Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s. 1984) oli ollut ruokaostoksilla 22.12.2023 noin klo 13–14 kauppaliikkeessä X. Ostoksilla ollessaan A kompastui hedelmä- ja vihannesosastolla lattialla olleeseen banaanilaatikkoon. Ennen kompastumistaan A oli tiedustellut myyjältä, mistä hän löytäisi punakaalit ja lähdettyään myyjän osoittamaan suuntaan A kompastui lähes välittömästi laatikkoon. Kompastumisen seurauksena A mursi oikean kyynärpäänsä.

Korvauksia A:n henkilövahingosta haettiin kauppaliikkeen toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se toteaa, että asiassa saatujen selvitysten mukaan kaupan henkilökunta on ollut vahinkotapahtuman hetkellä purkamassa banaanilaatikoita ja tyhjä laatikko oli asetettu käytävälle. Yhtiön näkemyksen mukaan laatikko olisi ollut havaittavissa, mutta A:n huomio oli ennen kompastumista kiinnittynyt henkilökunnan kanssa keskusteluun, ja hän ei tästä syystä ollut havainnut lattialla ollutta tyhjää laatikkoa. Yhtiö toteaa, että tapauksessa voidaan pitää selvitettynä, että vakuutuksenottaja on huolehtinut kunnossapitovastuullaan olevan alueen turvallisuudesta asianmukaisesti ja huolellisesti eikä näin ollen vakuutuksenottajalle ole syntynyt voimassaolevaan oikeuteen perustuvaa korvausvelvollisuutta. Päätöksen mukaan A:n kompastuminen on ollut tapaturmaluonteinen vahinko.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja sen lisäkirjelmässä A toistaa asian tapahtumatiedot sekä tarkentaa vielä tapahtumien kulkua. A kertoo, että lattialle jätettyä laatikkoa oli hyvin vaikea havaita, koska A:n mukaan valaistus oli tapahtumahetkellä hämärä. Käytävien välit olivat ahtaat ja tumma laatikko sulautui tummaan lattiaan ja tummiin hyllyjen seinämiin.  Laatikon A kertoo olleen noin 30 senttimetriä korkea. A kertoo säikähtäneensä kaatumisensa jälkeen eikä hän näin ollen kyennyt toimimaan normaalisti ja hän vain poistui tilanteesta nopeasti. A oli tapaturma-aikaan raskaana ja mielen valtasi huoli sikiön tilanteesta. A vaatii korvausta lääkärikäynneistä ja kuvantamistutkimuksista. A kertoo kärsineensä kovista kivuista koko lomansa ajan. A vaatii näin ollen korvausta myös kivusta ja särystä 3.500 euroa. 

A toteaa myös, että vahinkotapahtuman vuoksi hän on joutunut altistamaan syntymättömän lapsensa röntgensäteilylle ja kipulääkkeille. A on myös oikeakätinen, joten hänellä on suuri huoli käden palautumisesta ennalleen.

Lisäkirjelmässään A paheksuu suuresti, että vakuutusyhtiö esittää, että kaatuminen olisi johtunut A:n omasta huolimattomuudesta, kun hän ei katsonut eteensä. A pitää tätä pöyristyttävänä, koska kaupassa ollessa asiakas harvoin tarkkailee jalkojaan, koska tarkoitus on etsiä ostettavia tuotteita. A toteaa, että asiakkaan ei voi myöskään olettaa, että asiakas tunnistaisi myyjän milloinkin käynnissä olevan työtehtävän ja sen aiheuttamat vaarat. Nyt kompastumisen aiheuttanut banaanilaatikko oli myös vaarallisesti sijoitettuna ja mahdotonta havaita. A toteaa myös, että tapauksessa tulee ottaa huomioon se, että tapahtumahetkellä kauppa oli ruuhkainen lähestyvien joulunpyhien vuoksi, jolloin esteiden havainnoiminen kaupan kapeilla ja ruuhkaisilla käytävillä vaikenee entisestään. Näin ollen A:n näkemyksen mukaan sillä seikalla, että käytävällä olisi ollut tilaa ohittaa laatikko, ei ole merkitystä, koska A ei alunperinkään ole kyennyt havaitsemaan lattialla ollutta banaanilaatikkoa.

A katsoo näin ollen kauppaliikkeen olevan vahingonkorvausvastuussa hänelle aiheutuneesta henkilövahingosta. Kysymyksessä on siten vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Näkemyksensä tueksi A viittaa vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 250/13.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä annetussa päätöksessään lausutut perustelut.

Yhtiö toteaa myös, että myymälän antaman selvityksen mukaan liikkeen lattialla oli ruskea, pahvinen banaanilaatikko, johon myyjä oli kerännyt huonoksi menneitä banaaneja. Kyseinen työvaihe tehdään aina ennen uusien banaanien esillepanoa. Laatikon pohjalla oli huonoksi menneitä banaaneja. Erikseen mainitaan vielä, että myyjä suoritti työtehtävää annettujen ohjeiden mukaisesti. 

Vastineen mukaan kulkuväylä massaesillepanon ja banaanien esillepanon välissä ole tapahtumahetkellä noin 120 cm. Banaanilaatikko oli lattialla pituussuunnassa massaesillepanon vieressä. Laatikon syvyys oli noin 40 cm, joten kulkuväylälle jäi edelleen leveyttä noin 80 cm. Valaistus oli myymälän antaman selvityksen mukaan täysin normaali eikä valaisimissa ollut mitään vikaa. Yhtiö viittaa myös videotallenteeseen, josta vahinkotilanne on todettavissa. Tallenteella näkyy, että banaanien esillepanon parissa työskentelee kaksi myyjää. A kävelee toisen myyjän luokse jääden hetkeksi seisomaan tämän viereen massaesillepanon nurkalle. Keskusteltuaan myyjän kanssa hän katse edelleen keskittyneenä myyjään ottaa askeleita ja kompastuu laatikkoon. Asiakas nousee ylös ja kävelee pois ja myyjä jatkaa työsuoritustaan ja lisää toisen laatikon pinoon.

Vastineessaan yhtiö toteaa, että keskustelleensa myyjän kanssa A on nähnyt myyjän ja tämän meneillään olevan työsuorituksen ja hänellä on ollut aihetta varautua siihen, että myyjän työskentely-ympäristössä on tämän työsuorituksen aikana kuljetusvälinen tai laatikoita. Lattioilla saattaa olla myös muiden asiakkaiden sinne laskemia ostoskoreja. Tuotteiden esillepano vahinkopaikalla on ollut normaali eikä siinä ole ollut mitään, joka olisi estänyt näkyvyyden lattialle. Laatikko oli myös asetettu kulkuväylän reunaan ja myyjän läheisyyteen, joten myyjä on tälläkin tavoin pyrkinyt pitämään kulkuväylän mahdollisimman esteettömänä ja sellaisena että laatikon ohittaminen olisi ollut helppoa ja turvallista. Myös väritykseltään banaanilaatikko on erottunut myymälän vaaleasta lattiasta eikä myöskään useamman laatikon pino olisi estänyt vahinkoa nyt käsillä olevassa tapauksessa, koska A ei katsonut kulkusuunnassaan olevia esineitä.

Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa myös kuluttajariitalautakunnan sekä FINEn ratkaisukäytäntöön. Kuluttajariitalautakunta on ratkaisussaan katsonut, ettei myymälä ollut ollut vastuussa asiakkaan kompastumisesta kuormalavaan, kun kauppatoiminnassa on tavanomaista täyttää hyllyjä myös liikkeen asiointiaikana ja kuormalavaa oli pidettävä tässä tavanomaisesti käytössä olevana apuvälineenä. Kuluttajan tuli olla varautunut siihen, että kuormalavoja on kauppojen lattialla. FINEn ratkaisusuosituksessa kauppaliikkeen katsottiin olevan vastuussa turvallisuuspuutteesta, kun tapauksessa ei ollut esitetty riittävää selvitystä tai kuvamateriaalia kaatumisen aiheuttaneen koritelineen sijainnista.  Yhtiö toteaa, että nyt käytettävissä olevasta videotallenteesta ja kaupan selvityksestä käy selkeästi ilmi, että banaanilaatikko on ollut aivan käytävän reunassa ja että sen ohittamiseen on jäänyt riittävästi tilaa. Näin ollen myymälä on kyennyt osoittamaan huolehtineensa myymälätilojen turvallisuudesta riittävän huolellisesti ja asianmukaisesti ja asiassa annettua korvauspäätöstä on edelleen pidettävä asianmukaisena. Vahinko on päässyt tapahtumaan vakuutuksenottajan ja sen henkilökunnan huolellisesta toiminnasta huolimatta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olleelle päivittäistavarakauppa X:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää vakuutusyhtiön antamaan vastineeseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutettu osoittanut huolehtineensa liiketilojensa turvallisuudesta huolellisesti ja asianmukaisesti ja tuleeko asiakkaan henkilövahinko korvata vakuutettuna olevan myymälän vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutus korvaa edellä mainituin perustein henkilölle aiheutuneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa tarkoitetun vahingon.

Asian arviointi

Käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt A on 22.12.2023 kompastunut päivittäistavarakauppa X:n lattialla olleeseen banaanilaatikkoon seurauksin, että A:n kyynärpää murtui.

Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan vahinko oli tapahtunut 22.12.2023 noin klo 14 kaupan hedelmäosastolla, kun A oli kysynyt neuvoa lähellä olevalta myyjältä punakaalien sijainnista. Kun myyjä oli osoittanut A:lle kulkusuunnan, lähti A hakemaan kaaleja. A kuitenkin kompastui lattialla olevaan banaanilaatikkoon, johon hyllyä täyttävä myyjä keräsi huonoksi menneitä hedelmiä. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu tapahtumasta videotallenne, josta voi nähdä, että banaanilaatikko oli sijoitettuna mustaa hyllyä vasten HEVI-osaston käytävällä ja että A kompastuu laatikkoon heti keskusteltuaan myyjän kanssa. Laatikko on A:han nähden kulman takana. Kompastumisen jälkeen A nousee ylös ja myyjä laskee toisen banaanilaatikon lattialla olleen päälle. Kaupassa on vahinkohetkellä kohtalaisen vilkasta.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti joko tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että korvausvelvollinen on aiheuttanut toiselle vahingon huolimattomuudellaan, laiminlyönnillään tai virheellään. Yleisölle palveluja tarjoavalla yrityksellä on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että sen liiketiloissa voi turvallisesti liikkua. Liikkeenharjoittajan velvollisuutena on siten huolehtia siitä, että liiketiloja käytetään tavalla, joka ei vaaranna tiloissa kulkevien asiakkaiden turvallisuutta. Asiakkaiden turvallisuudesta ja havaittavissa olevien vahinkoriskien poistamisesta on huolehdittava esimerkiksi myyntiartikkelien näytteillepanoa suunniteltaessa. Palvelujen tarjoajalla on myös näyttötaakka siitä, että se on asianmukaisesti huolehtinut liiketilojensa kunnosta ja puhtaanapidosta. Asiassa on siten kyse siitä, onko myymälä osoittanut huolehtineensa käytävien kunnosta ja puhtaanapidosta huolellisesti ja asianmukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että turvallisuuspuute ei välttämättä tarkoita sitä, että toiminnassa olisi ollut jotain erityisen paheksuttavaa, vaan sitä, että toisin toimimalla ja tilanteeseen varautumalla vahinko olisi voitu välttää. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on videotallenteelta havaittavissa, että myymälässä on ollut varsin paljon ihmisiä tapahtumahetkellä. Myös se seikka, että ruokaostoksilla ollessa asiakkaiden huomio on tavanomaisesti kiinnittynyt ostettaviin myyntiartikkeleihin, puoltaa sitä näkemystä, että myymälän lattian tulisi pitää mahdollisimman esteettöminä pitämällä apuna käytettävät laatikot hyllyn päällä tai vaihtoehtoisesti lattialla olevan esteen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla niin korkea, että se osuu asiakkaan silmään siltä korkeudelta, jolla myös myyntiartikkelit ovat. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka hyllyjen täyttämistä myymälän auki ollessa on sinänsä pidettävä normaalina käytäntönä, on se kuitenkin pyrittävä toteuttamaan siten, ettei siitä aiheudu myymälässä asioiville vaaraa. Edellä selostettu sekä käytettävissä oleva videotallenne huomioon ottaen lautakunta katsoo, että vaikka banaanilaatikko olisi ollut erotettavissa lattiasta, ei A:n tapauksessa hänellä ollut tosiasiallista mahdollisuutta havaita laatikkoa, koska laatikko oli sijoitettuna kulman taakse A:n kulkusuunnasta nähden. Niin ikään lautakunta katsoo, että ottaen huomioon tilanteen, jossa A etsii katsellaan sitä myyntiartikkelia, jonka löytämiseksi hän on juuri kysynyt neuvoa myyjältä, ei voida olettaa, että asiakas huomioisi lattialla olevia mahdollisia esteitä ns. normaaliin tapaan. Edelleen lautakunta viittaa aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä ja muun muassa tapaukseen VKL250/13, jonka mukaan ruokatavarakaupassa tulisi pitää käytävät mahdollisuuksien mukaan esteettöminä, etenkin kun otetaan huomioon se, että kaupassa asiakkaan huomio saattaa usein kiinnittyä pois lattiapinta-alasta myyntiartikkeleihin.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että A:n kaatuminen on ollut seurausta sellaisesta turvallisuuspuutteesta tilojen ylläpidossa, johon vakuutettu kauppaliike olisi toisin toimimalla voinut varautua. Koska vakuutettu näin ollen on vastuussa asiakkaan kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta, vakuutusyhtiöllä on korvausvastuu vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaan henkilövahingon vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norros
sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola