Tapahtumatiedot
A (s. 1966) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 8.3.2023 vakuutusyhtiöön saapuneella lääkevahinkoilmoituksella sekä 20.10.2023 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 24.5.2021 ja toisen annoksen 16.8.2021. Vahinkoilmoituksen mukaan A sai 15.1.2022 kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoitusten mukaan A:lla ilmeni kovaa väsymystä noin 2–4 viikkoa kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen. A ei jaksanut oikein tehdä muuta kuin maata sängyssä. A:n kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasarvot alkoivat heittelehtiä. A:lla on ollut jo vuosia Thyroxin-lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta lääkityksen annosta jouduttiin muuttamaan. Laboratoriokokeiden mukaan arvot ovat nyt kunnossa, mutta krooninen väsymystila on silti jatkunut.
A kertoi, ettei väsymys johtunut hänellä aiemmin diagnosoidusta masennuksesta, vaan väsymys oli selkeästi fyysistä. A:n käyttämät masennuslääkkeet eivät enää tehonneet ja krooninen väsymys oli vienyt hänen aloitekykynsä ja elämänhalunsa. Päivittäiset rutiiniaskareet veivät lähes kaikki A:n voimavarat. A joutui nukkumaan pidempiä aikoja. Vaikka A sai nukutuksi, hän oli yli puoleen päivään saakka ”täysin kuollut”. A on eläkkeellä. Ennen kolmannen koronarokoteannoksen saamista A pystyi tekemään pieniä lisätöitä, mutta enää hän ei pystynyt niitä tekemään. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ollut löydetty syytä hänen oireilleen. A haki korvausta kolmannen koronavirusrokoteannoksen aiheuttamasta pysyvästä haitasta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiölle 2.1.2024 toimittamassaan sähköpostiviestissä A kertoi nyt olevan tiedossa, että koronarokote aiheuttaa neurologisia haittoja. A oli jatkuvasti voimaton, hänellä ei ollut enää mielenkiintoa mihinkään eikä hän kokenut enää mielihyvää mistään. Lisäksi hänen fyysinen kuntonsa oli täysin romahtanut. A kertoi, että hänen tilansa paheni päivä päivältä, eikä hän uskonut enää paranevansa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 25.1.2024. Yhtiö totesi, että potilaskirjausten mukaan A:lla on perussairauksina psoriasis, kilpirauhasen vajaatoiminta, kohonnut kolesteroli sekä masennus. A sai Comirnaty-rokotteet 24.5.2021, 16.8.2021 ja 15.1.2022. A on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon keväällä 2021 väsymyksen, aloitekyvyttömyyden ja jaksamattomuuden vuoksi. A:lla oli ollut tuolloin ongelmia mielialan kanssa ja hänen lääkitystänsä oli tarkistettu. A:n elämäntapoja pyrittiin säätämään ruokailujen, liikunnan ja unen osalta. A:n testosteroniarvot tutkittiin, mutta niissä ei todettu mitään poikkeavaa. Myös A:n kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitystä säädettiin, mutta sillä ei ollut huomattavaa merkitystä A:n olotilaan.
Vakuutusyhtiö totesi A:ta koskevan selvityksen perusteella katsovansa, että A:lla ilmennyt väsymys sekä kilpirauhasarvojen muutokset olivat koronarokotteesta riippumattomia oireita. Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:n kuvaileman kaltaista pitkäaikaista väsymystä. Potilaskertomusten perusteella A:n oireet olivat alkaneet jo ennen ensimmäisen koronavirusrokotteen saamista. Merkintöjen perusteella A:n väsymys liittyi todennäköisesti perussairauksiin ja elämäntapoihin. Rokotteiden ei myöskään tiedetä aiheuttavan kilpirauhasarvojen muutoksia. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
Vakuutuslautakunta on vastaanottanut A:n 29.1.2024 päivätyn ratkaisusuosituspyynnön sekä 11.3.2024, 29.3.2024, 5.4.2024, 14.4.2024, 23.4.2024, 28.4.2024, 1.5.2024, 17.5.2024, 3.7.2024, 17.7.2024, 18.7.2024, 2.8.2024, 5.8.2024, 15.8.2024 ja 19.8.2024 päivätyt lisäkirjelmät.
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan 30 000 euron kertakorvaus pysyvästä rokotehaitasta tai kuukausittain maksettava korvaus hänen loppuelämänsä ajan.
A toteaa saaneensa kolmannesta koronarokotteesta kroonisen väsymyksen. Rokotteen saamisen jälkeen hän oli 1–2 viikkoa melkein petipotilas väsymyksen takia. A luuli, että hänellä oli syöpä. Tutkimuksissa häneltä ei kuitenkaan löydetty mitään hälyttävää. A:n kilpirauhasarvoissa oli pientä heittoa ja parathormoni oli hieman koholla. A oli käyttänyt talven aikana runsaasti D-vitamiinia ja hän uskoo, että parathormoni oli tästä syystä koholla. Kilpirauhasarvojen takia A:lla ennestään käytössä ollutta Thyroxin-lääkityksen annosta voitiin hieman laskea. A:n mukaan hänen olisi pitänyt käydä ylikierroksilla. Molemmat arvot ovat sittemmin asettuneet kohdilleen, joten väsymys ei voi johtua niistä.
Pitkäaikainen väsymys, aloitekyvyttömyys ja voimattomuus ovat vaikuttaneet A:n mielialaan ja niihin on kokeiltu muutamaa uutta lääkitystä. Nämä eivät kuitenkaan ole parantaneet hänen vointiansa, mikä A:n näkemyksen mukaan tarkoittaa sitä, ettei hänen voimattomuutensa johdu masennuksesta. A on painottanut lääkäreille ja hoitajille, että väsymys on 95-prosenttisesti fyysinen sairaus. A toteaa, että hän on käyttänyt sopivia mielialalääkkeitä jo yli kymmenen vuotta ja hän pystyy täysin erottamaan lääkeväsymyksen ja fyysisen väsymyksen toisistaan. A katsoo, että väsymyksen ja rokotteen välillä on selkeä syy-yhteys, koska fyysinen väsymys alkoi kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen eikä verikokeissa todettu mitään hälyttävää.
A saattaa olla toimintakuntoinen 4–5 päivää, jonka jälkeen hänelle iskee totaalinen väsymys ja voimattomuus. A katsoo olevansa oikeutettu jonkinlaiseen korvaukseen, koska väsymys on lähes invalidisoiva. Vaikka A on eläkkeellä, hän tekisi mielellään esimerkiksi jotain lisätöitä, kuten vaikkapa puhelinmyyntiä. Nyt väsymys estää kaiken toiminnan.
Masennus- ja ahdistusoireiden osalta paras tulos on saatu Ketipinor- ja Mirtazapin-lääkityksillä. A korostaa, että vaikka hänen mielialansa on ailahdellut, sillä ei ole mitään tekemistä hänen kokemansa fyysisen väsymyksen kanssa. A:n elintavoissa voi olla korjaamisen varaa, mutta ne eivät A:n näkemyksen mukaan selitä hänen väsymystänsä, koska hänen elintapansa ovat olleet samat jo ennen kolmatta koronarokotetta. Yöunien jälkeen heräämisessä kestää noin 3–4 tuntia ennen kuin A saa itsensä edes jotenkin normaaliin kuntoon. Tämä vaatii Voxraa ja 1–2 Lyricaa. A on alkanut käyttää edellä mainittuja lääkkeitä alun perin masennuksen ja ahdistuksen takia. Nyt kyseisten lääkkeiden käyttötarkoitus on sikäli muuttunut, että niiden piristävän vaikutuksen takia A saa itsensä edes jotenkin hereille. A ei ota yötä vasten lääkkeitä niin paljon, että ne olisivat syynä hänen aamuiseen väsymykseensä.
A toteaa, että koronarokotteiden haittavaikutuksia on tuotu mediassa yhä enenevässä määrin esiin. A:n mukaan Youtube-videopalvelussa sekä asiantuntijalääkärit että koronarokotteiden uhrit kertovat vakavista ja pysyvistä haittavaikutuksista, joista väsymys on yksi yleisimmistä. A käy läpi myös muita julkisuudessa esillä olleita oireita ja sairauksia, joita hänen mukaansa on epäilty koronarokotteiden aiheuttamiksi. A toteaa, ettei hänelle ole enää yhtään epäselvää, että rokotteet saavat elimistön täysin sekaisin ja että elimistön puolustusmekanismit vaurioituvat täysin.
