Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja oli havainnut 11.8.2023, että sen soramontulla olleesta maansiirtokoneesta oli anastettu kaksi akkua ja koneen polttoainetankin korkki oli murrettu rikki. Tarkkaa vahinkopäivää ei tiedetty, koska paikalla ei käyty joka päivä. Korjaamon antaman tiedon mukaan koneen vahingot oli tarkastettu 4.9.2023 ja korjaukseen tarvittuja osia oli odotettu 5. - 8.9.2023. Korjaustyö oli aloitettu 8.9.2023 ja työtä oli jatkettu viikonlopun jälkeen 11. - 12.9.2023.

Vakuutuksenottaja haki korvausta koneen kaskovakuutuksesta muun muassa vahingon vuoksi menetetyistä koneen käyttöpäivistä. Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 9.10.2023 vakuutussopimuksen mukaista keskeytyspäiväkorvausta ajalta 4.9. - 12.9.2023. Korvauspäätöksellä 2.11.2023 yhtiö maksoi korvauksen vielä neljältä vuorokaudelta todeten, että aiemmin korvattu aika oli sisältänyt kolme päivää osien odotusaikaa. Korjauksen odotusaikaa korvattiin vakuutusehtojen mukaan enintään seitsemän vuorokautta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien keskeytyskorvauksen suorittamista koko keskeytysajalta 11.8. - 12.9.2023. Vakuutuksenottaja on vedonnut siihen, että vakuutuksen omavastuuajaksi oli sovittu nolla päivää, joten korvaus tuli suorittaa koko keskeytysajalta.

Vakuutuksenottajan toiselle ajoneuvolle oli sattunut vuonna 2020 vahinko, josta vakuutusyhtiö oli korvannut koko keskeytysajan. Uuden vahingon jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti, että aikaisemman vahingon käsittelyssä oli tapahtunut virheitä, ja että korvaus oli maksettu pitemmältä ajalta kuin vakuutusehtojen mukaan olisi kuulunut maksaa. Vakuutusyhtiön edustaja oli myöntänyt, että virhe oli vaikuttanut vakuutuksenottajan käsitykseen vakuutuksen sisällöstä koko keskeytysajan korvaavana. Vakuutuksenottaja on myös tyytymätön siihen, että vakuutusyhtiön luvan saaminen vahingon tarkastamiseen vahinkopaikalla oli kestänyt kaksi viikkoa, jonka ajan kone oli tuottanut tappiota.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt vakuutuksenottajan vaatimuksen lisäkorvauksen maksamisesta. Vakuutuksesta on korvattu koneen korjauskulut ja keskeytyspäiväkorvausta yhteensä 13 vuorokaudelta eli 6 500 euroa. Korvattu aika sisälsi vakuutusehtojen mukaisen osien ja korjauksen odotusajan seitsemän vuorokautta sekä korjausajan kuusi vuorokautta.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksesta korvattiin vakuutetun ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät, kun ajoneuvo ei ollut ajokuntoinen rikos-, palo- tai lasivahingon seurauksena. Menetetyiksi käyttöpäiviksi laskettiin täydet vuorokaudet. Korvausta maksettiin ajoneuvon korjausajalta sekä korjauksen ja varaosien odotusajalta enintään seitsemältä vuorokaudelta.

Koneen korjausajaksi oli katsottu kuusi päivää 4.9. ja 8.9.-12.9.2023. Osia oli odotettu kolme päivää 5.-7.9.2023. Koska korjauksen ja varaosien odotusajalta korvaus oli ehtojen mukaan enintään seitsemän vuorokautta, korjauksen odotusaikaa oli korvattu lisäksi neljä vuorokautta eli yhteensä seitsemän vuorokautta. Asiassa oli riidatonta, että vakuutuksen omavastuu keskeytyskorvauksen osalta oli nolla vuorokautta.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdot olivat selkeät. Keskeytyspäiväkorvausta oli maksettu ehtojen mukainen enimmäismäärä, korjausaika kokonaan ja korjauksen ja varaosien odotusajalta seitsemän vuorokautta. Vakuutusyhtiö on kiistänyt viivytelleensä, sillä asiassa oli täytynyt ensin selvittää, oliko esitetty varkausvahinko korvattava. Vakuutuksenottajalle oli ilmoitettu 24.8.2023, että maansiirtokoneen sai hinauttaa korjaamolle. Lupa korjata kone paikan päällä oli annettu 31.8.2023. Kahden viikon käsittelyaika ei ollut poikkeuksellisen pitkä. Vakuutuksenottajalla oli ollut korvauskäsittelyn kestosta riippumatta velvollisuus ryhtyä toimiin vahingon rajoittamiseksi. Oli ollut myös vakuutuksenottajan intressissä saada maansiirtokone mahdollisimman nopeasti toimintakuntoon vakuutusyhtiön korvausratkaisusta riippumatta.

Vuonna 2020 sattuneen vahingon käsittelyssä oli tapahtunut virhe, josta oli ilmoitettu vakuutuksenottajalle nyt puheena olevaa vahinkoa käsiteltäessä. Aiempi virhe ei voinut muodostaa vakuutuksenottajalle sellaista käsitystä, että keskeytyspäiväkorvausta maksettaisiin vakuutusehtojen vastaisesti vahinkopäivästä ja ajokelvottomuuden alkamispäivästä ilman rajoituksia siihen saakka, kunnes ajoneuvo oli valmis noudettavaksi korjattuna korjaamolta. Kyse oli yksittäisestä virheestä, joka ei voinut muodostaa vakuutusehdoista poikennutta vakuutussopimuksen sisältöä. Virhe oli korjattu, kun se oli tullut esiin uuden vahingon yhteydessä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, kuinka pitkältä ajalta vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen mukaan velvollinen maksamaan vakuutuksenottajalle vakuutuksen keskeytyspäiväkorvausta vahingon vuoksi menetetyiltä maansiirtokoneen käyttöpäiviltä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan vahinkoon sovellettavien 7.8.2023 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.10, Keskeytyspäiväraha, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät, kun ajoneuvo ei ole ajokuntoinen törmäys-, rikos-, palo- tai lasivahingon seurauksena. Korvauksen edellytyksenä on, että vahinko on ehtojen mukaan korvattava edellä mainituista turvista. Jos ajoneuvolla on Moottorin ja voimansiirron rikkoutumisturva, korvataan myös tämän turvan kattamien vahinkojen aiheuttamat keskeytykset.

Menetetyiltä käyttöpäiviltä maksetaan vakuutuskirjassa ilmoitettu päiväkohtainen korvaus. Korvausta maksetaan yhdestä vahinkotapahtumasta enintään 40 vuorokaudelta, alkaen vakuutuskirjaan merkittyjen omavastuupäivien jälkeen, jollei vakuutuskirjalla ole muuta merkintää. Korvauksesta vähennetään lain tai muun vakuutuksen perusteella maksettava keskeytyskorvaus.

Menetetyiksi käyttöpäiviksi lasketaan täydet vuorokaudet. Korvausta maksetaan
- ajoneuvon korjausajalta
- korjauksen ja varaosien odotusajalta enintään seitsemältä (7) vuorokaudelta
- ajoneuvon menettämisestä varkauden johdosta enintään 30 vuorokaudelta
- enintään 14 vuorokaudelta maksettaessa kertakorvaus tai lunastettaessa ajoneuvo.

Rajoituksia koskevan kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vakuutuksenottajan, kuljettajan, omistajan, haltijan tai korjaamon huolimattomuudesta tai muusta tämän menettelystä aiheutuneesta menetettyjen käyttöpäivien lisääntymisestä
- teknisestä viasta aiheutuvia käyttöpäivien menetyksiä ei korvata, jollei ne tule korvattavaksi Konerikkokeskeytyksen tai Moottorin ja voimansiirron rikkoutumisturvan myötä. Vakuutuskirjassa on maininta, jos ajoneuvon vakuutukseen sisältyy Konerikkokeskeytys tai Moottorin ja voimansiirron rikkoutumisturva.

Vakuutukseen sovellettavien 7.8.2023 päivättyjen yleisten sopimusehtojen kohdan 2.2, Velvollisuus estää ja rajoittaa vahinkoja, mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä välittömästi suojaus- ja pelastustoimiin sekä muutoinkin kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.

Asian arviointi

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutuksenottajan maansiirtokone on ollut siihen kohdistuneen kaskovakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman johdosta ajokelvoton 11.8.2023 alkaen. Koneen korjanneen yrityksen antaman tiedon mukaan koneen vahingot oli tarkastettu 4.9.2023 ja korjaukseen tarvittavia osia oli odotettu 5. - 8.9.2023. Vahinkojen korjaus oli aloitettu 8.9.2023 ja työtä oli jatkettu viikonlopun jälkeen 11. - 12.9.2023.

Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat eri mieltä siitä, onko koneen kaskovakuutukseen sisältyvää keskeytyspäiväkorvausta suoritettava vakuutusehtojen mukaan vain koneen välittömään korjaukseen kuluneelta ajalta sekä siihen liittyneeltä vakuutusehdoissa määritellyltä varaosien odottamisen enimmäisajalta, vai onko vakuutuksenottajalla oikeus saada sanottu päiväkorvaus koneen koko 11.8.2023 alkaneelta ajokelvottomuuden ajalta sen perusteella, että vakuutuksen omavastuuajaksi oli sovittu nolla päivää.

Tässä tapauksessa vakuutusehtojen kohdassa 5.10 on kysymyksessä olevaan vahinkoon soveltuvalta osin määritelty korvattaviin menetettyihin käyttöpäiviin kuuluviksi ajoneuvon korjausaika sekä korjauksen ja varaosien odotusajalta enintään seitsemän vuorokautta. Mikäli korjaustyön alkamista tai varaosien saapumista joudutaan odottamaan kauemmin, ei siitä johtuva käyttöpäivien menetys ehtokohdan mukaan oikeuta vakuutuskorvaukseen. Korvauspäätösten mukaan vakuutusyhtiö on korvannut vakuutuksenottajalle vahingon johdosta menetetyt maansiirtokoneen käyttöpäivät korjaustyöhön kuluneelta ajalta sekä korjauksen ja varaosien odotusajalta vakuutusehtojen mukaiselta seitsemän vuorokauden enimmäisajalta.

Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuksissa noudatetun käytännön mukaan vakuutuksessa sovitun euromääräisen omavastuun tai omavastuuajan määritellään kohdistuvan korvattavan vahingon määrään tai korvattavaan vahinkoaikaan. Muu tulkinta merkitsisi sitä, ettei omavastuuosuutta koskevalla sopimusmääräyksellä olisi vaikutusta vahingosta korvattavan osuuden määrään ja sopimusehto kävisi vastoin sopimusten yleistä tulkintaperiaatetta merkityksettömäksi. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohtaa 5.10 voida perustellusti tulkita edellä lausutusta poikkeavasti vain sen vuoksi, että tässä tapauksessa vakuutuksenottajan vakuutussopimuksessa omavastuuajan pituudeksi on sovittu nolla päivää.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutussopimuksen sisältöä ole myöskään syytä tulkita muulla tavalla pelkästään sen vuoksi, että asiassa saadun selvityksen mukaan vakuutusyhtiö oli korvannut vakuutuksenottajalle vuonna 2020 sattuneen vahingon johdosta erehdyksessä ajoneuvon menetettyjä käyttöpäiviä vakuutussopimuksessa sovittua pitemmältä ajalta. Vakuutusyhtiön korvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti vakuutusehtoihin. Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön toistuva ja varaukseton korvauskäytäntö saattaa muodostaa vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille vakiovakuutusehtojen sisällöstä poikkeavan sopimuksen vakuutuksen korvauspiirin tulkinnasta. Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse sitovaksi katsottavasta osapuolten vakuutussuhteessa muodostuneesta korvauskäytännöstä, vaan vakuutusyhtiön tekemästä yksittäisestä virheellisestä korvauspäätöksestä. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole myöskään tällä perusteella korvausvelvollisuutta asiassa.

Siihen nähden, että vakuutuksenottaja on joka tapauksessa ollut vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaisesti velvollinen kykyjensä mukaan huolehtimaan vahingon rajoittamisesta, lautakunta katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt muutakaan perustetta pitemmän keskeytysajan korvaamiselle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Kajala
Käenmäki
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas