Tapahtumatiedot

A (s. 1979) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 21.3.2022 päivätyllä vahinkoilmoituksella.

A sai 1.6.2021 ensimmäisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

A:n vahinkoilmoituksen mukaan koronavirusrokotteesta aiheutui työkyvyttömyys, vasemman käden käyttökyvyttömyys ja alaraajojen puutuminen. A:n mukaan hän ei pysty liikkumaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 12.5.2023. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n vahinkoilmoituksen mukaan hänellä ilmenneet oireet olivat Comirnaty-rokotteesta riippumattomia oireita ja vaivoja. Rokotteen ja oireiden välillä ei ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että A oli ollut jo ennen rokotusta vuosia työtön tai työkyvytön ja hän oli ollut työkyvyttömyyspoliklinikalla tutkittavana jo ennen rokotusta. A:lla oli ollut jo aiemmin moninaisia vaivoja, kuten esimerkiksi motorista toiminnan hitautta. A sairasti alkuvuodesta 2022 koronavirusinfektion vaikeana. Lääkityksistä ei ollut suuremmin apua A:n oireisiin. A:n oireisto oli alkuvuodesta 2022 muutaman kuukauden ajan parempi, mutta oireet palautuivat kesällä 2022. Potilasasiakirjoissa maininta kuukautisten runsastumisesta oli tehty vasta noin 8,5 kuukautta rokotuksen jälkeen. Lisäksi A:lla oli todettu vuotoanemia jo ennen rokotusta. Vakuutusyhtiö katsoi, että myöskään kuukautishäiriöiden osalta syy-yhteyttä rokotukseen ei voitu todentaa.  Vakuutusyhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiamiehensä välityksellä. A katsoo, että rokotetta pistäessä hoitaja on osunut verisuoneen tai hermoon, minkä vuoksi vasempaan käteen on tullut kovaa kipua ja verta on vuotanut paljon. Rokotteen saamisesta lähtien vasemmassa kädessä on ollut kipuilua päivittäin. Välillä käsi puutuu ja menee kylmäksi. Kesäkuun 2021 loppupuolella kivut, pistely ja tunnottomuus ovat levinneet molempiin yläraajoihin ja alaraajoihin. A:lla ei ole ollut vastaavia oireita ennen 1.6.2021 annettua rokotusta. Lisäksi A:lla on ollut päänsärkyä, pahoinvointia, selkäsärkyä ja silmien sumentumista.

Oireiden vuoksi A:n toimintakyky on huomattavasti rajoittunut. Päivittäiset toiminnot eivät onnistu omatoimisesti, esimerkiksi peseytymisessä auttaa puoliso. A ei enää pysty kävelemään 200 metriä pidempään. Jaloissa on kauttaaltaan puutumista ja myös kädet puutuvat eikä niissä ei ole voimaa. Hermosärkyä on koko vartalossa. Ennen rokotusta A huolehti omatoimisesti päivittäisistä toiminnoistaan, hän käveli ulkona ja niin edelleen.

A viittaa lääkärin tutkimushavaintoihin, jotka ilmenevät 12.1.2022 ja 14.9.2023 päivätyistä B-lääkärinlausunnoista. Niistä ilmenevät myös A:n lääkärille kertomat rokotuksen jälkeiset oireet, joista A on pitänyt listaa. A:n heikentyneen toimintakyvyn rokotuksen jälkeen ovat huomanneet myös useat yksityishenkilöt, kuten A:n lapsen ammatillinen tukihenkilö sekä anoppi. Tältä osin A viittaa lastensuojelun ammatillisen tukihenkilön lausuntoon 14.10.2021 sekä A:n anopin lausuntoon 20.3.2022.

Ennen A:n 1.6.2021 saamaa rokotetta hänellä ei ollut edellä kuvattuja oireita. Tutkimuksissa ei ole löytynyt oireille muuta selittävää syytä. A katsoo, että rokotustoimenpiteen ja oireiden välillä on siten todennäköinen syy-yhteys. Rokote on todennäköisesti aiheuttanut A:lle hänen kuvaamansa oireet. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. A on epäillyt, että rokotuspistos osui hänen kohdallaan verisuoneen tai hermoon aiheuttaen voimakasta oireilua. Vakuutusyhtiö toteaa, että mahdollisista hoitovirheistä aiheutuneet henkilövahingot käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa hoitolaitoksen lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella. Mikäli rokotteen antamisessa olisi menetelty virheellisesti ja tästä olisi aiheutunut henkilövahinko, ei kyseinen henkilövahinko voisi tulla lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi. Potilasvakuutuskeskus on antanut asiassa kielteisen korvauspäätöksen 28.1.2022 katsoen, että rokotustilanteessa oli toimittu asianmukaisesti. Hermovauriota A:lla ei ole todettu.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A:n kuvaamat kipu- ja tunto-oireet eivät todennäköisesti johdu hänen saamastaan koronarokotteesta. Lihas- ja raajakipu sekä erinäiset tunto-oireet (parestesia, hypestesia) ovat tunnettuja Comirnaty-rokotteen haittavaikutuksia. Tällaiset haittavaikutukset ovat kuitenkin yleensä lieviä ja ne väistyvät nopeasti. Oireiden voimakas progressio tai aaltoilu ei ole rokotereaktiolle tyypillistä. A:n oireiden luonne, kesto ja oirekuvan kehitys huomioiden vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseessä sovi olemaan rokotereaktio.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että A:ta on tutkittu kattavasti eikä hänen oireidensa taustalla ole löytynyt mitään vakuutusehdoissa tarkoitettua sairautta, vammaa tai muutakaan objektiivisesti poikkeavaa löydöstä, joka voisi selittyä rokotteen saamisella. Terveydenhuollossa oireiden on todettu kuvautuvan psykosomaattisina. Motorista toiminnanhitautta A:lla esiintyi jo ennen rokotteen saamista.

Näköoireiden osalta vakuutusyhtiö toteaa, että Comirnaty-rokote ei tiettävästi aiheuta A:n raportoiman kaltaisia näköoireita, joita ei myöskään ole enemmälti tutkittu terveydenhuollossa. Asiassa toimitetusta selvityksestä ilmenee myös A:n käyneen optikolla, ja näköoireet korjaantuivat silmälasien hankkimisen myötä. Lisäksi A raportoi näistä oireista terveydenhuollossa vasta kuusi viikkoa rokotteen saamisen jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo, että näköoireiden todennäköinen syy-yhteys rokotteeseen jää toteen näyttämättä.

Päänsärystä A raportoi terveydenhuollossa yksittäisiä kertoja. Ensimmäinen potilasasiakirjamerkintä päänsärkyyn liittyen on 28.6.2021 ja oiretta sivutaan potilasasiakirjoissa vain harvakseltaan. Vakuutusyhtiö ei pidä todennäköisenä, että viiveellä alkanut, ajoittaisena kuvautuva päänsärky liittyisi todennäköisesti annettuun koronarokotteeseen. Rokotereaktiona päänsärky on tyypillisesti lyhytaikaista ja se alkaa nopeasti rokotteen saamisen jälkeen.

Selkäkivun osalta vakuutusyhtiö katsoo, että sen taustalla on todennäköisesti liikenneonnettomuus, jossa A oli osallisena vuonna 2017. A mainitsi selkäkivustaan yksittäisiä kertoja ja ensimmäisen kerran vasta 14.7.2021. Esitetty väite selkäkivun hankaloitumisesta ja sen todennäköisestä syy-yhteydestä rokotteeseen jää näyttämättä.

Niin ikään pahoinvoinnin, ihottuman ja kutinaoireiden sekä runsaiden kuukautisten suhteen vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä eivät sovi olemaan rokotereaktiot. Runsaiden kuukautisten osalta vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota myös siihen, että A:lla on tutkittu vuotoanemiaan (runsaaseen verenvuotoon) sopivan anemisoitumisen takia sisätautien poliklinikalla jo maaliskuussa 2021.

A:n mainitsemien rintakipujen, yskän, hengenahdistuksen, astmaoireiden lisääntymisen, keskittymisvaikeuksien, kovan hikoilun ja univaikeuksien mahdollinen yhteys rokotteeseen jää asiakirjaselvityksen puuttuessa näyttämättä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 17.6.2021–14.9.2023.

Käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lla on todettu useita psyykkisiä sairauksia ja hänellä on käytössään venlafaksiini-lääkitys mielialaoireisiin. A:n hoitokontakti mielialapoliklinikalla oli päättynyt syyskuussa 2021. Taustalla oli maaliskuussa 2021 päättynyt tutkimusjakso työkyvyntutkimuspoliklinikalla, missä diagnoosiksi oli asetettu vaikea-asteinen psykoottistasoinen masennus, jossa oli syyttäviä ääniharhoja, jotka eivät ohjanneet A:n toimintaa. Lisäksi A:lla oli todettu monimuotoinen ahdistuneisuusoireisto, josta oli ollut diagnosoitavissa paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko (agorafobia), sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. A:lla oli todettu epävakaa persoonallisuushäiriö. Tutkimusjaksolla tehdyssä neuropsykologisessa tutkimuksessa todettiin laaja-alainen kognitiivinen oirekuva. Lisäksi A sairastaa astmaa, ja häntä oli tutkittu maaliskuussa 2021 sisätautien poliklinikalla vuotoanemiaan sopivan anemisoitumisen vuoksi.

A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 1.6.2021 Comirnaty-valmisteella.

A soitti 17.6.2021 terveysasemalle vasemman käden kipeydyttyä rokotteen jälkeen. Esitietoihin kirjattiin A:n kertoneen, että hän oli saanut kuukausi sitten koronarokotteen, jonka pistämisessä oli ollut ongelmaa. Tänään kädessä oli ollut vihlovaa kipua, ja A:n mukaan kipua oli tuntunut myös toisessa kädessä. Lisäksi A:lla oli niska-hartiaseudun oireilua, ajoittain sormien puutumista ja pistelyä. A kykeni käyttämään käsiään. A kertoi olevansa jännittäjä ja hän oli mahdollisesti varonut käyttämästä kättään, jolloin lihakset olivat olleet jännittyneenä pidempään. A oli ottanut vasta tänään kipulääkettä, joka oli helpottanut kipuja hiukan. A:lle ohjeistettiin oireen seuranta ja kipulääkitys.

A soitti uudelleen terveysasemalle 21.6.2021 kertoen, että rokotetta pisteässä hoitaja oli osunut verisuoneen tai hermoon, minkä jälkeen käteen oli tullut kovaa kipua ja verta oli vuotanut jonkin verran. Rokotteen saamisesta lähtien vasemmassa kädessä oli ollut kipuilua päivittäin, välillä käsi puutui ja meni kylmäksi. Vastaava tunne oli sormissa asti. Lisäksi A kertoi imuroineensa reilu viikko sitten, jolloin sama käsi oli jotenkin muljahtanut ja kättä oli vaikea nostaa ylös. Ibuprofeeni ja parasetamoli ei vienyt kipua täysin pois. Oireista konsultoitiin lääkäriä, joka määräsi A:lle etoriksibi-lääkityksen kipuun.

A oli kirurgian poliklinikan päivystyksellisessä arviossa 25.6.2021 ihon kivun ja arkuuden vuoksi, sillä A koki, ettei hän pärjännyt kipujen kanssa. Esitietojen mukaan koronarokotuksen jälkeen oli noussut patti, joka oli viikon sisällä hävinnyt. Tämän jälkeen A:lla oli kertomansa mukaan ilmennyt voimakas kipu koko yläraajassa sekä puutumista, pistelyä, sähköiskuja ja yösärkyä. Vasemman olkavarren ulkosyrjää tunnustellessa A kuvasi kipua sekä sähköiskumaisia tuntemuksia koko yläraajassa. Kosketustunto oli subjektiivisesti alentunut, mutta ranteen liikkeet ja saksiliike onnistuivat. Puristusvoimat olivat vasemmassa yläraajassa 4/5. A:lle aloitettiin hermokipuun Lyrica-lääkitys (75 milligrammaa x 2) sekä Tramal yöksi. Jatkoon suositeltiin hermoratatutkimusta (ENMG-tutkimusta) oman terveysaseman kautta.

A soitti 28.6.2021 terveysasemalle ja kertoi lopettaneensa Lyrican sivuvaikutusten vuoksi. Tramalista ei ollut apua. A sai lääkäriajan 28.6.2021. A kertoi, että 1.6.2021 rokotteen pistäminen tuntui tavallista kipeämmältä. Kipu säteili kaikkiin sormiin ja kivut olivat levinneet koko vartaloon. Vastaanotolle A käveli kankeasti. A ilmoitti tunnon erilaiseksi tai heikommaksi vasemman olkavarren sisäsyrjällä ja nipistys tuntui kivuliaalta. Kliinisessä tutkimuksessa ylä- ja alaraajojen voimat olivat symmetriset ja lähes ikätasoa vastaavat. Tuntopuutoksia ei todettu. Neurologisessa statustutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Vastaanotolla kirjattiin, että A:n puolison kertoman mukaan motorista toiminnanhitautta oli ollut jo aikaisemmin, kun työkykyasioita oli selvitelty. Puolison mukaan oire oli saattanut edelleen korostua. ENMG-tutkimusta ei pidetty aiheellisena, koska selvää viitettä yhden hermon vauriosta ei ollut. A:n venlafaksiini-lääkityksen annostusta nostettiin 300 milligrammaan vuorokaudessa.

A oli 14.7.2021 terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. A:n mukaan kivut, pistely, tunnottomuus ja jäykkyys olivat laajentuneet vasemmasta yläraajasta oikeaan yläraajaan ja molempiin alaraajoihin. Lisäksi A:lla oli päänsärkyä, pahoinvointia, selkäsärkyä ja silmien sumentumista. A kuvasi toimintakykynsä romahtaneen oireiden vuoksi ja kykenevänsä kävelemään vain lyhyitä matkoja alaraajojen kivun ja jäykkyyden vuoksi. Terveyskeskuslääkäri totesi, ettei selviä objektiivisia löydöksiä ollut todettavissa 28.6.2021 tehdyssä laajassa kliinisessä tutkimuksessa. Annetun rokotteen vaikutus oireisiin jäi epäselväksi.

22.7.2021 terveyskeskuslääkäri kirjasi, että laboratoriokokeissa oli todettavissa mikrosytäärinen anemia, lievä neutropenia ja lievää tulehdusarvojen nousua. Anemian arvioitiin vaikuttavan väsyneisyyteen, mutta muiden laboratorioarvojen lievien muutosten yhteyttä A:n oireisiin pidettiin epävarmana. A:n oirekuvasta konsultoitiin neurologia. Suunnitelmana oli vasemman yläraajan ENMG-tutkimuksen tekeminen ja oireenmukainen hoito.

29.7.2021 A ilmoitti silmien sumentumisen tunnetta kauttaaltaan näössä, näkökenttäpuutoksia tai kaksoiskuvia ei ollut. A:n mukaan näkökenttään tuli kuitenkin mustia täpliä oireen tullessa ja lisäksi hänellä oli roskan tunnetta molemmissa silmissä. Oireilua esiintyi muutaman kerran viikossa. Lisäksi uutena oireena oli kutina koko keholla ja päänahalla, ihossa A ei ollut huomannut poikkeavaa. A kertoi toimintakykynsä olevan huomattavasti alentunut ja päivittäiset toiminnotkaan eivät onnistuneet omatoimisesti. A kertoi ennen oireiden alkua esimerkiksi toukokuussa 2021 suoriutuneensa päivittäisistä toiminnoista omatoimisesti. Lihasheikkoutta oli ollut aikaisemminkin, mutta oireilu oli selvästi lisääntynyt. A nousi tutkimustuolista puolisonsa avustuksella. Tutkittaessa ylä- ja alaraajavoimat olivat lievästi ikätasoa alhaisemmat, mutta symmetriset. Vartalolla ja raajoilla kosketustunto oli symmetrinen, mutta A ilmoitti kosketuksen tuntuvan kylmältä kauttaaltaan. Silmien tai kasvojen osalta ei todettu poikkeavia löydöksiä. A:n kanssa keskusteltiin myös toiminnallisen oireilun mahdollisuudesta.

A kävi 22.9.2021 terveyskeskuslääkärin vastaanotolla jalkojen, säärien ja pään kutinan vuoksi. A:n mukaan hänellä oli kuumien aaltojen tyyppistä hikoilua. Oikean jalan varpaissa todettiin hiertymätyyppistä ihon paksuuntumaa ja kovettumaa. Päänahassa oli muutamia pyöreitä ihorikkoja, jotka vaikuttivat ärtyneen raapimisen jäljiltä. Säären ulkosyrjällä oli hennosti punoittava ei-hilseilevä alue, jonka arvioitiin sopivan neurodermatiittiin. Päänahan ja hartioiden iho-oireiden arvioitiin voivan liittyä tiheään peseytymiseen ja shampoon käyttöön.

1.2.2022 päivätyn B-lääkärinlausunnon mukaan moninaiset kipuoireet ja mielialaoireet estivät A:n työhön palaamisen. A kuvasi ajankohtaisesti, että kipu tuntui molemmissa reisissä ja koko alaraajoissa ja lisäksi hänellä oli puutumista kauttaaltaan jaloissa. Kipua oli istuessa ja levossa. Myös molemmissa yläraajoissa oli kipua kauttaaltaan, sormissa oli puutumista ja pistelyä.

16.2.2022 kontrollisoiton mukaan A oli kokenut venlafaksiinista selvän hyödyn. A kertoi kuukautisvuotojen runsastuneen koronarokotteen myötä. Anemian suhteen A:lle suositeltiin rautalisän aloittamista ja hemoglobiinin seurantaa.

A:lle soitettiin 19.8.2022 ottamatta jääneistä verikokeista. A kertoi muun muassa jättäneensä kaikki lääkkeet pois ja saaneensa kävelykykynsä takaisin. A:ta suositeltiin hakeutumaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystykseen.

A:lle varattiin lääkäriaika 5.10.2022 lausuntoasioiden vuoksi. A kertoi sairastaneensa alkuvuodesta koronainfektion vaikeana. Tämän jälkeen vointi oli muutamia kuukausia hyvä, mutta oireet olivat hiljalleen palanneet takaisin kesän–alkusyksyn aikana.

14.9.2023 päivätyn B-lääkärinlausunnon mukaan A oli kertonut pitäneensä listaa rokotuksen jälkeisistä oireista. A:n kertoman mukaan hänellä oli pään kutinaa ja -särkyä, todella kovia hermokipuja, näön sumentumista, raajojen puutumista, univaikeuksia, kovaa hikoilua, runsasta kuukautisvuotoa, silmien särkyä, hengästymistä, pahoinvointia ja oksentelua, astman oireiden pahentumista, rintakipua, hengitysvaikeuksia ja yskää ja keskittymisvaikeuksia. B-lääkärinlausunnon mukaan 9.3.2023 tehty ENMG-tutkimus oli normaali, eikä A:n kokemalle kivulle tai voiman puutokselle ollut fysiologista syytä. Selkäkivun A koki myös pahentuneen. Selkäkivun taustalla kirjattiin olleen vuonna 2017 sattunut liikenneonnettomuus, mutta A:n mukaan koronarokotteen jälkeen selkäkipu oli vaikeutunut. A oli käynyt näön sumentumisen takia optikolla, ja A:n saatua lasit näkö oli korjaantunut. Tuki- ja liikuntaelimistön kliinisessä tutkimuksessa ei todettu objektiivisesti poikkeavaa. Molempien käsien aktiiviset liikkeet olivat rajoittuneet (sivu- ja etunosto 90/80). Suppea neurologinen status oli normaali. B-lääkärinlausunnon mukaan oireiden taustalla ei ollut objektiivisesti todettu poikkeavia löydöksiä, vaan oireiden arvioitiin kuvautuvan psykosomaattisina. Kliiniset lääkärin tekemät tutkimukset, laboratoriokokeet tai ENMG-tutkimus eivät olleet johtaneet tarkempaan diagnoosiin. Käden kivun ja toiminnanrajoituksen seurauksena olkapään lihasten katsottiin jäykistyneen, mihin suositeltiin fysioterapiaa, mutta A ei ollut tähän halukas.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n ylä- ja alaraajojen kipu- ja tunto-oireet sekä muut moninaiset oireet korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Vakuutuslautakunta ei ole toimivaltainen arvioimaan, onko koronavirusrokotteen antamisessa 1.6.2021 toimittu asianmukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on diagnosoitu useita psyykkisiä sairauksia. Lisäksi hän sairastaa astmaa ja häntä on tutkittu vuotoanemiaan sopivan anemisoitumisen vuoksi maaliskuussa 2021.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 1.6.2021. A oli yhteydessä terveyskeskukseen ensimmäisen kerran 17.6.2021 kertoen vasemman käden kipeytymisestä, niska-hartiaseudun oireilusta ja ajoittaisesta sormien puutumisesta ja pistelystä. A hakeutui 25.6.2021 päivystykseen, jolloin vasemman olkavarren ulkosyrjällä todettiin tunnustellen kipua, ja A kuvasi sähköiskumaisia tuntemuksia koko yläraajassa. Puristusvoimat olivat vasemmassa yläraajassa 4/5. 28.6.2021 vastaanotolla tehdyssä laajassa kliinisessä tutkimuksessa tai neurologisessa statustutkimuksessa ei todettu selviä objektiivisesti poikkeavia löydöksiä, vaan molempien ylä- ja alaraajojen voimat olivat symmetriset ja lähes ikätasoa vastaavat eikä tuntopuutoksia todettu. 14.7.2021 A ilmoitti kipujen, pistelyn, tunnottomuuden ja jäykkyyden levinneen molempiin ylä- ja alaraajoihin.

