Tapahtumatiedot

Taloyhtiön 5.10.2021 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vuonna 2017 rakennetun kerrostalon asunnossa C 32 oli maaliskuussa 2021 havaittu makuuhuoneen seinässä maalin alkaneen irrota ja kupruilla.

A Oy:n kohteessa 30.9.2021 tekemässä vahinkokartoituksessa vuodon syyksi selvisi pystyviemärin liukumuhvin alatiivisteen vuoto asunnon C 38 pesuhuone/wc-tilan pystykotelossa. Raportissa todetaan, että kyseisen tilan lattialla oli aiemmin aika ajoin havaittu vettä, ja kerrotun mukaan asiaa oli tutkittu, mutta tutkimusten tuloksia ei ollut tiedossa. Näkyviä kosteusvaurioita oli nyt havaittu alapuolella olevassa asunnossa C 32 vastaavan suihku/wc-tilan viereisessä isossa makuuhuoneessa väli- ja ulkoseinässä, jossa maalipinta kupruilee kosteuden seurauksena ja lisäksi parketissa on värimuutoksia. Vaurioiden laajuuden selvittämiseksi raportissa suositeltiin selvittämään kartoittamalla välipohjarakenteet sekä seinärakenteet asunnoissa C 38 ja C 32.

Vakuutusyhtiö teki asiassa myönteisen korvauspäätöksen 8.10.2021 todeten, että viemäriputken vuodosta aiheutunut vahinko on katsottu kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi. Päätöksessä pyydettiin toimittamaan vakuutusyhtiölle kustannusarvio vuotovahingon ennallistamistöistä.

Taloyhtiö toimitti vakuutusyhtiölle 7.12.2021 A Oy:n raportin 23.11.2021 tehdystä kartoituksesta, jossa oli tarkemmin selvitetty vahingon laajuutta ja johon oli kirjattu suositeltavat toimenpiteet huoneistojen C 32 ja C 38 osalta. Taloyhtiö myös kertoi pyytävänsä välittömästi tarjouksia vahinkojen korjaamiseksi. Lisäksi se totesi tulevansa neuvottelemaan kohteen rakentaneen rakennusliike B Oy:n kanssa heidän vastuustaan, koska vahingon perimmäiseksi aiheuttajaksi oli todettu rakentamisvaiheessa tapahtunut asennusvirhe.

Taloyhtiö toimitti vakuutusyhtiölle 23.12.2021 B Oy:n arvion tulevista korjaustoimenpiteistä ja niihin liittyvistä kustannuksista. Lisäksi viestissä kerrottiin B Oy:n katsovan, ettei se ole vahingosta vastuussa, mutta että se haluaisi keskustella asian sovinnollisesta ratkaisusta suoraan vakuutusyhtiön kanssa, minkä taloyhtiö ilmoitti sopivan sille. B Oy:n hinta-arvion 23.12.2021 mukaan arviossa eriteltyjen työvaiheiden, A Oy:n kartoitusraportin laajuudessa, karkea hinta-arvio asunnon C 38 osalta osakorjauksena tehtynä töineen ja materiaaleineen oli 16 000 euroa sekä koko pesuhuoneen korjauksena 21 000 euroa. Asunnon C 32 osalta vastaavat arviot olivat 18 500 euroa ja 24 500 euroa. Kuivaustöiden ja mikrobi- ja kosteusmittauksien kustannuksia arvioissa ei ollut huomioitu, ei myöskään matkakuluja.

Taloyhtiön kiirehdittyä 7.1.2022 vakuutusyhtiön vastausta se samalla totesi, että taloyhtiön kannalta olisi hyvä, että B Oy suorittaisi korjaukset, koska tällä tavoin toimien olisi vain kyseinen liike vastuussa, jos vastaisuudessa syntyisi jotain jatko-ongelmia asiassa. Vastauksessaan 12.1.2022 vakuutusyhtiö totesi, asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon viitateen, että B Oy:n pitäisi pyytää korvauspäätös omasta vastuuvakuutusyhtiöstään ja jos vastuuvakuutus ei korvaa vahinkoa, asia käsitellään kiinteistön vakuutuksesta. Taloyhtiön tiedusteltua vakuutusyhtiöltä, liittyen B Oy:n kanssa käytyihin neuvotteluihin, onko vakuutusyhtiö valmis korvaamaan asunnon C 32 kustannukset, vakuutusyhtiö viittasi vastauksessaan 14.1.2022 aiempaan vastaukseensa. Taloyhtiön pyydettyä käsittelemään asia uudelleen huomioiden korvauspäätöksen sitovuutta koskeva Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntö, vakuutusyhtiö ilmoitti 20.1.2022 korvaavansa vahingon, jos taloyhtiö haluaa vakuutustaan käyttää, ja selvittävänsä mahdollisuutta esittää B Oy:lle regressivaatimus.

Taloyhtiö välitti 25.1.2022 vakuutusyhtiölle B Oy:n vastauksen, jonka mukaan B Oy on valmis suorittamaan korjaustyöt korvausta vastaan, jos se saa vakuutusyhtiöltä kirjallisen sitoumuksen siitä, että se ei tule käyttämään regressioikeuttaan ja vaatimaan korjaustöiden kustannuksia myöhemmin B Oy:ltä. B Oy myös totesi, että korjaustöiden aloittamisesta ja sen suorittamiseen liittyvistä asiois­ta kuten aikataulusta ja laskutuksesta voidaan keskustella heti sen jälkeen, kun edellä mainittu sitoumus on saatu. Omana kantanaan taloyhtiö totesi, ettei se ole riippuvainen B Oy:stä korjauksen suorittamiseksi vaan se pystyy korjauttamaan vahingon käyttämällä toista rakennusliikettä. Taloyhtiö myös edelleen tiedusteli vakuutusyhtiön halukkuutta sopia kustannusten jaosta B Oy:n kans­sa. Vastauksessaan 25.1.2022 vakuutusyhtiö kehotti taloyhtiötä pyytämään tarjouksen toiselta rakennusliikkeeltä ja totesi sovintomahdollisuutta selvitettävän.

Taloyhtiö toimitti 7.2.2022 vakuutusyhtiölle rakennusliike D Oy:n 4.2.2022 päivätyn tarjouksen, jossa urakkahinta oli 40 577,76 euroa. Kuivauskustannuksia tarjous ei sisältänyt. Vakuutusyhtiö ilmoitti 10.2.2022 hyväksyvänsä D Oy:n tarjouksen.

D Oy:n käynnistettyä työt se ilmoitti 16.3.2022 taloyhtiölle viemäriveden päässeen leviämään molempien kylpyhuoneiden alle, eli ne joudutaan purkamaan kokonaisuudessaan. Tarjousta tehtäessä nämä työt eivät olleet tiedossa kuten ei sekään, että asunnon C 32 makuuhuoneen lattia joudutaan purkamaan kokonaan, samoin vaatehuoneen lattia. Vesivahingon korjaustöitä tehdyn tarjouksen osalta todettiin, ettei se ollut voimassa kyseisille töille. D Oy ehdotti, että purkutyöt tehdään tuntityönä, koska vahingon laajuus ei ole selvillä, ja sen jälkeen lasketaan kasauksesta tarjous. D Oy:n viestissä mainittiin myös ongelmia, joita oli odotettavissa siltä osin, että kylpyhuoneen lattialaattoja ei ilmeisesti enää ole saatavissa ja että kylpyhuoneiden betonilattioita piikatessa on suuri todennäköisyys lattialämmitysputken rikkoutumisesta. Varmuutta ei ollut siitä, voiko rikkoutuneen lattialämmitysputken korjata siten, että liitos jätetään betonin sisään vai joudutaanko koko putki piikkaamaan esille eteisen vaatekaapin jakotukille asti, jolloin puolestaan on vaarana toisen putken rikkoutuminen.

Taloyhtiö ilmoitti D Oy:n toteamista lisävaurioista vakuutusyhtiölle 16.3.2022. Vastauksessaan 22.3.2022 vakuutusyhtiö kertoi keskustelleensa D Oy:n edustajan kanssa ja antaneensa rakennusliikkeelle luvan jatkaa purkutöitä tämän esittämällä tavalla. Lisäksi vastausviestissä todettiin, että ”tehdään ensin purkutyö ja sen jälkeen kasauksesta uusi tarjous”. Vakuutusyhtiö myös ohjasi taloyhtiötä hankkimaan A Oy:ltä tarkennetun raportin laajentuneesta vahingosta.

Taloyhtiö toimitti 1.8.2022 vakuutusyhtiölle D Oy:n 14.7.2022 päivätyn laskun, loppusummaltaan 90 213,79 euroa. Vastauksessaan 23.8.2022 vakuutusyhtiö pyysi selvitystä alkuperäiseen urakkahintaan nähden merkittävästi nousseista kustannuksista. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, ettei purkutöitä ole laskutettu aikaisemmin tuntityönä, kasauksesta ei ole annettu tarjousta, laskun mukaan myös kasaustyöt vaikuttavan tehdyn tuntityönä ja että vakuutusyhtiölle ei ole annettu mahdollisuutta kilpailuttaa kasaustyötä, vaikka kustannukset ovat korkeat.

Lisäselvityksessään 7.9.2022 taloyhtiö toteaa olevan riidatonta, ettei D Oy ole tehnyt kasaustöistä vakuutusyhtiön pyytämää tarjousta. Taloyhtiö piti kuitenkin erittäin todennäköisenä sitä, että vaikka kasaustyö olisi kilpailutettu, niin kustannus toisen yhtiön suorittamasta työstä olisi ollut vähintään sama kuin D Oy:n tekemänä. Varsinkin ottaen huomioon, että paikkakunnalta olisi ollut todella vaikeata löytää yritys, jolla olisi ollut vapaata kapasiteettiä. Merkitystä on annettava myös sille, että olisi ollut mahdotonta saada kohteeseen toista urakoitsijaa aloittamaan kasaustyöt samanaikaisesti, kun D Oy:n korjaustyöt osittain olivat vielä kesken. D Oy pystyi suorittamaan sekä korjaus- että kasaustöitä rinnakkain jonkin aikaa. Projektin aikataulun kannalta oli siis välttämätöntä, että sama urakoitsija suoritti sekä korjaus- että kasaustyön. Itse remontti kesti kaiken kaikkiaan vajaat viisi kuukautta siitä, kun työt aloitettiin 14.2.2022. Vahinko taas havaittiin jo syyskuun puolivälissä 2021, jonka jälkeen seurasi pitkä jakso, jossa selvitettiin, mistä vahingot johtuvat, sekä lisäksi käytiin neuvotteluja rakennusliike B Oy:n kanssa heidän korvausvastuustaan. Koko projekti kesti pitkään ja työt haluttiin saada valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista, jotta asukkaat pääsisivät kesäksi asuntoihinsa.

Taloyhtiö toimitti lisäselvityksensä ohessa D Oy:n vastauksen, jossa todettiin, ettei se ehtinyt missään vaiheessa tehdä laskelmaa. Purkutöiden jälkeen A Oy kävi asentamassa kuivauksen. D Oy aloitti seinien oikaisu- ja tasoitustyöt, koska purkutöiden yhteydessä seinistä lähti useamman senttimetrin kerros tasoitetta, heti purkutöiden jälkeen, kun kuivaus oli vielä päällä. Tällä tavoin säästettiin aikaa. Taloyhtiön ja asukkaiden puolelta oli kova paine että työt saadaan mahdollisimman nopeasti valmiiksi, ja viimeisinä viikkoina tehtiin melko paljon ylitöitä iltaisin ja viikonloppuisin, mutta ylitöistä ei kuitenkaan laskutettu lisähintaa. D Oy myös totesi, että paikkakunnalla oli tuohon aikaan, erityisesti kesäkuukausina, niin paljon rakennustöitä, ettei yksikään rakennusliike olisi ehtinyt laskemaan ja tekemään kyseistä korjaustyötä tällä aikataululla. Laskelman tekemisen osalta D Oy totesi, että se olisi ollut melko hankalaa vakuutusyhtiöiden käyttämillä ohjelmilla, koska kohteessa laatu ei ole perustasoa vaan melko paljon korkeampaa. Seinien ja lattian tasoitukseen joutui käyttämään paljon normaalia enemmän aikaa. Lisäksi laattojen leikkaus piti tehdä vesileikkurilla ja kylpyhuoneen kaikissa ulkokulmissa on pienet rst-kulmalistat, jotka eivät peitä mitään "virheitä" vaan kaikki pitää olla täydellistä. Lopuksi oli vielä vaatehuoneiden hyllystöjen kasauksia, jotka joku muu oli purkanut aikaisemmin.

Viestissään 6.10.2022 vakuutusyhtiö toteaa, ettei D Oy:n selvityksistä käy ilmi muuta, kuin että on ollut kova kiire. D Oy:n on laskuttanut työtunteja yhteensä 1 176 työtuntia, mikä tekee 49 980 euroa. Vakuutusyhtiö pyysi toimittamaan D Oy:n laskun tuntilistat. Taloyhtiö toimitti pyydetyn selvityksen 12.10.2022.

Vakuutusyhtiö maksoi 9.11.2022 päivätyllä korvauspäätöksellä riidattomana osana D Oy:n laskusta 45 500 euroa vähennettynä vakuutuksen omavastuuosuudella 500 euroa, yhteensä siten 45 500 euroa. Saateviestissään 8.11.2022 vakuutusyhtiö totesi maksetun korvauksen perustuvan B Oy:n aikaisemmin antamaan karkeaan hinta-arvioon 45 500 euroa. D Oy:n aikaisemmin antama urakkatarjous oli purku- ja korjaustöiden osalta 40 577,76 euroa, ja se käsitti suurimman osan kohteessa tehtävistä korjaustöistä. Vakuutusyhtiö katsoi kustannusten nousun olevan kohtuuton tehtyjen lisätöiden osalta D Oy:n laskutettua korjaustöistä yhteensä 90 213,79 euroa. D Oy:n toimittaman työtuntilastan osalta vakuutusyhtiö totesi, ettei siitä selviä, mitä töitä työntekijät ovat tehneet. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi pyytävänsä asiantuntijalausunnon ja kustannuslaskelman korjauskustannuksista sen osalta, ovatko kustannukset kohtuulliset.

Taloyhtiö toimitti 15.12.2022 lisäselvityksenä D Oy:n laskuun liittyvät alihankintalaskut sekä D Oy:n laatiman erittelyn rakennusteknisten töiden jakautumisesta. Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellä 28.12.2022 lisäkorvausta 9 842,76 euroa perustuen E Oy:n tekemään koko hankkeen kustannuslaskelmaan 55 342,76 euroa. D Oy:n esittämien tuntiveloitusten vakuutusyhtiö katsoi olevan kohtuuttomat vahingon laajuuteen nähden. Saateviestissään 27.12.2022 vakuutusyhtiö nosti esimerkkeinä tästä esille purkutyöhön käytetyn ajan 398,50 tuntia sekä kahden kylpyhuoneen vedeneristys- ja laatoitustyöhön käytetyn ajan 365 tuntia. Taloyhtiö pyysi 16.5.2023 asian käsittelemistä uudelleen perustuen D Oy:n BACE-kustannuslaskentaohjelmalla tekemään laskelmaan, loppusummaltaan 90 680 euroa. Vastauksessaan 15.6.2023 vakuutusyhtiö totesi, ettei toimitetussa lisäselvityksessä ollut tullut esille mitään sellaista työhön liittyvää, mitä ei olisi huomioitu E Oy:n laskelmassa, joka on myös linjassa B Oy:n aikaisemmin antamien kustannusarvioiden kanssa.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, onko vakuutusyhtiön arvio vuotovahingon korjaustöistä korvattavasta määrästä riittävästi perusteltu, vai tulisiko korvausta kiinteistövakuutuksesta maksaa enemmän. Valituksessaan taloyhtiö kertaa tapahtumien kulun todeten olevan riidatonta, ettei taloyhtiö ole toimittanut vakuutusyhtiölle tämän pyytämää uutta urakkatarjousta sen jälkeen, kun oli huomattu, että vahinko oli huomattavasti laajempi kuin mitä ensin oli arvioitu.

Dokumentaatio sekä vahingosta että suoritetuista korjauksista ja niiden kustannuksista on sangen kattava. E Oy:n lausunto ei ota kantaa siihen, mitä kaikkia toimenpiteitä vahingon korjaaminen todellisuudessa on edellyttänyt, eikä tätä lausuntoa näin ollen voida soveltaa tähän asiaan. Taloyhtiö toteaa kaikkien kohteessa suoritettujen töiden olleen tarpeellisia vahingon korjaamiseksi. D Oy:n tekemistä töistä ja niihin käytetyistä tunneista on vakuutusyhtiölle esitetty tarkka erittely. Suoritettujen korjausten laajuutta tai tekotapaa vakuutusyhtiö ei ole edes kiistänyt, vaan se on todennut, että töihin on käytetty kohtuuttomasti tunteja.

Lähtökohtana asiassa on se, että vakuutusyhtiöllä on ollut periaatteellinen korvausvastuu koko vahingosta. Nyt kun laiminlyönnin vuoksi uusi ja täydentävä urakkatarjous on jäänyt tekemättä vakuutusyhtiölle, antaa se vakuutusyhtiölle mahdollisuuden arvioida vahingon suuruutta. Arvion pitää kuitenkin perustua johonkin, jolloin ainoaksi vertailukohdaksi muodostuu niin sanottu pro forma -arvio, jossa verrataan toteutuneita töitä ja kustannuksia niihin, jotka olisivat syntyneet tilanteessa, jossa taloyhtiö tai D Oy olisi tehnyt uuden urakkatarjouksen vakuutusyhtiölle. Taloyhtiö katsoo, etteivät vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perustelut ole kestäviä esimerkiksi E Oy:n lausunnon osalta, kuten ei myöskään vakuutusyhtiön arvio korvauksen määrästä.

Lisäkirjelmässään 11.4.2024 taloyhtiö toteaa, että asiassa on hyvinkin seikkaperäisesti selvitetty kaikki ne työtunnit, jotka D Oy on tapauksen korjausrakentamiseen käyttänyt. Kuitenkaan vakuutusyhtiö ei tästä huolimatta pidä niitä todellisina ja katsoo tästä syystä olevansa oikeutettu määrittelemään korvausvastuunsa sen perusteella, mitä yleisesti ottaen vastaavanlaiseen projektiin kuluisi työtunteja. Taloyhtiö viittaa D Oy:n 18.1.2023 päivättyyn selvitykseen, jossa D Oy on selvittänyt, mikä on ollut ero aikaisemmin tehdyn tarjouksen mukaisten ja jälkeenpäin todettujen vaurioiden korjaamisessa. Kuten tästä liitteestä ilmenee, molempien asuntojen kylpyhuoneet sekä toisen asunnon makuuhuone ja vaatehuone sekä vaatehuoneen kalusteet on jouduttu purkamaan kokonaan. D Oy on myös selvittänyt työn poikkeuksellisen haasteellisuuden.

Lisäksi taloyhtiö toteaa, ettei E Oy:n laskelman mukaan alkuperäiseen tarjoukseen nähden lisääntyneiksi kustannuksiksi arvoidulla 13 183,04 eurolla, huomioiden todelliset lisätyöt ja niiden vaikeusaste, mitenkään olisi voitu korjata löytyneitä lisävaurioita. Korjauskustannusten arvioimiseen laskennallisesti taloyhtiö huomauttaa, että nyt, kun toteutuneet korjauskustannukset on selvitetty todella perusteellisesti ja seikkaperäisesti eli todelliset kustannukset ovat tiedossa, ei vahingon määrää ole perusteltua selvittää kustannuslaskentaohjelmaa käyttäen tai muutenkaan arvioimalla. Taloyhtiö katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, mitkä tai miltä osin kustannukset sen mielestä olisivat olleet virheellisiä. Vakuutusyhtiön koko käsitys nojaa siihen, että vahingon määrään nähden lasku on liian suuri, jonka takia vakuutusyhtiö arvioimalla vahingon määrän on päätynyt jo korvaamaansa osuuteen D Oy:n laskusta. Taloyhtiö myös toteaa, että muun näytön puuttuessa on laskutettuja ja seikkaperäisesti selvitettyjä työtunteja pidettävä todellisina.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole aihetta muuttaa vakuutusyhtiön tekemää korvauspäätöstä ja maksaa lisäkorvausta vuotovahingon korjauskuluista. Korjauksen laajuus ei vakuutusyhtiön mukaan muuttunut alkuperäisestä D Oy:n tarjouksesta niin oleellisessa määrin, että se selittäisi loppulaskun mukaista kustannusten määrää, joka oli loppusummaltaan noin kaksinkertainen alkuperäiseen kustannusarvioon nähden. Alkuvaiheessa korjauskustannuksista saatiin arvio B Oy:ltä sekä urakkatarjous D Oy:ltä. B Oy:n arviossa oli annettu vaihtoehtoiset hinnat vahingoittuneiden huonetilojen osakorjaukselle (34 500 euroa) sekä kokokorjaukselle (45 500 euroa). Saatujen arvioiden/tarjousten perusteella korjaustyön tekijäksi valikoitui D Oy (40 577,76 euroa). Laskutettujen kustannusten oltua 90 213,79 euroa pyysi vakuutusyhtiö pyysi E Oy:ltä laskelman/arvion lisääntyneen vahingon määrän vaikutuksesta korjauskustannuksiin ja laskelman kohteen korjauskustannuksista. Selvityksen perusteella D Oy:n laskuttamat kustannukset olivat reilusti ylimitoitetut suhteessa todettuun vahingon määrään. Vakuutusyhtiö korvasi vahinkokustannukset E Oy:n kustannusarvion mukaisesti katsoen taloyhtiön toimittamien lisäselvitysten ja E Oy:n arvion perusteella D Oy:n laskuttamien kustannusten olevan kohtuuttomat. E Oy:n arvion mukaan vahingon laajentumisen vuoksi korjauskustannukset lisääntyivät alkuperäiseen tarjoukseen nähden yhteensä 13 183,04 euroa. Kun lisäksi huomioidaan lisä- ja muutostöiden osalta laskutettava yleiskustannuslisä 12 %, saadaan koko hankkeen kustannukseksi 55 342,76 euroa.

Vakuutusyhtiö katsoo erityisesti, että korjaushankkeeseen käytetty tuntimäärä poikkeaa olennaisesti siitä määrästä, mitä vastaavan laajuisen ja laatuisen vahingon korjaukseen kuluu aikaa. Tuntimäärien oikeellisuuden tarkastelua varten vakuutusyhtiö pyysi arvion tuntimäärien osalta rakentamiseen liittyviä suunnittelu- ja muita asiantuntijapalveluita tarjoavalta F Oy:ltä. Laskennassa F Oy:llä oli käytettävissään kaikki vahingosta saatu aineisto, josta käy ilmi vahingon todellinen laajuus. F Oy laati korjauksesta tuntimääräarvion panos- ja suoriteosapohjaisena laskentana. Panos- ja suoriteosapohjaisen laskennan tiedot perustuvat Talonrakennusteollisuus Ry:n vuoden 2024 tilastotietoihin. F Oy:n arvion perusteella korjaustyön kokonaistuntimääräarvio on 680 työntekijätuntia (tth). D Oy on laskuttanut 1176 tuntia rakennusammattimiestunteja sekä 68 tuntia työnjohtoa. Laskutettu tuntimäärä eroaa huomattavasti kokonaistuntimääräarviosta eikä ole vahingon määrä huomioiden perusteltu eikä myöskään vastaa sitä todellista tuntimäärää, mitä kyseisen korjaustyön suorittaminen kokonaisuudessaan edellyttää.

Kun huomioidaan kokonaiskustannusten arvioinnissa alkuperäinen B Oy:n antaman kustannusarvion kokonaissumma tilojen kokokorjausten osalta, E Oy:n laatima kustannusarvio sekä F Oy:n arvio tuntimäärien osalta, voidaan kiistatta todeta, että D Oy:n lasku on ylimitoitettu ja virheellinen todetun vahingon määrän suhteen. Vakuutusyhtiö myös viittasi vahingon määrän arvioinnin osalta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-046400, jossa lautakunta toteaa yleisesti, että vahingon määrän arvioiminen kustannuslaskentaohjelmaa käyttäen on useissa tilanteissa perusteltua. Eri tilanteissa on laskentaohjelmien avulla mahdollista muodostaa perusteltu näkemys korjaustyön hinnasta.

Vakuutusehtojen mukaan rakennus- ja korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennus- ja varaosia sekä tarvikkeita käyttäen. Saatujen selvitysten perusteella on osoitettu, että kohteen laskutetut rakennus- ja korjauskustannukset eivät vastaa sitä, mitä kustannukset olisivat olleet yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita käyttäen olleet. Vakuutusehtojen mukaisesti jouduttamiskustannuksia ei korvata, vaan vahingon määrään lasketaan normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa yli- ja pyhätyökustannuksia eikä muita vastaavia jouduttamiskustannuksia. Kohteessa korjaustöitä oli selvityksen mukaan kiirehditty ja toteutettu ylitöinä, joista aiheutunutta ylimääräistä kustannusta ei olisi urakoitsijan selvityksen perusteella laskutettu. F Oy:n tekemän tuntimääräselvityksen perusteella arvioituna jouduttamiskustannukset voivat selittää kohteessa käytettyä kohtuutonta tuntimäärää.

Vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen mukaisesti oikeus suorittaa korvaus maksamalla edullisimmaksi todettu korjaus. Toimittamiensa selvitysten perustella vakuutusyhtiö katsoo toteennäyttäneensä kohteen korjaamisesta aiheutuvat todelliset korjauskustannukset, joiden mukaisesti taloyhtiölle on maksettu vakuutusehtojen mukainen korvaus, eikä perustetta lisäkorvaukselle siten ole.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että toimitettujen asiantuntijaselvitysten eli E Oy:n laskelman/arvion ja D Oy:n tuntimääräarvion perusteella on kiistattomasti osoitettu, etteivät taloyhtiön vaatimat kustannukset vastaa niitä todellisia kustannuksia, jotka kyseisen korjaustyön suorittamisesta aiheutuvat.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:

• A Oy:n tarkastusraportit 30.9.2021, 23.11.2021 ja 6.5.2022 tehdyistä vahinkokartoituksista
• B Oy:n hinta-arvio 23.12.2021 vesivahingon korjauksesta
• D Oy:n urakkatarjous 4.2.2022
• D Oy:n 14.7.2022 päivätty lasku nro 1902
• E Oy:n laatima, 29.11.2022 päivätty Kustannuksien kommentointi -asiakirja
  • Asiakirjassa E Oy on arvioinut, perustuen A Oy:n kahteen ensimmäiseen tarkastusraporttiin, D Oy:n urakkatarjoukseen, D Oy:n ilmoitukseen vahingon laajentumisesta 16.3.2022 sekä D Oy:n laskuun 14.7.2022, vahingon laajentumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten määrän
  • E Oy katsoo 12 prosentin yleiskulut huomioiden muutos- ja lisätöistä aiheutuvien lisäkustannusten määräksi 14 765 euroa. Tämä lisättynä D Oy:n tarjoukseen 40 577,76 euroa koko hankkeen kustannukset ovat 55 342,76 euroa.
  • Asiakirjassa todetaan, että D Oy on laskuttanut urakan laskutyöpohjaisesti, vaikka on antanut aikaisemmin kiinteähintaisen urakkatarjouksen mikä on vakuutusyhtiön puolelta hyväksytty. Lisäksi urakoitsija ei ole esittänyt tuntilappuja tilaajalle kuitattavaksi. Urakoitsija ei voi yksipuolisesti muuttaa urakkamuotoa ja laskutuskäytäntöä.
• D Oy:n 14.12.2022 taloyhtiölle toimittama listaus rakennusteknisten töiden jakautumisesta:
  • asuntojen lattioidensuojaus ja suojaseinien rakentaminen, 36 tuntia
  • asunnoissa C 32 ja C 38 tehdyt purkutyöt, 398,5tuntia
  • lattioiden eristys, raudoitus, lattiakaivojen asennus ja muut lattiavalun valmistelevat työt, 77,5 tuntia
  • seinien ja lattioiden tasoitus, wc-koteloiden rakentaminen, wc-koteloiden rakentaminen ja muut työt ennen vedeneristystä, kylpyhuoneiden kattojen levytys, 110 tuntia
  • kylpyhuoneiden vedeneristys- ja laatoitustyöt, 365 tuntia. Tältä osin selvityksessä todetaan lisäksi, että laatat olivat todella kovia ja kylpyhuoneissa laattojen leikkausta oli todella paljon.
  • asunnon C 32 vaatehuoneen ja makuuhuoneen parketin asennus, asuntojen maalaus- ja listoitustyöt, vaatehuoneiden kaapistojen asennus, kylpyhuoneiden ovien ja kalusteiden asennus sekä suihkuseinen asennus, suojaseinien ja lattioiden suojauksien purku, 189 tuntia
• D Oy:n 18.1.2023 päivätty selvitys
  • Selvitys sisältää erittelyn toimenpiteistä, jotka oli huomioitu laskettaessa alkuperäistä urakkatarjousta.
  • Selvityksen mukaan kylpyhuoneen lattioille ei ollut laskettu tehtäväksi mitään töitä eikä pintamateriaaleille ollut laskettu mitään hintaa, koska paikkauksia varten taloyhtiöllä oli varastossa joitakin laattoja.
  • Selvityksen mukaan, kun wc-istuimen kotelo purettiin, huomattiin, että wc-telineen runko oli ruostunut pahasti alaosastaan. A Oy:n kartoittaja totesi, ettei puhdas vesi ole voinut ruostuttaa metalliosia niin nopeasti, vaan kyseessä on ollut viemärivesi. Lisäksi purettaessa huomattiin, että pystyviemärin läpivienti oli noin 20 millimetriä alempana kuin muu lattiapinta, jolloin viemärin juureen on jäänyt "kaukalo", joka on täyttynyt ennen kuin vesi on valunut wc-kotelon "tarkistusreiästä" asunnon C32 kylpyhuoneen lattialle. Koska vesi on maannut "kaukalossa", on se päässyt sieltä valumaan pintalaatan alle. Pintalaatan alla oli ohut eristelevy, jonka alla vesi oli päässyt leviämään laajalle alueelle molempien kylpyhuoneiden ja huoneiston C32 makuuhuoneen ja vaatehuoneen lattiaa. Tämän takia molemmat kylpyhuoneet ja huoneiston C32 makuuhuoneen ja vaatehuoneen lattiat sekä vaatehuoneen kalusteet jouduttiin purkamaan kokonaan.
  • Koska purkuvaiheessa huomattiin, ettei työ vastaa enää yhtään tarjottua työtä, sovittiin, että tarjous ei ole enää voimassa. Kyseessä on todella laadukas rakennus, jonka kylpyhuoneet ovat todella monimuotoisia. Tämä tarkoittaa, että lattian valutyöt, seinien useamman sentin tasoitetyöt ja kaikki laatoitustyöt olivat todella haastavia eivätkä vastaa yhtään normaalin kerrostalon vastaavia tiloja.
  • Selvityksen liitteenä on tuntierittely, josta näkee, kuinka paljon aikaa töihin on kulunut. Samoin liitteenä on selvitys henkilöittäin ja päivittäin siitä, kuinka paljon työntekijät ovat olleet töissä tällä työmaalla. Työmaan loppupuolella työntekijät tekivät ylitöitä, mutta D Oy ei ole laskuttanut ylityöosuuksia.
• D Oy:n 27.4.2023 BACE-kustannuslaskentaohjelmalla laatima kustannuslaskelma kohteen korjaustöistä, loppusummaltaan 90 680 euroa
  • Rakenteen suoritteet- ja Rakenteen panokset -erittelyissä on huonetiloittain ja työvaiheittain eritelty niihin tarvittava aika ja materiaalit sekä näiden yksikköhinnat
  • Rakenteet-erittely sisältää kustannusjaottelun seuraavasti:
    • vahingon suojaus
    • sisäpinnat
    • työmaatekniikka
    • töiden järjestely
    • tarvikkeiden hankinta
    • materiaalin siirrot kohteessa
  • yhteenvedossa on huomioitu lisäksi yleiskulut, kate, alihankinnat sekä arvonlisäveron osuus
• F Oy:n laatima korjaustyön tuntimääräarvio 8.3.2024
  • F Oy toteaa arviossaan, että panos- ja suoriteosapohjaisen laskennan tiedot perustuvat Talonrakennusteollisuus Ry:n vuoden 2024 tilastotietoihin.
  • F Oy:llä on ollut käytettävissään A Oy:n tarkastusraportit, D Oy:n tarjous, lasku ja yrityksen toimittamat lisäselvitykset sekä lisäksi pohjapiirustus. Tuntimääräarvion perusteena ovat olleet huoneistoihin C32 ja C38 kohdistuvat korjaustoimenpiteet pääpiirteittäin esitettynä. Huoneistojen laajuus- ja tilatiedot perustuvat suunnitelmien pohjalta tehtyihin arvioihin.
  • Tuntimääräarvio on laadittu seuraavien toimenpiteiden mukaan:
    • B Oy:n työvaihejaotteluun sisällytetyt toimenpiteet
    • huoneistojen C32 ja C38 kylpyhuoneiden purku ja uusiminen
    • huoneiston C32 makuuhuoneen ja vaatehuoneen lattiarakenteiden uusiminen
    • haalaustyöt
  • Tuntimääräarvio ei sisällä mahdollisia lisä- ja muutostöihin sekä ryntäämiseen liittyviä työlisiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vuotovahingosta maksettavan korvauksen määrästä, tarkemmin siitä, onko taloyhtiön tilaamien korjaustöistä aiheutuneiden kustannusten määrää ja erityisesti niihin käytettyä aikaa pidettävä osapuolten toimittamat selvitykset huomioiden kohtuuttoman suurina.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asiassa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.11.2016 alkaen, kohdan 2 (Vahingon määrä) mukaan vahingon määrä lasketaan kohdissa 2.1 - 2.3 olevien säännösten mukaisesti.

Kohdan 2.1 (Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan) mukaan, jos omaisuuden päivänarvo välittömästi ennen vahinkoa on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta, vahingon määrä lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan.

Jos omaisuus on menetetty kokonaan tai se on vahingoittunut korjauskelvottomaksi, vahingon määrä on kustannukset, jotka aiheutuvat samanlaisen tai ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimisesta samalle paikalle, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo.

Rakennus- ja korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennus- ja varaosia sekä tarvikkeita käyttäen.

Jälleenhankinta-arvon mukaista vahingon määrää laskettaessa otetaan lisäksi huomioon kohdat 2.1.1 - 2.1.11.

Kohdan 2.1.7 (Jouduttamiskustannukset) mukaan vahingon määrään lasketaan normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa yli- ja pyhätyökustannuksia eikä muita vastaavia jouduttamiskustannuksia.

Kohdan 5.4 ([Vakuutusyhtiön] oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus ja suorittaa korvaus mukaan […] [Vakuutusyhtiöllä] on oikeus suorittaa korvaus:

• maksamalla edullisimmaksi todettu korjaus
• maksamalla edullisimmaksi todettu uudelleen rakentaminen tai jälleenhankinta
• maksamalla se rahana
• hankkimalla tilalle vastaava omaisuus

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta vuotovahingon kuuluminen kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin samoin kuin se, ettei taloyhtiö ole toimittanut vakuutusyhtiölle tämän pyytämää uutta urakkatarjousta sen jälkeen, kun vahinko oli osoittautunut alun perin arvioitua laajemmaksi. Niin ikään riidatonta on vahingon määrän laskeminen jälleenhankinta-arvon mukaan.

Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt D Oy:n alkuperäisen tarjouksen, jonka mukaan korjaustyöt alkuperäisessä laajuudessaan olisivat maksaneet 40 577,76 euroa. Vahingon osoittauduttua laajemmaksi osapuolet kävivät asiasta kirjeenvaihtoa, jonka yhteydessä vakuutusyhtiö, keskusteltuaan myös suoraan urakoitsijan eli D Oy:n edustajan kanssa, antoi luvan jatkaa purkutyötä D Oy:n esittämällä tavalla. Tuo esitys sisälsi ehdotuksen purkutöiden tekemisestä tuntityönä, koska vahingon laajuus ei ollut selvillä, sekä uuden urakkatarjouksen laskemisen kasauksen osalta purkutöiden jälkeen. D Oy:n myöhemmin toimittaman selvityksen mukaan laskelmaa ei ehditty missään vaiheessa tehdä. Taloyhtiö on osaltaan tuonut tältä osin esille korjaustöitä edeltäneen usean kuukauden ajanjakson, joka kului B Oy:n korvausvastuun selvittämiseen, sekä tarpeen saada edistettyä korjaustöitä niiden käynnistyttyä nopeasti ja siten, että sama urakoitsija suorittaa sekä purku- että kasaustyöt.

Korjauskustannusten kokonaismäärän selvittyä vakuutusyhtiö on katsonut D Oy:n laskun olevan korjaustöihin käytetyn työmäärän osalta kohtuuton. Vakuutusyhtiö on perustanut näkemyksensä korjaustöihin tarvittavasta ajasta E Oy:n ja F Oy:n asiakirja-aineiston perusteella laatimiin arvioihin. Lisäksi D Oy on tehnyt korjaustöistä kustannuslaskelman BACE-laskentaohjelmalla.

Vakuutusyhtiön asiassa vetoamien vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan. Saman ehtokohdan mukaan rakennus- ja korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennus- ja varaosia sekä tarvikkeita käyttäen. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei asiassa ole kysymys jäännösarvon huomioimisesta.

Lautakunta toteaa, ettei ehtokohdan 2.1 perusteella ole suoraan tehtävissä johtopäätöstä riidanalaisen kysymyksen ratkaisemiseksi. Kyseisen ehtokohdan mukaan vahingon määrä on lähtökohtaisesti korjauskustannukset, kuten esinevakuutusten vakuutusehdoissa tyypillisesti on todettu. Ratkaistaessa riidan­alaista kysymystä korjaustöistä aiheutuneiden kustannusten oikeaa määrää kyse on osapuolten asiassa esittämän näytön arvioimisesta. Tällöin johtopäätöstä ei ole tehtävissä myöskään ehtokohtaan sisältyvästä maininnasta koskien sitä, että korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan puolestaan. Asiassa ei myöskään ole esitetty yksilöityjä väitteitä siitä, että korjaustyöt olisi toteutettu muutoin kuin Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennusosia sekä tarvikkeita käyttäen.

Vakuutusyhtiön on viitannut asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-046400 yleisesti toteamaan, että vahingon määrän arvioiminen kustannuslaskentaohjelmaa käyttäen on useissa tilanteissa perusteltua ja että eri tilanteissa on laskentaohjelmien avulla mahdollista muodostaa perusteltu näkemys korjaustyön hinnasta. Tältä lautakunta toteaa, että kyseisessä ratkaisusuosituksessa mainitut esimerkkitilanteet koskivat muita tilanteita kuin sellaista, jossa toteutuneista korjauskuluista on selvitys. Tämä ilmenee myös kyseisestä ratkaisusuosituksesta, jossa todetaan vakuutusyhtiön viittaaman kohdan jälkeen, että ”asiassa ei ole saatavissa selvitystä toteutuneista korjauskustannuksista eli siitä, kuinka suuret kustannukset olisivat syntyneet, jos vanha rakennus olisi korjattu sillä ennen vahinkotapahtumaa ollutta tasoa vastaavaksi. Tällaisessa tilanteessa ei jää muuta mahdollisuutta, kuin arvioida materiaaleista ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset mahdollisimman luotettavalla tavalla.”

Vakuutuslautakunta toteaa korvauksen hakijalla olevan näyttötaakka vahingon korvattavuuden lisäksi myös vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä. Huomioiden edellä jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen laskemisesta korjauskustannusten mukaan todettu sekä taloyhtiön toimittama selvitys lautakunta katsoo asiassa olevan keskeistä, osoittaako vakuutusyhtiön toimittama selvitys D Oy:n laskuttamien korjauskustannusten olevan vakuutusyhtiön väittämällä tavalla kohtuuttoman suuret korjaustyöhön käytetyn tuntimäärän osalta. Lautakunta kuitenkin toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiön pyytämän tarjouksen toimittamatta jättäminen puolestaan korostaa taloyhtiöllä korvauksen määrän osalta olevaa näyttötaakkaa.

Osapuolten toimittamien selvitysten osalta lautakunta toteaa, että D Oy:n lasku sisältää tarvike- ja alihankintaerittelyt ja työtuntien osalta jaottelun rakennusammattimiestunteihin, 1 176 tuntia, ja työnjohtotunteihin, 68 tuntia. D Oy on lisäksi toimittanut tuntierittelyn, josta ilmenee pääkohdittain eri työvaiheisiin käytetty aika, sekä työntekijä- ja työpäiväkohtaisen tuntierittelyn. D Oy on myös tehnyt korjaustöitä koskevan BACE-laskentaohjelmalla kustannuslaskelman, johon sisältyy työtunteja 1 041. Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa E Oy:n tekemään kustannusten kommentointiin, joka sisältää laskelman/arvion niiden töiden osalta, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen urakkatarjoukseen, sekä F Oy:n arvioon korjaustöihin tarvittavasta tuntimäärästä, 680 työntekijätuntia.

E Oy:n kustannusarvion osalta lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että siinä on otettu kokonaiskustannuksia määritettäessä lähtökohdaksi alkuperäinen urakkatarjous. Alkuperäisen vahinkolaajuuden osalta asiaan vaikuttaa kuitenkin myös se, että vakuutusyhtiön hyväksymällä tavalla purkutyöt sovittiin tehtäväksi tuntityönä. Taloyhtiön ja D Oy:n kannanottojen perusteella asiassa ei muutoinkaan ole kysymys E Oy:n lausunnossa mainitusta tilanteesta, että urakoitsija yksipuolisesti muuttaisi urakkamuotoa ja laskutuskäytäntöä, vaan korjaustöiden tekemisestä laskutyönä on sovittu taloyhtiön ja D Oy:n välillä.

F Oy:n työtuntiarvion osalta lautakunta toteaa, että vaikka arvio sisältää maininnan sen perustumisesta Talonrakennusteollisuus ry:n vuoden 2024 laskentatietoihin sekä maininnan selvityksistä, joihin arvio perustuu, ja vaikka lautakunnalla ei sinänsä ole aihetta kyseenalaistaa laskentaa ja sen perusteita, ei laskelman lopputulosta ole mahdollista suoraan verrata muiden selvitysten kanssa. Näin sen vuoksi, ettei lausunto sisällä kokonaistuntimääräarvion osalta lainkaan erittelyä, jota olisi mahdollista verrata D Oy:n toimittamiin selvityksiin.

Erittelyltään tarkin asiassa esitetyistä selvityksistä on D Oy:n kustannuslaskelma. Lautakunta toteaa yleisesti, että kun kustannuslaskelman tekee korjaustyöt tehnyt urakoitsija, laskelman merkitystä arvioitaessa on perusteltua huomioida yhtäältä se, että kyseisellä urakoitsijalla on lähtökohtaisesti paras tietämys kohteessa tehdyistä töistä ja niihin liittyvistä erityispiirteistä; toisaalta se, että kyseessä ei ole riidanalaiseen kysymyksen osalta ulkopuolisen tahon toimittama selvitys. Lautakunta kiinnittää asiassa huomiota siihen, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt väitteitä tai muutoinkaan kommentoinut D Oy:n kustannuslaskelmaa vahinkokäsittelyn tai kirjelmöinnin yhteydessä. Huomioiden, että kyseessä on korjauskustannusten laskennassa yleisesti käytettävä kustannuslaskentaohjelma, olisi asiassa ollut mahdollista esittää selvitystä laskelman sisällöstä, jos vakuutusyhtiö katsoisi, ettei laskelma vastaisi kohteessa tehtyjä töitä tai jos laskelma olisi tehty vastoin sitä, miten laskentaohjelmaa tulisi käyttää. Tällaista D Oy:n laskelman uskottavuutta vähentävää selvitystä asiassa ei kuitenkaan ole esitetty.

Lautakunta toteaa sinänsä pitävänsä A Oy:n tarkastusraporteista ilmenevän vahingon laajuuden, D Oy:n alkuperäisen urakkatarjouksen, B Oy:n kustannusarvion sekä myös vakuutusyhtiön toimittamien E Oy:n ja F Oy:n arvioiden perusteella korjaustöihin kulunutta ja niistä laskutettua tuntimäärää suurena. Huomioiden kuitenkin, että D Oy:n kustannuslaskelma vastaa suuruusluokaltaan laskun määrää ja että D Oy on toimittanut selvitystä kohteen työmäärää lisäävistä erityispiirteistä, joita vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt eikä esittänyt tältä osin vastakkaista selvitystä, lautakunta katsoo jäävän asiassa osoittamatta D Oy:n laskutuksen olevan vakuutusyhtiön väittämällä tavalla kohtuuton.

Lautakunta toteaa myös, ettei asiassa ole kysymys siitä, että D Oy:n väitettäisiin laskuttaneen muita kuin tarkastusraporteissa, urakkatarjouksessa ja D Oy:n selvityksissä mainittuja vahinkoon liittyviä korjaustöitä. Lisäksi lautakunta toteaa, että vaikka D Oy:n tuntilistoista ilmenee osa kohteen töistä tehdyn ylitöinä, ei noiden listojen tai laskun perusteella ole todettavissa ylitöistä laskutetun taloyhtiötä, vaan tuntilistojen mukainen kokonaistuntimäärä vastaa laskussa esitettyä. Vakuutusyhtiö on tältä osin todennut, että E Oy:n tuntimääräselvityksen perusteella arvioituna jouduttamiskustannukset voivat selittää kohteessa käytettyä kohtuutonta tuntimäärää. Työmaan kiirehtimisestä aiheutuneista kustannuksista vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt muuta selvitystä kuin edellä mainitun epäilyn. Huomioiden, että jouduttamiskustannuksia koskeva ehtokohta on rajoitusehto ja viitaten rajoitusehtoon vetoavan vakuutusyhtiön näyttötaakkaan, katsoo lautakunta, ettei kyseinen ehtokohta tule asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapaukseen sovellettavaksi.

Edellä todetuilla perusteilla lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan D Oy:n laskun täysimääräisesti ja maksamaan lisäkorvauksena aiemmin maksamansa korvaukset huomioiden 90 213,79 – 45 500 – 9 842,76 = 34 871,03 euroa.                                             

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa taloyhtiölle lisäkorvauksena D Oy:n laskuttamista korjauskuluista 34 871,03 euroa laillisine korkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho