Tapahtumatiedot
Taloyhtiön kerrostalon asunnon A 13 keittiössä astianpesukone oli vaurioitunut ja valuttanut vettä keittiön lattialle. Vahinko havaittiin 3.1.2024. Samana päivänä tehdystä vahinkokartoituksesta laaditusta raportista ilmenee kastuneen lattia-alueen rajautuvan astianpesukoneen läheisyyteen.
Korvauspäätöksessä 8.1.2024 vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa vuotovahingon, mutta siten, että lattiapinnoite korvataan vain keittiön osalta. Rajaus voidaan pohjakuvan perusteella tehdä huonetilojen välisten luonnollisten aukkojen kohdalle.
Korvauspäätöksen jälkeen pinnoiterajauksen osalta käydyssä keskustelussa taloyhtiön isännöitsijä totesi keittiön ja olohuoneen välisen aukon olevan yli kaksi metriä leveä ja siten luonnollinen osa olohuonetta, eikä se ole rajaukseen soveltuva. Vastauksessaan 10.1.2024 vakuutusyhtiö katsoi, että rajaus tulee tehdä jääkaapin takana olevasta seinälinjasta ulkoseinään kohdalla, jossa kartoitusraportissa näkyy ruokailuryhmä.
Uudelleenkäsittelypyynnössään 16.1.2024 asiakas totesi kartoitusraportin kuvasta käyvin ilmi, että niin sanottu ruokailutila ulottuu kyseisessä kohteessa käytännössä sekä keittiön että olohuoneen puolelle. Asunnossa ei siis ole kovin tarkkarajaisia huonetiloja vaan yksi yhtenäinen alue. Raportin kuvasta näkyy myös se, että jos rajaus tehtäisiin vakuutusyhtiön esittämällä tavalla, tulisi lista keskelle ruokapöytää, eikä se ole missään määrin luonnollinen paikka listalle. Lisäksi noin leveää kohtaa ei voi enää mieltää oviaukoksi, vaan tässä muodostuu yksi iso yhtenäinen alue. Vastauksessaan 17.1.2024 vakuutusyhtiö totesi, että Vakuutuslautakunnan ratkaisuissa ei ole esitetty, että kyseessä tulisi olla oviaukko. Pinnoitteen pystyy hyvin rajaamaan siihen kohtaan, johon vakuutusyhtiö on korvausrajauksen tehnyt.
Asiakkaan valitus
Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, onko vakuutusyhtiön tekemä pinnoiterajaus vakuutusehtojen mukainen. Asiakas katsoo, että tässä tapauksessa olohuone muodostaa yhtenäisen tilan keittiö- ja ruokailutilan kanssa, joten myös olohuoneen lattiapinnoite tulisi korvata. Olohuoneen ja keittiö- ja ruokailutilan väliin tehty rajaus ei ole luonnollinen, koska katossakaan ei ole tasoeroja eli alaslaskua tällä kohdalla. Luonnollinen rajauskohta on eteisessä.
Lisäkirjelmässään asiakas totesi toisen keittiön aukoista olevan yli kaksi metriä leveä ja keittiön siten olevan luonnollinen osa olohuonetta. Rajausta ei voi tehdä kyseiseen aukkoon senkään vuoksi, että ruokapöydän paikka on vakuutusyhtiön esittämän rajauksen päällä eikä mikään rajalista kestä ruokapöydän alla, kun tuoleja liikutellaan. Tämän vuoksi koko yhtenäinen lattiapinta on vahingon seurauksena uusittava.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen ja katsoo, etteivät olohuoneen osuudesta aiheutuvat kustannukset ole enää suoranaista esinevahinkoa.
Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 241/09, jossa luonnolliseksi rajakohdaksi on katsottu vino rajaus nurkasta nurkkaan aukossa, jonka leveys on kaksi metriä. Kyseisessä tapauksessa tila ulottuu lattiasta kattoon, ilman kynnystä, karmia tai muuta vastaavaa. Vastaavaa ratkaisukäytäntöä on noudatettu myös muun muassa ratkaisusuosituksessa VKL 280/12.