Lisäksi A on kertonut heinäkuussa 2021 rokotteen ottamisen jälkeen ilmenneestä päänsärystä, pahoinvoinnista, selkäsärystä, silmien sumentumisesta sekä kehon ja päänahan kutinasta. Kliinisissä tutkimuksissa ei todettu selviä poikkeavia löydöksiä, ja A:n kanssa keskusteltiin myös toiminnallisen oireilun mahdollisuudesta. Syyskuussa 2021 ilmenneen säären punoittavan alueen arvioitiin sopivan neurodermatiittiin, ja päänahan ja hartioiden iho-oireiden taas katsottiin voivan liittyä tiheään peseytymiseen. 16.2.2022 A kertoi kokeneensa, että kuukautisvuodot olivat olleet runsaammat koronarokotteen jälkeen. A:n jo aiemmin todetun anemian suhteen suositeltiin rautalisää.

A:n moninaiset oireet ovat jatkuneet, mutta A on kuvannut oirekuvassa ajoittain myös helpottumista esimerkiksi alkuvuodesta 2022 sairastetun koronainfektion jälkeen. 14.9.2023 päivätyn B-lääkärinlausunnon mukaan maaliskuussa 2023 tehty ENMG-tutkimus oli normaali, eikä A:n kokemalle kivulle tai voiman puutoksille ollut todettavissa fysiologista syytä, ja lausunnossa oireiden arvioitiin kuvautuvan psykosomaattisina. Selkäkivun taustalla kirjattiin olleen vuonna 2017 sattunut liikenneonnettomuus, ja A:n kokeman näön sumentumisen todettiin korjaantuneen silmälasien hankkimisen jälkeen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa ei ole todettu A:n moninaisia koronarokotuksen jälkeisiä oireita selittäviä poikkeavia löydöksiä. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet moninaiset oireet sovi koronarokotteen aiheuttamiksi. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:n itsensä listaamia, 14.9.2023 B-lääkärinlausunnossa mainittuja muita oireita, kuten esimerkiksi rintakipuja, hengenahdistusta, pahoinvointia, hikoilua, univaikeuksia tai keskittymisvaikeuksia ei ole tutkittu terveydenhuollossa eikä näistä oireista ole toimitettu tarkempaa lääketieteellistä selvitystä, joten myös näiden oireiden todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen jää näyttämättä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila