Tapahtumatiedot

A soitti vakuutusyhtiön asiakaspalveluun 30.3.2021 ottaakseen Harley Davidson -moottoripyörään liikenne- ja kaskovakuutuksen. A:lle tehtiin 30.3.2021 vakuutustarjous, jossa liikenne- ja kaskovakuutukseen vakuutuksenottajaksi merkittiin A, omistajaksi rahoitusyhtiö ja 1. haltijaksi A. Vakuutussopimus alkoi 30.3.2021 edellä mainituin tiedoin. Ajoneuvorekisteriin ilmoitetut tiedot olivat vakuutussopimusta vastaavat. A on myös moottoripyörän rahoitussopimukseen merkitty velallinen.

Kaskovakuutuksen kohteena oleva moottoripyörä varastettiin 19.9.–20.9.2022 välisenä aikana. Vahinkohetkellä moottoripyörä oli ollut A:n työnantaja B:n käytössä. B teki 30.9.2022 asiasta vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle vakuutuksenottaja A:n pankkitunnuksilla.

Vakuutustutkija soitti B:lle 19.10.2022 liittyen A:n vakuuttaman moottoripyörän anastukseen. Puhelussa käytiin läpi moottoripyörän hankintaa, omistusta, rahoitusta, kulujen maksamista, vakuuttamista, käyttöä, lukitusta ja sen anastusta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 28.11.2022. Vakuutusyhtiö totesi B:n kertoneen 19.10.2022 puhelimitse vakuutusyhtiölle, että hän maksoi moottoripyörästä 27 500 euroa ja että se ei ole koskaan ollut hänellä kaupan. B:n mukaan moottoripyörä oli todellisuudessa hänen ja se oli koko ajan hänen käytössään, vaikka virallisesti moottoripyörä oli A:n nimissä. B:n mukaan moottoripyörä oli ollut hänen käytössään ostohetkestä 31.3.2021 lähtien. B oli kertonut vakuutusyhtiölle, ettei hän ollut saanut rahoitusta moottoripyörän ostolle, minkä vuoksi hän oli kysynyt A:n suostumusta hakea rahoitusta A:n nimissä moottoripyörän ostamista varten sillä ajatuksella, että B käytännössä ostaa moottoripyörän sekä maksaa rahoitusyhtiön lainanlyhennykset ja vakuutusmaksut. A oli suostunut B:n ehdotukseen ja rahoitussopimus sekä vakuutus oli tehty A:n nimiin. B:n mukaan hän oli käytännössä hoitanut laskujen maksamisen sekä käyttö- ja huoltokulut. Lisäksi hän oli käyttänyt A:n pankkitunnuksia tehdessään vahinkoilmoituksen. Vakuutusyhtiö katsoi, että ajoneuvon tosiasiallinen haltija ja käyttäjä oli B, joten vakuutusyhtiölle oli vakuutusta tehtäessä annettu tahallisesti virheellistä tietoa salaten ajoneuvon todellinen käyttäjä. Koska vakuutuksen myöntäminen perustui riskin arvioimiseen niiden tietojen pohjalta, jotka vakuutusyhtiö saa vakuutuksenottajalta, oikean tiedon saaminen ajoneuvon haltijasta oli välttämätöntä. Kun vakuutusyhtiölle oli ilmoitettu ajoneuvon haltijaksi muu kuin todellinen käyttäjä, vakuutusyhtiötä oli erehdytetty myöntämään vakuutus, johon sisältyviä riskejä se ei ollut voinut arvioida oikeiden tietojen pohjalta. Vakuutusyhtiö katsoi A:n laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vilpillisesti, eikä ajoneuvovakuutus ollut tällä perusteella yhtiötä sitova. Vakuutusyhtiö ei korvannut moottoripyörän varkausvahinkoa.

Vakuutuksenottaja A haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen 3.1.2023 päivätyllä kirjelmällään, jossa hän kiisti B:n kertomuksen paikkansapitämättömänä. A kertoi antaneensa B:lle valtuudet hoitaa asiaa, koska moottoripyörä oli hänellä lainassa varkauden tapahtuessa. A:n mukaan hän hankki kyseisen näyttelytasoisen moottoripyörän itselleen ensisijaisesti sijoituksena. Kuukauden päästä ostamisesta, ennen ajokauden alkamista, B:llä oli ollut mahdollisuus ostaa moottoripyörä A:lta, mutta näin ei käynyt. A:n itsensä piti ottaa moottoripyörä käyttöönsä kesällä, mutta A joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen ja keväällä hän menetti ajokorttinsa, joten A lupasi B:lle, että B voi lainata moottoripyörää, kunhan B maksaa sen kulut. A totesi, että moottoripyörä on ostettu A:lle ja hän on ollut siitä vastuussa viimekädessä.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Vakuutusyhtiö totesi oikaisupyyntöön 23.3.2023 antamassaan vastauksessa, että A:n muutoksenhaussa antamat tiedot moottoripyörän hallinnasta ja omistussuhteista olivat ristiriidassa tietojen kanssa, jotka B oli antanut vahingon jälkeen. Tietojen ollessa olennaisilta osin ristiriitaisia, pidettiin vahingon jälkeen ennen korvauspäätöstä annettuja tietoja luotettavimpina. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella moottoripyörän voitaisiin todeta olleen A:n hallinnassa ostohetken jälkeen.

A haki 6.6.2023 uudelleen muutosta korvauspäätökseen asiamiehensä välityksellä. A vetosi siihen, että A oli kirjannut itsensä moottoripyörän omistajaksi ja haltijaksi, sillä hänellä oli ollut moottoripyörän täysi omistusoikeus ja hän oli itsenäisesti päättänyt siitä, kuka moottoripyörää voi lainata ja milloin. A ei ollut missään vaiheessa luovuttanut moottoripyörän omistusoikeutta tai hallintaoikeutta B:lle, vaan B:llä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus lainata moottoripyörää, mistä B oli korvauksena maksanut moottoripyörän huoltokustannuksia ja maksusitoumuksen eriä. Vakuutusyhtiön mukaan haltijalla tarkoitettiin moottoripyörän pääasiallista käyttäjää. Moottoripyörän haltijaksi oli ollut mahdollista ilmoittaa yksi henkilö ja siten haltijaksi merkittiin A. A:lla ja B:llä oli ollut molemmilla mahdollisuus moottoripyörän hallintaan. A oli luovuttanut moottoripyörän väliaikaisesti B:lle korvausta vastaan, mutta tämä ei syrjäyttänyt A:n asemaa moottoripyörän pääasiallisena haltijana. A myös totesi, ettei vakuutusyhtiö ollut selvittänyt sitä, olisiko B:lle myönnetty vakuutus ja jos olisi, millä ehdoilla. Koska moottoripyörän toisesta haltijasta ei ollut tarkemmin kysytty vakuutusta otettaessa, A katsoi, ettei vakuutusyhtiö ollut osoittanut hänen antaneen vilpillisesti väärää tietoa ajoneuvon tosiasiallisesta haltijasta. A:lle ei myöskään ollut annettu tarkempaa informaatiota lisähaltijan ilmoitusvelvollisuudesta vakuutusta otettaessa.

Vakuutusyhtiö totesi vastauksessaan 29.9.2023 selvittäneensä, että vakuutushakemus oli tehty puhelimitse 30.3.2021. Vakuutusmyyjä lähetti A:lle 30.3.2021 päivätyn vakuutustarjouksen, johon merkittiin A:n antamien tietojen perusteella vakuutuksenottajaksi ja 1. haltijaksi A sekä omistajaksi rahoitusyhtiö. Vakuutusedustajalta saadun selvityksen mukaan hän ei muistanut tätä yksittäistä myyntitilannetta, mutta hän selvitti, miten hän yleensä menettelee vastaavanlaisissa myyntitilanteissa. Vakuutusmyyjä kertoi kysyvänsä asiakkaalta ajoneuvon rekisteritunnusta sekä omistaja- ja haltijatietoja. Lisäksi hän kertoi joko kysyvänsä tai toteavansa, että ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän tulisi olla haltijan tai vakuutuksenottajan roolissa. Vakuutusyhtiö totesi, että se tarkistaa ennen vakuutuksen solmimista ajoneuvon omistaja- ja haltijatiedot Traficomista. Myös Traficomiin tiedot olivat yhtenevät vakuutusmyyntitilanteessa kerrotun kanssa, eikä Traficomin ilmoituskohtaan ”muita haltijoita” ollut ilmoitettu ketään. Ottaen huomioon, että Traficomille oli ilmoitettu nimenomainen tieto yhdestä haltijasta sekä vakuutusmyyjän toteama siitä, että hän joko kysyy tai toteaa asiakkaalle, että ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän tulisi olla haltijan tai vakuutuksenottajan roolissa, vakuutusyhtiö piti selvitettynä, että A oli nimenomaisesti ilmoittanut vakuutusyhtiölle ja Traficomille vakuutuksenottajaksi itsensä ja sen, että ajoneuvolla oli vain yksi haltija eli A itse. Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätökseen 28.11.2022, jonka mukaan asiassa oli selvitetty, että vakuutuksenottajaksi oli merkitty A, koska ajoneuvon tosiasiallinen käyttäjä B ei luottotietojensa perusteella olisi saanut rahoitusta tai vakuutusta moottoripyörälle. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että A oli menetellyt vilpillisesti tiedonantovelvollisuuttaan täyttäessään antaessaan vakuutuksenottajasta ja haltijasta tietoja, jotka eivät vastanneet tosiasiallista asiantilaa.

