Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas huomasi 7.1.2024, että pesuhuoneen ja saunan katosta tippui vettä. Kartoitusraportin 8.1.2024 mukaan saunan alakattorakenteessa kulkeva kylmän käyttöveden putki oli jäätynyt ja haljennut.  Vuoto oli kastellut saunan, pesuhuoneen ja vessan katto- ja seinärakenteita sekä ulkoseinärakenteen ulkoverhoukseen asti. Asiakkaan omakotitalo on rakennettu vuonna 1984.

Vakuutusyhtiö totesi 9.1.2024 korvauspäätöksessään, että vakuutuksesta korvataan vuotaneen veden aiheuttama vahinko. Rikkoutuneen putken korjaus- tai uusimiskustannuksia ei korvattu, koska rikkoutuminen oli aiheutunut rajoitusehdon mukaisesta jäätymisestä. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että maksettavasta korvauksesta tehdään 25 prosentin suojeluohjevähennys, koska suojeluohjeen 5.5.1 mukaisesti kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan nykyarvokorvaus rakennuksen osasta, eli tässä tapauksessa pesuhuoneen ja saunan laatoituksesta. Pesuhuoneen ja saunan ikä oli vahinkohetkellä 40 vuotta. Vakuutusyhtiö viittasi Suomen Rakennustietosäätiön RT-korttiin 180922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot), jonka mukaan pesuhuoneen tekninen käyttöikä kosteussulkusivelyllä on normaaleissa olosuhteissa 15 vuotta ja kevyissä olosuhteissa 20 vuotta. Jos olosuhteiksi katsotaan luokka kevyt, käyttöikä olisi tullut täyteen 20 vuotta sitten, joten vakuutusyhtiö katsoi rakennuksen osan nykyarvon laskeneen 100 prosenttia, jolloin jäännösarvo oli 0 prosenttia. Pesuhuoneen ja saunan ikä ja nykyarvo huomioiden laatoituksen ja vesieristeen uusimiskustannuksista ei jäänyt korvattavaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.  Asiakas vaatii, että vahinko korvataan ilman suojeluohjevähennystä. 

Asiakas kertoo, että talossa oli eletty normaalia arkea, lämmitys oli ollut päällä ja takkaa poltettiin päivittäin. Asiakas kiistää tarkastusraportissa mainitun pesuhuoneen ikkunan jäätymisen paikkansa pitävyyden. Asiakkaan mukaan tämä on virheellinen tulkinta raportista. Kyseessä oli ulko-ovi, joka oli kaksiosainen ja ulko-ovien välinen tila oli noin 20 senttimetriä. Vesiputken jäätymisestä johtuen vesi suihkusi voimalla ulko-ovien väliin karmin yläpuolelta, jolloin ulommaisen oven ikkunassa oli jäätynyttä vettä, joka taas ei kerro asunnon lämpötilasta mitään, koska ulommainen ovi ei ole lämmin, vaan ulkolämpötilan mukainen. Sisempänä oleva ulko-ovi ei ole ollut jäässä miltään osin.

Asiakkaan talossa on suora sähkölämmitys. Asiakas on toimittanut sähköyhtiön energiankulutusraportin ajanjaksolta 1.12.2022–1.2.2024.  Asiakas toteaa, että sen perusteella energiankulutus ei ole laskenut miltään osin, vaan pikemminkin noussut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, eli tammikuuhun 2023 nähden. Näin ollen sisälämpötila on ollut täysin normaali ja asuinlämpötila yli 20 astetta koko talossa. Asiakas myös vetoaa siihen, että ulkoiset olosuhteet vuoden 2024 tammikuussa olivat täysin poikkeavat, eikä asiakas voinut varautua olosuhteisiin millään.

Lämmöneristeiden osalta asiakas toteaa eristeiden olleen rakennusvuoden 1984 standardien mukaiset. Asiakas on lisännyt koko talon yläpohjan eristettä vuonna 2012. Talossa ei ole jäätynyt putket 40 vuoteen, joten olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset muihin talviin nähden.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vesijohtoputken jäätyminen rakennuksen sisällä osoittaa, ettei asiakas ole huolehtinut riittävän lämpötilan ylläpitämisestä, ja lämpötila sisällä on laskenut alle jäätymispisteen ja siten alemmas kuin mitä asiakas on väittänyt. Riittävästä lämmityksestä on huolehdittava koko rakennuksessa, ei vain osassa sitä.

Tarkastusraportista ilmenee, että tarkastushetkellä rakennuksen pesuhuoneen ikkuna on ollut jäässä, mikä myös osoittaa, että lämpötila ei rakennuksen tässä osassa ole ollut riittävä. Jäätymispaikka on ollut saunan alakattorakenteessa eli pesuhuoneen kanssa sijaitsevassa rakennuksen samassa kulmauksessa. Vakuutusyhtiö pitää selvänä, että tässä osassa rakennusta lämmitys ei ole ollut riittävä, minkä seurauksena käyttövesiputki on päässyt jäätymään. Lämpötilan lasku taas ei ole johtunut mistään vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta. Lämpötilan laskeminen alle jäätymispisteen johtuu suojeluohjeen laiminlyönnistä, joten vakuutusyhtiö katsoo suojeluohjeen laiminlyömisen vaikuttaneen suoraan vahingon syntymiseen, eikä huolimattomuutta voida pitää vähäisenä.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-038738, jossa Vakuutuslautakunta on katsonut, ettei se pidä kohtuuttomana vaatimusta vesijohtoverkostoon kuuluvia putkia sisältävän tilan pitämisestä sen verran lämpimänä, ettei putkissa oleva vesi pääse jäätymään talviolosuhteissa. Samassa ratkaisusuosituksessa on katsottu, että vakuutusyhtiön tekemä 30 prosentin suojeluohjevähennys oli vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa 25 prosentin suojeluohjevähennys on kohtuullinen ja vakiintuneen korvauskäytännön mukainen.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan toimittamat sähkönkulutustiedot eivät myöskään osoita, että rakennuksessa olisi ollut riittävä lämmitys. Asiakkaan esittämät seikat pikemminkin osoittavat, että lämmöneristyksessä on ollut puutteita. Suomessa ei ole ennalta arvaamatonta, että talvella on koviakin pakkasia. Rakennukset tulee rakentaa siten, että sisätilat eivät jäädy kovillakaan pakkasilla. Kyse ei ole ollut vakuutetun kannalta ylivoimaisesta esteestä.

Vakuutusyhtiö on ottanut Vakuutuslautakunnan pyynnöstä kantaa pesuhuoneen ja saunan nykyarvoon. Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että tilojen ikä vahinkohetkellä oli 40 vuotta. Vakuutusyhtiö viittaa Suomen Rakennustietosäätiön RT-korttiin nro 18-10922, jonka mukaan laatoitetun pesuhuoneen tekninen käyttöikä kosteussulkusivelyllä on enintään 20 vuotta. Jos pesuhuoneen olosuhteiksi katsotaan asiakkaan kannalta edullisesti pisin käyttöikä, vahingoittuneen tilan käyttöikä olisi tullut täyteen 20 vuotta sitten. Tämän perusteella rakennuksen osan eli pesuhuoneen ja saunan pinnoitteiden ja vesieristysten nykyarvo on RT-kortin mukaan laskenut 100 prosenttia. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkohetkellä tilojen pinnoitteilla ja vesieristeillä ei ole ollut nykyarvoa jäljellä, eikä näiden tilojen korjauskustannuksista voida maksaa korvausta.

Vakuutusehtojen mukaan nykyarvoa arvioidaan rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai huollon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen ja vanhanaikaisuuden perusteella. Vakuutusyhtiö katsoo, että tila on ollut käyttöikänsä päässä ja joka tapauksessa remontin tarpeessa. Nykyarvoa arvioidaan siis useiden osatekijöiden perusteella. Jos asiassa katsottaisiin, että pesuhuoneen ja saunan nykyarvoa tulee arvioida yksinomaan niiden käyttöarvon perusteella, siinä tapauksessa tilojen nykyarvo voi vakuutusyhtiön käsityksen mukaan olla enintään 25 prosenttia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:

• kartoitusraportti,
• asiakkaan omakotitalon energiankulutustiedot 1.12.2022–1.2.2024 ja
• RT-ohjekortti 18-10922 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että kyseessä on vuototurvasta korvattava vahinko. Asiassa on kyse siitä, tuleeko saunalle ja pesuhuonetilalle aiheutunut vahinko korvata nykyhinnan vai uudishinnan mukaan. Lisäksi osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus vähentää maksettavasta korvauksesta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella 25 prosenttia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama esinevahinko.

Kohdan 3.6 LVI-laiteturva mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai
- putkiston välitön rikkoutuminen.

Kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 5 mukaan vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut pakkasesta, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Kohdan 5 (Suojeluohjeet) mukaan suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään.

Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti.

[..]

Kohdan 5.5 Vuotovahinkojen torjunta kohdan 1) mukaan kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.

Mikäli rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.

[…]

Kohdan vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä mukaan rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.

Asian arviointi

Pesuhuoneen ja saunan nykyhinta

Asiassa on riidatonta, että putki on rikkoutunut jäätymisen seurauksena, mikä on aiheuttanut vuotovahingon. Osapuolten keskeinen erimielisyys koskee suojeluohjeen laiminlyöntiä, mutta Vakuutuslautakunta käsittelee ensin, tuleeko saunalle ja pesuhuoneelle aiheutunut vahinko korvata tilojen nykyhinnan vai uudishinnan eli tilojen korjauskustannusten mukaan.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että ehtokohdan 6.2.1.2 perusteella saunan ja pesuhuoneen korjauskustannuksista ei jää lainkaan korvattavaa, koska tilojen laatoituksen ja vesieristeen nykyhinta on nolla. Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että laatoitetun pesuhuoneen tekninen käyttöikä on enintään 20 vuotta, joten tilan käyttöikä on tullut täyteen 20 vuotta sitten. Toissijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että jos pesuhuoneen ja saunan nykyarvoa arvioitaisiin yksinomaan käyttöarvon perusteella, tilojen nykyarvo voi vakuutusyhtiön mukaan olla enintään 25 prosenttia.

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Ehtokohdan 6.2.1.2 mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä. Mikäli rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan. Jos taas rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että asuinkäytössä olleen ja kunnossa pidetyn asuinrakennuksen nykyhinta on vähintään 50 prosenttia uudishinnasta, ellei voida todeta, että rakennuksessa olisi ennen vahinkoa ollut merkittäviä arvoa laskevia puutteita tai vaurioita, mikä ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksesta FINE-002365.

Tässä tapauksessa vakuutusehdoissa ei ole määritelty, milloin arviointi on tarkoitus tehdä rakennusosakohtaisesti ja milloin koko rakennuksen nykyhinnan perusteella. Vakuutuslautakunta on arvioinut samanlaista vakuutusehtoa ratkaisusuosituksessaan FINE-046326. Vakuutuslautakunta totesi, että laajemmissa rakennusvahingoissa, kuten tyypillisesti vuotovahingoissa, vahingon määrän laskeminen koko rakennuksen nykyhinnan tai ikävähennysten sijaan rakennusosakohtaisesti määritetyn nykyhinnan perusteella poikkeaa vakuutusalalla vakiintuneesti noudatetusta käytännöstä, minkä vuoksi tällaisen tulkinnan perusteiden tulisi lautakunnan näkemyksen mukaan ilmetä vakuutusehdoista erityisen selkeästi. Nykyhinnan arvioinnista Vakuutuslautakunta totesi, että nykyhinnan määrittäminen pelkästään esineen iän perusteella on vastoin lautakunnan vakiintuneesti noudattamaa käytäntöä ja ettei tarkoituksessaan ennen vahinkoa toimineen rakenteen nykyhinta alene pelkästään ikääntymisen perusteella nollaan.

Vakuutuslautakunta katsoo, että myöskään tässä tapauksessa saunan ja pesuhuoneen rakenteiden iäkkyys ei sellaisenaan tarkoita, että niiden arvo olisi nolla, tai että rakenteet olisivat vaurioituneet tilojen normaalia käyttöä estävällä tavalla tai siten, että rakenteet olisivat olleet välittömän uusimisen tarpeessa ilman vahinkotapahtumaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyse on ollut sinänsä toimivista ja käyttökelpoisista, joskin iäkkäistä rakenteista.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa saunan ja pesuhuoneen iän lisäksi muita perusteita sille, että kyseisten tilojen pintojen ja vesieristeen arvo on alentunut alle puoleen uudishinnasta. Vakuutusehdoissa ei ole myöskään määritelty, milloin arviointi tehdään rakennusosakohtaisesti ja milloin koko rakennuksen nykyhinnan perusteella. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt riittäviä perusteita sille, että vahingon määrä saunan ja pesuhuoneen osalta tulisi arvioitavaksi nykyhinnan mukaan. Noudattamansa vakiintuneen linjan mukaisesti lautakunta pitää saunalle ja pesuhuoneelle aiheutunutta vahinkoa uudishinnan mukaan korvattavana, joten Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa tilojen korjauskustannukset.

Suojeluohjeen laiminlyönti

Vuotovahinkojen torjumista koskevan suojeluohjeen mukaan kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka korvauksen alentamisen perusteista. Tämä tarkoittaa, että korvauksen alentamiseksi yhtiön on osoitettava, että asiakkaan huolimattomuus suojeluohjeen noudattamisessa on ollut vähäistä suurempaa.

Putken jäätyminen sinänsä osoittaa, että saunan alakattorakenteen lämpötila on jossain vaiheessa laskenut siten, että jäätyminen on ollut mahdollista. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että pelkästään se, että putki on jäätynyt tai että pesuhuoneen ikkunassa on vahingon jälkeen havaittu jäätä, ei osoita vähäistä suurempaa huolimattomuutta suojeluohjeen noudattamisessa.

Vakuutusyhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen FINE-038738 osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseisessä tapauksessa kyse oli kokonaan lämmittämättömän ullakkotilan putkien jäätymisestä. Tässä tapauksessa asiakas on kertonut, että talossa on asuttu normaalisti ja lämmitys on ollut koko ajan päällä, ja asiakas on toimittanut sähkönkulutuksesta selvityksen.

Asiakkaan omakotitalon sähkönkulutus on ollut joulukuussa 2023 yli 2 250 kWh ja tammikuussa 2024 yli 3 000 kWh, mikä on enemmän kuin aiempina kuukausina. Vakuutuslautakunta pitää sähkönkulutuksesta toimitetun selvityksen perusteella näytettynä, että rakennusta on lämmitetty kylmänä vuodenaikana. Asiassa ei ole selvitystä siitä, että osa rakennuksesta olisi jäänyt lämmittämättä tai että lämmöneristyksessä olisi vakuutusyhtiön esittämällä tavalla puutteita. Suojeluohje ei myöskään sisällä tarkkaa ohjetta riittäväksi katsottavasta lämmityksestä. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että asiakas olisi laiminlyönyt rakennuksen riittävästä lämmityksestä huolehtimisen vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiö ei ole näin ollen esittänyt riittäviä perusteita korvauksen alentamiselle. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon ilman suojeluohjevähennyksen tekemistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa saunan ja pesutilan vahingon tilojen korjauskustannusten mukaan. Lisäksi Vakuutuslautakunta suosittaa, että vuotovahinko korvataan ilman 25 prosentin suojeluohjevähennyksen tekemistä. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Kankkunen
Sario
Vuori
Yrttiaho