Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa (rakennusvuosi 1992) aiheutui vuotovahinko pyykinpesukoneen poistoputken liitoksen irtoamisesta. T Oy:n 12.8.2022 tekemässä vahinkotarkastuksessa todettiin, että vuoto oli kodinhoitohuoneen lattiarakenteessa kulkevassa pyykinpesukoneen poistoputkessa. Lisätarkastuksessa 26.9.2022 todettiin, että pyykinpesukoneesta pesuhuoneen lattiakaivolle menevä poistoputki oli irronnut viemäriputken muhvikulmasta.  

Vakuutusyhtiö teki asiassa 21.3.2023 kielteisen korvauspäätöksen asiakkaan kotivakuutuksesta vedoten asennus- ja rakennustyövirheitä koskevaan rajoitusehtoon. Vakuutusyhtiö totesi, että poistoputken viemäriputki on irronnut liitoksestaan ja liikkunut kohti lattiakaivoa pesukonetta käytettäessä. Putkelle on tehty reikä rakennusvaiheessa lattiakaivon korokerenkaaseen. Sen liikkumista lattiakaivossa ei ole estetty mitenkään. Vakuutusyhtiö katsoi, että tämän kaltainen asennus ei ole määräysten mukainen, koska putki pääsee liikkumaan liitoskohdassa eikä ole tiivis. Viemäriputken pitää vastata liitoksiltaan yhtenäistä putkea. Ajan mittaan pesukoneen poistaessa vettä putki on päässyt liikkumaan kohti lattiakaivoa. Vakuutusyhtiö katsoi, että putken liikkumista ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana.

T Oy:n lisätarkastuksen havaintoihin perustuen vakuutusyhtiö teki toisen kielteisen päätöksen 8.6.2023. Tarkastuksesta laaditun raportin mukaan pyykinpesukoneen poistoputki oli irronnut lattian sisällä asennusvirheestä johtuen. Raportin valokuvien perusteella putki oli irronnut viemärin muhvikulmasta. Muhviliitoksessa tai putkessa ei ollut nähtävissä äkillistä rikkoumaa. Putki oli todennäköisimmin irronnut ajan kuluessa paineen vaihtelujen vuoksi pesukonetta käytettäessä. Vakuutusyhtiö katsoi raportin perusteella, että poistoputki ei ollut ollut asennettuna muhviliitokseen perille asti vaan se oli jäänyt noin pari senttimetriä vajaaksi. Poistoputkessa oli nähtävissä vaaleampi kohta sillä osalla, joka oli ollut muhvin sisällä. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että vahingon ei ollut osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

K Ky:n tutkimuksessa 13.9.2023 todettiin, että irronneessa putkessa oli muhvin tiivisteen jättämä jälki 24–25 millimetrin etäisyydellä putken päästä. Muhviosassa tiiviste on 28–30 millimetrin etäisyydellä kohdasta, johon putken päädyn voi työntää. Paikallaan pysyneessä putkessa oli tiivisteen jättämä jälki 28 millimetrin päässä putken päästä. Tutkimuksen raportin mukaan muhvissa on ollut havaittavissa jälkiä siitä, että putki on ollut paikoillaan.

Raportin mukaan poistoputken linjan pituus lattiakaivolle, johon poistoputki oli liitetty, oli 2,9 metriä. Lattiakaivossa on ollut kaksi korokerengasta, joista alemmassa poistoputki on ollut. Raportin mukaan putki liikkuu voimakkaasti työntäen. Poistoputken liitoksessa kaivoon oli havaittavissa jäämiä mahdollisesta tiivistys- tai liima-aineesta, jonka lujuus on pettänyt. Raportin mukaan on mahdollista, että korokerenkaan ulkopuolella putken liitoksessa on myös tiivistys- tai liima-ainetta, joka on pettänyt.

Raportin johtopäätösten mukaan putki on ollut kulmayhteessä asianmukaisesti, vain muutaman millimetrin pohjasta. Raportin mukaan suoranaista syytä tapahtumalle ei voida sanoa, mutta voidaan epäillä, että putken sisäpintoihin kertyvä lika on lisännyt kitkaa ja/tai putkeen on tullut tukos. Pesukoneen poistaessa vettä paineella kaivon liitos on kestänyt putkeen kohdistuvan paineen, kunnes putken ja kaivon liimaus tai massaus on pettänyt ja putki on päässyt liikkumaan irti kulmayhteestä. Raportissa viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 vuodelta 1987 ja todetaan, että rakennusaikana ei ole ollut suoraa ohjeistusta poistoputkien kannakoimiseen tai kiinnittämiseen. Raportin mukaan yleisesti putki pysyy kulmayhteessä tiivisteen ansiosta. Raportin mukaan putki on ollut asennettuna vuoden 1987 rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaisesti, eikä kyseessä ole ollut asennusvirhe. Asennus on ollut rakennusaikaisen tavan ja rakentamismääräyskokoelman mukainen. Putken irtoamisen yhteestä on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jossa putkeen muodostunut paine on aiheuttanut poistoputken liikkeen.

Vakuutusyhtiö totesi sähköpostissa 17.10.2023 asiakkaalle, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) mukaan jätevesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Nyt putki on irronnut ilman ulkoista vahinkotapahtumaa. Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 1.12.2023 tekemä päätös oli edelleen kielteinen. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikön paikalla tekemien havaintojen perusteella viemäriputki oli liikkunut voimakkaasti. Vakuutusyhtiö katsoi, että poistoputken liitos korokerenkaaseen ei ole täyttänyt rakentamismääräyksiä, koska liitokseen oli asennettu liimamassaa. Poistoputki ei olisi päässyt liikkumaan, jos liitos olisi tehty muhviliitoksella. Vahinkopäällikölle kerrottujen tietojen mukaan putkea oli ilmeisesti lattiakaivon päästä sahattu aiemmin lyhyemmäksi, kun se oli liukunut kaivoon. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että vahinko oli seurausta rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta asentamisesta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii täyttä korvausta vahingosta. Vahingon vuoksi on uusittava koko talon lattiat ja kuivatettava ja remontoitava kosteat tilat. Asiakas toteaa myös, että vakuutusyhtiö ei ollut toistuvista pyynnöistä huolimatta toimittanut kirjallista päätöstä yhdeksään kuukauteen, mikä oli viivyttänyt korjaustoimien aloittamista. Viemäriputken liitos oli lukittu erittäin tiiviisti paksulla kumirenkaalla sen aikaisten säännösten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa tekemiinsä korvauspäätöksiin ja toteaa lisäksi, että K Ky:n raportissa viitatussa rakentamismääräyskokoelman osassa D1 (1987) liimaliitoksella tarkoitetaan muhviliitoksen vahvistamista liimaliitoksin. Viemäriputken liitos lattiakaivoon oli epätiivis. Liitosta oli tiivistetty liimamassalla, joka ei ollut kestänyt. Tämä on vastoin voimassa olleita rakentamismääräyksiä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että pesukoneen poistoviemäriin ei kohdistu sellaisia paineiskuja, jotka voisivat aiheuttaa rakentamismääräysten mukaisesti asennetun viemärin liikkumisen. Vakuutusyhtiö korostaa, että viemäriputket tulee asentaa lattiarakenteeseen niin, ettei viemäri pääse liikkumaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että K Ky:n raportissa esitetyt arviot vahingon syystä ovat spekulaatiota eikä sitä, mikä aiheutti viemäriputken työntymisen kaivoon, voi jälkikäteen varmuudella todeta. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakas ole osoittanut vahingon aiheutuneen äkillisestä tapahtumasta.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat va­kuu­tus­tapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suo­ra­nai­nen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta ta­pah­tu­mas­ta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jon­ka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta kor­va­taan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä pal­ve­le­vasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyt­tölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.17 mu­kaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai ra­ken­nus­työ­virhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei kor­­va­ta myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta ra­ken­ta­mi­ses­ta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1987) kohdan 3.4.3 (Kestävyys, Määräykset) mukaan jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Laitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalon kodinhoitohuoneen lattiarakenteessa kulkeneen pyykinpesukoneen poistoputken liitoksen irtoamisesta aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta.

Asiaan sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta kor­va­taan vuotovahinko, jon­ka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja en­nal­ta ar­vaa­mat­to­mas­­ti suoraan rakennuksen omasta putkistosta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta.

Rakennuksen rakennusaikana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) mukaan sellainen jätevesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan.

T Oy:n lisätarkastuksen 26.9.2022 raportin mukaan putki oli ollut irrallaan muhvikulmasta. Toisaalta K Ky:n tarkastuksen 13.9.2023 raportin mukaan irronnut putki on ollut putkessa olleiden jälkien perusteella asennettuna muhviliitoksessa lähes pohjaan asti. K Ky:n raportissa on esitetty, että putken irtoamisen syynä on voinut olla putkeen tulleen tukoksen aiheuttama paine. K Ky:n raportissa on viitattu rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) taulukkoon, jossa on esitetty esimerkkejä hyväksyttävistä putkimateriaaleista ja liitostavoista. Taulukon mukaan PVC-putken liitostapoina voidaan käyttää kumirengasliitosta ja liimaliitosta. K Ky:n raportin mukaan poistoputken liitoksessa lattiakaivoon oli havaittavissa jäämiä mahdollisesta tiivistys- tai liima-aineesta, jonka lujuus on pettänyt. Tarkastusraporttien valokuvien perusteella putki on sijainnut lattiarakenteessa kahden betonikerroksen välisessä eristekerroksessa. Putkea ei ole kannakoitu eli kiinnitetty rakenteeseen kannakkein.

Tässä tapauksessa kannakoimattoman putken liitos on irronnut. Vahinkotarkastuksissa ei ollut todettu vahingon syytä. FINE katsoo, että tapauksesta käytettävissä olleiden selvitysten perusteella ei ole osoitettu, että liitoksen irtoaminen olisi johtunut jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näin ollen vahinko ei täytä vakuutuksesta korvattavan tapahtuman edellytyksiä ja rajautuu siten vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

FINE toteaa lisäksi, että mikäli putken liitoksessa lattiakaivoon on ollut jotakin tiivistys- tai liimamassaa, sen kestävyys on ollut heikentynyt, koska putki on päässyt liikkumaan kaivoon päin. FINE katsoo, että poistoputken liitos lattiakaivoon ei siten täytä rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) edellyttämää kestävyyttä ja poistoputken asennustapa on siksi katsottava vakuutusehtojen rajoitusehtojen mukaiseksi asennusvirheeksi.

Edellä selostetuilla perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                          
Esittelijä Salo