A lähetti vakuutusyhtiölle vielä oikaisupyynnön 21.11.2023, jossa hän totesi muun muassa, että kyse oli yksin hänen maksamastaan moottoripyörästä, eikä hänen asemansa ajoneuvon ensisijaisena haltijana ja omistajana ollut muuttunut. Vakuutusyhtiö totesi 22.12.2023 lähettämässään vastauksessa, ettei se muuta korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A viittaa oikaisupyynnöissään esitettyyn ja toteaa edelleen olleensa moottoripyörän pääasiallinen haltija ja käyttäjä. Moottoripyörän maksusitoumus on merkitty A:n nimiin, eikä hän ole luovuttanut moottoripyörän omistusoikeutta tai tosiasiallista hallintaoikeutta B:lle. B:llä on ollut tarvittaessa mahdollisuus lainata moottoripyörää, mistä hän on maksanut korvauksena huoltokustannuksia ja maksusitoumuksen eriä.

Moottoripyörän haltijaksi on ollut mahdollista ilmoittaa vain yksi henkilö, joten haltijaksi on merkitty A. A:lla ja B:llä on molemmilla ollut mahdollisuus moottoripyörän käyttämiseen, mutta A on päättänyt siitä, milloin ja millä ehdoin B:llä on oikeus lainata moottoripyörää. A katsoo, että vakuutussopimus on vakuutusyhtiötä sitova, joten vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko vakuutusehtojen mukaisesti. 

A:lle on toimitettu riita-asian käsittelyn yhteydessä tiedoksi vakuutustutkijan B:n puhutuksesta laatima muistio 19.10.2022. A toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole soittanut hänelle tai tarjonnut vastaavaa tilaisuutta selvittää moottoripyörän omistukseen ja mahdolliseen lainaukseen liittyviä olosuhteita. A on vakuutusyhtiölle toimittamissaan kirjelmissä useasti todennut, ettei B ole vakuutuksenottaja, moottoripyörän omistaja tai pääasiallinen haltija, minkä A pitää kyseenalaisena, että vakuutusyhtiö on ottanut yhteyttä B:hen. Vakuutusyhtiöllä ei ole lupaa antaa vakuutukseen liittyviä tietoja ulkopuolisille eikä vakuutusta koskevia päätöksiä tule perustaa ulkopuolisen kertomukselle vastoin vakuutuksenottajan kertomusta.

Vakuutustutkijan muistion mukaan B on kertonut, että moottoripyörä ei ole A:n nimissä eikä vakuuttama. Pelkästään tämä on omiaan horjuttamaan B:n koko kertomuksen uskottavuutta, sillä A on jo todetulla tavalla todisteellisesti vakuuttanut moottoripyörän. Moottoripyörä on lisäksi ajoneuvorekisterissä merkitty A:n nimiin. A katsoo, että vakuutusyhtiö on täysin perusteettomasti soittanut B:lle A:n omistamaan moottoripyörään liittyvässä vakuutusasiassa. Korvauspäätös on tehty antamatta vakuutuksenottajalle tilaisuutta tulla kuulluksi vastaavalla tavalla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen myyjältä pyydetyn selvityksen perusteella osoitetun, että A:lle on vakiintuneen toimintatavan mukaisesti kerrottu, että ajoneuvon pääasiallinen käyttäjä merkitään ajoneuvon haltijaksi. Haltija on ajoneuvon pääasiallinen käyttäjä. Ratkaisusuosituspyynnössä esitetty väite siitä, että haltijaksi voisi ilmoittaa vain yhden henkilön, ei pidä paikkaansa, vaan haltijoita voi merkitä vakuutukseen useamman. Myös Traficomille haltijaksi on ilmoitettu A. Tämä vahvistaa sitä, että B:n asema moottoripyörän haltijana on pidetty piilossa.

Lisäksi A on vedonnut siihen, että hänellä ja B:llä on ollut molemmilla mahdollisuus moottoripyörän käyttöön. A on muutoksenhaussaan 3.1.2023 esittänyt, ettei hän ole juurikaan pystynyt käyttämään moottoripyörää. B on puolestaan ilmoittanut ottaneensa moottoripyörän käyttöön heti sen ostamisesta. B:n mukaan moottoripyörää ei ole käyttänyt kukaan muu kuin hän. Vakuutusyhtiö katsoo sekä A:n ja B:n selvitysten perusteella, että B on ollut moottoripyörän tosiasiallinen haltija.

A ja B ovat myös yhtenevästi kertoneet, että sopimus rahoitusyhtiön kanssa on tehty A:n nimissä. A on ilmoittanut olleensa viime kädessä vastuussa rahoitusyhtiön maksuista, mutta B on muun muassa sähköpostissaan 2.1.2023 ilmoittanut, että hän on maksaja tähän kyseiseen pyörään. B on vakuutusyhtiölle kertonut maksaneensa kaupan yhteydessä käsirahan ja rahoitussopimuksen maksuerät sekä vakuutusmaksut. B on maksanut myös huoltokulut. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole tullut esille mitään sellaista, miksi B:n kertomusta olisi syytä epäillä. Vakuutusyhtiö on myös tarkistanut, että vakuutusmaksut on maksettu pääosin B:n nimissä.

Vakuutusyhtiö katsoo kaiken asiassa selvitetyn perusteella, että kyseessä on ollut järjestely, jossa moottoripyörää koskevat sopimukset on tehty A:n nimiin, vaikka tosiasiallisesti moottoripyörä on hankittu B:lle ja hänen käyttöönsä. Tätä tietoa ei kerrottu vakuutusyhtiölle myyntitilanteessa, vaan se on vakuutusyhtiöltä salattu. Se, että A on vakuutusta tehdessään ilmoittanut itsensä ajoneuvon haltijaksi, ei ole vastannut todellista asiantilaa. Vakuutusyhtiö ei olisi B:n luottotietojen vuoksi myöntänyt vakuutusta, jos oikeat tiedot olisi annettu. Vakuutusyhtiö vetoaa ratkaisuun KKO 2006:79.

Vakuutusyhtiö kiistää väitteen siitä, ettei A:ta ole kuultu asiassa. Korvauspäätös on lähetetty A:lle tiedoksi muutoksenhakuohjeistuksin. A on soittanut vakuutusyhtiöön 5.12.2022, 20.12.2022 ja 28.2.2023, minkä lisäksi hän on tehnyt useita kirjallisia muutoksenhakuja, jotka vakuutusyhtiö on huomioinut. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei B ole mikä tahansa ulkopuolinen taho, sillä moottoripyörä on ollut riidattomasti hänen hallussaan varkauden tapahtuessa.

Vakuutusyhtiö on ottanut huomioon päätöksissään kaiken asiassa selvitetyn punniten muun muassa esille tulleiden seikkojen merkitystä ja luotettavuutta. Vakuutusyhtiö pitää B:n heti vahingon käsittelyn alkuvaiheessa antamaa selvitystä luotettavana. A ei ole esittänyt mitään sellaista, joka horjuttaisi B:n kertomusta. A ei esimerkiksi ole kiistänyt B:n kertomusta moottoripyörän ostamisen järjestelyistä, rahoituksen hankkimisesta, vakuutuksen ottamisesta ja vakuutusmaksujen maksamisesta. A on kuitenkin esittänyt ostaneensa moottoripyörän vain itselleen ja vain lainanneensa moottoripyörää B:lle. Väite lainaamisesta on yksilöimätön. Olennaista on, että A ei ole pystynyt selvittämään, milloin tai miten moottoripyörä on ollut hänen hallinnassaan tai käytössään. Vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, että moottoripyörä on ollut sen ostohetkestä asti koko ajan B:n käytössä.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiassa ole missään vaiheessa ollut riidanalaista se, että vakuutus on otettu A:n nimiin ja A on rekisteröity Traficomille moottoripyörän haltijaksi. Näin ollen B:n kertomuksen uskottavuutta ei horjuta tämän tosiasian toteaminen vakuutustutkijan puhuttelussa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset:
- vakuutustarjous 30.3.2021,
- vakuutuskirjat 1.4.2021 ja 21.4.2022,
- kaskovakuutuksen vakuutusehdot 1.4.2020 ja 1.4.2021 sekä yleiset sopimusehdot 1.7.2019 alkaen,
- kuvakaappaus ajoneuvorekisterin tiedoista,
- vahvistus rikosilmoituksen 21.9.2022 vastaanottamisesta ja poliisin tutkintailmoitus 28.11.2022,
- vahinkoilmoitus 30.9.2022,
- vakuutustutkijan 19.10.2022 päivätty muistio B:n puhutuksesta 19.10.2022,
- B:n sähköpostiviesti 2.1.2023 vakuutusyhtiölle,
- A:n oikaisupyyntö 3.1.2023,
- A:n asiamiehen laatimat oikaisupyynnöt 6.6.2023 ja 21.11.2023,
- vakuutusmyyjän 28.9.2023 päivätty selvitys myyntitilanteesta sekä
- A:n asiamiehen ja vakuutusyhtiön välinen sähköpostikirjeenvaihto 18.8.2023–22.12.2023.

Vakuutustutkijan muistio 19.10.2022 B:n puhutuksesta

Muistion mukaan puhelussa käytiin läpi moottoripyörän hankintaa, omistusta, rahoitusta, maksamista, vakuuttamista, käyttöä, lukitusta ja sen anastusta.

B:n mukaan moottoripyörä oli harvinainen näyttely- tai maisemapyörä. Kyse oli rakennellusta pyörästä. B kertoi, että hän maksoi moottoripyörästä 27 500 euroa, eikä pyörä ole koskaan ollut hänellä kaupan. B kertoi, että varastettu moottoripyörä oli todellisuudessa hänen, vaikka virallinen haltija oli A. Pyörä oli ollut B:n käytössä sen ostosta 31.3.2021 lähtien. B:n mukaan moottoripyörä ei ollut muiden käytössä kuin hänen.

Moottoripyörän ostamisesta B kertoi, että kun hän oli päättänyt ostaa pyörän, hän kysyi rahoitusta rahoitusyhtiöltä, josta hän oli saanut vastaukseksi, että hänen rahoituslimiittinsä on täynnä, eikä hänelle voida myöntää lisärahoitusta. B ei saanut rahoitusta järjestymään tästä syystä.

Tämän takia B kysyi A:lta, suostuuko hän hakemaan omissa nimissään rahoitusta moottoripyörän ostoa varten ajatuksella, että B käytännössä ostaa moottoripyörän ja maksaa kaikki rahoitusyhtiölyhennykset ja vakuutusmaksut. A oli suostunut järjestelyyn. B tunsi A:n vuosien takaa ja A on ollut B:n yrityksessä töissä kuusi vuotta.

Käytännössä moottoripyörän ostaminen oli hoidettu niin, että kaupantekohetkellä myyntiliikkeessä paikalla olivat olleet B:n lisäksi myyjän edustaja ja A. Rahoitussopimus tehtiin A:n nimissä ja rahoituspäätös saatiin heti. Moottoripyörä vakuutettiin nyt kyseessä olevassa vakuutusyhtiössä, koska myyjän edustaja suositteli sitä. B:n mukaan hän päätti vakuutusten ottamisesta myyjän edustajan suosituksen pohjalta.

B kertoi, että hän käytännössä otti rahoituksen, vaikka se oli otettu A:n nimissä. Erikseen kysyttäessä, miksi hän ei itse vakuuttanut pyörää B vastasi, että hänen käsityksensä mukaan rahoitusyhtiön omistamaa moottoripyörää ei voi vakuuttaa kuin sen haltija. Hän ei siis voinut vakuuttaa pyörää.

B kertoi rahoitukseen liittyen erikseen, että käytännössä moottoripyörän ostamiseen liittyi hänen yrityksensä omistama lava-auto, joka oli tarkoitus antaa ikään kuin käsirahana. Menettely oli aiheuttanut epäselvyyksiä, koska auto oli yrityksen ja siitä oli jäljellä rahoitusyhtiövelkaa, joten auton antaminen yksityishenkilön ostaman moottoripyörän käsirahana ei onnistunut. Tilannetta selviteltiin ja päädyttiin siihen, että B maksoi moottoripyörästä käsirahaa 1 500 euroa. Myyntiedustaja osti B:n yrityksen nimissä olevan lava-auton. Tämän järjestelyn jälkeen moottoripyörän osuus oli 25 500 euroa.

B kertoi A:n kanssa sovitun, että B maksaa kaikki moottoripyörän rahoitusyhtiölainalyhennykset ja vakuutusmaksut. Näin B oli myös tehnyt. Tämä oli hoidettu siten, että A oli ottanut saamistaan laskuista kuvat ja lähettänyt ne B:lle. B oli maksanut aina laskut suoraan vakuutusyhtiölle. B:n mukaan hän oli itse vastannut kaikista moottoripyörän käyttö- ja huoltokuluista. Erikseen kysyttäessä B oli vastannut, että hänen käsityksensä mukaan rahoitusyhtiön lainalyhennyksiä tai vakuutusmaksuja ei ollut jäänyt maksamatta.

A:n ensimmäinen oikaisupyyntö 3.1.2023

A antoi B:lle valtuudet hoitaa asiaa, koska moottoripyörä oli hänellä lainassa varkauden tapahtuessa. A ei tiennyt, että B oli kokenut moottoripyörän olleen täysin hänen. A:n mukaan B:n kertomus ei muutenkaan ole paikkansapitävä.

Alusta alkaen A koki ostavansa sijoituksena kyseisen näyttelytasoisen moottoripyörän. Kuukauden päästä ostamisesta B:n piti halutessaan ostaa moottoripyörä pois A:lta, mutta kun tämä ei toteutunut, A antoi B:n lainata moottoripyörää sillä ehdolla, että B maksaa sitä koskevat kulut. A:n piti ottaa moottoripyörä käyttöönsä myöhemmin kesällä, mutta A joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen, joten hän ei pystynyt käyttämään moottoripyörää useisiin kuukausiin. Keväällä A menetti ajokorttinsa, joten A lupasi, että B saa lainata halutessaan moottoripyörää, kunhan B maksaa kulut. A oli koko kesän ilman ajokorttia ja oli edelleen, joten A oli sallinut B:n lainata moottoripyörää.

B on halunnut ajatella ja puhua kaikille, että moottoripyörä on hänen, mitä se ei koskaan ole ollut. A osti moottoripyörän ensikädessä itselleen. B on A:n työnantaja ja A halusi olla hänelle mieliksi työpaikkaansa ajatellen. Moottoripyörä on ostettu A:lle ja hän on ollut siitä vastuussa viimekädessä. Monien sattumusten takia hän ei ollut juurikaan pystynyt käyttämään pyörää.

Lisäksi A totesi, että moottoripyörä oli ostettu vuodenaikaan, jona sillä ei olisi edes heti voinut ajaa. Ennen ajokauden alkua B:n piti se halutessaan ostaa, mutta näin ei käynyt, joten A säilytti pyörän ja lainasi sitä B:lle ajatuksenaan, että ensi keväänä A saisi moottoripyörän käyttöönsä.

Vakuutusmyyjän 28.9.2023 selvitys myyntitilanteesta

Myyjän selvityksen mukaan hän ei muista kyseisen asiakkaan tapausta ja käytyä keskustelua, joten hän on kuvannut tapaansa toimia yleisellä tasolla. Myyjä kysyy asiakkaalta ajoneuvon rekisteritunnusta sekä omistaja- ja haltijatietoja. Hän myös kysyy tai toteaa, että ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän tulisi olla haltijan tai vakuutuksenottajan roolissa. Myyjä on myös usein kertonut seurauksista, jos käy ilmi, että tiedot vakuutusyhtiölle on ilmoitettu väärin. Esimerkkeinä hän on käyttänyt vahinkotilannetta ja mahdollisia ongelmia vahinkotilanteen korvattavuudesta. Myyjä on myös kertonut, että virheelliset tiedot voivat kostautua sekä perustellut, että asiakas on vastuussa ilmoittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Jollei asiakas ole muistanut jotain tietoa, myyjä on kysynyt lupaa tarkastaa tiedot Traficomista sekä varmistanut asiakkaalta tietojen oikeellisuuden. Myyjä on lopuksi todennut, ettei hän voi varmaksi todeta, kuinka keskustelu on juuri kyseisen asiakkaan kohdalla mennyt.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottaja A antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa moottoripyörän haltijasta ja sitooko autovakuutussopimus vakuutusyhtiötä.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Lain 23 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

Lain 23 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.

Asian arviointi

1. Myyntitilanteessa esitetyt kysymykset

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta vastata oikein niihin kysymyksiin, jotka vakuutuksenantaja vakuutusta haettaessa esittää. Vakuutussopimuslain säännösten perusteena vakuutuksenottajapuolella ei ole oma-aloitteista tiedonantovelvollisuutta, vaan tiedonantovelvollisuus koskee vakuutuksenantajan esittämiä kysymyksiä.

Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnissä on kysymys vakuutusyhtiön vastuuta rajoittavasta tai sen poistavasta seikasta. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus sen saamista virheellisistä tiedoista. Tämä merkitsee sitä, että riitatilanteessa vakuutusyhtiön tulee selvittää, mitä vakuutuksenhakijalta on kysytty ja minkälaisen vastauksen hakija on antanut vakuutusyhtiön kysymyksiin.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt vakuutusmyyjältä selvityksen myyntitilanteesta 30.3.2021. Vakuutusmyyjän 28.3.2023 päivätyn selvityksen mukaan hän ei muista kyseisen asiakkaan tapausta ja käytyä keskustelua, joten hän on kuvannut tapaansa toimia yleisellä tasolla. Myyjä kertoo kysyvänsä asiakkailta ajoneuvon rekisteritunnusta sekä omistaja- ja haltijatietoja. Hän myös kysyy tai toteaa, että ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän tulisi olla haltijan tai vakuutuksenottajan roolissa. Jos asiakas ei muista jotain tietoja, myyjä on kysynyt lupaa tarkastaa tiedot Traficomista sekä varmistanut asiakkaalta tietojen oikeellisuuden. Selvityksensä lopuksi myyjä toteaa, ettei hän voi varmaksi todeta, kuinka keskustelu on juuri kyseisen asiakkaan kohdalla mennyt.

Vakuutuslautakunta tulkitsee asiassa olevan riidatonta, että A on itse kertonut vakuutusyhtiölle olevansa moottoripyörän 1. haltija, sillä hän on useissa kirjelmissään perustellut, miksi hän on ilmoittanut itsensä haltijaksi. Vakuutuslautakunta pitää myös myyjän selvityksen perusteella uskottavana, että A:lta on kysytty moottoripyörän omistaja- ja haltijatietoja vakuuttamista varten. Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, että selvitysten perusteella moottoripyörän omisti rahoitusyhtiö, vaikka A on valituksessaan ja vakuutusyhtiölle lähettämissään oikaisupyynnöissä todennut olevansa yksin moottoripyörän omistaja.

Vakuutusyhtiö on todennut tarkoittavansa haltijalla ajoneuvon pääasiallista käyttäjää. Vakuutuslautakunta katsoo, että haltijatiedon kysyminen ei vielä osoita, että A:lta olisi nimenomaisesti kysytty, kuka moottoripyörää pääasiassa käyttää. Kuluttajalle voi olla epäselvää, mitä haltijalla vakuutushakemuksessa tarkoitetaan ja mikä sen tiedon merkitys on vakuutusyhtiölle. Yleensäkään kuluttajan ei voi edellyttää pystyvän arvioimaan sitä, minkälaiset tiedot ovat vakuutusyhtiölle merkityksellisiä. Vakuutuslautakunta myös toteaa, että myöskään ajoneuvorekisterin ajoneuvojen haltijatietoja ei ole merkitty rekisteriin vakuutusyhtiön vakuuttamistilanteita varten eivätkä ajoneuvon rekisteritiedot poista vakuutusyhtiöltä velvollisuutta kysyä vakuutuksenottajalta vakuutussopimuslain 22 §:n mukaisia tietoja vakuutusta otettaessa.

Myyjän selvityksen mukaan hän yleensä kysyy tai toteaa, että pääasiallisen käyttäjän tulisi olla haltijan tai vakuutuksenottajan roolissa. Asiassa ei ole saatavilla selvitystä siitä, mitä A:n kanssa on tosiasiassa keskusteltu, sillä myyjä ei muista tätä myyntitilannetta. Vakuutuslautakunta katsoo, että myyjän selvityksen perusteella jää epäselväksi, onko A:lta nimenomaisesti kysytty, kuka moottoripyörää pääasiallisesti käyttää tai onko A:lle vaihtoehtoisesti selvästi kerrottu, että ajoneuvon haltijan on oltava pääasiallinen käyttäjä, kun kyse oli tilanteesta, jossa moottoripyörän omisti rahoitusyhtiö. Vakuutusyhtiön vastuulla on huolehtia siitä, että vakuutusta tehtäessä esitetyt kysymykset ovat riittävän selkeitä.

Tässä tapauksessa A on perustellut ilmoittaneensa itsensä haltijaksi siksi, että A:n mukaan hän oli viime kädessä vastuussa moottoripyörästä ja sen maksuista. Rahoitussopimus oli A:n nimissä ja A:n mukaan hän yksin päätti moottoripyörän lainaamisesta ja lainaamisen ehdoista. A:n kirjelmistä tai muustakaan selvityksestä ei ilmene, että A olisi myyntitilanteen perusteella käsittänyt haltijatiedolla tarkoitettavan ajoneuvon pääasiallista käyttäjää.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä esitetyin perustein, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, että A:lta olisi nimenomaisesti kysytty moottoripyörän pääasiallista käyttäjää tai että hänelle olisi selvitetty, että haltijan on oltava moottoripyörän pääasiallinen käyttäjä. Siten Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä, kuka moottoripyörää on pääasiassa käyttänyt, ole asiassa merkitystä. Tiedonantovelvollisuuden arvioinnin kannalta merkityksellinen seikka koskee sitä, voidaanko A:n katsoa antaneen väärää tietoa moottoripyörän haltijasta siten kuin A on haltijatiedon ymmärtänyt eli että haltijatiedon kannalta merkityksellistä on, kuka on viime kädessä vastuussa moottoripyörästä ja sen rahoitus- ja vakuutusmaksuista ja kenellä on ollut oikeus päättää moottoripyörän hallinnasta.

Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että myyjä ei ole edes väittänyt, että hänellä olisi tapana kysyä, onko ajoneuvolla muita haltijoita. A on vakuutusyhtiölle 6.6.2023 lähettämässään oikaisupyynnössä vedonnut siihen, ettei toisesta haltijasta ollut tarkemmin kysytty vakuutusta ottaessa, minkä lisäksi A on useasti kertonut olleensa käsityksessä, että haltijaksi oli mahdollista ilmoittaa vain yksi henkilö. Vakuutuksenottajalla ei ole oma-aloitteista tiedonantovelvollisuutta. Näin ollen sillä, onko moottoripyörällä tosiasiassa ollut useampi haltija, ei ole merkitystä A:n tiedonantovelvollisuuden arvioimisen kannalta.

2. Oliko A:n osoitettu antaneen vilpillisesti väärää tietoa moottoripyörän haltijasta?

A ja B ovat esittäneet keskenään ristiriitaisia selvityksiä moottoripyörän rahoituksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä sekä siitä, kenelle ja kenen hallintaan moottoripyörä alun perin hankittiin.

B on vakuutustutkijan puhuttelussa kertonut moottoripyörän olleen todellisuudessa hänen sen ostamisesta 31.3.2021 lähtien, vaikka virallinen haltija on A, sillä B ei olisi saanut moottoripyörälle rahoitusta. B on kertonut maksaneensa käsirahan sekä vastanneensa moottoripyörän vakuutusmaksuista, rahoitusyhtiön lainanlyhennyksistä ja käyttö- ja huoltokuluista. A taas on kiistänyt B:n vakuutustutkijalle kertomien tietojen paikkansa pitävyyden. A:n mukaan kyse on yksin hänen maksamastaan moottoripyörästä, ja A on ollut viime kädessä vastuussa moottoripyörästä, sen lainanlyhennyksistä ja vakuutusmaksuista. A on lainannut moottoripyörää B:lle sillä ehdolla, että B vastaa sen maksuista.

Vakuutusyhtiö on todennut, että annettujen tietojen ollessa olennaisilta osin ristiriitaisia, pidetään vahingon jälkeen ennen korvauspäätöstä annettuja tietoja luotettavimpina. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta epäillä B:n kertomusta. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö on pystynyt tarkastamaan, että B on pääosin maksanut vakuutusmaksut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa vakuutustutkija on puhuttanut ainoastaan B:n, eikä vakuutusyhtiö ole varannut A:lle tilaisuutta oman selvityksensä antamiselle ennen korvauspäätöksen 28.11.2022 tekemistä. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n selvityksen luotettavuuden voida katsoa alentuneen pelkästään sillä perusteella, että selvitys on annettu korvauspäätöksen jälkeen.

Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu tarkempaa selvitystä vakuutusmaksujen maksamisesta. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että A on myöntänyt B:n maksaneen moottoripyörän maksuja ja kuluja vastineeksi moottoripyörän lainaamisesta. Lähtökohtaisesti Vakuutuslautakunta ei pidä epäuskottavana sellaista järjestelyä, jossa ajoneuvon lainaamisesta ja käytöstä maksetaan korvausta jossain muodossa, mikä voi käytännössä tapahtua esimerkiksi osamaksuvelan lyhentämisenä. Lautakunta toteaa myös, ettei moottoriajoneuvon ostaminen toiselle henkilölle tai toisen käyttöön ole kiellettyä.

Vakuutusyhtiön vetoaman ennakkopäätöksen KKO 2006:79 osalta Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kyse täysin ennakkopäätökseen verrattavasta tilanteessa. Tapauksessa KKO 2006:79 oli riidatonta, että vakuutuksenottaja ei ollut ajoneuvon todellinen haltija. Sopimuksen osapuoleksi oli tullut täysin ulkopuolinen henkilö, joka oli antanut nimensä ja luottotietonsa tuttavansa hyödynnettäväksi ilman minkäänlaista intressiä tai todellista suhdetta kaupan ja vakuutuksen kohteena olleeseen ajoneuvoon. Vakuutuksenottajaksi merkitty henkilö ei ollut edes läsnä ajoneuvon kauppatilanteessa, jossa vakuutushakemus täytettiin. Nyt käsiteltävässä tapauksessa A on kiistänyt B:n olleen ajoneuvon todellinen haltija. A ja B ovat työskennelleet samassa yrityksessä, minkä lisäksi A oli B:n kertomuksen mukaan läsnä moottoripyörän myyntitilanteessa, ja A on henkilökohtaisesti ottanut vakuutuksen.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella. Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä A:n ja B:n kuvaamista järjestelyistä kuin heidän olennaisilta osiltaan ristiriitaiset kertomuksensa. Riippumatta A:n ja B:n keskenään sopimista järjestelyistä, riidatonta on, että A on vakuutussopimuksen vakuutuksenottaja sekä rahoitussopimukseen merkitty velallinen, mikä tarkoittaa, että A on tosiasiassa viime kädessä vastuussa vakuutusmaksuista ja moottoripyörän rahoitusvelan lyhennyksistä, kuten A on tuonut esiin. Vakuutuslautakunta on edellä arvioinut, että A on myyntitilanteesta saadun selvityksen perusteella voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että haltijatiedon kannalta merkityksellistä on, kuka on viime kädessä vastuussa moottoripyörästä ja sen maksuista.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei se voi sille toimitetun ristiriitaisen kirjallisen selvityksen perusteella todeta, että A olisi antanut haltijasta virheellistä tietoa ennen vakuutuksen myöntämistä 31.3.2021. Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi vilpillisesti laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta pitää vakuutussopimusta vakuutusyhtiötä sitovana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee korvaushakemuksen vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Yrttiaho
Sario