Tapahtumatiedot

Asiakas huomasi 13.6.2023 siivotessaan, että kodinhoitohuoneessa sijainnut lämminvesivaraaja oli vuotanut vettä lattialle. Asiakas ilmoitti vahingosta samana päivänä puhelimitse vakuutusyhtiölle. Vahinkosaneerausliike teki kohteessa vahinkokartoituksen 15.6.2023. Kartoituksesta laaditun raportin mukaan varaaja on vuotanut ja todennäköisesti ruostunut puhki. Vuodon seurauksena kodinhoitohuoneen, kylpyhuoneen, saunan, osin keittiön sekä makuuhuoneen lattioiden eristetilat olivat kastuneet. Lisäksi kodinhoitohuoneen pintalaatta sekä seinän alaosa olivat kastuneet.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 19.6.2023. Päätöksen mukaan vahinkokartoitusraportin perusteella ei täysin pysty sanomaan, mistä vesi oli päässyt rakenteisiin. Ainakin näin oli tapahtunut lattian ja seinän liitoskohdasta, ja muina mahdollisina vuotopaikkoina mainittiin lattiakaivon ja lattian liitoskohta ja putkiläpiviennit. Yhtiö vetosi rakentamismääräyskokoelman osaan D1 vuodelta 1976 todeten, ettei kodinhoitohuoneen lattia ollut ollut rakentamismääräysten mukaisesti vedenpitävä, koska vesi oli päässyt vuotamaan rakenteisiin. Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen rajoituksiin, joiden mukaan rakennusvirheestä tai vesieristevuodosta aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Asiakas haki muutosta yhtiö sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta myös uusi, 29.12.2023 tehty ratkaisu oli kielteinen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Asiakas toteaa vesivahingon aiheutuneen vesivaraajan vuodosta, mutta tarkkaa vuotopaikkaa ei kosteuskartoituksessa pystytty selvittämään. Vesivahinko on asiakkaan mukaan aiheutunut ajan saatossa ja kastellut kiinteistön rakenteita laajasti. Asiakas kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiön korvauspäätökseen on kirjattu, ettei vahinkokartoitusraportin perusteella ole täysin pystytty sanomaan mistä vesi on päässyt rakenteisiin, mutta silti päätöksessä mainitaan veden päässeen rakenteisiin ainakin lattian ja seinän liitoskohdasta, muiden mahdollisten vuotopaikkojen ollessa lattiakaivon ja lattian liitoskohdan ja putkiläpiviennit. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön väite siitä, etteivät lattiat ole olleet rakentamismääräysten mukaisia, on perusteeton. Lattiassa on kauttaaltaan muovimatto, joka on ollut vedeneristeenä hyväksytty ratkaisu rakentamisaikaan. Lisäksi vakuutusyhtiön väite siitä, että kyseessä olisi rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla vesieristevuoto perustuu asiakkaan mukaan vain korvauskäsittelijän suorittamaan pohdintaan, eikä asiassa ole esitetty mitään asiantuntijaselvitystä. Asiakkaan mukaan vuotovahinko ei ole aiheutunut asennus- tai rakennusvirheestä, vaan kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Asiakas vaatii, että vahinko korvataan kotivakuutuksesta. Lisäksi asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa vastineessaan 3.4.2024 ja viittaa asiassa aiemmin tehtyihin korvauspäätöksiin. Yhtiö toteaa, että vaikka vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia, Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Jos lattiarakenne olisi hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla vedenpitävä, lattialle vuotanut vesi ei pääsisi aiheuttamaan rakenteiden kastumista.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on 19.6.2023 kysynyt lisäselvitystä vahinkokartoittajalta ja saadun vastauksen mukaan vesi oli valunut varaajasta peltisiä reunoja pitkin muovimatolle. Kartoittajan mukaan mattoa ei ollut nostettu seinille, jolloin vesi oli päässyt jalkalistan takaa alapohjan rakenteisiin. Tilassa ei ollut vedeneristeitä ja vahinkokartoittajan mukaan varaaja oli voinut vuotaa muutamia viikkoja.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, että kohteessa otettujen valokuvien perusteella rakennuksen seinillä ei näy valumajälkiä, vaan sen sijaan muun muassa lattiasta noussutta kosteusvauriota. Varaajan sivuseinässä on nähtävillä keltaisia valumajälkiä, joiden perusteella voidaan todeta, että vuoto on varmuudella valunut varaajan sisäpintaa pitkin. Myös metallirunko pellin alla on kuvien perusteella ruosteessa. Vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka tarkka vuotokohta ei ole selvillä, on käytettävissä olevan selvityksen perusteella luotettavasti näytetty, että vuotovesi on valunut säiliötä ja runkoa pitkin eikä suihkuten suoraan huoneen seinille. Vuoto on todennäköisesti aiheutunut pidemmän ajan kuluessa ja joka tapauksessa siten, että vesi on valunut varaajan pintoja pitkin päästen rakenteisiin ja ympäröiviin tiloihin lattian kautta. Vakuutusyhtiö katsoo, että edellä mainituin perustein korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vastineessaan vakuutusyhtiö ottaa kantaa myös asiakkaan vaatimukseen oikeudenkäyntikulujen korvattavuudesta. Vakuutusyhtiö toteaa, että kotivakuutuksesta maksetaan korvausta vain vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan ei tule saada korvausta niistä kuluista, joita hänelle on syntynyt siitä, että hän on käyttänyt oikaisuvaatimuksen tai lausuntopyynnön laatimisessa avustajaa. Myöskään vahinkoasian hoitoon kuluneesta ajasta aiheutuneita kustannuksia ei tule korvata vakuutuksesta. Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 69 §:ään, jonka mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, ehtokohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata

6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja

6.19 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 1976

3.2.3 Viemäripisteen järjestely
Määräysten mukaan jokainen vesipiste varustetaan sen alapuolella olevalla viemäripisteellä, joka on suoraan liitetty viemäriin ja joka pystyy viemäröimään 1,5-kertaisesti vesipisteen normivirtaaman.

Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, hyväksytään lattia viemäripisteeksi edellyttäen, että huonetilan ja vesipisteen laatu sen sallivat ja että lattia on vedenpitävä. Tällöin ei viemärikalusteessa kuten esim. pesualtaassa tarvita ylivuotojärjestelyä.
[…]

3.2.4 Lattiaviemäröinti
Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.
[…]

Ratkaisusuositus

FINE toteaa asiassa olevan riidatonta, että rakenteiden kosteusvauriot ovat aiheutuneet lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa sijainneen lämminvesivaraajan vuodon seurauksena, kun vettä on valunut ensin lämminvesivaraajan alle ja sieltä rakenteisiin.

Asiassa on osapuolten kesken kiistaa siitä, onko lämminvesivaraajan vuodosta aiheutunut vesivahinko kotivakuutuksesta korvattava vuotovahinko vai onko vahingon aiheuttanut vakuutuksen rajoitusehdossa mainitut rakennustyövirhe tai se, että vesi on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi.

Vakuutusyhtiön mukaan lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen lattian vedeneristys on ollut puutteellinen jo sillä perusteella, että vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Jos lattiarakenne olisi riittävällä tavalla vedeneristetty, varaajasta lattialle vuotanut vesi ei olisi päässyt valumaan rakenteisiin. Lisäksi vahinkokartoittajalta saatujen lisäselvitysten mukaan muovimattoa ei ollut nostettu seinille, ja vesi oli päässyt jalkalistan takaa alapohjan rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on vedonnut Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 (vuodelta 1976) kohdan 3.2.4 mukaiseen edellytykseen lattiakaivollisen huonetilan lattian vedenpitävyydestä. Asiakkaan mukaan rakennusvirhettä ei ole tapahtunut, ja rakenteet ovat talon rakentamisajankohdan rakentamismääräysten mukaiset. Asiakas vetoaa kohteessa tehdystä vahinkokartoituksesta laadittuun raporttiin ja toteaa, että koska tarkka vuotokohta ei ole tiedossa, ovat vakuutusyhtiön väitteet lattiarakenteen rakentamismääräysten vastaisuudesta perusteettomia.  

FINE toteaa, että lämminvesivaraajan aiheuttaessa vuotovahingon kyseessä on vuototurvasta lähtökohtaisesti korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Tämä periaate käy ilmi esimerkiksi Vakuutuslautakunnan antamasta ratkaisusuosituksesta FINE-013555. Edelleen FINE toteaa, että vakuutusyhtiön vedotessa korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon on näyttötaakka tällaisen ehdon soveltumisesta siihen vetoavalla yhtiöllä.

Aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti FINE katsoo hyvän rakentamistavan edellyttäneen talon rakentamisajankohtana vuonna 1988, että lattiakaivollisen huonetilan lattian on tullut olla vedenpitävä eli että lattiassa on vedeneristys ylösnostoineen. FINEn käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin valokuvista ilmenee, että lämminvesivaraajan seinissä näkyy valumajälkiä. Vuotovesi on valunut varaajan sisältä eristeiden läpi lattialle, jossa on lattiakaivo. Valokuvien perusteella vaikuttaa siltä, että varaaja on vuotanut pidemmän aikaa, koska varaajan viereisen seinän alaosat ovat vaurioituneet. Kodinhoitohuoneen lattiassa on muovimatto, myös varaajan alla. Valokuvien perusteella vesi on päässyt rakenteisiin ainakin kodinhoitohuoneen nurkasta lattian ja seinän välistä, sillä seinän alaosat ovat kärsineet kosteudesta. Veden valumisen varaajasta varaajan peltisiä reunoja pitkin muovimatolle vahvistaa myös kohteessa käynyt vahinkokartoittaja vakuutusyhtiölle 19.6.2023 toimittamassaan lisäselvityksessä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, että kodinhoitohuoneen lattia ei ole ollut talon rakentamisajankohtana edellytetyllä tavalla vedenpitävä eikä vedeneristystä ole toteutettu riittävine ylösnostoineen, mitä hyvän rakentamisajankohdan asettamat vaatimukset olisivat edellyttäneet. Lisäksi FINE toteaa, ettei asiassa ole esitetty tai väitetty olleen mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa lattiarakenteen vedeneristyksen vaurioitumisen. FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen asiassa olevan kysymys rajoitusehdossa tarkoitetusta, rakennustyövirheestä aiheutuneesta vahingosta, ja näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Asiakas on lisäksi vaatinut korvausta asiamieskuluistaan. Tältä osin FINE toteaa, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n mukaan käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Talvitie