Tässä tapauksessa lattiapinnoitetta on keittiössä kastunut pieneltä alalta astianpesukoneen läheisyydestä. Keittiö muodostaa oman erillisen huonetilan rajautuen kulkuaukkoihin olohuoneen ja eteisen suuntaan. Ruokapöydän sijainti, aukon leveys, aukon avoimuus kattoon asti tai se, että kyseisessä kohdassa ei ole aiemmin ollut kynnyslistaa, ei ole rajauskohtaa määrittelevä tekijä, vaan huonetilaa rajaavat seinälinjat, jotka muodostavat luonnollisen rajauskohdan. Huomioiden myös, että olohuoneen pinta-ala on 23 neliömetriä, vakuutusyhtiö katsoo vahingosta aiheutuneen suoranaisen esinevahingon tulleen korvatuksi korvauspäätöksen mukaisella pinnoiterajauksella.
Selvitykset
Vakuutusyhtiön asiakkaalle toimittaman ratkaisusuosituksen VKL 241/09 yhteydessä vakuutusyhtiö on toimittanut vahinkokartoitusraportista peräisin olevan asunnon pohjapiirroksen. Kuvasta ilmenee korvauksen ulkopuolelle rajatun olohuoneen olevan kulmittain viereisiin keittiö- ja eteistiloihin nähden.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys suoranaisen esinevahingon laajuudesta keittiössä sattuneen vuotovahingon korjaustöiden osalta tilanteessa, jossa keittiö- ja olohuonetiloissa on yhtenäinen lattiapinnoite ja joita erottaa ruokailutilana käytetty alue, jonka kohdalla olevan aukon leveys on yli kaksi metriä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Asiassa sovellettavien, 1.1.2023 voimaan tulleiden kiinteistövakuutusehtojen kohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan [Kiinteistö] -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Asian arviointi
Tapauksessa vakuutuksesta riidattomasti korvattavasta astianpesukoneen vuodosta lattiapinnoitteelle aiheutunut vahinko rajautuu koneen välittömään läheisyyteen keittiötilassa. Riidanalainen kysymys asiassa koskee olohuoneen parkettilattian korvaamista osana vuotovahingosta aiheutunutta suoranaista esinevahinkoa; tarkemmin sitä, muodostavatko keittiö ja olohuone yhdessä siten luonnollisesti rajautuvan tilan, joiden väliin ei voida tehdä lattiapinnoitteen korvaamista koskevaa rajausta.
Vahinkokartoitusraportin kuvista ilmenee varsinaisen keittiötilan rajautuvan toisesta päädystään oviaukkoon, jossa ei ole ovea tai kynnystä ja joka johtaa eteisen jatkeena olevaan lyhyeen käytävänomaiseen osaan olohuonetta. Kyseisen, keittiön viereisen huonetilan osan jälkeen alkaa varsinainen yhtenäinen olohuonetila. Edellä mainitusta oviaukosta keittiöön mentäessä oikealla puolella ovat liesi, astianpesuallas ja astianpesukone sekä näiden vieressä ja välissä työtasot. Vasemmalla puolella on puolestaan kaksi kylmälaitetta. Kylmälaitteiden vieressä on olohuoneeseen johtava aukko. Kylmälaitteet on erotettu olohuoneesta siten, että keittiöstä katsottuna niiden vasemmalla puolella ja takana eli olohuoneen puolella on kattoon asti ylettyvä seinä. Kartoitusraporissa on viitteellinen pohjapiirros, mutta tarkkaa pohjapiirrosta asiakirja-aineistoon ei sisälly, ei myöskään huonetilojen mittatietoja. Olohuoneen ja keittiön välisen aukon tarkka mitta ei siten asiakirjoista ilmene, mutta asiakkaan kertoman mukaan se on leveydeltään yli kaksi metriä.
Edelleen valokuvista ilmenee, että eteisessä on alaslaskettu katto, joka päättyy samalla kohdalle, josta keittiön vieressä oleva olohuoneeseen johtava käytävänomainen tila alkaa. Parkettilattiassa on samalla kohtaa lista. Kyseisessä avonaiseen olohuonetilaan johtavassa lyhyessä tilassa, olohuoneessa muutoin sekä keittiössä on yhtenäinen lattiapinnoite. Keittiön osalta valokuvista on pääteltävissä kylmälaitteiden ja niitä vastapäätä olevien kalusteiden välisen tilan leveydeksi enintään noin 1,5 metriä. Ruokapöytä tuoleineen on keittiön ja olohuoneen välissä kyseisten huonetilojen välisen aukon kohdalla.
Arvioidessaan suoranaisen esinevahingon laajuutta Vakuutuslautakunta toteaa, että ratkaisu ei ole perustettavissa yksistään esimerkiksi siihen, missä kohti ja kuinka leveitä aukkoja tilojen välillä on, onko aukko avoin kattoon asti tai millaisia rakenteita, esimerkiksi seiniä tai kalustesaarekkeita tilojen välissä on. Kyse on kokonaisarvioinnista, jossa tulee huomioida tilojen ominaispiirteet sekä niistä muodostuva kokonaisuus.
Ratkaisusuosituksen VKL 241/09 lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön ratkaisusuosituksen ohessa toimittamasta pohjapiirroksesta ilmenee vinoittain keittiö- ja eteistilan suuntaan olevan olohuoneen olevan selkeästi oma erillinen huonetilansa verrattain leveästä vinoaukosta huolimatta.
Tässä tapauksessa kartoitusraportin kuvista sekä viitteellisestä pohjapiirroksesta ilmenee, huomioiden myös niin keittiötilan leveydestä edellä todettu kuin keittiötilan koko muutoinkin, että toiminnallisesti keittiön ja olohuoneen välisen aukon kohta on tarkoitettu kyseiset huonetilat yhdistäväksi ruokailutilaksi, vaikka omasta erillisestä huonetilasta ei kyse olekaan. Erillistä ruokailutilaa asunnossa ei ole. Samoin selvityksestä ilmenee edellä mainitun aukon olevan jonkin verran leveämpi kuin kylmälaitteiden muodostama, seinillä rajattu saareke, ja yli kolmasosa huoneiston leveydestä kyseisellä kohtaa, kun huomioidaan myös kylmälaitesaarekkeen toisella puolella oleva käytävänomainen osa olohuonetta tila.
Lautakunta toteaa, että lukuun ottamatta keittiö- ja olohuonetilojen välissä olevaa kylmälaitesaareketta kyseiset tilat muodostavat yhtenäisen tilan. Vaikka saarekkeen kahdella sivulla on seinät, lautakunta katsoo sen tässä toiminnallisesti ja huonetilojen yhtenäisyyttä arvioitaessa rinnastuvan sellaiseen keittiösaarekkeeseen, jonka ympärillä seiniä ei ole. Huomioiden lisäksi keittiön ja olohuoneen välisen aukon leveys, myös suhteessa huoneiston kokonaisleveyteen kyseisellä kohdalla, riidanalaisen aukon toimiminen tosiasiallisena ruokailutilana sekä se, että katon korkeus on keittiö- ja olohuonetiloissa sama, toisin kuin eteisessä, lautakunta katsoo keittiö- ja olohuonetilojen muodostavan tässä siten luonnollisesti rajautuvan tilan, että myös olohuoneen lattiapinnoitteen osalta kyse on suoranaisesta esinevahingosta. Olohuoneen keittiötä suurempi pinta-ala ei anna tässä aihetta arvioida asiaa toisin, vaan kyse on edellä todetusti tiloja koskevasta kokonaisarvioinnista.
Lopputulos
Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan keittiön lisäksi myös olohuoneen lattiapinnoitteen uusimisen vuotovahingosta aiheutuneena suoranaisena esinevahinkona.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho