Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle toukokuussa 2018 metsätilallaan havaitusta mustakorosienen aiheuttamasta vahingosta. Kyse oli kuusen sienitaudista, jonka tyypillisiä oireita olivat pihkavuotoiset korot puun rungossa ja oksissa sekä oksien ja latvakasvaimen kuivuminen. Tauti voi johtaa puiden kuolemaan ja siitä aiheutuu metsänviljelyssä laadullisia ja kasvullisia tappioita.

Vakuutusyhtiö oli maksanut päätöksillään 5.12.2018 ja 7.11.2019 puustolle aiheutuneesta vahingosta yhteensä 20 827,64 euron korvauksen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen arvioiman vahingoittuneiden puiden puutavaralajisiirtymän ja kuolleiden puiden perusteella. Tilanteen seuraamisesta oli sovittu 28.12.2019. Vuonna 2022 oli pyydetty Luonnonvarakeskukselta (Luke) selvi­tystä mustakoron aiheuttamista vaurioista viidellä metsäkuviolla, joissa taudin vaikutus oli eniten näkyvissä. Luken 17.3.2023 päivätyn raportin mukaan tau­din vaurioittamat metsäkuviot oli arvioitu puuntuotannon kannalta taloudelli­sesti vajaatuottoisiksi niin, että puuston laadunaleneman vuoksi kantorahatulon arvioitiin jäävän keskimäärin 24 prosenttia normaalia alhaisemmaksi.

Päätöksellään 7.7.2023 vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta lisäkorvausta. Yh­tiö katsoi, että tutkitut metsäkuviot eivät olleet Luken raportin puustojen jatkokehitysennusteiden perusteella kehityskelvottomia. Kehityskelvottomuudella tarkoitettiin metsän odotetun arvokasvun jäämistä niin alhaiseksi, että metsän uudistaminen heti oli jatkokasvattamista kannattavampaa. Puuston kasvu oli oletettu normaaliksi ja taudin vaikuttavan vain puuston laatuun. Va­kuutusehtojen mukaan metsän vajaatuottoisuus arvioitiin Tapio Oy:n suositus­ten mukaisesti. Vajaatuottoisuuteen vaadittiin puuston jääminen metsikkökuviolla alle 50 prosenttiin kasvupaikan harvennusmallien vähimmäisrunkoluvusta tai pohjapinta-alasta. Puutavaran lajisiirtymä korvattiin, kun kuvio uudistettiin. Odotusarvoa ei korvattu, jos metsä uudistettiin ennen päätehakkuuikää, koska metsää ei ollut arvioitu kehityskelvottomaksi. Vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 3.1.2024 anta­massaan päätöksessä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut asian uudelleen käsittelyä vedoten hankkimaansa Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan lausuntoon. Osalla metsätilan lohkoista mustakoron tartunta oli koko puustossa ja alensi merkittävästi puiden kasvua. Myös Luonnonvarakeskus oli todennut asian metsäarviossaan. Mustakoron vuoksi tilan arvo oli laske­nut merkittävästi, sillä osalla lohkoista, joilta ei saada ainespuuta, arvo oli uudistuskulut huomioiden negatiivinen. Kyseisen metsäpalstan myyminen oli tau­din vuoksi lähes mahdotonta. Mustakoron vaurioittamia puita oli erityisen pal­jon, joten vetoaminen noin 60 vuoden päästä tehtävään uudistushakkuuseen ja puiden arvioimiseen silloin ei vastannut todellista tilannetta. Ensimmäinen vahinkoilmoitus oli tehty 26.05.2018, joten asian käsittely oli kestänyt pitkään.

Vakuutuksenottaja on huomauttanut lisäkirjelmässään 23.2.2024, että taudin havaitsemisen jälkeen vuonna 2018 metsää oli hakattu suuremman tuhon vält­tämiseksi. Puumäärä ja hinta olivat jääneet arvioitua alhaisemmiksi, joten väite korvauksen maksamisesta yli ehtojen oli aiheeton. Kun tila oli vuonna 2011 hankittu, ei mustakorosta ollut mainintaa. Luken arviossa vuodelta 2022 tautia oli 50-60 prosentissa puustosta lohkosta riippuen. Lisäkirjelmän aikaan osalla lohkoista jo kaikki puut olivat saastuneet, joten tauti oli edennyt voimakkaasti.

Lisäkirjelmissään 26.5.2024 ja 30.6.2024 vakuutuksenottaja on vedonnut sii­hen, että metsän kehityskelpoisuudesta huolimatta puutavaralajisiirtymä oli selvä. Kolmella lohkolla paras tukkikertymä oli jo menetetty ja kasvatettiin vain kuitu- tai pahimmassa tapauksessa energiapuuta. Sairaiden puiden poistami­nen ei ollut realistista, sillä niiden osuus vaihteli 50 - 100 prosenttiin. Vakuu­tusyhtiön esitys metsän uudistamisesta 50-60 vuoden kuluttua oli kohtuuton, sillä vahinko oli nähtävissä, ja tiedettiin, mihin se oli johtamassa. Käytännössä vakuutusyhtiö vapautui näin korvausvelvoitteestaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt vakuutuksenottajan vaatimuksen vedoten vakuu­tusehtoihin ja toistanut päätöksissään lausumansa seikat. Saadun tiedon pe­rusteella vakuutuksenottajan metsä ei ollut vahingon johdosta kehityskelvoton, joten vuosina 2018 ja 2019 oli maksettu vakuutuskorvausta yli ehtojen. Metsän kasvattaminen oli yhä kannattavampaa kuin sen uudistaminen. Vakuu­tusyhtiö on katsonut hoitaneensa vahinkoa sienituhojen luonteen mukaisesti.

Luonnonvarakeskus on Suomen johtava tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio maa- ja metsätalousministeriön toimialalla. Luonnonvarakeskuksen raportissa todettiin mustakoron aiheuttaneen vakuutuksenottajan metsässä vajaatuottoisuutta, mutta metsä ei ollut mennyt kehityskelvottomaksi. Näin ollen vakuu­tusehtojen mukaiset korvausperusteet eivät täyttyneet eikä metsävakuutuksesta voitu maksaa korvausta. Vakuutuksesta ei korvattu muita omaisuusetuuksien menetyksiä tai vahingosta välillisesti aiheutuvia tappioita.

Vakuutusyhtiö on lisävastineissaan 12.4.2024 ja 20.6.2024 toistanut asiassa lausumiaan seikkoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko metsävakuutuksen perusteella korvaukseen oikeuttavaa sienitautivahinkoa näytetty sattuneen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Maatilavakuutukseen liittyvän metsävakuutuksen 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu metsä. Metsään kuuluvat vakuutuskirjassa mainitun metsätilan metsätalousmaan puusto ja taimikko. [...]
Metsän puustolla tarkoitetaan puustoa, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on vähintään 8 cm tai valtapituus havupuustossa vähintään 7 metriä ja koivikossa vähintään 9 metriä.
Metsän taimikolla tarkoitetaan puustoa, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm tai valtapituus havupuustossa alle 7 metriä ja koivikoissa alle 9 metriä. [...]

Vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan Laaja Metsävakuutus korvaa kohdissa 2.1 — 2.8 kerrotuista tapahtumista aiheutuneet vahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 2.6, Sienitautien aiheuttamat vahingot, mukaan va­kuutuksesta korvataan sienitautien aiheuttama vahinko puustolle ja taimikolle. Puustolle ja taimikolle aiheutunut vahinko korvataan, kun keinollinen metsittäminen on vahingon johdosta syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tar­peen ja yhtenäinen metsitettävä alue on vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen.

Vakuutuksesta ei korvata puustolle ja taimikolle aiheutuneita sienitautivahinkoja, jotka on aiheuttanut jokin puuainesta lahottava sienitauti kuten juurikääpä. Metsänhoitotöiden tai puunkorjuun yhteydessä syntyneistä puiden tai taimien ulkoisista vaurioista johtuvia sienitautivahinkoja ei korvata.

Puutavaralle, istutettaville taimille ja hakkuutähteelle aiheutuneita sienitautivahinkoja ei korvata.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1, Vahingon määrän arvioiminen, mukaan vakuu­tuksesta korvataan vahingon johdosta metsän puustolle, taimikolle, puutavaralle, hakkuutähteelle ja istutettaville taimille aiheutunut metsätaloudellisen arvon menetys.

Poikkeukset vahingon arvioimis- ja korvausperusteista mainitaan erikseen kun­kin vakuutustapahtuman yhteydessä ehtokohdassa 2.

Vahingon määrän arvioinnissa ei oteta huomioon muita omaisuuteen liittyvien etuuksien menetyksiä tai vahingosta välillisesti aiheutuvia tappioita.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1, Puustolle aiheutuneet vahingot, mukaan puustolle aiheutunut vahinko korvataan hakkuuarvon menetyksen perusteella. Puuston hakkuuarvolla tarkoitetaan puustosta saatavaa kantorahaa käypinä puutavaralajeina myytäessä.

Puuston hakkuuarvon menetyksen laskennassa huomioidaan vahingon seu­rauksena tapahtuva puuston tuhoutuminen, käyttökelvottomaksi joutuminen, puutavaralajisiirtymä ja korjuukustannusten nousu. Vahingon suuruus määri­tellään laskemalla puuston hakkuuarvo ennen vahinkoa ja sen jälkeen.

Nuorelle puustolle korvataan lisäksi liian aikaisin tapahtuneesta hakkuusta ai­heutunut odotusarvovahinko, mikäli metsikkö vahingon johdosta muuttuu vajaatuottoiseksi. Vajaatuottoisuus arvioidaan Tapio Oy:n voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaisesti.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2, Taimikolle aiheutuneet vahingot, mukaan taimikolle aiheutunut vahinko korvataan kustannusarvon menetyksen perus­teella. Taimikon kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kas­vattamisesta aiheutuneita kustannuksia. Korvaus voidaan maksaa toteutuneiden taimikon uudistamiskustannusten perusteella tai vaihtoehtoisesti käyttää Tapio Oy:n laatimia summa-arvomenetelmän mukaisia taulukoita arvon määrittämiseksi.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että vakuutuskorvausta maksetaan vain vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa erikseen määritellyistä vahingoista eli vakuutustapahtumista. Näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle. Vakuutusehdoissa voidaan myös antaa määräyksiä siitä, miten vahingon määrä on eri tilanteissa arvioitava ja laskettava. Vahinkoon sovelletaan vakuutustapahtuman sattumisajankohtana voimassa olevia vakuutusehtoja.

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajalla voimassa olevan metsävakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa 2.6 on määritelty korvattavaksi vakuutustapahtumaksi sienitautien aiheuttama vahinko puustolle ja taimikolle silloin, kun keinollinen metsittäminen on vahingon johdosta syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tarpeen ja yhtenäinen metsitettävä alue on vähintään 0,5 heh­taarin suuruinen. Näin ollen vakuutusehtojen mukaan pelkkä sienitaudin ha­vaitseminen puustossa ei itsessään vielä merkitse korvattavan vakuutustapahtuman sattumista. Korvauksen saamisen edellytykseksi on asetettu sienitaudin aiheuttama niin merkittävä metsän vajaatuottoisuus, että sen vuoksi on ryh­dyttävä keinolliseen metsittämiseen vähintään 0,5 hehtaarin alueella.

Lautakunnalle on toimitettu selvityksenä vakuutuksenottajan metsävahingosta Luonnonvarakeskuksen 17.3.2023 päivätty raportti sekä Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan 3.10.2023 antama lausunto.

Luonnonvarakeskuksen raportissa on arvioitu puuston vaurioita ja metsän vajaatuottoisuutta vakuutuksenottajan metsätilan viiden puustoltaan eri ikäisen metsäkuvion osalta. Mustakoron aiheuttamia vaurioita oli todettu kahdella metsäkuviolla 90 prosentissa ja kolmella kuviolla 50-60 prosentissa kuusista, joten sienitautivahingot olivat merkittäviä. Raportin mukaan puustojen jatkokehitysennusteet osoittivat, että mustakoron aiheuttaman laadunaleneman takia tapahtuva 60 prosentin siirtymä tukista kuituun johtaisi keskimäärin 24 prosenttia alhaisempiin kantorahatuloihin ja neljän prosentin korkokannalla tarkasteltuna 22 prosenttia alhaisempiin nettotulojen nykyarvoihin verrattuna normaaliin tilanteeseen. Puustojen jatkokehitysennusteiden perusteella metsäkuvioita ei kuitenkaan pidetty kehityskelvottomina eli arvokasvultaan niin vajaatuottoisina, että uudistaminen heti olisi kannattavampaa kuin jatkokasvattaminen.

Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan lausunnon mukaan kasvatusmetsävaiheessa oleva kuusipuusto kärsi huomattavista rungon arvokkaimpaan osaan kohdistuneista laatuvahingoista. Niiden vuoksi arvokkainta tukkipuuta siirtyi kuitupuu- tai energiajakeiksi ja puuston hakkuuarvo oli selvästi alentunut. Mustakoro vaurioitti puun solukkoa, jolloin myös puiden kasvu heikkeni. Lausun­nossa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, missä määrin ja kuinka suurella alalla mustakoro oli aiheuttanut metsän vajaatuottoisuutta, eikä siitä mahdolli­sesti seuraavaan metsän uudistamistarpeeseen.

Lautakunta pitää käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella selvänä, että vakuutuksenottajan metsätilan puustoa on kohdannut sen hakkuuarvoa alentava sienitautivahinko. Asiantuntijaselvityksistä ei kuitenkaan ilmene, että puuston vauriot olisivat olleet ainakaan toistaiseksi tutkituilla selvimmin vahingoittuneillakaan metsäkuvioilla niin suuria, että niiden aiheuttaman metsän taloudellisen vajaatuottoisuuden takia kyseisten metsäkuvioiden keinollista uudelleen metsittämistä olisi pidetty vakuutusehtojen kohdassa 2.6 edellytetyllä tavalla tarpeellisena. Vakuutuksenottaja ei ole edes väittänyt, että met­sässä olisi tehty tutkimusten jälkeen sienitaudin vuoksi uudistushakkuita.

Näin ollen lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vakuutuksenottajan metsätilan puustoa olisi kohdannut metsävakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Asiassa ei myöskään ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella va­kuutusyhtiön vakuutusehtoihin perustuvaa korvauspäätöstä olisi pidettävä lopputulokseltaan kohtuuttomuuteen johtavana. Lautakunnan näkemyksen mu­kaan asiaa ei ole syytä arvioida toisin vain sen johdosta, että vakuutusyhtiö on maksanut vakuutuksenottajalle korvauksia sienitaudin aiheuttamasta puutavaralajisiirtymästä vuosina 2018 ja 2019.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren