistuimen tekemällä arviolla esitetystä näytöstä voi kuitenkin olla tapauksesta riippuen harkintaa ja selvitysten arviointia ohjaavaa vaikutusta myöhemmässä riita-asiassa.
Vakuutusyhtiö on perustanut näkemyksensä A:n käyttämästä ylinopeudesta ajoneuvon vikakoodistosta saatuun tietoon, jota ei ollut toimitettu käräjäoikeudelle. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n käyttämä ylinopeus sekä takarenkaiden puutteellinen kulutuspinta olivat käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen seikkojen ohella vaikuttaneet vahingon syntymiseen ja laajuuteen.
Vakuutuslautakunta katsoo ajoneuvon vikakoodeista saadun tiedon ja asiassa esitetyn teknisen selvityksen perusteella näytetyn, että A:n käyttämä ajonopeus vahinkohetkellä on ollut noin 80 km/h. Nopeusarviota tukevat myös törmäyksen ja ulosajon yhteydessä tapahtuneiden vahinkojen laajuus ja auton suistumisjälkien ulottuminen noin 45 metrin päähän törmäyspaikasta.
Tieliikennelain 104 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Vakuutusyhtiön suorittamassa tarkastuksessa ajoneuvon oikean takarenkaan kulutuspinnaksi mitattiin yksi millimetri ja vasemman takarenkaan kulutuspinnaksi nolla millimetriä. Auton takarenkaat olivat näin ollen kuluneet ja etenkin sadekelillä ajettaessa vesiliirtoriskin vuoksi vaaralliset. Vakuutuslautakunta katsoo, että ajoneuvon kuljettaminen määräysten vastaisilla renkailla märällä asfaltilla on A:n käyttämän, 40 km/h nopeusrajoitukseen nähden noin kaksinkertaisen ajonopeuden kanssa luonut merkittävän vahinkoriskin, ottaen myös huomioon A:n väsymystilan matkaan lähdettäessä. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n menettely on ollut niin moitittavaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus kokonaisuudessaan.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Rantala