A toteaa käyneensä 7.3.2024 lääkärin vastaanotolla, josta laaditun potilasasiakirjan mukaan hänellä on diagnooseina huonovointisuus ja väsymys, epäily virusinfektiota seuranneesta väsymysoireyhtymästä sekä pitkäaikainen masennus. De Paulin väsymysoireyhtymä -testi ei puolla täysin normaalia väsymysoireyhtymää. A toteaa näkemyksenään, ettei yksikään lääkäri Suomessa voi sanoa omaa kantaansa koronarokotteesta, koska se asia on tabu. A ei sairastanut kolmannen koronarokotteen saamisen aikaan minkäänlaista flunssaa, koronasta puhumattakaan. A sairasti koronan lievin oirein vasta paljon myöhemmin. A katsoo, ettei hänen väsymyksensä siten johdu pitkittyneestä koronasta. A toteaa, että hänen oireensa ovat jo noin 70prosenttisesti puhtaasti neurologisia.
A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 14.4.2024 julkaistun artikkelin ”Laurenzille ruokailun äänetkin ovat liikaa ja uuvuttavat” (alkuperäinen artikkeli Matthias Trautsch/Frankfurter Allgemeine Zeitung). A toteaa, että vaikka hänen oireensa eivät ole täysin samanlaisia väsymysoireyhtymän kanssa, on niissä hyvin paljon samankaltaisia piirteitä, kuten väsymys ja voimattomuus, jotka eivät korjaannu levolla. A:n mukaan artikkelissa kuvatut oireet ovat hyvin samankaltaisia, jollaisia hänelläkin on.
A:lle aloitettiin viikolla 16 Naltrekson-lääkekokeilu epäillyn väsymysoireyhtymän hoitoon. Vakuutusyhtiö väittää, ettei Pfizerin koronarokotteen tiedetä aiheuttavan väsymysoireyhtymää. A toteaa, että hänen aiemmin lähettämässään artikkelissa kuitenkin selvästi todetaan, että myös itse rokote voi laukaista taudin synnyn.
A toteaa, että hänen vointinsa on pahentunut. Oireet vaikuttavat hänen ihmissuhteisiinsa ja parisuhteeseensa, koska hän ei jaksa enää osallistua mihinkään normaaliin toimintaan. A on erakoitunut sairastamaan, eikä hän ole enää kiinnostunut muista ihmisistä. A toteaa, että hän on harkinnut itsemurhaa, koska hän ei jaksa elää sairautensa kanssa. A kokee, että koronarokote tappoi hänet.
A toteaa, että hänelle on nyt tehty uniapneakoe, jonka perusteella hänellä ei ole uniapneaa. Lääkäri on myös ottanut kantaa A:lle tulleeseen krooniseen väsymykseen. Lääkäri totesi, ettei varsinaista rokotehaitta-diagnoosia voi näin jälkikäteen antaa, vaikka epäilys siitä onkin olemassa. A pitää selvänä, että hänen sairastelunsa alkoi koronarokotteen saamisesta. Lisäksi A toteaa, että Fimean kriteereiden mukaan hänen tapauksessansa on todettavissa selkeä ja pysyvä toimintakyvyn lasku.
Lisäksi A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä 3.7.2024 julkaistun artikkelin ”Eikö kukaan kuuntele?” (alkuperäinen artikkeli Apoorva Mandavilli/The New York Times), jonka mukaan tuhannet yhdysvaltalaiset uskovat sairastuneensa koronarokotteista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutuslautakunta on vastaanottanut vakuutusyhtiön 6.3.2024 päivätyn vastineen sekä 4.4.2024, 22.4.2024, 16.5.2024 ja 9.8.2024 päivätyt lisävastineet.
Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa haittavaikutuksina erilaisia yleisoireita, kuten väsymystä. Valmisteyhteenvedossa kuitenkin todetaan, että rokotteen haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja nopeasti väistyviä, eikä rokotteen tiedetä aiheuttavan pitkäaikaista invalidisoivaa väsymystä.
Potilasasiakirjojen perusteella A:lla on ollut väsymysoireilua jo ennen ensimmäistä Comirnaty-rokotetta. Yhtiö katsoo, että A:n väsymys liittyy todennäköisesti perussairauksiin ja elämäntapoihin sekä lääkkeiden epäsäännölliseen käyttöön. A:n ”totaalinen fyysinen voimattomuus” on potilasasiakirjojen perusteella subjektiivista oireilua, eikä varsinaisia kliinisiä löydöksiä ole sen osalta tehty.
Vakuutusyhtiö huomauttaa, että lääkevahinkojen käsittely perustuu kirjalliseen selvitykseen, jossa olennaisena osana ovat potilasasiakirjamerkinnät. Potilasasiakirjamerkintöjen laatiminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa merkintöjen oikeellisuuteen.
Vahingonkorvausoikeudessa lähdetään siitä, että korvausta vaativan tulee näyttää aiheutunut vahinko toteen. Vakuutussopimuslaissa todetaan nimenomaisesti, että korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Todistustaakka vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden perustavan syy-yhteyden olemassaolosta on lähtökohtaisesti korvausta vaativalla. Vakuutusyhtiöllä ei pääsääntöisesti ole vaatimuksen torjuakseen velvollisuutta osoittaa todellista syytä vahinkoon. Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa korkeimman oikeuden antamiin ratkaisuihin KKO 2005:99 ja KKO 2005:115.
A:n velvollisuus on osoittaa, että rokotteen sekä oireilun ja epäillyn sairauden välillä on todennäköinen syy-yhteys. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A ole esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella syy-yhteys rokotteen ja A:lla ilmenneiden oireiden ja epäillyn sairauden välillä voitaisiin katsoa olevan todennäköinen. Pelkästään se, että syy-yhteys voi olla mahdollinen, ei riitä siihen, että vahinko voisi tulla lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi.
Yhtiö viittaa A:ta koskevaan 31.7.2024 päivättyyn lääkärin konsultaatiovastaukseen, jossa todetaan A:n mieltäneen väsymyksensä lisääntyneen erityisesti kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen. Toinen lääkäri on jo aiemmin todennut, että tilanteessa on vaikea arvioida, onko kysymyksessä enemmän A:n perussairauden (mielialaongelma) paheneminen, joka ajoittuu rokotuksen kanssa samaan aikaan, vai onko A:lla mahdollisesti väsymysoireyhtymä, joka voisi liittyä sairastettuun virusinfektioon tai rokotukseen. Selvää rokotukseen liittyvää haittavaikutusta ei ole voitu oireiden perusteella diagnoosina asettaa.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 11.5.2021—31.7.2024. A:lla on perussairauksina masennus, ahdistus, kilpirauhasen vajaatoiminta, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja psoriasis.
Potilaskirjausten mukaan A sai koronavirusrokotteet 24.5.2021, 16.8.2021 ja 15.1.2022. Kirjauksista ei ilmene, millä valmisteilla rokotteet on annettu. Vakuutusyhtiön vastineen mukaan kaikki kolme rokotusta on annettu Comirnaty-valmisteella. Lisäksi A on kertonut vahinkoilmoituksessaan 15.1.2022 annetun rokotteen osalta, että kyse on ollut Pfizerin valmisteesta.
Potilaskirjaukset 11.5.—27.12.2021
Potilaskirjausten mukaan A on eläkkeellä masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. A:lla oli ilmennyt myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja hypomaanisia oireita suuremmilla mirtatsapiini-annoksilla. A:ta oli hoidettu aiemmin psykiatrian poliklinikalla, mutta hoito oli siirretty terveyskeskukseen. A:n oireiden hallintaan oli kokeiltu runsaasti erilaisia lääkekombinaatioita, mutta A:lle oli tullut niistä kaikista sivuvaikutuksia, kuten ihon punoitusta ja kasvojen turvotusta. Seronil oli ollut ainoa lääke, josta A:lle ei ollut tullut sivuvaikutuksia. Kyseinen lääke ei ollut kuitenkaan auttanut A:ta. A oli hyötynyt Lyricasta ahdistuksen hoidossa. A:lla oli taustalla alkoholismia, mutta hän oli ollut jo vuosia raittiina.
Kiirevastaanoton 19.5.2021 päivätyn kirjauksen mukaan A:n mielialan tilanne oli pahentunut. A kertoi, että erityisesti kaksi edellistä viikkoa olivat olleet raskaita. Aloitekyky ja kiinnostus asioita ja elämää kohtaan olivat poissa. A nukkui huonosti. A koki saavansa iloa vain tupakoinnista ja veikkauspelien pelaamisesta. A koki, että hänellä oli ystäviä tarpeeksi. A kuitenkin ikään kuin vältteli ihmisiä, vaikka hän tiesi sen olevan huono asia. A:lla oli ollut ajoittain itsetuhoisia ajatuksia.
Kiirevastaanoton 20.5.2021 tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut jo vuosia itsetuhoisia ajatuksia, mutta hän ei kuitenkaan ajankohtaisesti suunnitellut itsemurhan tekemistä. A koki, että hänen aloitekyvyttömyytensä ja jaksamattomuutensa olivat lisääntyneet. A:lla oli käytössä Ketipinor-, Mirtazapin-, Rivatril- ja Lyrica-lääkitykset.
Vastaanottokäynnillä 27.5.2021 A kertoi, että hän oli noin kaksi kuukautta sitten kokeillut ajaa Ketipinor- ja Mirtazapin-lääkitykset alas, jolloin hänen psyykkinen vointinsa oli huonontunut huomattavasti. A:lla oli ollut aiemminkin omatoimisia lääkkeiden alasajoja, joista hänelle oli seurannut psyykkisen voinnin romahtaminen.
Kesäkuussa 2021 A:lla käytössä olleiden mielialalääkitysten annostuksia muutettiin. A kertoi kokeilleensa oma-aloitteisti Seronil-lääkitystä viikon verran, jolloin hänen vointinsa oli mennyt huonommaksi.
Heinäkuussa 2021 tehdyissä potilaskirjauksissa on useita terveydenhuollon merkintöjä A:n masennusoireilun pahentumisesta. A oli pyrkinyt lopettamaan tupakoinnin. A:n ongelmallista lääkkeidenkäyttöä pidettiin merkityksellisenä asiana, sillä A lopetti lääkkeiden käyttämisen ahdistusoireilun ollessa vähäisempää, minkä seurauksena hänen vointinsa romahti. Tämä taas johti siihen, että A käytti lääkkeitä hyvin runsaasti ja jopa ylimääräisesti. A:n voinnissa todettiin olleen tästäkin syystä vaihtelua.
Elokuussa 2021 A on kuvannut psyykkistä vointiaan vaihtelevaksi. Enimmäkseen A koki olevansa alavireinen. A:n Rivatril-lääkitys oli vastikään vaihdettu Temesta-lääkitykseen.
Syyskuussa 2021 A on kertonut käyttävänsä Klotriptyl-, Mirtazapin-, Ketipinor-, Temesta- ja Rivatril-lääkityksiä. A kuvaili vointiaan nuutuneeksi, vetämättömäksi ja aloitekyvyttömäksi. A kertoi syövänsä ja nukkuvansa hyvin. Kirjauksissa mainitaan aiemmin mainittujen lääkkeiden lisäksi Zopinox- ja Lorazepam-lääkitykset. A sai BDI-masennuskyselyssä 46 pistettä, joka viittasi vaikeaan masennukseen.
Lokakuussa 2021 A koki olevansa fyysisesti ja psyykkisesti täysin loppu. A koki huolta raha-asioista. Lisäksi A:n molemmissa akillesjänteissä oli repeämät, jotka vaivasivat A:ta edelleen. Kirjauksissa mainitaan aiemmin mainittujen lääkkeiden lisäksi Levozin-lääke. A kertoi, että päällimmäisenä ongelmana hänellä oli väsymys. A kertoi olevansa aamulla ryvettynyt ja vedon olevan poissa. Välillä A joutui jatkamaan uniaan puoleenpäivään asti. Väsymys hellitti iltapäivästä ja iltaa kohti. Viime aikoina A:n päivärytmi oli kääntynyt niin, että hän oli loppuillasta ja alkuyöstä virkeä, eikä uni tullut. Ruokarytmistään A kertoi, että hän joi aamulla vain kahvia, eikä syönyt mitään. A söi tukevan lounaan ja seuraavan kerran illalla kello 22–23. A ei syönyt välipaloja. A:lla ei ollut harrastuksia. Liikunta tuli lähinnä hyötyliikunnan muodossa ja viikonloppuisin tapahtuvista kävelylenkeistä. A pyrki pääsemään eroon tupakanpoltosta ja hän käytti nikotiinivalmisteita. A joi kahvia paljon. A pohti, voisiko hänellä olla ongelmia testosteronitasoissa. A:lla oli ylipainoa.
Marraskuussa 2021 A kertoi lääkärin vastaanotolla, ettei hän kokenut oloaan masentuneeksi vaan fyysisesti hyvin väsyneeksi. Mittauksissa A:n S-Testo oli 14 ja sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) oli 53, josta laskennallinen vapaa testosteroni oli 179.27 pmol/l eli viitevälin sisällä. Prolaktiiniarvo oli 219 eli normaali. LH-arvo oli 8.7. A:lle suositeltiin aiempaan tapaan liikunta- ja ruokavaliohoitoa, painonpudotusta ja vähäisten unien korjaamista. A kertoi 25.11.2021, että hänen olonsa huononeminen oli alkanut noin kolme viikkoa sitten pahentuen koko ajan. A oli vetämätön. A:lla oli tunne, etteivät hänen jalkansa kantaneet. Lisäksi A koki, että hänellä oli päässä kramppaamisen tunnetta.
Joulukuun 2021 alkupuolella A oli edelleen väsynyt ja uupunut. A:lla oli pelko, että hänellä olisi kasvain kilpirauhasessa. Lääkäri viittasi A:n elintapoihin ja totesi uskovansa, että A:n väsyneisyyden syy johtui niistä. Joulukuun 2021 puolivälissä A koki väsymyksen helpottaneen. Lisäksi A kertoi kuulleensa tuttaviltaan, että heillä oli ollut samanlaista oloa koronarokotteen saamisen jälkeen. Joulukuun 2021 loppupuolella A:n on kuvattu olevan kuitenkin edelleen väsynyt. A:lta otetuissa kilpirauhaskokeissa TSH oli 0.224 ja T4V 15.4.
Potilaskirjaukset 5.1.—5.7.2022
Tammikuun 2022 alkupuolella A sai Duloxetine-reseptin.
Helmikuun 2022 alkupuolella A kertoi, että Duloxetine-lääkitys oli aluksi tuntunut auttavan, mutta hänelle oli tullut lääkeannoksen nostamisen jälkeen tuskaisempi ja sekavampi olo, jonka vuoksi hän oli lopettanut lääkkeen käytön. A koki olevansa aloitekyvytön ja masentunut. A:lle aloitettiin Suprium-lääkitys. Helmikuun 2022 puolessavälissä A kertoi kokevansa, että hänellä oli hieman helpompi olo. Helmikuun 2022 loppupuolella A kertoi, että hän oli joutunut lopettamaan Suprium-lääkkeen käytön, koska hänelle oli tullut kauhea olo ja hän oli saanut aggressiivisia kohtauksia. A koki vointinsa olevan hyvin huono.
Maaliskuun 2022 alkupuolella A kertoi, että väsymys oli alkanut kororokotteiden saamisen jälkeen. Maaliskuun 2022 puolessavälissä A kävi lääkärin vastaanotolla kontrollikäynnillä, jossa käsiteltiin A:n väsymystä ja kerrattiin A:n elintapoja. A:lla oli yskää ja keuhkojen vinkunaa.
Huhtikuun 2022 alkupuolella tehdyissä potilaskirjauksissa on merkintöjä A:lta otettujen laboratoriokokeiden vastauksista, jotka olivat normaalit. Kilpirauhasarvot olivat vakaalla tasolla. A pohti Fluanxol-lääkkeen aloittamista, mutta lääkäri ei määrännyt hänelle kyseistä lääkettä.
Toukokuun 2022 puolessavälissä A oli yhteydessä terveydenhuoltoon ja kertoi, että hänen psyykkinen vointinsa oli romahtanut, kun hän oli yrittänyt vähentää lääkitystä. Lisäksi taustalla oli tupakoinnin lopettamisen epäonnistuminen.
Kesäkuun 2022 alkupuolella A kertoi, että hänen väsymyksensä tuntui vain pahentuvan.
Heinäkuun 2022 alkupuolella A kertoi, että hänellä oli päässä outo olo etenkin aamuisin. A:sta myös tuntui, ettei mikään lääke vaikuttanut häneen enää niin kuin ennen. A:lle tehtiin rintakehän röntgentutkimus, jossa ei todettu varjostumia eikä pleuranestettä, mutta mahdollisesti hieman interstitielliä kuvioituslisää.
Potilaskirjaukset 18.1.—18.12.2023
Vuonna 2023 tehdyissä potilaskirjauksissa on useita merkintöjä A:n kokemasta väsyneisyydestä, jonka A kertoi alkaneen samoihin aikoihin koronarokotteen saamisen kanssa. Lisäksi kirjauksissa on useita merkintöjä A:n lääkitykseen tehdyistä muutoksista.
Helmikuussa 2023 A kertoi olevansa pohjattoman väsynyt. Lisäksi A:lta oli tullut valkoista ulostetta.
Maaliskuussa 2023 A kertoi, että hänen olonsa oli mennyt vain huonommaksi. A:lla käytössä olleiden Mirtazapin- ja Ketipinor-lääkitysten annostusta nostettiin, koska kyseisten lääkkeiden yhdistelmä oli aiempien potilaskirjausten perusteella osoittautunut parhaimmaksi. A kävi valkoisten ulosteiden vuoksi ylävatsan ultraäänitutkimuksessa, jossa ei todettu rasvoittunutta maksaa lukuun ottamatta mitään poikkeavaa.
Huhtikuussa 2023 A:lta otettujen laboratoriokoetutkimusten vastaukset olivat muutoin viitearvoissa, mutta triglyseridipitoisuutta mittaava arvo oli 4.10.
Toukokuun 2023 potilaskirjausten mukaan A:lle tehdyn sokerirasituskokeen tulokset olivat normaalit, mutta pitkäaikaissokeri oli aivan viiterajan yläpäässä. Myös A:n testosteronitasot olivat normaalit.
Kesäkuussa 2023 A:lle aloitettiin hoitokokeiluna paroksetiinilääkitys. A kuitenkin lopetti lääkkeen käytön kesäkuun loppupuolella.
Elokuun 2024 potilasmerkintöjen mukaan A oli käynyt laboratoriokokeissa, joiden tulokset olivat muutoin normaalit, mutta lisäkilpirauhashormoniarvo oli hieman yli viitearvojen ylärajan.
Lokakuussa 2023 A:lle tehtiin unipolygrafiatutkimus, joka kuitenkin epäonnistui.
Potilaskirjaukset 15.1.2024—31.7.2024
Vuonna 2024 tehdyissä potilaskirjauksissa on useita merkintöjä A:n kokemasta väsyneisyydestä, jonka A kertoi alkaneen kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen. Lisäksi potilaskirjauksissa on useita merkintöjä A:n lääkityksiin tehdyistä muutoksista.
Tammikuussa 2024 A kertoi, että hänen keuhkonsa alaosassa oli ollut paineentunnetta ja pistelyä jo kolmatta viikkoa. A:lta otettu pika-CRP-arvo oli alle 5. Keuhkoista kuului kuunneltaessa emfysemaattiset hengitysäänet. A:lle tehtiin keuhkojen röntgentutkimus, joka oli normaali. Lääkäri arvioi, että oire voisi olla tukirankaperäinen, koska se liittyi liikkeeseen ja syvään hengitykseen. Lisäksi A:lla oli alaselkäkipua.
Kontrollikäynnillä 7.3.2024 A kertoi väsymyksen ja uupuneisuuden olleen voimistumaan päin. A koki varsinkin aamulla herätessä voimakasta uupumusta ja käynnistyminen meni puoleenpäivään. A kertoi, että hänen keskittymiskykynsä oli jatkuvasti heikko, pinna oli kireällä ja lisäksi hän ärtyi helposti. Fyysinen rasitus uuvutti. Arjen askareet tuntuivat A:sta raskailta ja kaiken energian vieviltä. Oireistossa oli A:n mukaan aaltoilua siten, että hän saattoi olla virkeä 4–5 päivää, jonka jälkeen tuli romahdus. Uupumuksessa oli mukana paljon psyykkistä haluttomuutta. Varsinkin talvet olivat olleet A:lle aina raskaita. A täytti de Paulin väsymysoireyhtymäkyselyn, jonka perusteella A ei tunnistanut kaikista oireryhmistä selvää oireilua. A:n kilpirauhastilanne oli saatu melko optimaaliseksi.
Kontrollikäynnillä 7.3.2024 A:n olemus oli aiemmin kaltainen. Lääkäri totesi, että A:n oirekuvassa oli varmastikin monta selittävää tekijää, mukaan lukien pitkäaikainen psyykkinen oireisto ja mahdollisesti elintavat. Lääkäri totesi, että nopea muutos väsyneisyydessä liittyen koronarokotuksiin voisi ajaa ajatusta väsymysoireyhtymänkin suuntaan. Käynnin kirjauksiin on merkitty diagnooseiksi pitkäaikainen masennus, huonovointisuus ja väsymys sekä epäily väsymysoireyhtymästä.
Huhtikuussa 2024 A oli terveydenhuoltoon yhteydessä jo pidempään vaivanneen alaselkäkivun takia.
Potilaskirjauksen 17.7.2024 mukaan A:lle oli tehty yöpolygrafiatutkimus, jonka tulosten perusteella A:lla ei todettu uniapneaa. Rekisteröinnin aikana oli todettu kuorsausta.
Konsultaatiovastauksen 31.7.2024 mukaan A oli toivonut diagnoosia koronarokotteen aiheuttamasta haittavaikutuksesta. Vastauksen kirjoittanut lääkäri totesi, että kyseistä diagnoosia ei voi asettaa jälkikäteen, vaikka epäilyä onkin, että rokotuksella on saattanut olla jonkinlaista osuutta väsymysoireiston lisääntymiseen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmennyt jatkuva väsymys korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina masennus, ahdistus, kilpirauhasen vajaatoiminta, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja psoriasis. A on eläkkeellä masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. A:lla on ilmennyt myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja hypomaanisia oireita suuremmilla mirtatsapiini-annoksilla. A:ta on hoidettu aiemmin psykiatrian poliklinikalla. A:n oireiden hallintaan on kokeiltu runsaasti erilaisia lääkekombinaatioita. A saattoi lopettaa lääkityksen silloin, kun hänen ahdistusoireensa olivat lievempiä. Tästä oli seurannut A:n voinnin huononemista. A:lla on taustalla alkoholismia, mutta hän on ollut jo vuosia raittiina.
A oli 19.5.2021 terveydenhuoltoon yhteydessä ahdistus- ja masennusoireiden pahentumisen takia. Seuraavana päivänä A hakeutui jälleen lääkärin vastaanotolle, jossa hän kertoi, että hänen aloitekyvyttömyytensä ja jaksamattomuutensa olivat lisääntyneet. A:ta koskevissa potilaskirjauksissa on tästä lähtien kuvattu erityisesti aamuun painottuvaa väsymysoireilua.
A sai koronavirusrokotteet 24.5.2021, 16.8.2021 ja 15.1.2022.
A on kertonut, että väsymys on pahentunut, muuttunut lamauttavaksi ja kroonistunut koronarokotteiden ja erityisesti kolmannen koronarokotteen saamisen jälkeen. A:n elintavoista on kerrottu muun muassa, ettei A syönyt aamupalaa, mutta hän söi tukevan lounaan ja seuraavaksi kello 22–23. A:n liikkuminen muodostui lähinnä hyötyliikunnasta ja satunnaisista kävelylenkeistä. Lisäksi A:n kerrotaan tupakoivan.
A:n ahdistus- ja masennusoireita ja väsymystä pyrittiin hoitamaan lääkitysannoksia säätämällä ja muutamien uusien lääkkeiden kokeiluilla. Näistä oli A:lle korkeintaan lyhytaikainen vaste. A:n kerrotaan muuttaneen lääkitysannoksia toisinaan itse; esimerkiksi toukokuussa 2022 A kertoi yrittäneensä vähentää lääkityksiä, jolloin hänen psyykkinen vointinsa oli romahtanut. A:lle tehtiin useita erilaisia tutkimuksia, joissa ei kuitenkaan todettu A:n oireita selittäviä löydöksiä. Kontrollikäynnillä 7.3.2024 lääkäri on todennut, että A:n oirekuvassa on varmastikin monta selittävää tekijää, mukaan lukien pitkäaikainen psyykkinen oireisto ja mahdollisesti elintavat. Lääkäri totesi myös, että nopea muutos väsyneisyydessä liittyen koronarokotuksiin voisi ajaa ajatusta väsymysoireyhtymänkin suuntaan.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on ollut väsymysoireita jo ennen ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamista. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n väsymysoireet ovat todennäköisesti seurausta A:lla käytössä olevasta runsaasta keskushermostoon vaikuttavasta lääkehoidosta, lääkehoidossa tapahtuneista muutoksista sekä A:n perussairauksista.
Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla ilmennyt kroonistunut väsymys ei ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila