Tapahtumatiedot

A (s. 1959) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 21.2.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai koronavirusrokotteet 22.4.2021, 1.7.2021, 12.1.2022 ja 15.11.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla sai viimeisimmän koronavirusrokoteannoksen jälkeen diagnoosin G47.2: Elimellinen uni-valverytmin häiriö (koronarokotteen jälkeen).

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 2.2.2024. Yhtiö totesi, että tieteellinen näyttö Comirnaty-rokotteen ja unettomuuden välillä on erittäin niukkaa ja perustuu lähinnä tapausselostuksiin. Rokotteen valmisteyhteenvedossa todetaan, että rokotteen haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja nopeasti väistyviä. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole mitään sellaista luotettavaa lääketieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi kausaliteetin koronarokotteiden ja pitkäaikaisen unettomuuden välillä. Unettomuus on luonteeltaan psykiatrinen ilmiö, joka voi johtua monenlaisista tekijöistä. Unettomuus on väestön keskuudessa hyvin yleistä. Tutkimuksista huolimatta A:n unettomuuden etiologia jäi avoimeksi. Yhtiö katsoi, että kun syy-yhteysarviossa huomioidaan puutteellinen tutkimusnäyttö sekä unettomuuden luonne psykiatrisena ilmiönä, ei syy-yhteyttä A:lle annetun Comirnaty-rokotteen ja unettomuuden välillä voitu pitää lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla todennäköisenä. Lisäksi yhtiö totesi, että 5.1.2023 potilaskirjauksen mukaan A:n vaiva alkoi neljä päivää rokotuksen jälkeen, mutta 16.2.2023 potilaskirjauksen mukaan A:n unettomuus oli alkanut 24.11.2022 ja 13.7.2023 potilaskirjauksen mukaan A:n nukkuminen oli alkanut huonontua ulkomaan matkan aikana. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan korvaus unettomuuden hoidon vaatimista lääkärikäynneistä ja lääkemääräyksistä.

A toteaa, että hän sai saamastaan neljännestä koronarokoteannoksesta joka toisena yönä ilmenevän unettomuuden. A:n mielestä asia on yksiselitteinen, koska hänellä ei ole ollut aikaisemmin unettomuutta. Unettomuus ei ole mennyt ohi. A pystyy nukkumaan vain lääkityksen avulla. A:lla on ollut kokeilussa erilaisia unilääkkeitä, mutta ne ovat antaneet hänelle unta vain 1–2 tuntia yössä. A on käynyt useilla lääkäreillä unettomuuden vuoksi. Kun A oli valvonut yhdeksän kuukautta joka toinen yö, hän oli kokonaan uneton. A on ollut täysin toimintakyvytön ja uniklinikan lääkäri joutui lähettämään hänet psykiatrille, jotta psykiatri voisi määrätä hänelle psyykelääkkeitä unen saamiseksi.

A toteaa, ettei hän ymmärrä vakuutusyhtiön ratkaisua. Unettomuus ei voi alkaa yhtäkkisesti näin rajuna ja säännönmukaisesti joka toisena yönä. Toinen nukuttu yö oli normaali edelliseen syksyyn saakka, mutta jokapäiväiset lääkekokeilut sekoittivat senkin. Lisäksi unettomuus alkoi 19.11.2022. A:n mukaan uniklinikan kirjaukseen on tullut tältä osin virhe. A:n jalat (reidet) olivat tulipunaiset ja kihelmöivät 2–3 kuukautta rokotuksen jälkeen. Lisäksi A:n ihossa oli punaisia valkoreunuksisia läikkiä. A katsoo, että rokotus on vaikuttanut voimakkaasti hänen uni-valverytmiinsä, eikä sitä ole pystytty lääkäreiden taholta korjaamaan. A on tällä hetkellä täysin lääkkeiden varassa.

A katsoo olevan kohtuutonta, ettei hän saa tässä asiassa oikeudenmukaista kohtelua. A on ollut täysin terve 14.11.2022 saakka, jonka jälkeen hän on menettänyt mielenterveytensä ja mahdollisuutensa nukkumiseen. Jos ihminen valvoo neljä yötä viikossa yhdeksän kuukauden ajan ja korjaavaa unta ei pysty päivälläkään nukkumaan, pystyy jokainen kuvittelemaan, miten se vaikuttaa psyykkisesti ja fyysisesti. A myös toteaa, että päätöksessä on virhe seuraavan lauseen osalta: ”Terveystalon käynnillä kirjattiin nukkumisenne alkaneen huonontua ulkomaan matkan aikana”. A toteaa, ettei hän ole pyytänyt kirjaamaan tällaista, koska hänen nukkumisensa alkoi huonontua jo 19.11.2022 alkaen.

Lisäkirjelmässään A käy läpi potilaskirjauksiaan ja sitä, miksi hän on joutunut kääntymään eri lääkäreiden puoleen vaivansa selvittämisessä. Lisäksi A kysyy, mitä ovat haitalliset uskomukset. Hänen uniongelmansa alkoivat koronarokotuksen saamisen jälkeen, joka on totuus. A:n näkemyksen mukaan unettomuutta ei voi laittaa psyykkisistä syistä johtuvaksi ainakaan ongelmien alkamisen aikaan, koska hänellä ei ole ollut aikaisempaa unettomuutta eikä psyykkistä oireilua. Huonon tilanteen pitkittyessä (valvottuja öitä noin 100 yötä/kahdeksan kuukautta) on päivänselvää, että jossain tulee raja vastaan myös psyykkisessä kestävyydessä.

A toteaa, että hänelle määrättiin 16.8.2023 Opamox-lääkettä. Kun hän otti näitä ohjeen mukaan kahden viikon ajan, menetti hän kaikki joka toisen yön omat unensa. A:n olisi pitänyt nukkua joka toinen yö ilman lääkettä. A on ollut 3.9.2023 lähtien täysin uneton. A tarvitsee nukkuakseen kahta lääkitystä ja näin tulee jatkumaan joka ilta. Erässä vaiheessa A joutui hälyttämään ensihoidon, koska hän joutui lääkärin määräyksestä syömään lääkkeitä ”unellisen” yön aikana, joka vaikutti vielä taustalla aiheuttaen sydäntuntemuksia. Lääkäri ilmoitti hänelle, ettei lääkepurkua voida tehdä unettomuuden vuoksi.

A toteaa, että Fimeaan on ilmoitettu ainakin kahdeksan tapausta, jotka koskevat unettomuutta (tilanne keväällä 2023). A toteaa, että hänen 19.11.2022 alkanut unettomuutensa aiheutti ensin epäuskoa siitä, että mistä asiassa oli kyse. Aluksi hänellä oli välillä kaksi hyvää yötä peräkkäin, sitten säännönmukaisesti joka toinen yö lähes unettomuutta, joka pikkuhiljaa muuttui täydeksi unettomuudeksi tammikuun aikana. A lähti kuitenkin ulkomaanmatkalle, mikä oli virhe jälkikäteen ajatellen. A:n olisi pitänyt mennä lääkäriin jo kahden viikon unettomuuden jälkeen. A varasi tammikuussa 2023 lääkäriajan julkiselle puolelle heti lomamatkansa jälkeen, mutta vastaanotolle pääsemiseen kului vielä aikaa kaksi viikkoa.

A toteaa, että hän on joutunut hakemaan apua eri paikoista, koska hänen oli vaikea saada aikoja samalle lääkärille alkuperäisessä hoitopaikassaan. A:lla on ollut todellinen hätä saada apua välittömästi, koska hänen unettomuutensa on ollut tosi kuormittavaa. Myöhemmin esimerkiksi psykiatrin vastaanottoaikoja oli todella vaikea saada. Uniklinikalla ei ollut psykiatria akuutin tilanteen aikana, eikä myöskään julkisella puolella. A joutui varaamaan aikoja yksityisiltä lääkäriasemilta. A on käynyt todella pitkän tien unettomuutensa kanssa. Hän on joutunut kärsimään siitä suhteettomasti. A ei saa enää omatoimisesti unta, koska lääkkeillä nukkuminen on jatkunut noin puoli vuotta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan katsovansa, ettei syy-yhteyttä A:lle annetun Comirnaty-rokotteen ja hänelle ilmenneen unettomuuden välillä voida pitää lääkevahinkovakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla todennäköisenä. Yhtiö toistaa asiat, jotka se on esittänyt antamassaan korvauspäätöksessä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n unettomuudessa on vahvoja toiminallisia piirteitä. Unettomuuden esiintyminen vain joka toisena yönä viittaa siihen, ettei unettomuus edes lyhytaikaisesta ole Comirnaty-rokotteen aiheuttamaa, vaan sen taustalla on muita syitä. A:n ahdistus on vähintään pahentanut hänen unettomuuttaan merkittävästi. A:n unettomuusoireet olivat kahteen otteeseen helpottaneet, mutta pelko lääkkeiden lopettamisesta pahensi jälleen unettomuutta. Yhtiö katsoo, että tämä viittaa psyykkisiin tekijöihin oireiden taustalla. Oireiden tutkiminen ja hoitaminen on ollut haasteellista, sillä hoitoa ei ole keskitetty yhdelle toimijalle. Ainakin osaa A:n käyttämistä lääkityksistä on kokeiltu niin lyhyen aikaa, ettei niiden vaikutus ole ehtinyt kunnolla alkaa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon vasta 1,5 kuukautta rokotuksen jälkeen. Lisäksi A:n potilasasiakirjoissa on ristiriitaisia merkintöjä oireiden alkamisajankohdasta. Tältä osin vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessä esittämiensä potilaskirjausten tiedot. Lääkevahingot todennetaan vahingonkärsineen potilasasiakirjoista. Pelkkä vahingonkärsineen oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireen alkamisajankohdasta ja sen yhteydestä rokotusajankohtaan ei täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Yhtiö katsoo, että ajallinen yhteys A:lla ilmenneiden oireiden ja rokotteen välillä jää näin ollen epäselväksi.

A on ratkaisusuosituspyynnössään vedonnut siihen, että uniklinikan kirjauksessa on virhe unettomuuden alkamisajankohdan osalta. Yhtiö toteaa, että potilasasiakirjojen laatiminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa luottaa merkintöjen oikeellisuuteen. Vaikka ajallinen yhteys rokotteen ja oireiden välillä olisikin todennettavissa potilasasiakirjoista, vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:lla ilmenneiden oireiden ja rokotteen välistä yhteyttä voida pitää todennäköisenä, vaan unettomuuden taustalla vaikuttavat muut syyt.

A on ratkaisusuosituspyynnössään lisäksi kertonut jalkojensa oireilusta, jonka hän yhdistää saamaansa rokotteeseen. Yhtiö katsoo, ettei A:n jalkojen oireilu ole todennäköisesti aiheutunut 15.11.2022 annetusta Comirnaty-rokotteesta. Rokotteen ja vaivan välillä ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö huomauttaa lisäksi, että A:n jalkojen pistely- ja kuumotteluoireita sekä hänen saamansa koronarokotteen välistä ajallista yhteyttä voida todentaa potilasasiakirjoista, sillä hän on maininnut oireista ensimmäisen kerran vasta lähes kolme kuukautta sen jälkeen, kun hän oli saanut koronarokotteen. Potilasasiakirjojen mukaan A on maininnut 10.2.2023 ajoittaisesta hetkellisestä pistelystä vasemmassa päkiässään sekä kuumottavasti tunteesta reisissään. Vasta 12.4.2023 A on kertonut reisissään olleen punaisia valkoreunaisia läiskiä useamman kuukauden ajan rokotuksen jälkeen. A:lla ei kuitenkaan potilasasiakirjojen mukaan ole todettu minkäänlaisia läiskiä eikä oiretta voida näin ollen todentaa. A:n jalkojen oireita ei ole myöskään tarkemmin tutkittu terveydenhuollossa eikä niiden taustalla ole todettu vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitettua sairautta tai vammaa, jonka koronarokote olisi voinut aiheuttaa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 15.11.2022—20.12.2023

A sai koronavirusrokotteet 22.4.2021, 1.7.2021, 12.1.2022 ja 15.11.2022 Comirnaty-valmisteella.

5.1.2023 päivätyn terveydenhoitajan tekstin mukaan A oli ottanut 1,5 kuukautta sitten neljännen koronarokotteen. A:lla oli alkanut neljä päivää rokotteen ottamisen jälkeen uniongelmat, jotka jatkuivat edelleen. A kertoi, että hän valvoi joka toinen yö kello neljään asti ja nukahti sitten 1–2 tunnin ajaksi nähden painajaisia. A heräsi viimeistään kello kuusi eikä saanut enää sen jälkeen nukuttua. Huonosti nukutun yön jälkeen A meni jo kello 19–20 seuraavana iltana nukkumaan ja nukkui hyvät yöunet. A kertoi, ettei hänellä ollut ollut vastaavia uniongelmia koskaan aiemmin. A liitti uniongelmansa viimeisimpään koronarokotteeseen.

12.1.2023 päivätyn ulkomailla laaditun kuitin kohtaan ”Diagnóstico” (diagnoosi) on merkitty ”Trastorno del sueno” (nukkumishäiriö).

30.1.2023 päivätyn terveydenhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että häntä oli vaivannut 2,5 kuukauden ajan unettomuus. Unettomuutta esiintyi noin joka toinen yö. Joka toinen yö A sai unen vasta kello 4 jälkeen ja joka toinen yö oli täysin uneton. A:n sosiaalinen elämä ja liikuntaharrastukset olivat kärsineet vaivan takia. A kertoi, että hän oli saanut 15.11.2022 neljännen annoksen koronarokotetta ja sen jälkeen unettomuus oli alkanut. A oli saanut lomamatkallaan ulkomailta lääkäriltä unilääkkeitä, mutta hän ei ollut käyttänyt niitä kuin kahdesti. Silloin A oli saanut unta kuusi tuntia. A ei ollut kokeillut melatoniinia. Terveydenhoitaja varasi A:lla lääkärin vastaanottoajan. Terveydenhoitaja ohjasi A:ta kokeilemaan melatoniinia.

10.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A ei käyttänyt nikotiinia eikä mitään päihteitä, ei edes alkoholia. A tuli vastaanotolle unettomuuden takia. A:n unettomuus oli alkanut marraskuussa. A kertoi, että hän oli ottanut neljännen koronarokotteen 15.11.2022 ja unettomuus oli alkanut samalla viikolla. A kertoi, että hänellä oli ollut siitä lähtien joka toinen yö erittäin vaikea unettomuus. A pystyi nukahtamaan vasta kello neljä, jos hän nukahti ollenkaan. Seuraavana iltana A oli hyvin väsynyt ja meni nukkumaan kello 19—20 ja nukkui aina kuuteen saakka aamulla. A nukkui tämän yön hyvin. A kertoi, että mikäli hän oli nukkunut huonosti, hän pyrki nukkumaan päiväunet kello 13, mutta hän ei saanut aina unta. Päiväunilla A nukkui korkeintaan yhden tunnin. A joi kahvia yhden kupin aamulla. Iltapäivällä A joi yhden kupin teetä. A ei katsonut televisiota myöhään. A ei ollut koskaan aiemmin kärsinyt unettomuudesta, vaan korkeintaan nukahtamisvaikeuksista vieraissa paikoissa. A oli aikaisemmin käynyt kaksi kertaa viikossa ryhmäliikuntatunneilla. A käveli 1–2 tuntia päivässä. A oli joutunut perumaan ryhmäliikuntatunteja väsymyksen takia. A:lla ei ollut hikoilua, lihaskipuja, nivelkipuja tai käsien tärinää. A:lla ei ollut myöskään ihottumia. A ei ollut laihtunut. A:n suolen toiminnassa ei ollut ollut muutosta. A:lla oli ollut joskus hetkellisesti pistelyä vasemmassa päkiässä. Kun A valvoi, hän kävi vesassa 5–10 kertaa. A joi kello 18 jälkeen korkeintaan yhden desilitran. A kertoi, että kun hän meni nukkumaan, niin unettomina öinä hänellä oli kuumottava tunne reisissä. A joutui pitämään jalat peiton ulkopuolella. A kertoi, että hän oli välillä joutunut hakemaan sanoja. A:n mieliala oli hyvä, eikä hän kokenut masennusoireita tai ärtyneisyyttä. A oli ottanut kertaalleen melatoniinia. Tammikuussa 2023 A oli saanut lomamatkallaan reseptin Noctamid-lääkkeeseen. A oli ottanut sitä kahdesti ja se oli auttanut. A kuorsasi välillä. Hänellä ei ollut hengityskatkoksia. Lääkäri teki A:lle kliinisiä tutkimuksia, joissa ei todettu mitään poikkeavaa. A:n verenpaine oli 159/104. A:ta kehotettiin kokeilemaan melatoniinia säännöllistesti. Jos siitä ei olisi apua, A saisi reseptin mirtatsapiiniin. A mittaisi verenpaineitaan kotona neljän päivän ajan. Verenpaineen tavoitearvot olivat alle 135/85 mmHg. A sai lähetteen laboratoriotutkimuksiin.

20.2.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa ei todettu mitään poikkeavaa lukuun ottamatta koholla olevia kolesteroliarvoja. Lääkäri suositteli, että A aloittaisi kolesterolilääkityksen.

1.3.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli hakeutunut yksityiselle uniklinikalle, jossa hänelle oli määrätty melatoniinia ja Imovanea. A kertoi, että hänen öistänsä joka toinen yö oli uneton. A oli käynyt neurologilla, joka oli määrännyt A:lle doksepiinia, jota A oli käyttänyt nyt muutaman päivän ajan. A:n kanssa sovittiin, että hän käyttäisi doksepiinia ainakin kaksi viikkoa. A oli menossa 15.3.2023 uniklinikalle kontrollikäynnille, joten unettomuuden hoito jatkuisi siellä. Neurologi oli pohtinut, että jos lääkehoito ei tehoaisi, A:lle voitaisiin harkita unipolygrafian tekemistä. A ei ollut vielä aloittanut kolesterolilääkitystä, koska hän halusi hoitaa uniongelmaansa ensin.

20.3.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan doksepiinin ja melatoniinin avulla A:n uni oli kohentunut niin, että hän oli saanut nukutuksi useamman jakson hyvin. A oli jättänyt pois ylipitkät unet ja päiväunet. A:lla oli ollut kirkasvalo aamuisin käytössään. A oli käyttänyt Imovanea vain kolmena yönä kuukauden aikana. A:n kokonaistilanne oli mennyt selkeästi parempaan suuntaan. A:lla oli kuitenkin edelleen jatkuvaa kovaa päiväväsymystä, jonka vuoksi A:lle otettiin käyttöön Imovane kahtena huonona yönä viikossa. A tunnisti ylivireyden, jonka vuoksi uni karkasi. A aloitti rauhoittavat iltatoimet kello 19 aikaan. A meni sänkyyn kello 21.30 ja heräsi kello kuusi aamulla. A:lle annettiin myös muita unta edistäviä ja ahdistusta lievittäviä ohjeistuksia. A:n kanssa sovittiin, että näin jatkettaisiin kolmen viikon ajan, kunnes pahin univelka olisi korjaantunut. Mikäli tämä sujuisi hyvin, voisi A alkaa vähentää Imovane-lääkityksen annostusta. A:lle suositeltiin doksepiinin käytön jatkamista alustavasti kesän yli.

12.4.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A muun muassa kertoi, että hänellä ei ollut ollut neljännen koronarokotuksen saamisen jälkeen lämpöilyä, infektio-oireita tai neurologisia oireita, mutta hänellä oli ilmennyt jalkojen kuumotusta sekä punaisia valkoreunaisia läiskiä reisissä useamman kuukauden.

17.4.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli käynyt muutaman kerran univalmentajalla. A oli kokenut hyötyneensä tästä. A oli käyttänyt doksepiinia ja melatoniinia. A ei ollut kokenut hyötyneensä Imovanesta, minkä vuoksi hän oli lopettanut sen käytön. A oli käynyt toisella vastaanotolla, jossa hänelle oli määrätty kymmenen vuorokauden Tenox-kuuri. A ei ollut vielä aloittanut kuuria.

2.6.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli käyttänyt 30.4.2023 alkaen Tenoxia joka ilta ja 25.5.2023 alkaen Mirtazapinia. A koki, ettei Tenox ollut ratkaissut hänen tilannettansa. Mirtazapinin avulla A oli jaksanut aamuisin hieman enemmän kuin aiemmin. A:n päässä oli sihinää. A oli aloittanut unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (KBT), mutta hän oli lopettanut sen ensimmäisen kerran jälkeen. A:lla oli ollut masennusta 1–2 kuukauden ajan. A toi vastaanotolla esiin toivottomuutensa tilanteeseen. A:lle määrättiin masennuksen hoitamiseen Escitalopram-lääke. Mirtazapinia jatkettiin. A oli käyttänyt Tenoxia joka ilta, mutta jatkossa hän käyttäisi sitä vain tarvittaessa. A oli tavannut kuukauden sisällä ainakin viisi lääkäriä ja A:lle kerrottiin, että olisi suotavaa keskittää hoito yhdelle lääkärille.

7.6.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan Mirtazapin oli aiheuttanut A:lle pustuloista ihottumaa. A koki, että hänelle toukokuussa määrätyn Tenoxin käytön jälkeen hänen unensa ei ollut tullut enää ennalleen. A oli käynyt 3.6.2023 päivystyksessä, jossa hänelle oli määrätty uudelleen Tenoxia yhteensä kahdeksan vuorokauden ajaksi. A:lle oli annettu mukaan myös muutama tabletti Ketipinoria. A ei ollut uskaltanut aloittaa Escitalopramia sivuvaikutusten pelossa. A oli selvästi ahdistuneen oloinen ja hakeutui hädissään unilääkäriltä toiselle. A:n kanssa sovittiin, että hän aloittaisi nyt Escitalopramin käytön. A aloittaisi myös Tenox-lääkeannoksen pienentämisen. A aloittaisi illalla Ketipinorin käytön. A halusi käyttää Ketipinoria vain joka toinen yö, koska hän nukkui joka toinen yö hyvin. A:lle suositeltiin, että hän kävisi jatkossa vain yhdellä ja samalla unilääkärillä.

12.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli käynyt yksityisellä puolella neurologin ja psykiatrin vastaanotolla. A:lle oli kokeiltu melatoniinia, doksepiinia ja tarvittaessa Imovanea. A:lle oli tullut Mirtatsapiinista iho-oireita. A koki, ettei Imovanesta ollut ollut hänelle apua. A:lla oli ollut käytössään myös Tenox-lääke, mutta siitä vieroittautuminen oli ollut hankalaa. A:n uniongelmaa oli tutkittu laaja-alaisesti. A oli käynyt myös unihoitajan vastaanotolla. Ongelmana olivat monen eri asiantuntijan kannanotot, kun A oli hakeutunut usean asiantuntijan vastaanotolle. A oli aloittanut Ketipinor-lääkityksen viikko sitten. Aluksi se oli auttanut häntä nukahtamaan ja A oli saanut pidemmän unijakson. Sittemmin A oli kuitenkin herännyt jo kahden tunnin kuluttua. Edellisen yön A oli nukkunut hyvin niin sanottua omaa unta. Parhaimmillaan A nukkui kello 20–04/05. Sen jälkeen A:lla oli yleensä uneton yö. A:n vuorokausirytmi oli siis noin 48 tuntia, jonka aikana valvomista oli noin 40 tuntia ja unta 8–9 tuntia. A kertoi, että hänellä oli hyvin nukutun yön jälkeen melko virkeä olo, mutta hänelle oli alkanut tulla ahdistusta. Viime päivinä A:lla oli ollut flunssaoireita (kurkkukipu, nuha). A:lla oli ollut kertaalleen lämmönnousu aina 38 asteeseen saakka. Lääkekokeilujen ja -muutosten aikana A ei ollut kunnolla jaksanut tehdä kotitöitä. A:n aikaisempi aktiivinen elämä oli jäänyt. A oli ymmärrettävästi uupunut ja ahdistunut univaikeuksiensa vuoksi. A:n diastolinen verenpaine oli koholla. A:lla oli ollut nyt alle kaksi viikkoa lääkityksenä essitalopraami ja ketiapiini. Lääkäri konsultoisi psykiatria.

5.7.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli lopettanut Ketipinor- ja Escitalopram-lääkkeiden käytön juhannuksen aikoihin haittavaikutusten takia. A oli lopettanut kuukausi sitten myös Tenox-lääkkeen käytön, koska hänelle tuli siitä omituinen olo. A:lla oli nyt käytössä Azona-lääke, josta A ei kokenut olleen apua. A kertoi, että hänellä oli ollut pään sihinää, joka voimistui nukkumaan mennessä. A:lla ei ollut kipuja eikä levottomat jalat -oireita. A:lla oli ajoittain ahdistusta. A:lla oli ollut kahdesti paniikkikohtaus huhtikuussa pitkään jatkuneen unettomuuden yhteydessä, jolloin hänelle oli aloitettu Tenox-lääke kuuriluonteisesti. A arvioi nukkuvansa 1–2 tuntia alkuyöllä, jonka jälkeen hän valvoi ja joskus saattoi myös nukahtaa uudelleen kello kolmen jälkeen. A koki, että tieto siitä, ettei hän saa nukuttua, oli valtavan raskas. A:n verenpaine oli istuen 125/91 mmHg ja kontrollissa 128/89 mmHg. Lääkäri teki A:lle kliinisiä tutkimuksia, joissa todettiin normaalit löydökset. A:lle tehtäisiin laaja unipolygrafia kotirekisteröintinä.

19.7.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan vastaanotolla käytiin läpi A:lle tehdyn unipolygrafia-tutkimuksen tuloksia. A:n unen rakenne oli poikkeava. A:n nukahtamisviive oli normaalin rajoissa, mutta hänellä esiintyi runsaasti heräilyjä ja valveilla oloa. Valveilla olo ajoittui alkuyöhön ja kello 3:20 jälkeiselle ajalle. Valveilla oloa kertyi melkein neljä tuntia, unen määrä oli vain 3,5 tuntia. A:n unen tehokkuus oli hyvin heikko (46 %). Syvää unta oli prosentuaalisesti vähän (10 %), REM-uni puuttui kokonaan. A:lla oli melko runsaasti pinnallista unta (34 %). Taustalta tuli esille rajallisin määrin hengityshäiriöitä, lähinnä hypopneoita. Happisaturaation anturi ei ollut toiminut, joten mahdollisia saturaation laskuja ei voitu arvioida. Kokonaisuudessaan hengityshäiriöiden tulos oli vain hyvin rajallinen. A:lla oli perioidista raajaliikehdintää lievästi poikkeavin määrin ja siihen liittyen jonkin verran havahtumisia. A:n sydämen rytmi oli säännöllinen, kammiolisälyöntejä esiintyi yhteensä 272. Neurologi totesi, että A:lla oli vakava unettomuus, liittyen ahdistukseen. A oli myös vastaanotolla ahdistuneen oloinen. A:lle määrättiin Sertralin- ja Opamox-lääkkeet. Azona-lääke jätettiin pois. Kun A:n ahdistuneisuus ja unettomuus alkaisivat helpottamaan, vähennettäisiin Opamox-lääkityksen annostusta asteittain. Neurologi suositteli A:lle lyhyt psykoterapiaa ja psykiatrin konsultaatiota.

27.7.2023 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A käytti nyt säännöllisesti Opamoxia. A kertoi, että hän oli lääkkeen vuoksi väsynyt joka päivä, eikä hän jaksanut tehdä mitään muuta kuin lepäillä vuoteessa. A oli jo huolissaan siitä, että miten hän nukkuisi lääkkeen alasajon jälkeen. A:lle tehtiin DBAS-kysely (Dysfunctional Beliefs and Attitudes about Sleep), jonka perusteella A:lla oli vahvasti haitallisia uskomuksia, vaikka hän ei itse tunnistanut niitä, koska A:n kokemus oli, että rokote oli aiheuttanut peruuttamatonta vahinkoa ja esti nukkumisen. A:lle ehdotettiin vuoteessa olon rajaamista ja suositeltiin hengitys- ja huolihetkiharjoituksia.

28.8.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli aloittanut sovitusta Sertralin- ja Opamox-lääkkeiden käyttämisen. A:n mieliala, vointi ja jaksaminen olivat alkaneet pikkuhiljaa parantua. A oli alkanut taas liikkua vähän. A oli menossa syyskuussa psykiatrin vastaanotolle. Sertralin-lääkitystä jatkettaisiin ja Opamox-lääkityksen alasajo aloitettaisiin.

28.9.2023 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A soitti ambulanssin tykytystuntemusten vuoksi. A kertoi uskovansa, että hänen rintatuntemuksensa johtuivat Opamox-lääkkeestä. Kertomuksen mukaan A tuntui käyvän ylikierroksilla eikä hän osannut rahoittua. A vietiin päivystykseen.

28.9.2023 päivättyjen päivystyksen tekstin ja psyykkisen voinnin arvioinnin tekstin mukaan A palasi keskusteluissa toistuvasti Opamox-lääkkeen purkuun. A:lla ei kuvautunut mitään somaattisesti hoidettavaa.

7.10.2023 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A tuli paikalle koetun hengenahdistuksen takia. A oli ahdistunut, koska hän oli lukenut, että Opamox aiheuttaa hengenahdistusta ja A pelkäsi, että lääke lopetettaisiin sen vuoksi.

9.11.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A käytti 1–1,25 tablettia Opamoxia iltaisin. A oli saanut edellisenä yönä unta yhdellä tabletilla. Lisäksi A käytti olantsapiinia 1,5 tablettia iltaisin. A meni nukkumaan kello 20. A heräsi kello 2–3 aikoihin ja söi jotain pientä. A sai uudelleen unta 5–10 minuutin kuluttua ja nukkui kello 5–6 asti. Yhteensä 9 tuntia unta yössä. Päivisin A kävi parin kilometrin kävelyillä, mutta hän koki itsensä väsyneeksi. A kertoi myös tinnituksesta, jota hänellä ilmeni iltaisin. Tinnitus vaihtoi puolta säännöllisesti vuoroöin. A oli onnistunut vähentämään Opamox-annosta 0,25–0,5 tablettia. A:n kanssa sovittiin, että hän voisi kokeilla nukkua ilman Opamoxia tai hän voisi ottaa puolikkaan tabletin. Toistaiseksi A:n lääkitystä jatkettaisiin olantsapiinilla.

7.12.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, jossa oli mukana myös psykiatri. A:lle oli tullut syyskuusta lähtien päivärytmiin muutos, eivätkä A:n päivät enää kuluneet sängyssä maaten. A kävi noin joka toinen päivä vesijumpassa. Uutisten seuraaminen oli taas alkanut kiinnostamaan A:ta. A oli yrittänyt lopettaa Opamoxin käytön kokonaan. A oli yrittänyt saada unta puolikkaan tabletin avulla ja ¾ tabletin avulla, joilla hän pystyi nukahtamaan 5–10 minuutissa. A:n kanssa oli keskusteltu ja todettu, että mukana oli varmasti myös placebo-vaikutusta. A oli lopettanut Propralin käytön. A:lla oli ilmennyt ajoittain iltaisin ahdistavaa tunnetta rinnalla, jonka todettiin sopivan ahdistusoireeksi, eikä se liittynyt lääkkeiden sivuvaikutuksiin. A oli käynyt edeltävästi kognitiivisessa lyhytterapiassa. A:n ahdistusoireilu oli merkittävästi vähentynyt ja toimintakyky oli noussut. A:lle määrättiin Duloksetiini-lääkitys ahdistuksen hoitamiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena A:lla olisi purkaa hiljalleen Opamox ja olantsapiini alemmaksi ja mahdollisesti lopettaa niiden käyttö kokonaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla ilmennyt uniongelma korvattava Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A sai neljännen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 15.11.2022. A otti terveydenhuoltoon yhteyttä 5.1.2023 ja kertoi, että hänellä oli ilmennyt uniongelmia neljän päivän kuluttua rokotteen ottamisesta. A kertoi, että hän valvoi joka toinen yö kello neljään asti ja nukahti sitten 1–2 tunnin ajaksi nähden painajaisia. A heräsi viimeistään kello kuusi. Huonosti nukutun yön jälkeen A meni jo kello 19–20 seuraavana iltana nukkumaan ja nukkui hyvät yöunet. A:n edellä kuvatun kaltainen pääsääntöisesti joka toisena yönä ilmenevä unettomuus jatkui tästä lähtien. A:n unettomuuden hoitamiseen kokeiltiin useita erilaisia lääkityksiä, joista ei joko ollut toivottua vastetta tai ne lopetettiin A:lla ilmenneiden haittavaikutusten takia. Sittemmin A:lla ilmeni ahdistuneisuutta, joka kuvautui potilaskirjausten perusteella voimakkaana ja lamauttavana. A:lle määrättiin erilaisia lääkkeitä myös ahdistuneisuuden hoitamiseen. Helmikuussa 2023 A kertoi myös joskus hetkellisesti ilmenevästä vasemman päkiän pistelystä sekä reisien kuumottavasta tunteesta, joka puolestaan ilmeni nukkumaan mennessä. Huhtikuussa 2023 A kertoi, että hänellä oli ilmennyt neljännen koronarokotuksen saamisen jälkeen jalkojen kuumotusta ja punaisia valkoreunaisia läiskiä reisissä useamman kuukauden. A kävi uniongelmiensa vuoksi usean eri lääkärin vastaanotolla, mutta A:n unettomuudelle ei löydetty syytä. Joulukuussa 2023 tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:n ahdistusoireilu oli merkittävästi vähentynyt ja toimintakyky oli noussut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että unettomuus on yleinen toiminnallinen häiriö ikääntyvillä ihmisillä. Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei Comirnaty-koronavirusrokotteeseen ole liitetty A:lla kuvatun kaltaista uniongelmaa. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n uniongelmat ole todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.

A on lisäksi kertonut, että hänellä ilmeni neljännen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen jalkojen kuumotusta sekä punaisia valkoreunaisia läiskiä reisissä useamman kuukauden ajan. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:ta koskevissa potilaskirjauksissa on mainittu päkiän pistelystä ja reisien kuumottavasta tunteesta ensimmäisen kerran silloin, kun A:n neljännen koronavirusrokoteannoksen saamisesta oli kulunut noin kolme kuukautta. Reisien läiskistä taas on mainittu huhtikuussa 2023 tehdyssä potilaskirjauksessa, jolloin neljännen koronavirusrokotteen saamisesta oli kulunut jo noin viisi kuukautta. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät A:n ilmoittamat edellä kerrotut oireet sovi olemaan Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila