Tapahtumatiedot

Vuokralaisena olleen vakuutuksenottajan huoneistossa oli sattunut vesivahinko, ja vettä oli valunut myös alakerran asuntoon. Vakuutuksenottaja ei ole osannut arvioida, miten vuoto oli tapahtunut. Kohteessa oli suoritettu vahinkokartoitus 2.5.–4.5.2023. Vahinkokartoituksen lisäselvityksessä on todettu, että vuodon aiheuttaja on ollut astianpesualtaan ylitulviminen. Vakuutusyhtiö on kuitenkin evännyt korvauksen sillä perusteella, ettei asiassa ole voitu osoittaa vuokralaisen tuottamusta. Vakuutusyhtiön mukaan myös mahdollisen vahingonaiheuttamistilanteen olosuhteet ovat jääneet epäselviksi muun muassa siltä osin, onko vakuutuksenottaja toiminut päihteiden vaikutuksen alaisena. 

Asiakkaan valitus

Taloyhtiössä sijaitsevan huoneiston C 25 (jäljempänä vahinkoasunto) vuokralainen on omalla huolimattomalla toiminnallaan aiheuttanut asunnossaan laajan vesivahingon, josta on koitunut huomattavaa vahinkoa myös huoneistoon C 22, ja siten taloyhtiölle. Vahinkoasiaa käsitellyt vuokralaisen vakuutusyhtiö on kuitenkin antamissaan ratkaisuissa todennut, ettei vahingon aiheuttajaa ja siten myöskään vahingon tuottamuksellisuutta voida riittävällä varmuudella todentaa, jotta taloyhtiölle aiheutunutta haittaa voitaisiin korvata. Taloyhtiö ei voi mitenkään tyytyä tähän päätökseen, vaan vaatii sen oikaisua.

Taloyhtiö on teettänyt vakuutusyhtiön hyväksymällä ulkopuolisella toimijalla vahinkokartoituksen, jonka loppuraportissa vuodon syyksi todetaan yksiselitteisesti keittiön tiskialtaan ylitulviminen. Täten vahingon on täytynyt käytännössä aiheutua tapahtumahetkellä asunnossa asuneen vuokralaisen tuottamuksellisesta toiminnasta todennäköisesti siten, että tämä on jättänyt veden valumaan tulpattuna tai muutoin tukossa olleeseen tiskialtaaseen, joka on lopulta tulvinut runsaasti laitojensa yli. Vahinkoraportin perusteella allas oli kartoitushetkellä täynnä astioita, mikä on myös saattanut aiheuttaa altaan viemärin tukkeutumisen.

Kyseessä olevan vahingon äkillisyys on kiistaton. Ensinnäkin kartoitushetkellä 2.5.2023 asunnon C 25 keittiössä oli havaittavissa selviä vuotovesien jättämiä jälkiä allaskaapissa sekä kosteuden aiheuttamia vaurioita kaapiston rungossa. Lisäksi tilan lattia oli kauttaaltaan märkä tiskialtaan edustalla ja sen alla.

Vettä on myös johtunut runsaasti vahinkoasunnon alapuoliseen asuntoon C 22 välipohjarakenteiden ja väliseinien kautta. Edellä mainitun on täytynyt tapahtua ainoastaan kertaluontoisesti, sillä kyseisessä asunnossa ei ole aiemmin ollut havaittavissa mitään viitteitä kosteusvaurioista. Asunnossa C 22 asunut asukas havaitsi vauriot välittömästi palattuaan asuntoonsa kaksipäiväisen poissaolon päätteeksi, jolloin hän myös ilmoitti niistä taloyhtiölle. Tällöin nähtävillä oli vieläpä keittiön katosta valuvaa vettä, mikä ei olisi voinut jäädä huomaamatta, jos asukas olisi ollut vahinkohetkellä paikalla tai vuoto olisi pidempiaikainen. Asunnossa C 25 aiheutuneen vahingon on siis täytynyt tapahtua asunnossa C 22 asuneen asukkaan poissaolon aikana.

Mainituista syistä vuoto on ollut myös poikkeuksellisen runsasta; tavanomainen jatkuva tihkutusvuoto tms. ei voi mitenkään aiheuttaa vastaavia vahinkoja. Asunnon C 25 märin alue käsitti keittiön allaskaapin ja sen läheisyydessä sijaitsevat lattiapinnat, mikä viittaa myös vahvasti tiskialtaan äkilliseen ylitulvimiseen.

Asunnon C 22 kylpyhuoneessa todettu vesivaurio ei ole voinut aiheutua asunnon C 25 kylpyhuoneen puutteellisesta vedeneristyksestä tai kunnosta, kuten vakuutusyhtiö väittää vastineessaan. Ensinnäkään kyseisistä vaurioista ei ole ollut mitään viitteitä ennen asunnossa C 25 tapahtunutta vesivahinkoa, joten niiden on täytynyt syntyä vasta sen johdosta. Toisekseen asunnon C 22 kylpyhuoneessa ilmenneet vauriot rajoittuivat keittiön vastaiseen seinään ja välikattoon. Tämä viittaa vahvasti siihen, että asunnon C 25 keittiön lattialle päätynyt vesi on kulkeutunut keittokomeron ja kylpyhuoneen välisen väliseinän sekä välipohjarakenteen kautta myös asunnon C 22kylpyhuoneen puolelle aiheuttaen kylpyhuoneen katossa ja keittokomeron vastaisessa väliseinässä esiintyneet vauriot.

Korjausalueen laajuuden päätti kartoituksen tehnyt RKM perustuen voimassa oleviin rakennusmääräyksiin ja hyvään rakennustapaan. Rakennusmääräysten mukaan märkätiloissa tulee olla yhtenäinen sertifioitu vedeneristys, minkä vuoksi kylpyhuoneen kaikki pintarakenteet jouduttiin uusimaan. Kummankin vahinkoasunnon pohjaratkaisut ovat tältä osin yhtenevät eli niiden keittiöt ja kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin. Niinpä asunnon C 22 keittiön katon vuotokohdan sijainti nimenomaan vahinkoasunnon tiskialtaan alapuolella korreloi vahvasti tiskialtaan ylitulvimisen kanssa.

Yhtiö on tehnyt asiaan liittyen kaikki tarpeelliset selvitystyöt. Näissä on myös suljettu pois muut mahdolliset vahingonaiheuttajat. Vesivahinko on tapahtunut huoneiston keittiössä, jossa ei ole keittiön allashanan lisäksi muita vesipisteitä. Lisäksi asunnon märin alue oli allaskaapin edustan lattia jatkuen aina eteiseen saakka, ja myös allaskaapin rakenteet olivat pahoin kostuneita vielä vahingonkartoitushetkelläkin. Tarkempaa todistusta tapahtumasta on mahdotonta saada ja taloyhtiön tekemää ja teettämää selvitystyötä on näin ollen pidettävä vähintäänkin riittävänä.

Asukkaan olisi tullut ilmoittaa vahingosta välittömästi taloyhtiölle pyrkien samalla kaikin käytettävissään olevin keinoin ehkäisemään vahingon laajenemista. Näin hän ei kuitenkaan toiminut, vaan vahinko tuli yhtiön tietoon vasta vahinkoasunnon alla olevan huoneiston C 22 asukkaan palatessa lomalta kotiinsa 2.5.2023 ja huomatessaan veden valuvan asuntonsa keittiön katosta. Tällöin asiaa alettiin selvittämään taloyhtiön toimesta välittömästi, minkä yhteydessä todettiin myös vahinkoasunnon vuokralaisen olleen paikalla asunnossaan.

Jo pelkästään aiheutuneesta vahingosta ilmoittamatta jättäminen on tuottamuksellista menettelyä vahingonaiheuttajan osalta. Jos tämä olisi ilmoittanut syntyneestä vahingosta välittömästi taloyhtiölle, vesivahinkoa olisi pystytty yhtiön toimesta rajaamaan huomattavasti suppeammalle alueelle ja se olisi koskenut todennäköisesti ainoastaan hänen huoneistoaan. Asukas on siis vähintäänkin lisännyt huomattavasti vahingon laajuutta omalla toiminnallaan/toimettomuudellaan.

Taloyhtiön vaatimuksena edellä mainituin perustein on huoneistossa C 25 tapahtuneen vesivahingon yhtiölle ja huoneistolle C 22 aiheuttamien vahinkojen täysimääräinen korvaaminen vahingon aiheuttaneen vuokralaisen vakuutuksesta. Lisäksi on korvattava niin huoneistojen C 25 ja C 22 kuivatuksesta kuin myös asian selvittelystä (kartoitukset yms.) yhtiölle aiheutuneet kulut. Huoneiston C 22 osalta korvattaviksi tulevat lisäksi vesivahingon aiheuttamien kuivatus- ja korjaustarpeiden takia koituneet vuokratulojen menetykset asunnon ollessa toimenpiteiden vuoksi poissa asuinkäytöstä. 

Mikäli vakuutuksenottaja huolimattomalla toiminnallaan laiminlyö oman ilmoitus- ja myötävaikutusvelvollisuutensa vakuutusyhtiötään kohtaan, ei hänen kolmannelle osapuolelle eli taloyhtiölle aiheuttaman vahingon korjaaminen voi koitua yhtiön kustannettavaksi, sillä tällöin meneteltäisiin vahvasti vastuuvakuutuksen perusideaa vastaan. Vahingonaiheuttajana toiminut vakuutuksenottaja on toiminut moitittavasti myöskin taloyhtiötä kohtaan laiminlyömällä velvollisuutensa ilmoittaa tapahtuneesta vahingosta mahdollisimman nopeasti yhtiölle pyrkien samalla ehkäisemään ja rajoittamaan sen etenemistä käytettävissään olevin keinoin.

Vakuutusyhtiön esittämä väite ”vakuutuksenottaja ei voi passiivisena pysyttelemällä saada aikaan sitä, että aiheutumismekanismiltaan epäselväksi jäävä vahinko tulisi korvatuksi vastuuvakuutuksesta” on käsiteltävänä olevaan tilanteeseen ilmeisen soveltumaton, sillä vakuutuksenottaja ei toimi tapauksessa hyötyjänä eikä edes varsinaisena osapuolena, vaan kyse on nimenomaan taloyhtiölle koituneiden vahinkojen korvaamisesta vahingonaiheuttajana toimineen vuokralaisen vastuuvakuutuksesta. Täten vakuutuksenottajalle ei koidu henkilökohtaisesti hyötyä tai haittaa omasta laiminlyönnistään, vaan siitä kärsii yksinomaan taloyhtiö, mikäli siis vakuutusyhtiön edellä mainittua klausuulia noudatettaisiin. Näistä syistä kyseessä olevien vahinkojen korvaamatta jättäminen sotii vahvasti vastuuvakuutuksen perimmäistä ideaa vastaan, jossa kolmannen osapuolten kärsimien vahinkojen korvattavuuden ei pitäisi olla mitenkään riippuvainen vakuutuksenottajan moitittavasta menettelystä vakuutusyhtiötään kohtaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja Asiakasasiamiehen vastaukseen sekä toteaa lisäksi seuraavaa.

Käsiteltävässä asiassa on kyse siitä, tuleeko As Oy:lle aiheutuneet vahingot korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Yksin se seikka, että saatetaan riittävän todennäköiseksi, että vahinko aiheutui vakuutetun jostakin toiminnasta, ei riitä. On voitava myös todeta, kuuluuko vahinko vakuutuksen korvauspiiriin vai ei, ja myönteisessä tapauksessa, miltä osin vahinko on vakuutuksen perusteella vakuutusyhtiön korvausvastuulla. Vakuutuksenottajan oman huoneiston rakenteiden kohdalla tämä edellyttää näyttöä siitä, että vahinko on aiheutettu äkillisesti.

Vahingon äkillisyyttä, laajuutta ja vahinkojen lukumäärää ei ole luotettavasti selvitetty
Vakuutuksenottajan käytössä olleen huoneiston C 25 kunnon ja vaurioiden perusteella vahingon äkillisyys jää epäselväksi, vaikka vettä olikin jossain vaiheessa todennäköisesti tullut altaan yli ja päätynyt allaskaappiin. Sitä, miten tulviminen tapahtui, ei ole selvitetty. Vakuutusyhtiö katsoo, että allaskaapista otettujen kuvien perusteella on epätodennäköistä, että kyse oli ollut vain yhdestä vahingosta, vaikka vettä olikin nyt tullut alakertaan suurempi määrä. Se seikka, kuinka laajalti allaskaapista löytynyt vesi oli levinnyt muualle, ei käy ilmi kartoitusraportista. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikön käsityksen mukaan vain keittiöiden vauriot ovat voineet johtua mahdollisesta altaan tulvimisesta. Muilta osin (vakuutuksenottajan WC, eteinen ja alakerran wc) vauriot eivät hänen mukaansa ole johtuneet tällaisesta tapauksesta.

Vakuutuksenottajan toimien seurauksena nyt syntyneen vahingon laajuus on kyseenalainen. As Oy:ltä saadun tiedon mukaan vakuutuksenottajan huoneistossa oli sattunut vahinkoja ennenkin. Ainakin kerran lattiakaivon päällä oli ollut vaatteita ja suihku oli jäänyt auki. Kylpyhuoneiden vauriot viittaavat siihen, että myös käsiteltävässä tapauksessa kyseessä on ollut jokin suihkun käyttöön liittyvä tilanne. Vakuutuksenottaja on itse arvellut veden tulleen WC:stä, muttei ole kertonut miten.

Kartoitusraportin mukaan huoneiston C 25 WC-istuimen alla ei havaittu muovimattopinnoitetta. Suihkun roiskevesillä oli raportin mukaan mahdollisesti pääsy betonirakenteeseen. Kylpyhuoneen todettiin olevan elinkaaren päässä. Asuntojen C 25 ja C 22 keittiöt ja WC-tilat sijaitsevat vierekkäin ja huoneiden välissä on seinä. Näin ollen asunnon C 25 WC-tilasta puutteellisen vesieristyksen vuoksi mahdollisesti talon betonirakenteisiin päässyt vesi on voinut kostuttaa myös huoneiston C 22 kattoa ja seinää. Vakuutusyhtiö pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että kylpyhuoneiden ja eteisen vauriot johtuvat huoneiston C 25 kylpyhuoneen epätiiviistä vesieristyksestä. Sikäli kuin näin on, vahinko ei tältä osin ole äkillinen eikä myöskään miltään osin vakuutuksenottajan vastuulla. Edellä todettujen seikkojen perusteella on epäselvää, montako erillistä vahinkoa käsiteltävään tapaukseen liittyy.

Vahingon aiheutumisolosuhteita ei ole selvitetty
Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta on keskeistä, menettelikö vakuutuksenottaja vahingon tapahtuessa törkeän huolimattomasti tai vaikuttiko päihdyttävien aineiden käyttö vahinkoon. Vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisen myötävaikutusvelvollisuutensa, koska hän ei itse ole kertonut vakuutusyhtiölle vahingosta juuri mitään. Vakuutuksenottaja ei voi passiivisena pysyttelemällä saada aikaan sitä, että aiheutumismekanismiltaan epäselväksi jäävä vahinko tulisi korvatuksi vastuuvakuutuksesta. Vakuutuksenottaja on vahinkoa selvitettäessä käyttäytynyt poikkeavalla tavalla. Hänellä on kertomansa mukaan mielenterveyden sairaus. Hänen huoneistossaan oli vahinkoa selvitettäessä huumeidenkäyttövälineitä.

Vaikka näyttötaakka huomioiden vakuutuksenottaja katsottaisiin asiassa vahingonkorvausvelvolliseksi, vakuutusyhtiö ei pelkästään tällä perusteella ole vakuutuksenottajan menettelyn vuoksi korvausvelvollinen.

Yhteenveto
Näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Käsiteltävässä tapauksessa vahinkotapahtuma ja sen olosuhteet ovat jääneet epäselviksi. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei pysty toteamaan, millä perusteella vakuutuksenottaja olisi korvausvelvollinen. Vaikka vakuutuksenottaja olisi korvausvelvollinen, vakuutusyhtiö ei pysty arvioimaan, miltä osin vastuuvakuutus kattaisi hänen korvausvastuunsa. Vakuutusyhtiö ei voi edellä mainitun vuoksi korvata vahinkoa vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Jos Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsoisi toteennäytetyksi, että vahinko aiheutui yhdestä äkillisestä astianpesualtaan ylitulvimisesta ja että vakuutusyhtiön tulee tästä syystä korvata As Oy:lle aiheutunut vahinkoa, vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että vakuutuksesta korvattavia olisivat ainoastaan asuntojen C 25 ja C 22 keittiöiden vauriot. Huoneiston C 25 osalta korvattavia olisivat vakuutusehtojen ehtokohtien 4.2 ja 3.4 perusteella sen rakenteet.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko kahdelle huoneistolle aiheutunut vesivahinko korvata vuokralaisen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vahingonkorvauslaki 412/1974

2 luvun 1.1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutusehdot

Vastuuvakuutus, voimassa 1.4.2022 alkaen

3 Korvattavat vakuutustapahtumat
3.1 Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

3.4 Vakuutuksesta korvataan äkillisesti aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet sellaisille vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston rakenteille ja kiinteille laitteille, jotka kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ja joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vuokrahuoneistoina ei kuitenkaan pidetä vuokrattuja asuinrakennuksia.

Vakuutuksesta korvataan hotellihuoneiston tai siihen rinnastettavan lyhytaikaiseen majoittumiseen vuokratun asunnon rakenteille, kiinteille laitteille ja kiinteälle sisustukselle äkillisesti aiheutuneet vahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksesta ei korvata hotellihuoneiston tai siihen rinnastettavan lyhytaikaiseen majoittumiseen vuokratun asunnon irtainta omaisuutta eikä vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn vuokra- tai osakehuoneiston kiinteälle sisustukselle. Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain
(1599/2009) 4 luvun 2–3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoja, jotka aiheutuvat huoneiston huonosta hoidosta tai kulumisesta.

Poikkeuksena korvataan sellainen vahingoittumaton pinnoite ja kiinteä sisustus, joka joudutaan purkamaan vain siksi että asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa rakennetta tai muuta kiinteistön osaa korjataan tästä vakuutuksesta korvattavan vahingon vuoksi.

4 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot
Vakuutuksesta ei korvata

4.2 vahinkoa omaisuudelle, joka teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana

Yleiset sopimusehdot

7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen
7.1 Vahinkovakuutus (30 § ja 34 §)
Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

[ –  – ]

Jos vastuuvakuutuksessa vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä teon tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.

Arvioitavana olevassa tapauksessa huoneistossa C 25 on tapahtunut vesivahinko. Vettä on valunut myös asunnon alapuolella olevaan huoneistoon C 22. Kohteessa tehdyn kartoitusraportin mukaan huoneiston C 25 viemärit tutkittiin kuvaamalla ja viemäreissä ei havaittu vuotoa tai tuketta. Keittiön tiskialtaaseen laskettiin kartoituksen aikana vettä eikä hajulukonviemäriputkissa havaittu näkyvää vuotoa. Kartoituksen aikana havaittiin tiskipöydän alakaapistossa irtovettä. Raportin mukaan vuotovesien äkillisestä paljoudesta keittiön alueella johtuen huoneiston C 22 osalta kartoittajan arvio vuodon syystä on mahdollisesti yläkerran astiapesukone, joka ei ollut liitetty asianmukaisesti viemäriin ja käyttöveteen. 

Edelleen raportin mukaan huoneiston C 22 keittiön yläkaapistojen rungot ja ovet, kylpyhuoneen katto ja seinien muovitapettien yläosat ovat kastuneet. Lisäksi huoneiston C 25 keittiön tiskipöydän alakaapiston runko, lattian muovimattopinnoite, keittiö ja eteinen sekä kylpyhuoneen lattian muovimattopinnoite ovat kastuneet. Raportissa todetaan lisäksi, että huoneiston C 25 kylpyhuone on alkuperäinen, joten vaurioalueella voi olla myös suihkuvesien aiheuttamaa kosteusrasitusta. WC-istuimen alla ei havaittu muovimattopinnoitetta, joten suihkunroiskevesillä on mahdollisesti pääsy betonirakenteeseen.

Lisäselvityksessä on todettu, että asukkaan kertoman mukaan astiapesukonetta ei ole käytetty vuosiin ennen vuototapahtumaa, joten astiapesukone ei ole vuodon aiheuttaja. Käyttövesiputkistoissa ja viemäriputkissa ei havaittu vuotoa tutkimuksien aikana, joten vuodon aiheuttaja on tiskialtaan ylitulviminen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportin lisäselvityksessä on yksiselitteisesti todettu vahingon aiheutuneen tiskialtaan ylitulvimisesta. Asunnon märin alue oli allaskaapin edustan lattia jatkuen aina eteiseen saakka, ja myös allaskaapin rakenteet olivat pahoin kostuneita vielä vahingonkartoitushetkelläkin. Lautakunta pitää todennäköisenä, että vahinko on aiheutunut vuokralaisen tuottamuksellisesta toiminnasta todennäköisesti siten, että tämä on jättänyt veden valumaan tulpattuna tai muutoin tukossa olleeseen tiskialtaaseen, joka on lopulta tulvinut runsaasti laitojensa yli. Lautakunta katsoo asiassa näytetyn, että vakuutuksenottaja on toiminut tältä osin huolimattomasti. Aiheutunutta vahinkoa voidaan pitää äkillisenä, sillä kartoituksen mukaan vettä on valunut lyhyehkössä ajassa verrattain runsaasti.

Kartoitusraportissa ei oteta kuitenkaan kantaa siihen, kuinka laajalti allaskaapista löytynyt vesi oli levinnyt muualle. Raportissa todetaan lisäksi, että huoneiston C 25 kylpyhuone on alkuperäinen, joten vaurioalueella voi olla myös suihkuvesien aiheuttamaa kosteusrasitusta. WC-istuimen alla ei havaittu muovimattopinnoitetta, joten suihkunroiskevesillä on mahdollisesti pääsy betonirakenteeseen. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa jää epäselväksi ja näyttämättä, ovatko huoneiston C 25 eteisen ja molempien huoneistojen kylpyhuoneiden kosteusvauriot johtuneet tiskialtaan tulvimisesta vai esimerkiksi huoneiston C 25 kylpyhuoneen epätiiviistä vesieristyksestä.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut siihen, ettei vahingonaiheuttamisen olosuhteita tiedetä. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottaja on vahinkoa selvitettäessä käyttäytynyt poikkeavalla tavalla. Hänellä on kertomansa mukaan mielenterveyden sairaus. Hänen huoneistossaan oli vahinkoa selvitettäessä huumeidenkäyttövälineitä.

Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole vakuutuksenottajaa koskevaa lääketieteellistä selvitystä tai vakuutuksenottajan omaa tai muuta selvitystä siitä, oliko vakuutuksenottaja vahingon tapahtuessa päihteiden vaikutuksen alainen. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että vakuutuksenottaja olisi vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut vahingon ollessaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Koska kysymyksessä on rajoitusehto, näyttö rajoitusehdon tarkoittamista olosuhteista on vakuutusyhtiöllä.  Asiassa ei siten ole perusteita korvauksen alentamiseen kyseisen rajoitusehdon perusteella, vaan korvaus tulee suorittaa vähentämättömänä.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että vakuutuksenottaja on menetellyt huolimattomasti aiheuttaessaan huoneistonsa ja alakerran huoneiston keittiöiden vesivahingon tiskialtaan ylitulvimisella. Sen sijaan vakuutuksenottajan ei voida katsoa olevan vastuussa vesivahingosta muilta osin. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksenottajan aiheuttaman vahingon siltä osin kuin vahinko kohdistuu asuinhuoneistojen C 25 ja C 22 keittiöihin. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norros
sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola