Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö oli hakenut 26.9.2023 vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa se oli vaatinut osakkeenomistajan vuokralaiselta 32 691,65 euron vahingonkorvausta 22.11.2022 huoneistossa havaitusta vesivahingosta, jonka syynä se piti vuokralaisen huolimattomuutta. Vuokralainen oli kiistänyt korvausvaatimuksen, minkä vuoksi asunto-osakeyhtiö oli antanut asian 30.6.2023 asianajajan hoidettavaksi. Sittemmin asunto-osakeyhtiö oli täsmentänyt korvausvaatimuksensa 9 151,71 euroon. Riita oli päättynyt ilman oikeudenkäyntiä osapuolten väliseen sovintosopimukseen 7 000 euron vahingonkorvaussummasta. Asunto-osakeyhtiölle aiheutui asiasta laskujen mukaan yhteensä 5 077,80 euron asiamieskulut.

Vakuutusyhtiö hylkäsi asunto-osakeyhtiön korvaushakemuksen päätöksellään 25.11.2023. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusta voitiin käyttää asioissa, jotka olisi voitu välittömästi saattaa käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi oli jokin oikeustoimi tai jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvattiin siitä lukien, kun sanottu edellytys oli täyttynyt. Vakuutusyhtiön mielestä asia olisi pitänyt käsitellä ensin asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa, joka olisi vakuuttanut hallituksen saattamaan asian tarvittaessa oikeuden tutkittavaksi. Asiaa ei ollut käsitelty yhtiökokouksessa eikä hallitukselle ollut annettu valtuutusta, joten oikeusturvaetua ei myönnetty. Vakuutusyhtiö vetosi Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-043190 (2022).

Asunto-osakeyhtiö vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen oikaisemista vedoten siihen, että sen mielestä asia olisi voitu saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korvauksen saaminen ei vakuutusehtojen mukaan edellyttänyt tuomioistuinkäsittelyä. Vaatimusta jonkin toimielimen edeltäneestä päätöksestä tuli soveltaa vain tilanteisiin, joissa asia konkreettisesti saatettiin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusta voitiin käyttää muissakin menettelyissä kuin tuomioistuimessa, joten ehdoissa asetettua edellytystä voitiin pitää muita ehtokohtia vasten tarkasteltuna epäselvänä. Kyseessä ei myöskään ollut asia, jossa päätöksenteko kanteen nostamisesta olisi kuulunut asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n tai 7 luvun 2 §:n nojalla yhtiökokoukselle. Vahingonkorvauskanteen nostaminen saattoi kuulua asunto-osakeyhtiön hallituksen toimivaltaan. Vuokralaista vastaan esitetty vaatimus ei ollut yhtiön talouden kokonaisuuteen nähden huomattavan suuri ja vahingon syynä ollut asukkaan huolimattomuus oli ollut ilmeinen. Kyse ei ollut yhtiön kokoon ja toimintaan nähden laajakantoisesta ja epätavallisesta asiasta.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 22.1.2024 antamassaan päätöksessä. Yhtiö vetosi muun muassa asunto-osakeyhtiölain valmisteluasiakirjoihin, joiden mukaan yhtiökokous päättää asunto-osakeyhtiölain 24 luvun ja tilintarkastuslain 51 §:ään perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamisesta samoin kuin kaikista muistakin kysymyksistä, jotka koskevat yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen. Yhtiön hallitus saattoi päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta, mistä ei nyt ollut kyse. Vakuutusyhtiön mielestä vakuutusehto ei ollut epäselvä.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, oliko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusyhtiö oli tulkinnut asunto-osakeyhtiön tarvinneen yhtiökokouksen päätöksen myös asiaan, joka koski sen oikeutta vahingonkorvaukseen vuokralaiselta.

Perusteluinaan asunto-osakeyhtiö on lausunut, ettei vakuutusyhtiön mainitsema Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus FINE-043190 (2022) soveltunut asiaan. Ratkaisu koski korvauksen vaatimista yhtiön osakkaalta, kun nyt oli kyse vuokralaisesta. Kyse oli ollut ilman oikeudenkäyntiä sovittelulla ratkaistusta riita-asiasta, joka olisi voitu välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Koska tuomioistuimeen ei ollut edetty, minkään toimielimen päätöstä ei edellytetty, sillä kannetta ei oltu nostamassa. Yhtiökokouksen päätös ei siis ollut ollut välttämätön. Pelkkä asiamiehen käyttäminen ei vielä vaatinut yhtiökokouksen päätöstä, joten vakuutusehtojen kohdan 8.1 vaatimus ei soveltunut asiaan.

Asunto-osakeyhtiö on lausunut lisäkirjelmässään 15.3.2024, että vakuutusyhtiön esittämät asunto-osakeyhtiölaissa ja sen valmisteluasiakirjoissa vahingonkorvauskanteen nostamisesta lausutut seikat oli irrotettu asiayhteydestään. Kyse ei ollut siitä, että muissakin kuin lain 24 luvun 8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen koskeva päätöksenteko aina kuului yhtiökokoukselle. Lainkohta koski vain yhtiön lain 24 luvun 1–3 ja 5 §:ään sekä tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen. Nyt ei ollut kysymys niistä.

Ratkaisevaa oli, oliko kyse ollut niin laajakantoisesta asiasta, että kanteen nostaminen olisi edellyttänyt yhtiökokouksen päätöstä. Ellei ollut, kanteen nostaminen saattoi oikeuskirjallisuudessakin esitetyin tavoin kuulua hallituksen toimivaltaan (esimerkiksi Kyläkallio – Iirola – Kyläkallio, Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö. Edita 2003, s. 434). Merkitystä oli muun muassa vaatimuksen määrällä ja asian laadulla. Kyse oli ollut olennaisesti pienimuotoisemmasta ja vähäriskisemmästä asiasta kuin vakuutusyhtiö oli antanut ymmärtää. Vaatimuksen tarkistettu määrä oli ollut alle kolmasosa alun perin arvioidusta.

Vakuutusta voitiin käyttää asioissa, jotka olivat välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäviksi. Vahingonkorvausvaatimus olisi ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n mukaan välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäväksi haastehakemuksella. Käräjäoikeuden käsiteltäväksi saattaminen ei sellaisenaan edellyttänyt yhtiökokouksen päätöstä edes silloin, kun kanteen nostamisesta sinänsä olisi tullut päättää yhtiökokouksessa. Vireille tultuaan asia oli käräjäoikeuden käsiteltävänä riippumatta siitä, oliko yhtiökokouksen päätöstä tehty vai ei. Kanneasian käsittely saattoi johtaa kanteen tutkimatta jättämiseen, sillensä jättämiseen, kanteen hyväksymiseen tai kanteen hylkäämiseen. Silloinkin, kun yhteisön kokouksen päätös oli sen nimissä nostetun kanteen nostamisen edellytys, tätä päätöstä ei ollut oikeuskäytännössä pidetty kanteen tutkimisen, vaan vain sen hyväksymisen edellytyksenä (KKO 1998:54; myös oikeuskirjallisuudessa Savela, Vahingonkorvaus osakeyhtiössä. Lakimiesliiton Kustannus 1999, s. 166–167).

Siinäkin tapauksessa, että yhtiökokouksen päätöstä pidettiin jo kanteen tutkimisen edellytyksenä, ei seurauksena päätöksen puuttumisesta ollut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla kanteen tutkimatta jättäminen, vaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n mukainen kehotus täydentää kannetta toimittamalla yhtiökokouksen päätös käräjäoikeudelle. Tällöinkin vaatimus oli jo saatettu käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Joka tapauksessa vakuutusehtojen sanamuodosta ei voitu asunto-osakeyhtiön mielestä päätellä, että oikeusturvaedun myöntäminen kysymyksessä olevan kaltaisen korvausvaatimuksen osalta edellytti yhtiökokouksen päätöstä. Vakuutusyhtiön tulkinta tarkoitti käytännössä, että oikeusturvaedun myöntäminen edellytti kaikissa yhtiön esittämiä korvausvaatimuksia koskevissa asioissa yhtiökokouksen päätöstä. Tällaisen edellytyksen tuli ilmetä vakuutusehdoista. Asunto-osakeyhtiön mielestä vakuutusehtojen viittausta ”jossakin elimessä” tehtävään päätökseen ei voitu pitää selvänä. Vakuutusyhtiö oli liittänyt sen osin käsittelyn mahdolliseen lopputulokseen tavalla, joka ei saanut tukea ehtojen sanamuodosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt asunto-osakeyhtiön vaatimuksen ja pitänyt korvausratkaisuaan vakuutusehtojen mukaisena toistaen päätöksissään lausumansa seikat. Kyse ei ollut siitä, tarvitsiko asunto-osakeyhtiön hallitus yhtiökokouksen päätöksen vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseen vuokralaista kohtaan. Hallitus sai pätevästi toimia näin omasta aloitteestaan. Hallitus ei kuitenkaan voinut asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n nojalla nostaa vuokralaistakaan vastaan vahingonkorvauskannetta ilman yhtiökokouksen valtuutusta. Tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö asiaa voitu sopia ilman käräjäoikeuskäsittelyä, mutta se tapahtui asunto-osakeyhtiön omalla kustannuksella.

Vahingonkorvausvaade ei sellaisenaan ollut välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutusehdot edellyttivät oikeusturvaedun myöntämiseksi, että asia tuli voida välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vahingonkorvauskanteen nostaminen asunto-osakeyhtiön puolesta edellytti ehtokohdassa 8.1 vaadittua yhtiökokouksen päätöstä. Vakuutusyhtiö mielestä oli todennäköistä, että käräjäoikeus ei ottanut kannetta tutkittavakseen ilman yhtiökokouksen valtuutuspäätöstä.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n esitöiden mukaan yhtiökokous päättää yhtiössä lähtökohtaisesti myös 24 lukuun tai tilintarkastuslain 51 §:ään perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamisesta, samoin kuin kaikista muistakin kysymyksistä, jotka koskevat yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen. Sillä seikalla, että kannetta ei oltu tosiasiassa nostamassa, ei ollut merkitystä, kun vahingonkorvausvaatimus ei ollut vakuutusehtojen kohdan 3 edellyttämällä tavalla välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Kuten asunto-osakeyhtiö oli todennut, asiamiehen käyttö sinänsä ei vaatinut yhtiökokouksen päätöstä. Siitä syntyneet kulut eivät kuitenkaan olleet ehtokohtien 3 ja 8.1 perusteella vakuutuksesta korvattavia.

Vakuutusyhtiön tuli korvaustoiminnassa noudattaa vakuutusehtojaan. Se ei voinut tehdä korvauspäätöstä tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella. Vahingon määrän rajoittamisella oli vakuutussopimuslain perusteella merkitystä silloin, kun kyseessä oli vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Käsiteltävässä tapauksessa asunto-osakeyhtiö oli arvioinut parhaaksi sopia korvausasia ilman yhtiökokoukselta haettua valtuutusta kanteen nostamiselle, jolloin riidasta aiheutuneet asiamieskulut jäivät vakuutuksen ulkopuolelle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko asunto-osakeyhtiön oikeusturvahakemuksen perusteena oleva vahingonkorvausvaatimusta koskenut ja ilman oikeudenkäyntiä osapuolten väliseen sovintosopimukseen päättynyt riita ollut laadultaan sellainen, että se olisi voitu oikeusturvavakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaisesti välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2023 alkaen voimassa olleiden kiinteistövakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten omistukseen, hallintaan, hoitoon tai käyttöön liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan saattaa Suomessa käsiteltäviksi käräjäoikeudessa sekä sen muutoksenhakuasteissa, välimiesmenettelyssä, vakuutuslautakunnassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Jos kyseessä on ilman oikeudenkäyntiä ratkaistava riita-asia, vakuutusta voidaan käyttää sellaisissa asioissa, jotka olisi voitu välittömästi saattaa Suomessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutusta ei voi käyttää muissa tuomioistuimissa tai lautakunnissa, vaikka asia voitaisiin vaihtoehtoisesti saattaa käräjäoikeuden tai sanottujen tuomioistuinten tai lautakuntien käsiteltäväksi.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuksesta korvattavia kustannuksia koskevan vakuutusehtojen kohdan 8.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut, jos on kysymys asiasta, jota on käsitelty tai joka olisi voitu välittömästi saattaa käsiteltäväksi kohdassa 3 mainituissa tuomioistuimissa ja lautakunnissa. Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön oikeusturvahakemus on koskenut asiaa, jossa asunto-osakeyhtiön hallitus oli vaatinut yhtiön puolesta vahingonkorvausta erään osakkaan asuinhuoneistossa asuneelta vuokralaiselta tämän huoneistossa aiheuttamasta 22.11.2022 havaitusta vesivahingosta.  Vaatimuksen tultua kiistetyksi hallitus oli 30.6.2023 antanut velkomuksen asianajajan hoidettavaksi. Asiassa oli syksyllä 2023 oikeudenkäyntimenettelyyn turvautumatta tehty sovintosopimus.

Koska kysymys asian saattamisesta käräjäoikeuden tutkittavaksi ei asianosaisten välisen sovintosopimuksen vuoksi ole tullut ajankohtaiseksi, lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohdassa 8.1 korvauksen suorittamisen edellytyksenä mainittu ehto vakuutetun toimivaltaisen elimen päätöksestä saattaa asia tuomioistuimen tukittavaksi tule sovellettavaksi.

Sen vuoksi ja kun kysymys on ollut asiasta, joka olisi voitu välittömästi eli mihinkään vakuutetun omaan päätöksentekoon kuulumattomaan menettelyyn turvautumatta saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi, ja kun oikeusturvaedun ja korvauksen epäämiselle ei ole esitetty muutakaan laillista perustetta, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, että sillä olisi vakuutussopimuksen ehtojen mukainen peruste kieltäytyä oikeusturvaedun myöntämisestä ja asiamieskulujen korvaamisesta asunto-osakeyhtiön sille ilmoittamasta vakuutustapahtumasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa asunto-osakeyhtiön sille 26.9.2023 jättämän oikeusturvahakemuksen uudelleen käsiteltäväkseen oikeusturvaedun myöntämiseksi ja vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laskemiseksi asunto-osakeyhtiölle aiheutuneista asianajokuluista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sjögren